Muokataan sivua Loimijoki

Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.

Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.

Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.

Nykyinen versio Oma tekstisi
Rivi 1: Rivi 1:
{{lähteetön}}
+
{{Joki
 
+
| joen_nimi = Loimijoki
 
+
| kuva = Loimijoki_2006.jpg
 
+
| kuvateksti = Loimijokea Forssassa
 
+
| alkulähde = [[Pyhäjärvi (Tammela)|Pyhäjärvi]], [[Tammela]]
 
+
| laskupaikka = [[Kokemäenjoki]]
 
+
| maat = Suomi
 +
| pituus = 114
 +
| lähdekorkeus = 96,5
 +
| virtaus =
 +
| valuma-alue = 3140
 +
}}
 
'''Loimijoki''' on [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] suurin [[sivujoki]], joka alkaa [[Tammela]]n [[Pyhäjärvi (Tammela)|Pyhäjärvestä]] ja yhtyy Kokemäenjokeen [[Huittinen|Huittisissa]]. Loimijoen alku- ja loppupisteiden välinen korkeusero on noin 54 metriä, joka jakaantuu useaan padottuun [[koski|koskeen]] mm. [[Forssa]]ssa, [[Jokioinen|Jokioisissa]] ja [[Loimaa]]lla.   
 
'''Loimijoki''' on [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] suurin [[sivujoki]], joka alkaa [[Tammela]]n [[Pyhäjärvi (Tammela)|Pyhäjärvestä]] ja yhtyy Kokemäenjokeen [[Huittinen|Huittisissa]]. Loimijoen alku- ja loppupisteiden välinen korkeusero on noin 54 metriä, joka jakaantuu useaan padottuun [[koski|koskeen]] mm. [[Forssa]]ssa, [[Jokioinen|Jokioisissa]] ja [[Loimaa]]lla.   
  
 
==Kosket ja voimalaitokset==
 
==Kosket ja voimalaitokset==
Osa Loimijoen koskista on [[sähkö]]ntuotannossa, osa on hylätty kannattamattomana. Forssassa on kaksi [[pato]]a, joista kumpikaan ei ole aktiivikäytössä. Kuhalankosken voimalaitos poistui käytöstä 1970-luvulla. Putouskorkeus oli niin pieni, että laitoksen pyörittäminen ei aikaudella ollut kannattavaa. Itse pato toimii joen alkulähteen, Tammelan Pyhäjärven, korkeudensäätöpatona. Vieremänkoskessa sijaitsi aikanaan SOK:n mylly. Pato on muokattu "keinokoskeksi". Toiminnassa ollessaan mylly otti käyttövoiman sellaisenaan joen virtaamasta, eli sähköä pato ei koskaan tuottanut. Vanha myllyrakennus on edelleen pystyssä, mutta pahoin ränsistyneenä.  
+
Osa Loimijoen koskista on [[sähkö]]ntuotannossa, osa on hylätty kannattamattomana. Forssassa on kaksi [[pato]]a, joista kumpikaan ei ole aktiivikäytössä. [[Kuhalankosken voimalaitos]] poistui käytöstä [[1970-luku|1970-luvulla]]. Putouskorkeus oli niin pieni, että laitoksen pyörittäminen ei aikaudella ollut kannattavaa. Itse pato toimii joen alkulähteen, Tammelan Pyhäjärven, korkeudensäätöpatona. Vieremänkoskessa sijaitsi aikanaan SOK:n mylly. Pato on muokattu "keinokoskeksi". Toiminnassa ollessaan mylly otti käyttövoiman sellaisenaan joen virtaamasta, eli sähköä pato ei koskaan tuottanut. Vanha myllyrakennus on edelleen pystyssä, mutta pahoin ränsistyneenä.  
  
Maaliskuussa 2008 Forssan kaupunki ilmoitti, että koskien koskiosuuksia tarjotaan vuokralle. Kuhalankosken voimalaitoksesta on ilmoittanut olevansa kiinostunut voimayhtiö [[Vapo]]. Viereämänkosken myllstä on useampiakin kiinostuneita. Koskiosuuden vuokraava taho sitoutuu samalla ylläpitämään suojeltavaksi määrättyjä rakennuksia.
+
Maaliskuussa 2008 Forssan kaupunki ilmoitti, että koskien koskiosuuksia tarjotaan vuokralle. Kuhalankosken voimalaitoksesta on ilmoittanut olevansa kiinostunut voimayhtiö [[Vapo]]. Viereämänkosken myllstä on useampiakin kiinostuneita. Koskiosuuden vuokraava taho sitoutuu samalla ylläpitämään suojeltavaksi määrättyjä rakennuksia.<ref>http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-03-11,104:2:525359,1:0:0:0:0:0:</ref>
  
 
[[Jokioisten voimalaitos]] on uusittu ja modernisoitu, ja se on sähköntuotannossa. Laitos on nykyisin [[Fortum]]in omistuksessa. Lisäksi voimantuotannossa on yhä muutama pato  mm. Loimaan alueella. Laitokset omistaa [[Sallila Energia]].
 
