Muokataan sivua Kemijoki

{{tämä artikkeli|käsittelee jokea Suomen Lapissa. Muita merkityksiä on [[Kemijoki (täsmennyssivu)|erillisellä täsmennyssivulla]].}}
{{Joki 
| joen_nimi = Kemijoki
| kuva = Kemijoki river by Muurola.jpg
| kuvateksti = 
| alkulähde = [[Kemihaara]], [[Savukoski]]
| laskupaikka = [[Pohjanlahti]], [[Kemi]]
| maat = [[Suomi]]
| pituus = 550
| lähdekorkeus = 230
| virtaus = 556
| valuma-alue = 51 000
}}
'''Kemijoki''' ({{k-sv|Kemi älv}}, {{k-se|Giemajohka}}) on 550 [[kilometri|kilometrin]] pituisena [[Suomi|Suomen]] pisin joki. Se laskee [[Kemijärvi|Kemijärven]] ja [[Rovaniemi|Rovaniemen]] kautta [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]] [[Kemi]]ssä. Kemijoen valuma-alue, eli siihen laskevien sadevesien alue, kattaa merkittävän osan Pohjois-Suomea, ja ulottuu [[Norja]]an ja [[Venäjä]]lle asti. Vesistöalueen pinta-ala on 51 000 neliökilometriä. Kemijoen keskivirtaama jokisuulla on noin 556 kuutiometriä sekunnissa. 

Kemijoen sivujokia ovat [[Ounasjoki]] ja [[Raudanjoki]], jotka yhtyvät Kemijokeen Rovaniemellä, [[Kitinen]] ja [[Vuotos]], jotka yhtyvät Kemijokeen [[Pelkosenniemi|Pelkosenniemellä]], ja [[Tenniöjoki]], joka yhtyy Kemijokeen [[Savukoski|Savukoskella]]. Kemijoen suurin järvi on [[Kemijärvi (järvi)|Kemijärvi]].

Kitisen (278 km) sivujokia ovat [[Luiro]], [[Sattanen]] ja [[Jeesiöjoki]]. Kitisen yläjuoksulla on [[Porttipahta|Porttipahdan]] [[tekojärvi]] ja useita [[vesivoimala|vesivoimaloita]]. Luiro (230 km) alkaa Luirojärvestä [[Saariselkä|Saariselältä]] ja virtaa [[Lokan tekojärvi|Lokan tekojärven]] kautta Kitiseen. [[Enontekiö]]n  Ounasjärvestä alkava Ounasjoki (280 km) rauhoitettiin [[1983]], eikä siihen rakennettu voimaloita.
Tenniöjoki (126 km) alkaa Venäjän puolelta ja virtaa [[Salla]]n läpi ja yhtyy Kemijokeen [[Savukoski|Savukoskella]]. 

==Kemijoen vesistön voimalaitokset==

Järjestyksessä alajuoksulta lähtien <ref>[http://www.lapinliitto.fi/kaavoitus/rvaluk.pdf Lapin liitto, kaavoitus]</ref>:

