Ero sivun ”Koitajoki” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | '''Koitajoki''' | + | '''Koitajoki''' on [[Vuoksen vesistö]]n latvavesiin kuuluva erämainen [[joki]], joka alkaa läheltä Suomen ja [[Venäjä]]n rajaa [[Ilomantsi]]n pohjoisosista [[Pohjois-Karjala]]ssa. Se mutkittelee ensin kohti etelää Suomen puolella, koukkaa Venäjän puolelle ja palaa takaisin Suomen puolelle [[Möhkö]]n lähellä [[Petkeljärven kansallispuisto]]n ja Nuorajärven maisemissa, josta joki mutkittelee verkkaisesti länttä kohti Ilomantsin kunnan halki. [[Koitere]]esta Haapajokea pitkin purkautuvat vedet yhdistyvät Koitajokeen Hiiskosken eteläpuolella. Joki päättyy lännessä [[Eno]]n kunnan alueella [[Pamilon voimalaitos|Pamilon voimalaitokseen]], jossa vedet syöksyvät tunnelia pitkin noin 44 metriä alemmas, likimain [[Pielinen|Pielisen]] pinnan tasossa olevaan [[Jäsys]]-järveen. |
Mielenkiintoinen joen historiaa koskeva yksityiskohta on, että Suomen viimeisin aito [[siipiratasalus]] s/s Koita rakennettiin vuonna [[1905]] juuri Koitajoella tapahtuvaa puutavaran varppausta ja hinausta varten. Nykyisin Koitajoen reitti on erityisesti retkimelojien suosiossa rauhallisen luonteensa ja kauniiden maisemiensa takia. | Mielenkiintoinen joen historiaa koskeva yksityiskohta on, että Suomen viimeisin aito [[siipiratasalus]] s/s Koita rakennettiin vuonna [[1905]] juuri Koitajoella tapahtuvaa puutavaran varppausta ja hinausta varten. Nykyisin Koitajoen reitti on erityisesti retkimelojien suosiossa rauhallisen luonteensa ja kauniiden maisemiensa takia. | ||
Versio 26. helmikuuta 2010 kello 17.07
Koitajoki on Vuoksen vesistön latvavesiin kuuluva erämainen joki, joka alkaa läheltä Suomen ja Venäjän rajaa Ilomantsin pohjoisosista Pohjois-Karjalassa. Se mutkittelee ensin kohti etelää Suomen puolella, koukkaa Venäjän puolelle ja palaa takaisin Suomen puolelle Möhkön lähellä Petkeljärven kansallispuiston ja Nuorajärven maisemissa, josta joki mutkittelee verkkaisesti länttä kohti Ilomantsin kunnan halki. Koitereesta Haapajokea pitkin purkautuvat vedet yhdistyvät Koitajokeen Hiiskosken eteläpuolella. Joki päättyy lännessä Enon kunnan alueella Pamilon voimalaitokseen, jossa vedet syöksyvät tunnelia pitkin noin 44 metriä alemmas, likimain Pielisen pinnan tasossa olevaan Jäsys-järveen.
Mielenkiintoinen joen historiaa koskeva yksityiskohta on, että Suomen viimeisin aito siipiratasalus s/s Koita rakennettiin vuonna 1905 juuri Koitajoella tapahtuvaa puutavaran varppausta ja hinausta varten. Nykyisin Koitajoen reitti on erityisesti retkimelojien suosiossa rauhallisen luonteensa ja kauniiden maisemiensa takia.
Karelia-soudun pienveneiden ja melojien reitti kulkee alas Koitajokea.