[[Jokioisten voimalaitos]] on uusittu ja modernisoitu, ja se on sähköntuotannossa. Laitos on nykyisin [[Fortum]]in omistuksessa. Lisäksi voimantuotannossa on yhä muutama pato  mm. Loimaan alueella. Laitokset omistaa [[Sallila Energia]].
Rivi 23: Rivi 28:
  
 
===Sivujoet ja järvisyys===
 
===Sivujoet ja järvisyys===
Loimijoen suurimpia [[sivujoki]]a ovat Forssan [[Koijärvi (järvi)|Koijärvestä]] alkunsa saava ja Alastarolla Loimijokeen laskeva [[Kojonjoki]] (valuma-alue 465 km²), [[Punkalaidun|Punkalaitumelta]] alkunsa saava ja Huittisissa Loimijokeen yhtyvä [[Punkalaitumenjoki]] (valuma-alue 425 km²), [[Mellilä]]stä alkunsa saava ja Alastarolla Loimijokeen laskeva Niinijoki (valuma-alue 223 km²), Huittisissa, aiemmin Vampulan ja Huittisten rajalla Loimijokeen laskeva, Punkalaitumelta alkunsa saava Kourajoki (valuma-alue 228 km²) sekä Tammelasta alkunsa saava ja Jokioisissa Loimijokeen laskeva [[Jänhijoki (joki)|Jänhijoki]] (valuma-alue 203 km²).
+
Loimijoen suurimpia [[sivujoki]]a ovat Forssan [[Koijärvi (järvi)|Koijärvestä]] alkunsa saava ja Alastarolla Loimijokeen laskeva [[Kojonjoki]] (valuma-alue 465 km²), [[Punkalaidun|Punkalaitumelta]] alkunsa saava ja Huittisissa Loimijokeen yhtyvä [[Punkalaitumenjoki]] (valuma-alue 425 km²), [[Mellilä]]stä alkunsa saava ja Alastarolla Loimijokeen laskeva Niinijoki (valuma-alue 223 km²), Huittisissa, aiemmin Vampulan ja Huittisten rajalla Loimijokeen laskeva, Punkalaitumelta alkunsa saava Kourajoki (valuma-alue 228 km²) sekä Tammelasta alkunsa saava ja Jokioisissa Loimijokeen laskeva [[Jänhijoki (joki)|Jänhijoki]] (valuma-alue 203 km²).<ref name="ekholm" />
  
[[Järvi]]ä on Loimijoen alajuoksun ja sen sivujokien valuma-alueilla vähän. Kojonjokeen lakevat Koijärven ohella Valijärvi Tammelan ja Forssan rajalla ja Kiipunjärvi Humppilan ja Jokioisten rajalla. Jänhijokeen laskee [[Rehtijärvi (järvi)|Rehtijärvi]] Jokioisissa sekä joukko pikkujärviä Tammelan luoteisosista. Loimijoen lähdejärven Pyhäjärven [[Tammelan ylänkö]]öön rajoittuva valuma-alue sen sijaan on järvisempää. Järvisyys Forssan Kuhalankosken yläpuolisella alueella on 10,52 % kun koko Loimijoen valuma-alueen järvisyys on vain 2,74 %
+
[[Järvi]]ä on Loimijoen alajuoksun ja sen sivujokien valuma-alueilla vähän. Kojonjokeen lakevat Koijärven ohella Valijärvi Tammelan ja Forssan rajalla ja Kiipunjärvi Humppilan ja Jokioisten rajalla. Jänhijokeen laskee [[Rehtijärvi (järvi)|Rehtijärvi]] Jokioisissa sekä joukko pikkujärviä Tammelan luoteisosista. Loimijoen lähdejärven Pyhäjärven [[Tammelan ylänkö]]öön rajoittuva valuma-alue sen sijaan on järvisempää. Järvisyys Forssan Kuhalankosken yläpuolisella alueella on 10,52 % kun koko Loimijoen valuma-alueen järvisyys on vain 2,74 %.<ref name="ekholm" />
  
 
===Latvavedet===
 
===Latvavedet===
Loimijoen lähdejärven [[Pyhäjärvi (Tammela)|Pyhäjärven]] koko valuma-alueen pinta-ala on 639 km², josta järven lähivaluma-alue käsittää 115 km² ja Pyhäjärveen idästä Saarensalmen kautta laskevan [[Kuivajärvi (Tammela)|Kuivajärven]] valuma-alue 524 km².
+
Loimijoen lähdejärven [[Pyhäjärvi (Tammela)|Pyhäjärven]] koko valuma-alueen pinta-ala on 639 km², josta järven lähivaluma-alue käsittää 115 km² ja Pyhäjärveen idästä Saarensalmen kautta laskevan [[Kuivajärvi (Tammela)|Kuivajärven]] valuma-alue 524 km².<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Mäkelä, Suvi  | Nimeke =Tammelan Pyhäjärven, Kaukjärven ja Kuivajärven kuormitusselvitys | Vuosi = | Luku = | Sivu =19, 22, 25 | Selite = | Julkaisupaikka =Lammi | Julkaisija =Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema | Tunniste = | www =http://www.tammela.fi/attachments/kuormitusselvitys_sm.doc | www-teksti =Julkaisun verkkoversio | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = 11.6.2009 | Kieli = }}</ref>
  
