Ero sivun ”Kiiski” versioiden välillä

Kalapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
 
 
(32 välissä olevaa versiota 9 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
'''Kiiski''' (''Gymnocephalus cernuus'') on pieni, pohjalla viihtyvä kala. Kiiski syö pääasiassa [[surviaissääski|surviaissääsken]] toukkia, mutta myös [[vesikirppu|vesikirput]], [[hankajalkainen|hankajalkaiset]] ja kalan [[mäti]] kelpaavat. Täysikasvuiset kiisket syövät myös kalanpoikasia. Täysikasvuinen kiiski on kooltaan 10 ja 300 gramman välillä.
+
{{Taksonomia/eläimet
 +
| nimi = Kiiski
 +
| status = Elinvoimainen
 +
| kuva = Kiiski.jpg
 +
| leveys = 250
 +
| kuvateksti =
 +
| domeeni = Aitotumaiset ''Eucarya''
 +
| yläkunta =
 +
| kunta = Eläinkunta ''Animalia''
 +
| alakunta =
 +
| pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata''
 +
| pääjakso_auktori =
 +
| alajakso =Selkärankaiset ''Vertebrata''
 +
| yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes''
 +
| luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii''
 +
| alaluokka = ''Neopterygii''
 +
| lahko = [[Ahvenkalat]] ''Perciformes''
 +
| alalahko = ''Percoidei''
 +
| heimo =[[Ahvenet]] ''Percidae''
 +
| suku = ''Gymnocephalus''
 +
| laji = ''cernuus''
 +
| kaksiosainen = Gymnocephalus cernuus
 +
| kaksiosainen_auktori = ([[Carl von Linné|Linnaeus]], 1758)
 +
| wikispecies =Gymnocephalus cernuus
 +
| commons = Gymnocephalus cernuus
 +
}}
  
Kiisken etummaisessa, piikikkäässä selkäevässä ei ole selvästi erottuvaa mustaa täplää kuten ahvenella.
+
'''Kiiski''' (''Gymnocephalus cernuus'') on pieni [[kala]], jota esiintyy runsaslukuisena lähes koko Suomessa. Se muistuttaa ulkonäöltään hieman [[kuha]]a tai [[ahven]]ta, mutta eroaa näistä värityksen ja yhteen kasvaneiden selkäevien perusteella. Kiiski on ahvenkaloistamme pienin, sillä se kasvaa yleensä korkeintaan 15 senttimetrin pituiseksi ja painaa korkeintaan 40 grammaa. Kiisken piikikkään pään alaosassa on liman täyttämiä kuoppia ja sen ihoa peittää voimakas limakerros. Suomenennätyskiiski saatiin Kemijoesta vuonna 2002 ja sillä oli painoa 285 grammaa. Päivisin kiiski makaa pohjalla tai piilossa kolossaan. Pimeän tultua kiiski lähtee etsimään ravintoa. Kansansadussa kiiski on [[järvi|järven]] pieni kuningas, kenties kruunua muistuttavan selkäevänsä takia. Sanonta "vastarannan kiiski" tarkoittaa henkilöä, joka innokkaasti vastustaa toisten ihmisten ehdotuksia ja mielipiteitä.
  
Kansansadussa kiiski on järven pieni kuningas, kenties kruunua muistuttavan selkäevänsä takia. Sanonta "vastarannan kiiski" tarkoittaa henkilöä, joka innokkaasti vastustaa toisten ihmisten ehdotuksia ja mielipiteitä.
+
== Ulkonäkö ==
  
Venäläisten mielestä kiiskiliemi on kalakeittojen aatelia. Muualla kiisken käyttö ruokakalana on vähäistä. Lientä voidaan käyttää kastikepohjana myös muissa kalaruoissa.
+
Väriltään kiiski on harmaan vihreä tai ruskehtava, vatsapuolelta vaalea. Selässä ja kyljissä on tummia laikkuja, mutta kiiskellä ei ole selviä raitoja näkyvissä kuten ahvenilla ja toisinaan nuorilla kuhilla. Silmät ovat suurehkot ja niiden avulla se näkee mainiosti hämärässä. Pää on suuri muuhun ruumiiseen nähden suuri. Selkäpuolella on kaksi selkäevää. Ne ovat piikkisiä ja ne ovat kasvaneet yhteen. Kiiskellä on myös kiduskansissa piikkejä.
 
