Muokataan sivua Lusikkauistin
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.
Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.
| Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | '''Lusikkauistin''' on metallilevystä taivutettu [[uistin]]. Suomenkielisen nimensä se on saanut [[Tiura-Uistin|Tiura-Uistimen]] edeltäjän, | + | '''Lusikkauistin''' on metallilevystä taivutettu [[uistin]]. Suomenkielisen nimensä se on saanut [[Tiura-Uistin|Tiura-Uistimen]] edeltäjän, [[tornio]]laisen kultaseppä Peter Käänteisen, käyttämästä valmistusmenetelmästä, jossa käytettiin [[hopealusikka]]muotteja uistimen valmistukseen. Suomalaisen lusikkauistimen valmistuksen välitön syy oli se, ettei [[jakokunta (Suomen historia)|jakokuntiin]] kuulumattomilla maata omistamattomilla tai etäällä asuvilla ollut kalastusoikeutta pitää verkkoja [[Kemijoki|Kemijoella]] [[lohi|lohen]] kalastusta varten. |
| − | Kansainvälisesti ensimmäisenä lusikkauistimen kehittäjänä pidetään Julio T. Buel, joka valmisti sellaisen noin 1848. | + | Kansainvälisesti ensimmäisenä lusikkauistimen kehittäjänä pidetään Julio T. Buel, joka valmisti sellaisen noin [[1848]]. |
| − | Lusikkauistimet ovat uppoavia uistimia, kun taas suuri osa aikaisemmin ''puukaloiksi'' mainituista [[vaappu-uistin|vaappu-uistimista]] on kelluvia uistimia. | + | Lusikkauistimet ovat [[uppoava uistin|uppoavia]] uistimia, kun taas suuri osa aikaisemmin ''puukaloiksi'' mainituista [[vaappu-uistin|vaappu-uistimista]] on [[kelluva uistin|kelluvia uistimia]] ja ne saadaan uimaan syvällä L:n muotoisella, satulanmuotoisella tai pitkän nokan muotoisella syväetulevyllä jopa 5 metrin syvyyteen saakka. |
| − | + | == Pienet lusikkauistimet == | |
| + | Pitkulaiset lusikkauistimet ovat yleensä kevyitä ja ne on tarkoitettu lähinnä vain pienillä järvivesillä, lammissa ja koskissa kalastamista varten. | ||
| − | == | + | == Tavanomaiset ja raskaat lusikkauistimet == |
| − | + | Tavanomaiset lusikkausitiset ovat pituuteensa nähden leveähköjä. | |
| − | + | Jotkut lusikkauistimet voivat olla uistimiksi todella painavia. Niiden massa voi olla jopa 25–30 grammaa. | |
| − | |||
| − | Tavanomaiset | ||
| − | |||
== Taittoperäiset == | == Taittoperäiset == | ||
| − | Lusikkauistimeen saadaan tempoileva uintikuvio taittamalla sen runkoa vinoon perästä, jolloin uistin synnyttää tavanomaista enemmän värähtelyä veteen ja | + | Lusikkauistimeen saadaan tempoileva uintikuvio taittamalla sen runkoa vinoon perästä, jolloin uistin synnyttää tavanomaista enemmän värähtelyä veteen ja kala huomaa helpommin uistien [[kylkiviiva-aisti]]n avulla. Tavallisia ruostumattoman teräksen värisiä lusikkauistimia voidaan värjätä tarpeen mukaan. Joskus niissä on myös hologrammikuvio. |
== Lusikkauistinten valmistajia == | == Lusikkauistinten valmistajia == | ||
| − | Suomen lusikkauistinvalmistajiin kuuluvat | + | Suomen lusikkauistinvalmistajiin kuuluvat [[Aave-Uistin]], [[Iitin Uistin]], [[Tiura-Uistin]], [[Tintti-Uistin]] sekä monenlaisia uistimia valmistavat [[Kuusamon Uistin]] ja [[Rapala VMC]]. |
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
[[luokka:vieheet]] | [[luokka:vieheet]] | ||