Kirjohylje

Kalapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kirjohylje
800px-Seehund.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni __ Aitotumaiset Eucarya
Kunta __ Eläinkunta Animalia
Pääjakso __ Selkäjänteiset Chordata
Alajakso __ Selkärankaiset Vertebrata
Luokka __ Nisäkkäät Mammalia
Alaluokka __ Theria
Lahko __ Petoeläimet Carnivora
Alalahko __ Caniformia
Heimo __ Hylkeet Phocidae
Suku __ Phoca
Laji __ vitulina

Kirjohylje (Phoca vitulina) on pienikokoinen hylje, jota tavataan Itämeren eteläosassa, Pohjois-Atlantilla ja Tyynen valtameren pohjoisosassa.

Suomessa kirjohyljettä on tavattu satunnaisesti (myös Tenojoessa).


Ulkonäkö

Kirjohylje on muihin hylkeisiin verrattuna pieni ja hoikka. Aikuisen hylkeen pituus on noin 140-170 cm ja paino noin 100-150 kg. Koiras on naarasta kookkaampi. Väriltään kirjohylje on harmaan laikukas, värityksessä on maantieteellisiä eroja. Muiden hylkeiden tapaan kirjohylkeellä on nahan alla paksu rasvakerros.


Elintavat

Kirjohylkeet ruokailevat meressä mutta nousevat kivirannoille ja vuorovesirannoille, lepäämään, synnyttämään ja imettään poikasiaan.Ne syövät pääsääntöisesti kalaa, mm. sillejä, ankeriaita, turskaa ja kampeloita.Myös katkaravut ja kalmarit maistuvat niille. Saalistaessaan kirjohylkeet liikkuvat yksin mutta maalla ne voivat makailla pienissä ryhmissä. Makailupaikat ovat usein hiekkarannoilla tai saaristossa. Ne voivat sukeltaa jopa 50metrin syvyyteen ja pysyä veden alla 10minuuttia. Nuoret hylkeet voivat vaeltaa satoja kilometrejä.


Lisääntyminen

Naarat tulevat sukukypsiksi noin kolmen vuoden iässä, urokset hieman myöhemmin. Poikasenkantoaika on noin 10,5- 11 kuukautta. Emo synnyttää yhden kuutin kesä-heinäkuussa. Synnytys tapahtuu normaalisti kivikkorannalle, mutta kirjohylje voi synnyttää myös vuorovesirannoille, sillä kuutti kykenee uimaan melko pian syntymänsä jälkeen. Energiapitoisen maidon ansiosta kuutti kasvaa ja vahvistuu nopeasti: sen paino kaksinkertaistuu 4-6 viikkoa kestävän imetysjakson aikana. Naaraiden hoitaessa poikasiaan urokset kilpailevat keskenään naaraiden suosiosta. Pian lisääntymisajan jälkeen kirjohylkeet vaihtavat karvansa, jolloin ne viihtyvät suurimman osan ajastaan rannalla.


Kirjohylje ja ihminen

Kirjohyljettä on metsästetty lihan, nahan ja traanin takia. Pohjanmeren kirjohyljekanta romahti vuonna 1988 kolmasosaan niihin iskeneen sairauden vuoksi.


Lähteet