Ero sivun ”Kiisken onginta” versioiden välillä
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Eri kalalajien onginta}} | {{Eri kalalajien onginta}} | ||
| − | |||
| − | |||
'''[[Kiiski]]''' on pieni, yleensä 8-15 cm:n pituinen limainen ja isopäinen [[kala]], joka saattaa tarttua [[onki|mato-onkeen]], jos ongit [[ahven]]ta pohjasta. Kiiskeä kannattaa onkia varta vasten, sillä pienuudestaan ja limaisuudestaan huolimatta kiiski on hyvä ruokakala. Pienestä kiiskestä saa hyvän kalaliemen ja isommasta hyvät kalafileet paistettavaksi. Kiiskeä tavataan sekä meressä, että sisävesissä läpi Suomen aivan pohjoisinta lappia lukuunottamatta. Yleensä pienet kiisket elävät humuspitoisissa ruskehtavan värisissä vesissä. Isompia kiiskiä tavataan kirkkaammissa vesissä. Kiisken kutuaika on toukokuun puolestavälistä kesäkuun loppuun. | '''[[Kiiski]]''' on pieni, yleensä 8-15 cm:n pituinen limainen ja isopäinen [[kala]], joka saattaa tarttua [[onki|mato-onkeen]], jos ongit [[ahven]]ta pohjasta. Kiiskeä kannattaa onkia varta vasten, sillä pienuudestaan ja limaisuudestaan huolimatta kiiski on hyvä ruokakala. Pienestä kiiskestä saa hyvän kalaliemen ja isommasta hyvät kalafileet paistettavaksi. Kiiskeä tavataan sekä meressä, että sisävesissä läpi Suomen aivan pohjoisinta lappia lukuunottamatta. Yleensä pienet kiisket elävät humuspitoisissa ruskehtavan värisissä vesissä. Isompia kiiskiä tavataan kirkkaammissa vesissä. Kiisken kutuaika on toukokuun puolestavälistä kesäkuun loppuun. | ||
| Rivi 19: | Rivi 17: | ||
''Olli Aulio, Onkijan kirja.'' ISBN 9512048450 | ''Olli Aulio, Onkijan kirja.'' ISBN 9512048450 | ||
| − | [[luokka:onginta]] | + | [[luokka:Eri lajien onginta]] |
Versio 14. heinäkuuta 2010 kello 18.10
|
• Ahven |
Kiiski on pieni, yleensä 8-15 cm:n pituinen limainen ja isopäinen kala, joka saattaa tarttua mato-onkeen, jos ongit ahventa pohjasta. Kiiskeä kannattaa onkia varta vasten, sillä pienuudestaan ja limaisuudestaan huolimatta kiiski on hyvä ruokakala. Pienestä kiiskestä saa hyvän kalaliemen ja isommasta hyvät kalafileet paistettavaksi. Kiiskeä tavataan sekä meressä, että sisävesissä läpi Suomen aivan pohjoisinta lappia lukuunottamatta. Yleensä pienet kiisket elävät humuspitoisissa ruskehtavan värisissä vesissä. Isompia kiiskiä tavataan kirkkaammissa vesissä. Kiisken kutuaika on toukokuun puolestavälistä kesäkuun loppuun.
Mistä kiiskiä löytää
Kiiski viihtyy monenlaisissa vesissä. Vesien rehevöitymisen takia myös kiiskien suhteellinen määrä on kasvanut. Kiiski liikkuu lähes aina 2-10 metrin syvyydessä pohjan tuntumassa ja joskus syvemmälläkin. Vain harvoin se ui välivedessä, eikä juuri ikinä tule pintaan. Kiiski liikkuu eniten yöllä. Päivällä se on paikallaan pohjalla. Se viihtyy painanteissa tai tasaisilla paikoilla.
Syötit
Kiiskille kannattaa tarjota surviaissääsken toukkia ja siiroja sekä muita pohjaeläimiä. Myös matoa kannattaa käyttää. Monet ovat menestyksellisesti onkineet kiiskeä kuolleelta kalalta otetulta kalansilmällä. Silmä kannattaa puhkaista ja puristaa rikki ennen koukkuun laittamista.
Kiisken onginnan tekniikkaa
Koska kiiski viihtyy pohjassa tai pohjan tuntumassa, ja suhteellisen matalassa vedessä, on sitä sieltä myös ongittava. Kiisket ovat pieniä kaloja ja onkivälineet tulee valita sen mukaisesti. Koho-onkeen tulee siis valita pieni koukku ja kevyehkö koho, joilla kiiskiä ongitaan. Voit käyttää myös pohjaonkea, mutta kevyillä koho-ongintavälineillä tärppi on ehkä helpompi havaita. Kiiskellä on pieni suu, ja se nappaa syöttiin varovasti.
Lähteet
Olli Aulio, Onkijan kirja. ISBN 9512048450