Kiiski

Kalapedia
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 25. joulukuuta 2009 kello 23.28 käyttäjän Cpt Miller (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kiiski

Kiiski (Gymnocephalus cernuus) on yksi Suomen yleisimmistä kalalajeista. Sitä tavataan aina Rovaniemen korkeudelle saakka. kiiski on ahvenkaloistamme pienin. Se kasvaa yleensä vain 15 sentin kokoiseksi ja painaa noin 40 grammaa. Suomen ennätys kiiski saatiin Kemijoesta vuonna 2002 ja sillä oli painoa 285 grammaa.

Ulkonäkö

Väriltään kiiski on harmaan vihreä tai ruskehtava, vatsapuolelta vaalea. Selässä ja kyljissä on tummia laikkuja, mutta kiiskellä ei ole selviä raitoja näkyvissä kuten ahvenilla ja toisinaan nuorilla kuhilla. Silmät ovat suurehkot ja niiden avulla se näkee mainiosti hämärässä. Pää on suuri muuhun ruumiiseen nähden, selkäpuolella on kaksi selkäevää. Ne ovat piikkisiä ja ne ovat kasvaneet yhteen. Kiiskellä on myös kiduskansissa piikkejä.

Levinnäisyys

Kiiskeä tavataan lähes koko maassamme, se puuttuu ainoastaan napapiirin pohjoispuolelta. Kiiskeä tavataan lähes koko Euroopassa.

Elinympäristö

Kiiski elää monenlaisissa vesissä, mutta myöskin rannikoilla. Kuhan tavoin se suosii sameita vesiä. Rehevissä järvissä kiiski on hyvin yleinen kala-laji, sen etuihin kuuluu myöskin sopeutumis erilaisiin ympäristöihin.

Elintavat

Päivisin kiiski makaa pohjalla tai piilossa kolossaan. Pimeän tultua kiiski lähtee etsimään ravintoa.

Ravinto

Ravinnokseen kiiski etsii pieniä pohjaeläimiä ja popsii mielellään muiden kalojen mätiä. Se syö myös tiettyjä vesikasveja kuten ahvenvita. Kiiskeä puolestaan saalistavat monet petokalat kuten, ankeriaat, mateet, kuhat, ahvenet ja hauet.

Lisääntyminen

Kutunsa kiiski aloittaa jäiden lähdön aikaan, mutta kutevia kiiskejä tavataan myöskin kesällä. Pitkä kutuaika selittyy sillä, että kiiskinaaraat laskevat mätinsä useammassa erässä parin viikon välein. Mätimunat tarrautuvat pohjakasvillisuuteen ja kuoriutuvat lämpötilasta riippuen parin viikon kuluttua kudusta.

Käyttö

Kiiskeä käytetään muunmuassa täkynä. Sillä saadaan hyvin mateita. Kiiskestä saadaan myöskin erinomaista keittolientä ja sen vaalea liha on vähintään yhtä maukas kuin sukulaisensa ahvenen tai kuhan. 1800-luvulla kiiskejä kuljetettiin elävinä puutynnyreissä tsaarin keittiöön Venäjälle. Nykyään kiiskeä ei arvosteta juuri ollenkaan ruokakalana limaisuutensa ja piikkien vuoksi. Viitseliästä perkaajaa odottaa kuitenkin maku elämys.

Aiheesta muualla

[1]

Lähteet

- Suomen- ja Englannin kielinen wikipedia. - Ari Saura & Markku Aro: Kalat Suomen luonnossa (ISBN 978-951-1-23364-0)