Kivinilkka

kalapediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 24. heinäkuuta 2011 kello 10.45 käyttäjän Eris (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
ON KAKKAPERSE
Kivinilkka
Kivinilkka.gif
Uhanalaisuusluokitus:
Tieteellinen luokittelu
{{#if:Aitotumaiset Eucarya|| Domeeni || __ || Aitotumaiset Eucarya {{#if:Eläinkunta Animalia|| Kunta || __ || Eläinkunta Animalia {{#if:Selkäjänteiset Chordata|| Pääjakso || __ || Selkäjänteiset Chordata {{#if:Selkärankaiset Vertebrata|| Alajakso || __ || Selkärankaiset Vertebrata {{#if:LuukalatOsteichthyes|| Yläluokka || __ || LuukalatOsteichthyes {{#if:ViuhkaeväisetActinopterygii|| Luokka || __ || ViuhkaeväisetActinopterygii {{#if:Neopterygii|| Alaluokka || __ || Neopterygii {{#if:AhvenkalatPerciformes|| Lahko || __ || AhvenkalatPerciformes {{#if: || Alalahko || __ || {{#if:Kivinilkat Zoarcidae|| Heimo || __ || Kivinilkat Zoarcidae {{#if:Zoarces|| Suku || __ || Zoarces {{#if:viviparus|| Laji || __ || viviparus

Kivinilkka (Zoarces viviparus) on 20-30 cm pitkäksi kasvava ja Itämeressä elävä vihertävän harmaa pohjakala.

Ulkonäkö[muokkaa]

Erikoista kalassa on erillisen pyrstöevän puuttuminen ja niskasta lähes pyrstöön ulottuva selkäevä. Suu on suuri ja huulet paksut. Rintaevät ovat erittäin suuret. Kala muistuttaa hieman pientä madetta pitkulaisen muotonsa takia, muttei ole sille mitään sukua. Koska kivinilkka on aito pohjakala, ei sillä ole lainkaan uimarakkoa. Suurin Suomessa 2000-luvulla pyydetty kivinilkka painoi 485 grammaa.

Levinneisyys[muokkaa]

Kivinilkkaa tavataan Atlantin koillisosassa: Vienanmereltä Barentsinmerelle ja etelässa Englannin kanaaliin ja Briettein saarten lähivesille ulottuvalla alueella, sekä Itämeren ja Pohjanmeren matalissa osissa.

Lisääntyminen ja elintavat[muokkaa]

Kivinilkka on ainoa suomalainen kala, joka synnyttää eläviä poikasia. Parittelu tapahtuu elo-syyskuussa, ja poikaset kuoriutuvat naaraan munarauhasessa noin kuukauden kuluttua hedelmöityksestä. Kuoriutumisen jälkeen poikaset elelevät munarauhasessa vielä tammikuulle, jolloin ne syntyvät noin 4 cm:n mittaisina. Kivinilkat syövät pohjaeläimiä kuten siiroja ja katkoja.

Kalastus ja käyttö[muokkaa]

Kivinilkka on esimerkiksi Baltiassa suosittu ruokakalana. Kypsennettäessä sen selkäranka ja ruodot muuttuvat vihreiksi vivianiitti-nimisen väriaineen vaikutuksesta. Suomessa sitä ei erityisesti pyydetä eikä sillä ole taloudellista merkitystä.

Lähteet[muokkaa]