Kiiski

Kalapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kiiski
Kiiski.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni __ Aitotumaiset Eucarya
Kunta __ Eläinkunta Animalia
Pääjakso __ Selkäjänteiset Chordata
Alajakso __ Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka __ Luukalat Osteichthyes
Luokka __ Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka __ Neopterygii
Lahko __ Ahvenkalat Perciformes
Alalahko __ Percoidei
Heimo __ Ahvenet Percidae
Suku __ Gymnocephalus
Laji __ cernuus

Kiiski (Gymnocephalus cernuus) on pieni kala, jota esiintyy runsaslukuisena lähes koko Suomessa. Se muistuttaa ulkonäöltään hieman kuhaa tai ahventa, mutta eroaa näistä värityksen ja yhteen kasvaneiden selkäevien perusteella. Kiiski on ahvenkaloistamme pienin, sillä se kasvaa yleensä korkeintaan 15 senttimetrin pituiseksi ja painaa korkeintaan 40 grammaa. Kiisken piikikkään pään alaosassa on liman täyttämiä kuoppia ja sen ihoa peittää voimakas limakerros. Suomenennätyskiiski saatiin Kemijoesta vuonna 2002 ja sillä oli painoa 285 grammaa. Päivisin kiiski makaa pohjalla tai piilossa kolossaan. Pimeän tultua kiiski lähtee etsimään ravintoa. Kansansadussa kiiski on järven pieni kuningas, kenties kruunua muistuttavan selkäevänsä takia. Sanonta "vastarannan kiiski" tarkoittaa henkilöä, joka innokkaasti vastustaa toisten ihmisten ehdotuksia ja mielipiteitä.

Ulkonäkö

Väriltään kiiski on harmaan vihreä tai ruskehtava, vatsapuolelta vaalea. Selässä ja kyljissä on tummia laikkuja, mutta kiiskellä ei ole selviä raitoja näkyvissä kuten ahvenilla ja toisinaan nuorilla kuhilla. Silmät ovat suurehkot ja niiden avulla se näkee mainiosti hämärässä. Pää on suuri muuhun ruumiiseen nähden suuri. Selkäpuolella on kaksi selkäevää. Ne ovat piikkisiä ja ne ovat kasvaneet yhteen. Kiiskellä on myös kiduskansissa piikkejä.

Levinneisyys

Kiisken levinneisyysalue käsittää suurimman osan Eurooppaa ja Aasian pohjoisosat. Kiiski puuttuu Pyreneitten ja Apenniinien niemimaalta sekä Skotlannista. Norjassa kiiskeä tavataan maan eteläosien sisävesissä. Suomessa kiiski elää runsaslukuisena hyvin monenlaisissa vesissä. Kiiskiä ei tavata kaikista turverantaisista ja mutapohjaisista lammista, joista hapekkaat kivikko- tai hiekkapohjat puuttuvat. Tästä johtuen kiiski ei runsaslukuisuudestaan huolimatta ole yhtä yleinen kuin ahven. Sen esiintymisen pohjoisraja kulkee Maanselän vedenjakajalla, eli kiiski puuttuu Jäämereen laskevista vesistöistä. Itämeressä kiisken elinalue ulottuu kauemmaksi rannikosta kuin muiden sisävesikalojen. Kiiski hyötyy lievästä rehevöitymisestä, mutta sen lisääntyminen heikkenee rehevöitymisen pahentuessa.

Ravinto

Kiiskelle kelpaavat ravinnoksi lähes kaikki pohjalta löytyvät eläinkunnan edustajat. Kiiski syö myös mätiä. Vaikka kiisken on todettu eräissä tutkimuksissa syövän talvisin runsaasti siian mätiä, ei ole varmuutta siitä, pystyykö kiiski heikentämään siika- tai muikkukantoja. Toisaalta kiiskeä saalistavat monet petokalat kuten, ankeriaat, mateet, kuhat, ahvenet ja hauet.

Lisääntyminen

Kiisken kutu alkaa pian jäiden lähdettyä, mutta kutevia kiiskejä tavataan myöskin kesällä. Pitkä kutuaika selittyy sillä, että kiiskinaaraat laskevat mätinsä useammassa erässä parin viikon välein. Kiisken kutualueet sijaitsevat suhteellisen matalassa Mätimunat tarrautuvat pohjakasvillisuuteen ja kuoriutuvat lämpötilasta riippuen parin viikon kuluttua kudusta. . Kiiski saavuttaa sukukypsyyden 1-3 vuoden iässä, jolloin sen pituus on 6-12 cm. Nopeakasvuiset koiraskalat voivat olla sukukypsiä jo vuodenkin ikäisenä.

Kalastus ja käyttö

Kiiski ei ole Suomessa varsinaisen kalastuksen kohteena, mutta sitä voidaan kalastaa onkimalla pohjan tuntumasta tai pilkkimällä. Kiisken mäti ja kiiskikeitto maistuvat monille, sillä sen vaalea liha on vähintään yhtä maukas kuin sukulaisensa ahvenen tai kuhan. Viime vuosisadan alussa kiisket olivat rahanarvoinen tuote Karjalan kannaksella, josta talvella pyydettyjä, eläviä kaloja vietiin puutynnyreissä Pietariin asti. Nykyisin runsaat kiiskivaramme saavat olla pääasiallisesti omissa oloissaan, sillä kiiskeä ei arvosteta juuri ollenkaan ruokakalana limaisuutensa ja piikkien vuoksi. Viitseliästä perkaajaa odottaa kuitenkin varsinainen makuelämys.


Katso myös

Aiheesta muualla

Wikipedia - Kiiski

Lähteet


Kalaikoni.png Kalapedian kuvapalvelussa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiiski.