Ero sivun ”Palvoo saatanaa” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
(Artikkeli uudistettu kokonaan ja tarkoitus on uudistaa myöskin muitakin artikkeleita uudistaa.)
Rivi 1: Rivi 1:
'''Kiiski''' (''Gymnocephalus cernuus'') on pieni, pohjalla viihtyvä kala. Kiiski syö pääasiassa [[surviaissääski|surviaissääsken]] toukkia, mutta myös [[vesikirppu|vesikirput]], [[hankajalkainen|hankajalkaiset]] ja kalan [[mäti]] kelpaavat. Täysikasvuiset kiisket syövät myös kalanpoikasia. Täysikasvuinen kiiski on kooltaan 10 ja 300 gramman välillä.
+
== Kiiski ==
  
Kiisken etummaisessa, piikikkäässä selkäevässä ei ole selvästi erottuvaa mustaa täplää kuten ahvenella.
+
Kiiski (Gymnocephalus cernuus) on yksi Suomen yleisimmistä kalalajeista. Sitä tavataan aina Rovaniemen korkeudelle saakka. kiiski on ahvenkaloistamme pienin. Se kasvaa yleensä vain 15 sentin kokoiseksi ja painaa noin 40 grammaa. Suomen ennätys kiiski saatiin Kemijoesta vuonna 2002 ja sillä oli painoa 285 grammaa.  
  
Kansansadussa kiiski on järven pieni kuningas, kenties kruunua muistuttavan selkäevänsä takia. Sanonta "vastarannan kiiski" tarkoittaa henkilöä, joka innokkaasti vastustaa toisten ihmisten ehdotuksia ja mielipiteitä.
+
== Ulkonäkö ==
  
Venäläisten mielestä kiiskiliemi on kalakeittojen aatelia. Muualla kiisken käyttö ruokakalana on vähäistä. Lientä voidaan käyttää kastikepohjana myös muissa kalaruoissa.
+
Väriltään kiiski on harmaan vihreä tai ruskehtava, vatsapuolelta vaalea. Selässä ja kyljissä on tummia laikkuja, mutta kiiskellä ei ole selviä raitoja näkyvissä kuten ahvenilla ja toisinaan nuorilla kuhilla. Silmät ovat suurehkot ja niiden avulla se näkee mainiosti hämärässä. Pää on suuri muuhun ruumiiseen nähden, selkäpuolella on kaksi selkäevää. Ne ovat piikkisiä ja ne ovat kasvaneet yhteen. Kiiskellä on myös kiduskansissa piikkejä.
 
 
Kiisken piikeistä huolimatta petokalat saalistavat sitä. Kiiski soveltuu hyvin syöttikalaksi [[made|mateen]] pyynnissä.
 
Kiiski lukeutuu samaan ahvenkalojen heimoon kotoisten ahvenen ja kuhan kanssa. Kiiski viihtyy pohjalla. Kiisken pää on litistynyt. Pään alapuolella on liman täyttämiä kuoppia. Silmät ovat suuret ja sijaitsevat pään selkäpuolella lähellä toisiaan. Kiisken selkäevät ovat kasvaneet yhteen, mutta erottuvat selvästi toisistaan. Väriltään kala on selän ja kylkien puolelta vihreä tai hieman ruskea, vatsa on vaaleanharmaa. Kiiski on parvikala ja kiiskiä löytyy melkein koko suomesta.
 
  
Kiisket nousevat kudulle huhti- toukokuussa jäiden lähdön jälkeen. Kutualueet sijaitsevat suhteellisen matalassa. Se lukeutuu samaan ahvenkalojen heimoon kotoisten ahvenen ja kuhan kanssa. Ruumiin muoto kaikilla kalalajeilla on perusteiltaan sama, mutta elintavat poikkeavat runsaasti toisistaan.
+
== Levinnäisyys ==
  
Kiiskellä ei ole pienen kokonsa vuoksi merkitystä ruokakalana, vaikka sen makua on verrattu jopa kuhaan. Kiiskikeitto ei kuitenkaan ole täysin vieras ruoka suomalaisillekaan ja mädin makua pidetään hyvänä.
+
Kiiskeä tavataan lähes koko maassamme, se puuttuu ainoastaan napapiirin pohjoispuolelta. Kiiskeä tavataan lähes koko Euroopassa.
+
 
== Lähteet ==
+
== Elinympäristö ==
{{Viitteet}}
+
 
==Aiheesta muualla==
+
Kiiski elää monenlaisissa vesissä, mutta myöskin rannikoilla. Kuhan tavoin se suosii sameita vesiä. Rehevissä [[järvi| järvissä]] kiiski on hyvin yleinen kala-laji, sen etuihin kuuluu myöskin sopeutumis erilaisiin ympäristöihin.
*{{FishBase|Gymnocephalus|cernuus}}
+
 
 +
== Elintavat ==
 +
 
 +
Päivisin kiiski makaa pohjalla tai piilossa kolossaan. Pimeän tultua kiiski lähtee etsimään ravintoa.
 +
 
