Kivisimppu

Kalapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kivisimppu
Kivisimppu.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni __ Aitotumaiset Eucarya
Kunta __ Eläinkunta Animalia
Pääjakso __ Selkäjänteiset Chordata
Alajakso __ Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka __ Luukalat Osteichthyes
Luokka __ Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka __ Neopterygii
Lahko __ Simppukalat Scorpaeniformes
Heimo __ Simput Cottidae
Suku __ Cottus
Laji __ gobio

Kivisimppu (Cottus gobio) on pieni rantavesien pohjakala.

Kivisimppu on Euroopassa laajalti esiintyvä sisävesikala, joka kuitenkin pystyy elämään myös pohjoisen Itämeren vähäsuolaisessa murtovedessä. Suomessa sen luontainen levinneisyys kattaa lähes koko maan Koillismaata ja Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Ihmisen toimesta se on kuitenkin levinnyt myös Tenojoen vesistöön.

Kivisimppu viihtyy virtaavien vesien kivikkopohjilla sekä järvien ja Itämeren matalilla kivikkorannoilla, elinympäristöissä joissa happipitoisuus on lajille riittävän korkea. Näiltä vesiltä se löytää niin kutu-, saalistus- kuin suojapaikkansa.

Kivisimppu on paikallinen kala. Kesällä se voi vaihtaa piilopaikkaansa mutta vain muutamien metrien sisällä, talveksi se hakeutuu syvempiin vesiin.

Kivisimppu kutee pian jäiden lähdettyä rantakivikkoon. Koiras valmistaa kiven alle pesäkolon, jonka kattoon naaras asettaa mätinsä. Koiras jää vartioimaan pesää.

Täysikasvuiset kivisimput ovat 2–3 vuoden ikäisinä yleensä 6–9 cm pitkiä, harvemmin tavataan yli kymmensenttisiä. Koiraat ovat samanikäisiä naaraita suurempia.

Kivisimppu syö hyönteisten toukkia ja vesisiiroja sekä jonkin verran muiden kalojen mätiä.

Kivisimppua on kutsuttu myös kivikalaksi.

Lähteet

Wikipedia - Kivisimppu.