+
Kiisken piikeistä huolimatta petokalat saalistavat sitä. Kiiski soveltuu hyvin syöttikalaksi [[made|mateen]] pyynnissä.
+
Kiiski lukeutuu samaan ahvenkalojen heimoon kotoisten ahvenen ja kuhan kanssa. Kiiski viihtyy pohjalla. Kiisken pää on litistynyt. Pään alapuolella on liman täyttämiä kuoppia. Silmät ovat suuret ja sijaitsevat pään selkäpuolella lähellä toisiaan. Kiisken selkäevät ovat kasvaneet yhteen, mutta erottuvat selvästi toisistaan. Väriltään kala on selän ja kylkien puolelta vihreä tai hieman ruskea, vatsa on vaaleanharmaa. Kiiski on parvikala ja kiiskiä löytyy melkein koko suomesta.
+
  
Kiisket nousevat kudulle huhti- toukokuussa jäiden lähdön jälkeen. Kutualueet sijaitsevat suhteellisen matalassa. Se lukeutuu samaan ahvenkalojen heimoon kotoisten ahvenen ja kuhan kanssa. Ruumiin muoto kaikilla kalalajeilla on perusteiltaan sama, mutta elintavat poikkeavat runsaasti toisistaan.
+
== Levinneisyys ==
  
Kiiskellä ei ole pienen kokonsa vuoksi merkitystä ruokakalana, vaikka sen makua on verrattu jopa kuhaan. Kiiskikeitto ei kuitenkaan ole täysin vieras ruoka suomalaisillekaan ja mädin makua pidetään hyvänä.
+
Kiisken levinneisyysalue käsittää suurimman osan Eurooppaa ja Aasian pohjoisosat. Kiiski puuttuu Pyreneitten ja Apenniinien niemimaalta sekä Skotlannista. Norjassa kiiskeä tavataan maan eteläosien sisävesissä. Suomessa kiiski elää runsaslukuisena hyvin monenlaisissa vesissä. Kiiskiä ei tavata kaikista turverantaisista ja mutapohjaisista lammista, joista hapekkaat kivikko- tai hiekkapohjat puuttuvat. Tästä johtuen kiiski ei runsaslukuisuudestaan huolimatta ole yhtä yleinen kuin ahven. Sen esiintymisen pohjoisraja kulkee Maanselän vedenjakajalla, eli kiiski puuttuu Jäämereen laskevista vesistöistä. [[Itämeri|Itämeressä]] kiisken elinalue ulottuu kauemmaksi rannikosta kuin muiden sisävesikalojen. Kiiski hyötyy lievästä rehevöitymisestä, mutta sen lisääntyminen heikkenee rehevöitymisen pahentuessa.
+
== Lähteet ==
+
{{Viitteet}}
+
==Aiheesta muualla==
+
*{{FishBase|Gymnocephalus|cernuus}}
+
  
{{tynkä/Kala}}
+
== Ravinto ==
 +
 
 +
Kiiskelle kelpaavat ravinnoksi lähes kaikki pohjalta löytyvät eläinkunnan edustajat. Kiiski syö myös mätiä. Vaikka kiisken on todettu eräissä tutkimuksissa syövän talvisin runsaasti siian mätiä, ei ole varmuutta siitä, pystyykö kiiski heikentämään [[siika]]- tai [[muikkukantoja]]. Toisaalta kiiskeä saalistavat monet petokalat kuten, [[ankerias|ankeriaat]], [[made|mateet]], [[kuha|kuhat]], [[ahven|ahvenet]] ja [[hauki|hauet]].
 +
 
