Kivinilkka

Kivinilkka
Kivinilkka.gif
Uhanalaisuusluokitus:
Tieteellinen luokittelu
Domeeni __ Aitotumaiset Eucarya
Kunta __ Eläinkunta Animalia
Pääjakso __ Selkäjänteiset Chordata
Alajakso __ Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka __ Luukalat Osteichthyes
Luokka __ Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka __ Neopterygii
Lahko __ Ahvenkalat Perciformes
Heimo __ Kivinilkat Zoarcidae
Suku __ Zoarces
Laji __ viviparus

Kivinilkka (Zoarces viviparus) on 20-30 cm pitkäksi kasvava ja Itämeressä elävä vihertävän harmaa pohjakala.

Ulkonäkö

Erikoista kalassa on erillisen pyrstöevän puuttuminen ja niskasta lähes pyrstöön ulottuva selkäevä. Suu on suuri ja huulet paksut. Rintaevät ovat erittäin suuret. Kala muistuttaa hieman pientä madetta pitkulaisen muotonsa takia, muttei ole sille mitään sukua. Koska kivinilkka on aito pohjakala, ei sillä ole lainkaan uimarakkoa. Suurin Suomessa 2000-luvulla pyydetty kivinilkka painoi 485 grammaa.

Levinneisyys

Kivinilkkaa tavataan Atlantin koillisosassa: Vienanmereltä Barentsinmerelle ja etelässa Englannin kanaaliin ja Briettein saarten lähivesille ulottuvalla alueella, sekä Itämeren ja Pohjanmeren matalissa osissa.

Lisääntyminen ja elintavat

Kivinilkka on ainoa suomalainen kala, joka synnyttää eläviä poikasia. Parittelu tapahtuu elo-syyskuussa, ja poikaset kuoriutuvat naaraan munarauhasessa noin kuukauden kuluttua hedelmöityksestä. Kuoriutumisen jälkeen poikaset elelevät munarauhasessa vielä tammikuulle, jolloin ne syntyvät noin 4 cm:n mittaisina. Kivinilkat syövät pohjaeläimiä kuten siiroja ja katkoja.

Kalastus ja käyttö

Kivinilkka on esimerkiksi Baltiassa suosittu ruokakalana. Kypsennettäessä sen selkäranka ja ruodot muuttuvat vihreiksi vivianiitti-nimisen väriaineen vaikutuksesta. Suomessa sitä ei erityisesti pyydetä eikä sillä ole taloudellista merkitystä.

Lähteet

Sivua on viimeksi muutettu 24. heinäkuuta 2011 kello 12.45