{| {{prettytable}}
|-
! nimi
! teho MW
! joki
! kunta
! yhtiö
|- 
| [[Isohaaran voimalaitos|Isohaara]] || 106 || Kemijoki || Kemi, Keminmaa || Pohjolan Voima Oy
|- 
| [[Taivalkosken voimalaitos|Taivalkoski]] || 133 || Kemijoki || Keminmaa || Kemijoki Oy
|-
| [[Ossauskosken voimalaitos|Ossauskoski]] || 93 || Kemijoki || Tervola || Kemijoki Oy
|-
| [[Petäjäskosken voimalaitos|Petäjäskoski]] || 154 || Kemijoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
|-
| [[Valajaskosken voimalaitos|Valajaskoski]] || 101 || Kemijoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
|-
| [[Permantokosken voimalaitos|Permantokoski]] || 11 || Raudanjoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
|-
| [[Vanttauskosken voimalaitos|Vanttauskoski]] || 83 || Kemijoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
|-
| [[Kaihuan voimalaitos|Kaihua]] || 4,2 || Kaihuanjoki || Rovaniemi || Rovakaira Oy
|-
| [[Kaarnin voimalaitos|Kaarni]] || 1,3 || Kaihuanjoki || Rovaniemi || Rovakaira Oy
|-
| [[Juottaan voimalaitos|Juotas]] || 3,8 || Juotasjoki || Rovaniemi || Keski-Lapin Voima Oy
|-
| [[Pirttikosken voimalaitos|Pirttikoski]] || 110 || Kemijoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
|-
| [[Seitakorvan voimalaitos|Seitakorva]] || 130 || Kemijoki || Kemijärvi || Kemijoki Oy
|-
| [[Jumiskon voimalaitos|Jumisko]] || 30 || [[Askanjoki]] || Kemijärvi || Pohjolan Voima Oy
|-
| [[Kokkosnivan voimalaitos|Kokkosniva]] || 25 || [[Kitinen]] || Pelkosenniemi || Kemijoki Oy
|-
| [[Kurkiaskan voimalaitos|Kurkiaska]] || 27 || [[Kitinen]] || Sodankylä || Kemijoki Oy
|-
| [[Kelukosken voimalaitos|Kelukoski]] || 9,8 || [[Kitinen]] || Sodankylä || Kemijoki Oy
|-
| [[Matarakosken voimalaitos|Matarakoski]] || 11 || [[Kitinen]] || Sodankylä || Kemijoki Oy
|-
| [[Vajukosken voimalaitos|Vajukoski]] || 21 || [[Kitinen]] || Sodankylä || Kemijoki Oy
|-
| [[Kurittukosken voimalaitos|Kurittukoski]] || 15 || [[Kitinen]] || Sodankylä || Kemijoki Oy
|-
| [[Porttipahdan voimalaitos|Porttipahta]] || 35 || [[Kitinen]] || Sodankylä || Kemijoki Oy
|-
| [[Lokan voimalaitos|Lokka]] || 0,15 || [[Luiro]] || Sodankylä || Kemijoki Oy
|}

Ensimmäinen Kemijoen [[vesivoima]]laitos rakennettiin [[1946]] Isohaaraan. Yhteensä Kemijokeen ja sen valuma-alueelle on rakennettu 18 voimalaitosta. Voimalaitoksista 16 omistaa Kemijoki Oy, joka perustettiin vuonna [[1954]]. Yhteensä Kemijoen voimalaitosten vuosituotanto oli vuonna [[2003]] 4,3 TWh, mikä oli noin 34,5% Suomen vesivoimatuotannosta. Rovaniemen Sierilään on suunnitteilla voimalaitos. Kemijoki Oy jätti voimalaitosta koskevan hankemuksen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle [[28. joulukuuta]] [[2005]].<ref>[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22406&lan=fi Sierilän voimalaitoksen katselmuskirja]</ref>

Kemijoen ja Vuotosjoen yhtymäkohtaan on suunniteltu tekoallasta. Hanke raukesi [[1982]] kansalaistoiminnan tuloksena. [[Suomen hallitus|Hallitus]] asettui jälleen [[1992]] Vuotoksen altaan rakentamisen kannalle. Vesioikeus myönsi luvan Vuotoksen altaan ja vesivoimalaitoksen rakentamiseen [[29. helmikuuta]] [[2000]] valituskierroksen jälkeen. Vaasan hallinto-oikeus kumosi vesioikeuden päätöksen [[14. kesäkuuta]] [[2001]] ja hylkäsi lupahakemuksen. Korkein hallinto-oikeus piti [[18. joulukuuta]] [[2002]] kielteisen päätöksen voimassa.

Ennen voimalaitosrakentamista Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista [[lohi]]joista. Lohisaalis tuolloin oli vuosittain jopa 160 tonnia. Lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle, mutta tulonlähteenä lohenkalastuksella oli merkitystä Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle saakka.

==Viitteet==
{{viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat|Kemijoki}}
* [http://www.kemijoki.fi/ Kemijoki Oy]
* [http://www.pvo.fi/ Pohjolan Voima Oy]

[[Luokka:Suomen joet]]
[[Luokka:Kemijoen vesistö| ]]

[[cs:Kemijoki]]
[[de:Kemijoki]]
[[et:Kemijoki]]
[[en:Kemijoki]]
[[eo:Kemi-rivero]]
[[eu:Kemijoki]]
[[fr:Kemijoki]]
[[ko:케미조키 강]]
[[it:Kemijoki]]
[[lt:Kemijokis]]
[[no:Kemi älv]]
[[nn:Kemijoki]]
[[pl:Kemijoki]]
[[ro:Kemijoki]]
[[ru:Кемийоки]]
[[se:Giemajohka]]
[[sv:Kemi älv]]