Kyhmyjoutsen

Kalapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kyhmyjoutsen
Kyhmyjoutsen.jpg
Uhanalaisuusluokitus:
Tieteellinen luokittelu
Kunta __ Eläinkunta Animalia
Pääjakso __ Selkäjänteiset Chordata
Luokka __ Linnut Aves
Lahko __ Sorsalinnut Anseriformes
Heimo __ Sorsat Anatidae
Suku __ Joutsenet Cygnus
Laji __ olor

Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) on suurehko, valkoinen lintu. Kyhmyjoutsenen nokka on punertava ja siinä on musta kyhmy, josta se on saanut nimensä [1]

Koko ja ulkonäkö

Kyhmyjoutsen on painoltaan Suomen suurin lintu. [2] Kyhmyjoutsen on 145–160 cm pitkä ja sen siipien kärkiväli on 210–240 senttimetriä. Seisovan linnun pää ulottuu 120 cm:n korkeuteen. Koiras on kooltaan suurempi kuin naaras. [1]

Nuori kyhmyjoutsen saattaa sekoittua laulujoutseneen. Lähemmän tarkastelun jälkeen kuitenkin näkee, että kyhmyjoutsenen höyhenpuku on kirjavampi ja sen nokan tyvessä on musta kuviointi. Kyhmyjoutsenen erottaa laulujoutsenesta myös paksummasta sekä pidemmästä kaulasta. [2]

Levinneisyys

Levinneisyys maailmalla

Kyhmyjoutsen on peräisin Länsi-Aasian arovesistöistä, josta se on luontaisesti levinnyt Euroopan lauhkeille alueille. [1]

Esiintyminen Suomessa

Suomessa kyhmyjoutsenta esiintyy enimmäkseen Lounais- ja Länsi-Suomen rannikkoseuduilla (Suomen- ja Pohjanlahden rannoilla) sekä useissa sisävesissä. Se pesii veden läheisyydessä. [3]

Kyhmyjoutsenkannat ovat kasvaneet viime vuosien aikana. Tähän todennäköisimmät syyt on vesien rehevöityminen ja talvien lämpeneminen. Kyhmyjoutsen talvehtii kuitenkin Tanskan vesialueilla. [2]

Muutto

Kyhmyjoutsen talvehtii Suomessa, mutta osa nistä muuttaa jäätilanteen mukaan Itämeren eteläosiin aina Tanskaan asti. Muuttaneet yksilöt palaavat takaisin maalis–huhtikuussa. [3]

Ravinto

Kyhmyjoutsen syö pääasiassa vesi -ja rantakasvien osia. [3] Joutsenet ylttävät niihin kätevästi pitkän kaulansa ansiosta. Poikaset syövät aluksi myöskin vesihyönteisiä. [1]

Lisääntyminen

Kyhmyjoutsen tulee sukukypsäksi noin neljän vuoden iässä. Ne ovat pariuskollisia ja usein myös pesäpaikkauskollisia. Kyhmyjoutsenen pesä on korkea keko, jonka ne rakentavat tavallisesti ruovikon reunaan tai meren luodolle. [1] Kyhmyjoutsennaaras munii 5-8 munaa. Se hautoo munia 35-40 päivää. Emo hoitaa poikasiaan ensimmäiset viisi kuukauttan talven ajan. Poikaset oppivat lentämään noin 4,5-5 kuukauden ikäisinä. [2]

Käyttäytyminen

Laulujoutsenen tapaan, kyhmyjoutsen on aggressiivinen muita lintuja kohtaan. Pesää ja poikasiaan ne suojelevat sähisemällä, sekä uhkailevasti käyttäytyen, mihin liittyy myös siipien pullistaminen "purjeeksi". Kyhmyjoutsenen aggressiivinen käytös muita lintuja kohtaan ja pesimäkannan nopea kasvu on herättänyt keskustelua sen metsästämisen sallimisesta. Joutsenkantaa kuitenkin säätelevät luontaisesti ankarat jäätalvet, ja pesivä kyhmyjoutsenpariskunta tarjoaa aggressiivisuudellaan suojaa myös muille linnuille. [1]

Lähteet

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 Wikipedia.fi - Kyhmyjoutsen. Viitattu 6.1 2011
  2. 2,0 2,1 2,2 2,3 Luonnossa.net. Viitattu 6.1. 2011
  3. 3,0 3,1 3,2 http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/kyhmyjoutsen