 +
== Lisääntyminen ==
 +
 
 +
Kiisken kutu alkaa pian jäiden lähdettyä, mutta kutevia kiiskejä tavataan myöskin kesällä. Pitkä kutuaika selittyy sillä, että kiiskinaaraat laskevat [[mäti|mätinsä]]  useammassa erässä parin viikon välein. Kiisken kutualueet sijaitsevat suhteellisen matalassa Mätimunat tarrautuvat pohjakasvillisuuteen ja kuoriutuvat lämpötilasta riippuen parin viikon kuluttua kudusta. . Kiiski saavuttaa sukukypsyyden 1-3 vuoden iässä, jolloin sen pituus on 6-12 cm. Nopeakasvuiset koiraskalat voivat olla sukukypsiä jo vuodenkin ikäisenä.
 +
 
 +
== Kalastus ja käyttö ==
 +
 
 +
Kiiski ei ole Suomessa varsinaisen kalastuksen kohteena, mutta sitä voidaan kalastaa [[Kiisken onginta|onkimalla]] pohjan tuntumasta tai pilkkimällä. Kiisken mäti ja kiiskikeitto maistuvat monille, sillä sen vaalea liha on vähintään yhtä maukas kuin sukulaisensa ahvenen tai kuhan.  Viime vuosisadan alussa kiisket olivat rahanarvoinen tuote Karjalan kannaksella, josta talvella pyydettyjä, eläviä kaloja vietiin puutynnyreissä Pietariin asti. Nykyisin runsaat kiiskivaramme saavat olla pääasiallisesti omissa oloissaan, sillä kiiskeä ei arvosteta juuri ollenkaan ruokakalana limaisuutensa ja piikkien vuoksi. Viitseliästä perkaajaa odottaa kuitenkin varsinainen makuelämys.
 +
 
 +
 
 +
 
 +
== Katso myös ==
 +
 
 +
* [[Kiisken onginta]]
 +
 
 +
== Aiheesta muualla ==
 +
 
 +
[http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiiski Wikipedia - Kiiski]
 +
 
 +
== Lähteet ==
  
[[Luokka:Ahvenet]]
+
* Suomen- ja englanninkielinen wikipedia.
 +
* Ari Saura & Markku Aro: Kalat Suomen luonnossa (ISBN 978-951-1-23364-0)
 +
* [http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/kiiski/ Rtkl.fi - Kiiski]
 +
* [http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/kiiski Luontoportti - Kiiski]
 +
* [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiiski Wikipedia - Kiiski]
 +
[[luokka:ahvenet]]
  
{{Link FA|uk}}
+
{{kuvapalvelu|http://kalapedia.fi/kuvat/displayimage.php?album{{-}}random&cat{{-}}10027&pos{{-}}-45}}

Nykyinen versio 20. lokakuuta 2012 kello 11.47

Kiiski
Kiiski.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni __ Aitotumaiset Eucarya
Kunta __ Eläinkunta Animalia
Pääjakso __ Selkäjänteiset Chordata
Alajakso __ Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka __ Luukalat Osteichthyes
Luokka __ Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka __ Neopterygii
Lahko __ Ahvenkalat Perciformes
Alalahko __ Percoidei
Heimo __ Ahvenet Percidae
Suku __ Gymnocephalus
Laji __ cernuus

Kiiski (Gymnocephalus cernuus) on pieni kala, jota esiintyy runsaslukuisena lähes koko Suomessa. Se muistuttaa ulkonäöltään hieman kuhaa tai ahventa, mutta eroaa näistä värityksen ja yhteen kasvaneiden selkäevien perusteella. Kiiski on ahvenkaloistamme pienin, sillä se kasvaa yleensä korkeintaan 15 senttimetrin pituiseksi ja painaa korkeintaan 40 grammaa. Kiisken piikikkään pään alaosassa on liman täyttämiä kuoppia ja sen ihoa peittää voimakas limakerros. Suomenennätyskiiski saatiin Kemijoesta vuonna 2002 ja sillä oli painoa 285 grammaa. Päivisin kiiski makaa pohjalla tai piilossa kolossaan. Pimeän tultua kiiski lähtee etsimään ravintoa. Kansansadussa kiiski on järven pieni kuningas, kenties kruunua muistuttavan selkäevänsä takia. Sanonta "vastarannan kiiski" tarkoittaa henkilöä, joka innokkaasti vastustaa toisten ihmisten ehdotuksia ja mielipiteitä.

