Naurulokki

Esto.png Tämä artikkeli on suora kopio sivulta http://fi.wikipedia.org/wiki/Naurulokki

Voit auttaa Kalapediaa kirjoittamalla artikkelin sisällön omin sanoin. Suorakopiot ovat tekijänoikeusrikkomuksia.

Naurulokki
Naurulokki-2-tenovuo.jpg
Naurulokki
Uhanalaisuusluokitus:
Tieteellinen luokittelu
Domeeni __ Eukaryootit Eucarya
Kunta __ Eläinkunta Animalia
Pääjakso __ Selkäjänteiset Chordata
Alajakso __ Selkärankaiset Vertebrata
Luokka __ Linnut Aves
Lahko __ Rantalinnut Charadriiformes
Heimo __ Lokit Laridae
Laji __ ridibundus

Naurulokki (Larus ridibundus) on pienehkö, valkea ja tummanruskeapäinen lokkilaji.

Koko ja ulkonäkö

Naurulokilla on harmaa selkä ja siivet, valkea vatsapuoli, valkea pyrstö ja kesällä tummanruskea pää. Koivet ovat punaiset. Nuorella linnulla on mustapäisen pyrstön lisäksi ruskehtavia sävyjä. Talviasussa aikuisenkin pään väri vaalenee, ja laji onkin silloin hieman vaikeampi tunnistaa. Linnun pituus on 38–44 cm ja siipien kärkiväli 94–105 cm. Paino on keskimäärin 265 g.

Rengastettaessa linnun jalkaan laitetaan nykyään rengas, jonka koko Suomessa ilmaistaan kirjainkoodilla ST. Naurulokkeja on rengastettu myös muovisella ns. lukurenkaalla. Se on noin 30 millimetrin korkuinen putkirengas, johon on kaiverrettu lyhyt kirjain- ja numerokoodi. Lukurengas on luettavissa kiikarilla tai kaukoputkella jopa satojen metrien päästä. Vanhin suomalainen rengastettu naurulokki on ollut 30 vuoden ja 8 kuukauden ikäinen. Se on samalla Euroopan vanhin naurulokki.

Levinneisyys

Naurulokin pesimäalue ulottuu Länsi-Euroopasta itään kauas Kiinaan ja Venäjän itäosiin asti. Lisäksi laji pesii Islannissa, Etelä-Grönlannissa ja Pohjois-Amerikan koillisosassa. Euroopassa pesii arviolta kaksi miljoonaa naurulokkiparia. Suomessa laji pesii koko maassa, pohjoisessa harvalukuisempana. Pesimäkantamme suuruus on noin 125 000 paria. Maailman populaation kooksi arvioidaan 7,3–11 miljoonaa yksilöä.

Naurulokki on muuttolintu, joka talvehtii Länsi-Euroopassa, etenkin Alankomaissa ja Britteinsaarilla. Joitakin yksilöitä talvehtii Suomen satamissa. Suomen etelärannikolla naurulokki on aikainen muuttolintu, joka palaa maalis–huhtikuussa pian harmaalokkien jälkeen.

Elinympäristö

Naurulokki ei viihdy avomerellä, mutta on levittänyt elinympäristöään rannikolta sisämaahan etenkin kyntöpelloille, kaatopaikoille sekä taajamien toreille ja nurmikoille. Se pesii reheväkasvuisilla järvillä, lammissa sekä meren sisä- ja välisaaristossa. Muuttomatkalla ja talvehtimispaikoillaan naurulokki viihtyy satamissa, joenvarsilla ja puistojen ankkalammikoilla.

Lisääntyminen

Naurulokki pesii maassa, ruohikoissa tai osmankäämikasvustoissa yhdyskuntina. Suurimmat koloniat ovat olleet tuhansien parien suuruisia. Naaras munii yleensä kolme munaa, joita se hautoo 22–26 vuorokautta. Muninta alkaa Etelä-Suomessa vapun tienoilla, mutta uusintapesiä munitaan vielä kesäkuussa. Poikaset ovat lentokykyisiä noin kuukauden ikäisinä.

Ravinto

Naurulokki käyttää ravinnokseen matoja ja muita selkärangattomia niin maalta kuin mereltäkin, kalaa, kaatopaikkajätteitä ja pullaa sekä kesällä myös ilmassa parveilevia hyönteisiä kuten muurahaisia ja kovakuoriaisia.

Lähteet

Sivua on viimeksi muutettu 7. lokakuuta 2013 kello 11.44