Miljoonapilkki

Miljoonapilkki oli Veljekset Keskisen vuosina 1996–2005 markkinointitarkoituksessa järjestämä pilkkikilpailuksi naamioitu laiton arpajaistapahtuma Töysässä. Se on yksi Keskisen järjestämistä "miljoona-tapahtumista". Ensimmäiset kilpailut järjestettiin Liesjärvellä Lieskylässä, mutta myöhemmin tapahtuma siirrettiin järjestettäväksi Töysän keskustaan Ponnenjärven jäälle.

Pilkkikilpailu

Ensimmäinen Miljoonapilkki järjestettiin Liesjärven jäällä 24. helmikuuta 1996. Jo tuolloin maanlaajuista huomiota saanut tapahtuma keräsi tapahtumapaikalle 10 857 kilpailuun osallistunutta pilkkijää. Keskinen päätti tehdä tapahtumasta perinteen ja hankkia tapahtumalle lisää huomiota. Toisessa Miljoonapilkissä vuonna 1998 osallistujia olikin jo 21 119. Vuosi vuodelta kasvanut tapahtuma keräsi joka vuosi edellistä tapahtumaa isomman kävijämäärän. Seitsemännen ja viimeisen kerran järjestetty tapahtuma keräsi vuonna 2005 Ponnenjärvelle jo lähes 28 000 pilkkijää. Miljoonapilkin sanottiin tuolloin ollen maailman suurin pilkkikilpailu.

Kilpailussa jaettavat palkinnot olivat vertaansa vailla. Useina vuosina pääpalkintoina oli auto. Markka-aikana palkintojen arvo oli nimensä mukaisesti miljoona markkaa ja 2000-luvun puolella järjestetyissä tapahtumissa olivat mahdolliset palkinnot jo miljoonissa euroissa. Kilpailussa palkinnot jaettiin kalasaaliin perusteella, mutta joissain kaloissa on myös "hintalappuja" jotka oikeuttavat rahapalkintoihin. Vuoden 2005 tapahtumaan tällaisia kaloja oli veteen laskettu 11101. Näin ollen vuoden 2005 kilpailun palkintosumma olisi voinut suurimmillaan olla 4 miljoonaa euroa. Suuremmista poteista tuona vuonna saatiin kuitenkin vain kolme 20 000 euron palkintoa. Kilpailussa suurimman potin saa "Mr. Miljoona" ja Ms. "Miljoona"-lohista, joihin vuoden 2005 kilpailussa oli laitettu miljoonan euron "hintalappu". Markka-aikana nämä kalat oli merkitty miljoonan markan lapuilla.

Vuoden 1998 kilpailussa Keskinen joutui jakamaan suurehkoja palkintosummia, sillä 100 000 markan lapulla merkittyjä lohia nousi järvestä kaikkiaan 7 kappaletta.

Yhdessäkään tähän mennessä järjestytässä tapahtumassa ei miljoonakalaa ole kukaan saanut, mutta tällainen kala on noussut järvestä kesäkalastuksen yhteydessä. Silloin siitä ei palkintoa saanut, mutta Keskinen muisti kalastajaa pienellä palkintopaketilla.

Miljoonapilkkiin kuului runsaasti oheistapahtumia, mm. tunnettuja musiikkiesiintyjiä. Tapahtuma televisioitiin useana vuonna ja se herätti runsasta median huomiota. Tapahtuman päätarkoituksena olikin markkinointi.

Arpajaislaki

Talvesta 2006 alkaen miljoonapilkkiä ei ole järjestetty, sillä tapahtuma joutui Sisäasiaiministeriön ase- ja arpajaishallintoyksikön huomion kohteeksi keväällä 2005<ref>Miljoonapilkki poliisin syyniin. Ilta-Sanomat 4.3.2005 Viitattu 14.8.2008</ref>. Koska tapahtumassa jaetaan rahapalkintoja sattumaan perustuvalla tavalla, niitten epäiltiin olevan raha-arpajaisia, joita saa järjestää vain Veikkaus Oy, eivät yksityiset yritykset. Tavara-arpajaisiakaan ei laki salli kuin yleishyödyllisille yhdistyksille.

Poliisitutkinnan jälkeen Keskinen sai syytteen arpajaisrikoksesta. Käräjäoikeus totesi Keskisen syyllistyneen arpajaisrikokseen, mutta jätti hänet tuomitsematta rangaistukseen, koska piti lakia vaikeaselkoisena, mikä mahdollisti vilpittömän erehdyksen. Syyttäjä valitti asiasta hovioikeuteen, joka tuomitsi Keskisen arpajaisrikoksesta 50 päiväsakkoon, mikä merkitsi 13 000 euron rahasummaa. Lisäksi Keskinen tuomittiin menettämään 60 000 euroa rikoksella saatua hyötyä.<ref>Käräjäoikeus hylkäsi Keskisen Miljoonapilkki-syytteen Turun Sanomat. 6.6.2006. Viitattu 14.8.2008</ref> Keskinen sai valitusluvan Korkeimpaan oikeuteen<ref>Keskiselle valituslupa korkeimpaan oikeuteen Miljoonapilkki-päätöksestä. Ilkka 4.3.2008. Viitattu 14.8.2008</ref>, mutta KKO piti hovioikeuden päätöksen voimassa. Päätöksessään, joka syntyi äänin 4–1, KKO analysoi huolellisesti, oliko Vesa Keskinen erehtynyt lain kiellosta ja tekonsa rangaistavuudesta järjestäessään arpajaiset vastoin ministeriön laintulkintaa. Enemmistön näkemyksen mukaan kieltoerehdystä ei ollut tapahtunut, vaan Keskinen oli ottanut tietoisen riskin syyllistymisestä rikokseen. Vähemmistöön jääneen oikeusneuvos Liisa Mansikkamäen mukaan Keskinen oli erehtynyt lain sisällöstä vilpittömästi.<ref>KKO:2008:119. Viitattu 31.12.2008</ref>.