Ulkonäkö

Väriltään kiiski on harmaan vihreä tai ruskehtava, vatsapuolelta vaalea. Selässä ja kyljissä on tummia laikkuja, mutta kiiskellä ei ole selviä raitoja näkyvissä kuten ahvenilla ja toisinaan nuorilla kuhilla. Silmät ovat suurehkot ja niiden avulla se näkee mainiosti hämärässä. Pää on suuri muuhun ruumiiseen nähden suuri. Selkäpuolella on kaksi selkäevää. Ne ovat piikkisiä ja ne ovat kasvaneet yhteen. Kiiskellä on myös kiduskansissa piikkejä.

Levinneisyys

Kiisken levinneisyysalue käsittää suurimman osan Eurooppaa ja Aasian pohjoisosat. Kiiski puuttuu Pyreneitten ja Apenniinien niemimaalta sekä Skotlannista. Norjassa kiiskeä tavataan maan eteläosien sisävesissä. Suomessa kiiski elää runsaslukuisena hyvin monenlaisissa vesissä. Kiiskiä ei tavata kaikista turverantaisista ja mutapohjaisista lammista, joista hapekkaat kivikko- tai hiekkapohjat puuttuvat. Tästä johtuen kiiski ei runsaslukuisuudestaan huolimatta ole yhtä yleinen kuin ahven. Sen esiintymisen pohjoisraja kulkee Maanselän vedenjakajalla, eli kiiski puuttuu Jäämereen laskevista vesistöistä. Itämeressä kiisken elinalue ulottuu kauemmaksi rannikosta kuin muiden sisävesikalojen. Kiiski hyötyy lievästä rehevöitymisestä, mutta sen lisääntyminen heikkenee rehevöitymisen pahentuessa.

Ravinto

Kiiskelle kelpaavat ravinnoksi lähes kaikki pohjalta löytyvät eläinkunnan edustajat. Kiiski syö myös mätiä. Vaikka kiisken on todettu eräissä tutkimuksissa syövän talvisin runsaasti siian mätiä, ei ole varmuutta siitä, pystyykö kiiski heikentämään siika- tai muikkukantoja. Toisaalta kiiskeä saalistavat monet petokalat kuten, ankeriaat, mateet, kuhat, ahvenet ja hauet.

Lisääntyminen

Kiisken kutu alkaa pian jäiden lähdettyä, mutta kutevia kiiskejä tavataan myöskin kesällä. Pitkä kutuaika selittyy sillä, että kiiskinaaraat laskevat mätinsä useammassa erässä parin viikon välein. Kiisken kutualueet sijaitsevat suhteellisen matalassa Mätimunat tarrautuvat pohjakasvillisuuteen ja kuoriutuvat lämpötilasta riippuen parin viikon kuluttua kudusta. . Kiiski saavuttaa sukukypsyyden 1-3 vuoden iässä, jolloin sen pituus on 6-12 cm. Nopeakasvuiset koiraskalat voivat olla sukukypsiä jo vuodenkin ikäisenä.

Kalastus ja käyttö

Kiiski ei ole Suomessa varsinaisen kalastuksen kohteena, mutta sitä voidaan kalastaa onkimalla pohjan tuntumasta tai pilkkimällä. Kiisken mäti ja kiiskikeitto maistuvat monille, sillä sen vaalea liha on vähintään yhtä maukas kuin sukulaisensa ahvenen tai kuhan. Viime vuosisadan alussa kiisket olivat rahanarvoinen tuote Karjalan kannaksella, josta talvella pyydettyjä, eläviä kaloja vietiin puutynnyreissä Pietariin asti. Nykyisin runsaat kiiskivaramme saavat olla pääasiallisesti omissa oloissaan, sillä kiiskeä ei arvosteta juuri ollenkaan ruokakalana limaisuutensa ja piikkien vuoksi. Viitseliästä perkaajaa odottaa kuitenkin varsinainen makuelämys.


Katso myös

Aiheesta muualla

Wikipedia - Kiiski

Lähteet


Kalaikoni.png Kalapedian kuvapalvelussa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiiski.