Kuha

Kalapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuha
Kuha1.jpg
Kuha
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni __ Aitotumaiset Eucarya
Kunta __ Eläinkunta Animalia
Pääjakso __ Selkäjänteiset Chordata
Alajakso __ Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka __ Luukalat Osteichthyes
Luokka __ Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka __ Neopterygii
Lahko __ Ahvenkalat Perciformes
Alalahko __ Percoidei
Heimo __ Ahvenet Percidae
Suku __ Sander
Laji __ lucioperca

Kuha (Sander lucioperca, myös Stizostedion lucioperca; "lucioperca" on kirjaimellisesti "haukiahven") on petokala.

Kuha on ahventen heimon kookkain edustaja.

Tuntomerkit

Kuhalla on suuri ja terävähampainen suu ja kaksi selkäevää, joista etummainen on ahvenen tavoin täynnä teräviä piikkejä.

Kuhan selkä on harmaanvihertävä.

Sinertäviä, hopeanharmahtavia tai kullahtavia kylkiä koristaa kymmenkunta poikkijuovaa.

Kuhan pituus on yleensä 30-60 cm ja paino 0,2-1,5 kg.

Suotuisissa olosuhteissa kuha saattaa kasvaa yli viisikiloiseksikin, ja yli kymmenkiloisiakin kuhia on saatu.

Suomen suurin kuha on saatu 1967 Piikkiössä, ja se painoi 16,7 kg.


Levinneisyys

Kuhan levinneisyys Suomessa.

Euroopassa kuhakannat ovat keskittyneet maanosan itäisiin osiin.

Kuhakantoja elää lukuisissa Itämereen, Mustaanmereen ja Kaspianmereen laskevissa vesistöissä.

Suomen ja samalla maapallon pohjoisimmat kuhakannat elävät Kemijärvessä ja Tengeliön järvissä.

Kuha on ollut aikaisemmin Suomen sisävesissä varsin harvinainen, ja se on usein sekoitettu kiiskeen.

Sen kannat ovat kuitenkin voimistuneet vesien rehevöitymisen sekä ilmaston lämpenemisen myötä.

Lisäksi sisävesien kuhakantoja on vahvistettu istutuksilla.


Ravinto ja elintavat

Poikasten ravinto koostuu aluksi eläinplanktonista.

Sen jälkeen ruokalistalle ilmestyvät erilaiset äyriäiset ja vapaanveden selkärangattomat. Jopa 2-2,5 cm pitkien poikasten mahoista on löydetty kalanpoikasia.

Pääasiallisena ravintona kalat kuuluvat vasta noin 10-senttisille kaloille.

Kuha saalistaa ajamalla saaliskalaa takaa ja iskemällä hampaat pakoon pyrkivän kalan peräosaan.

Kuha on parvikala ja lämpimien vesien asukki (isommat yksilöt saattavat liikkua yksin).

Kuha viihtyy myös paremmin rehevämmissä ja tummavetisimmissä järvissä.

Kudun jälkeen kesällä kuhat oleilevat siellä missä on parhaiten ravintoa.

Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi lahtivedet, sisäsaaristo ja selkävesien pinnanläheiset osat.

Jaakon heittäessä kylmän kiven veteen kuhat lähtevät hakeutumaan kohti talvehtimissyvänteitään.

Kuha saattaa muodostaa varsinkin ahvenen kanssa sekaparvia.

Kuhan mielisaalista ovat pienemmät parvikalat, kuten silakka.

Kuhan saalistustapoja on verrattu susiin; kuha on huono syöksymään hauen tavoin saaliin kimppuun, mutta se saattaa ajaa saalista takaa kilometritolkulla.

Usein pyydyksistä löytyy samanaikaisesti kuhaa, ahventa ja niiden saaliskaloja.


Lisääntyminen ja elinikä

Koiras saavuttaa järvelllä sukukypsyyden noin 35-40cm pituisina, eli noin 4vuotiaana.

Naaras saavuttaa vasta 40-50cm pituisina, eli noin 5-6 vuotiaina. [1]

Koiras saapuu ennen naarasta kutupaikalle reviiriä valtaamaan.

Sitä se puolustaa voimakkaasti kudun ja poikasten kehittymisajan kuoriutumiseen saakka.

Koiras kaivaa kutukuopan 1-3 metrin syvyyteen, jonne kalat laskevat sukutuotteensa.

Tämän aikana koiras leyhyttelee evillään munia, että ne saavat puhdasta ja happipitoista vettä.

Kuha luokitellaan kevätkutuiseksi, vaikka kutuaika onkin lähempänä kesää.

Vesien lämmettyä 12-14-asteiseksi kuhat alkavat kiihkeästi etsiä lisääntymiskumppania.

Kuha voi elää melko pitkään.

Suomen korkein tunnettu ikä on 28 vuotta.

Merkitys ihmiselle

Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
Jesse-vaaput ovat suosittuja uistimia kuhan kalastuksessa. Kuvassa syvälle sukeltava malli.

Kuha on vetouistelijan lempisaalista.

Kuhassa on ahvenen tavoin erittäin maukas, vaalea liha.

Kuhan liha ei ole yhtä voimakkaan makuista kuin ahvenen, mutta sitä saatetaan arvostaa jopa lohtakin enemmän.

Kuhan ruodot ovat suuria ja helppoja poistaa.

Kuhan liha sopii erityisesti fileiden sekä sushin valmistamiseen, ja kuhan perkeistä saa maukkaan consommé-liemen.

Kuha on arvokkaimpia kalojamme.

Sen kilohinta on viime vuosina ollut korkein, ankeriasta lukuun ottamatta.

Kuha on Uudenmaan maakuntakala.

Alamitta ja rauhoitukset

Kuhan alamitta suomessa 37 cm. Sillä ei ole yleistä rauhoitusaikaa. Korkeammasta alamitasta (mm. Pyhäjärvellä, Längelmävedellä ja Lohjanjärvellä[2]) ja rauhoitusalueista (Pyhäjärvi ja Kyrösjärvi) voi olla paikallisia määräyksiä. [1]

Lähteet

  • Ulla Kokko, Kiva kalastaa! : kalastuksen ja kalalajien opas (WSOY 2003, ISBN 951-0-27406-2)

Viitteet

  1. www.kuhamaa.fi/saalislajit/kuha.

Aiheesta muualla

Katso myös