 +
== Ravinto ==
 +
 
 +
Ravinnokseen kiiski etsii pieniä pohjaeläimiä ja popsii mielellään muiden kalojen mätiä. Se syö myös tiettyjä vesikasveja kuten [[ahvenvita]]. Kiiskeä puolestaan saalistavat monet petokalat kuten, [[ankerias|ankeriaat]], [[made|mateet]], [[kuha|kuhat]], [[ahven|ahvenet]] ja [[hauki|hauet]].
 +
 
 +
== Lisääntyminen ==
 +
 
 +
Kutunsa kiiski aloittaa jäiden lähdön aikaan, mutta kutevia kiiskejä tavataan myöskin kesällä. Pitkä kutuaika selittyy sillä, että kiiskinaaraat laskevat mätinsä useammassa erässä parin viikon välein. Mätimunat tarrautuvat pohjakasvillisuuteen ja kuoriutuvat lämpötilasta riippuen parin viikon kuluttua kudusta.
 +
 
 +
== Käyttö ==
 +
 
 +
Kiiskeä käytetään muunmuassa täkynä. Sillä saadaan hyvin mateita. Kiiskestä saadaan myöskin erinomaista keittolientä ja sen vaalea liha on vähintään yhtä maukas kuin sukulaisensa ahvenen tai kuhan. 1800-luvulla kiiskejä kuljetettiin elävinä puutynnyreissä tsaarin keittiöön Venäjälle. Nykyään kiiskeä ei arvosteta juuri ollenkaan ruokakalana limaisuutensa ja piikkien vuoksi. Viitseliästä perkaajaa odottaa kuitenkin maku elämys.
 +
 
 +
== Aiheesta muualla ==
  
{{tynkä/Kala}}
+
[http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiiski]
  
[[Luokka:Ahvenet]]
+
== Lähteet ==
  
{{Link FA|uk}}
+
- Suomen- ja Englannin kielinen wikipedia.
 +
- Ari Saura & Markku Aro: Kalat Suomen luonnossa (ISBN 978-951-1-23364-0)

Versio 25. joulukuuta 2009 kello 20.28

Kiiski

Kiiski (Gymnocephalus cernuus) on yksi Suomen yleisimmistä kalalajeista. Sitä tavataan aina Rovaniemen korkeudelle saakka. kiiski on ahvenkaloistamme pienin. Se kasvaa yleensä vain 15 sentin kokoiseksi ja painaa noin 40 grammaa. Suomen ennätys kiiski saatiin Kemijoesta vuonna 2002 ja sillä oli painoa 285 grammaa.

Ulkonäkö

Väriltään kiiski on harmaan vihreä tai ruskehtava, vatsapuolelta vaalea. Selässä ja kyljissä on tummia laikkuja, mutta kiiskellä ei ole selviä raitoja näkyvissä kuten ahvenilla ja toisinaan nuorilla kuhilla. Silmät ovat suurehkot ja niiden avulla se näkee mainiosti hämärässä. Pää on suuri muuhun ruumiiseen nähden, selkäpuolella on kaksi selkäevää. Ne ovat piikkisiä ja ne ovat kasvaneet yhteen. Kiiskellä on myös kiduskansissa piikkejä.

Levinnäisyys

Kiiskeä tavataan lähes koko maassamme, se puuttuu ainoastaan napapiirin pohjoispuolelta. Kiiskeä tavataan lähes koko Euroopassa.

Elinympäristö

Kiiski elää monenlaisissa vesissä, mutta myöskin rannikoilla. Kuhan tavoin se suosii sameita vesiä. Rehevissä järvissä kiiski on hyvin yleinen kala-laji, sen etuihin kuuluu myöskin sopeutumis erilaisiin ympäristöihin.

Elintavat

Päivisin kiiski makaa pohjalla tai piilossa kolossaan. Pimeän tultua kiiski lähtee etsimään ravintoa.

Ravinto

Ravinnokseen kiiski etsii pieniä pohjaeläimiä ja popsii mielellään muiden kalojen mätiä. Se syö myös tiettyjä vesikasveja kuten ahvenvita. Kiiskeä puolestaan saalistavat monet petokalat kuten, ankeriaat, mateet, kuhat, ahvenet ja hauet.

Lisääntyminen

Kutunsa kiiski aloittaa jäiden lähdön aikaan, mutta kutevia kiiskejä tavataan myöskin kesällä. Pitkä kutuaika selittyy sillä, että kiiskinaaraat laskevat mätinsä useammassa erässä parin viikon välein. Mätimunat tarrautuvat pohjakasvillisuuteen ja kuoriutuvat lämpötilasta riippuen parin viikon kuluttua kudusta.

Käyttö

Kiiskeä käytetään muunmuassa täkynä. Sillä saadaan hyvin mateita. Kiiskestä saadaan myöskin erinomaista keittolientä ja sen vaalea liha on vähintään yhtä maukas kuin sukulaisensa ahvenen tai kuhan. 1800-luvulla kiiskejä kuljetettiin elävinä puutynnyreissä tsaarin keittiöön Venäjälle. Nykyään kiiskeä ei arvosteta juuri ollenkaan ruokakalana limaisuutensa ja piikkien vuoksi. Viitseliästä perkaajaa odottaa kuitenkin maku elämys.

Aiheesta muualla

[1]

Lähteet

- Suomen- ja Englannin kielinen wikipedia. - Ari Saura & Markku Aro: Kalat Suomen luonnossa (ISBN 978-951-1-23364-0)