Kuivajärveen laskee etelästä Tammelan [[Liesjärvi (Tammela)|Liesjärvestä]] alkunsa saava Turpoonjoki, johon laskee Ilmetynjoen kautta Pääjärvi Tammelan, [[Loppi|Lopen]] ja [[Hämeenlinna]]n, aiemmin [[Renko|Rengon]] rajalla. Turpoonjoen vesireitin latvajärviä ovat Liesjärveen laskevat Kyynärä, Tapolanjärvi ja Ruostejärvi Tammelassa sekä Salkolanjärvi [[Somero]]lla, aiemmin [[Somerniemi|Somerniemellä]]. Turpoonjoen koko valuma-alue on 235 km².
+
Kuivajärveen laskee etelästä Tammelan [[Liesjärvi (Tammela)|Liesjärvestä]] alkunsa saava Turpoonjoki, johon laskee Ilmetynjoen kautta Pääjärvi Tammelan, [[Loppi|Lopen]] ja [[Hämeenlinna]]n, aiemmin [[Renko|Rengon]] rajalla. Turpoonjoen vesireitin latvajärviä ovat Liesjärveen laskevat Kyynärä, Tapolanjärvi ja Ruostejärvi Tammelassa sekä Salkolanjärvi [[Somero]]lla, aiemmin [[Somerniemi|Somerniemellä]]. Turpoonjoen koko valuma-alue on 235 km².<ref name="ekholm" />
  
 
Pohjoisesta Kuivajärveen laskee Tammelan Pehkijärvestä alkunsa saava Myllyjoki, johon laskee Kaukjärvi Tammelan ja Forssan rajalta. Pehkijärveen laskevat pohjoisesta Vaihijoki, jonka latvajärviin kuuluu muun muassa Lunkinjärvi Tammelan ja Forssan, aiemmin Koijärven rajalla, ja Teuronjoki, jonka latvajärviä ovat muun muassa Kanajärvi Tammelan ja Hämeenlinnan, aiemmin [[Kalvola]]n rajalla ja [[Sotkajärvi (Hattula)|Sotkajärvi]] Hämeenlinnan ja [[Hattula]]n rajalla, aiemmin Hattulassa. Etelästä Pehkijärveen laskee vielä Oksjärvi. Myllyjoen koko valuma-alue on 265 km².<ref name="ekholm" />
 
Pohjoisesta Kuivajärveen laskee Tammelan Pehkijärvestä alkunsa saava Myllyjoki, johon laskee Kaukjärvi Tammelan ja Forssan rajalta. Pehkijärveen laskevat pohjoisesta Vaihijoki, jonka latvajärviin kuuluu muun muassa Lunkinjärvi Tammelan ja Forssan, aiemmin Koijärven rajalla, ja Teuronjoki, jonka latvajärviä ovat muun muassa Kanajärvi Tammelan ja Hämeenlinnan, aiemmin [[Kalvola]]n rajalla ja [[Sotkajärvi (Hattula)|Sotkajärvi]] Hämeenlinnan ja [[Hattula]]n rajalla, aiemmin Hattulassa. Etelästä Pehkijärveen laskee vielä Oksjärvi. Myllyjoen koko valuma-alue on 265 km².<ref name="ekholm" />
 +
 +
==Lähteet==
 +
{{Viitteet}}
 +
 +
==Aiheesta muualla==
 +
* {{Verkkoviite | Osoite =http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=21522&lan=fi | Nimeke =Loimijoki | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |
 +
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Hämeen ympäristökeskus | Viitattu =17.1.2009 | Kieli = }}
  
 
[[Luokka:Suomen joet]]
 
[[Luokka:Suomen joet]]
 +
[[Luokka:Kokemäenjoen vesistö]]
 +
[[Luokka:Huittinen]]
 +
[[Luokka:Loimaa]]
 +
[[Luokka:Ypäjä]]
 +
[[Luokka:Jokioinen]]
 +
[[Luokka:Forssa]]
 +
[[Luokka:Tammela]]
 +
 +
 +
 +
[[en:Loimijoki]]

Huomaa, että kuka tahansa voi muokata, muuttaa ja poistaa kaikkia sivustolle tekemiäsi lisäyksiä ja muutoksia. Muokkaamalla sivustoa luovutat sivuston käyttäjille tämän oikeuden ja takaat, että lisäämäsi aineisto on joko itse kirjoittamaasi tai peräisin jostain vapaasta lähteestä. Lisätietoja sivulla Kalapedia:Tekijänoikeudet. TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISEN MATERIAALIN KÄYTTÄMINEN ILMAN LUPAA ON EHDOTTOMASTI KIELLETTYÄ!

Peruuta Muokkausohjeet (avautuu uuteen ikkunaan)

Tällä sivulla käytetyt mallineet:

Tämä sivu kuuluu seuraavaan piilotettuun luokkaan: