Neliviiksimade

Neliviiksimade (Enchelyopus cimbrius) on Pohjois-Atlantin syvänteissä elävä mademainen kala.[1]

Neliviiksimade

Tuntomerkit

Neliviiksimade on pitkäruumiinen pohjalla elävä kala. Sen peräaukko on noin puolessavälissä ruumista, sen takana oleva pyrstö sivuilta litistynyt ja näyttää vielä litteämmältä eväreunuksen takia. Selkäevän etummainen osa on lyhyt ja matalahko. Sen ensimmäinen eväruoto on paljon pidempi, kuin muut. Selkäevän taaempi osa on hyvin pitkä. Pyrstöevä on selvästi erottuva ja pyöreäpäinen. Vatsaevät ovat aivan kurkussa rintaevien edellä. Iho on limainen ja peittää suomut niin ettei niitä paljaalla silmällä näe.

Sen koko on yleensä 20-30cm[2]

Sillä on neljä viiksisäiettä[1], alaleuan alla on yksi ja kuonossa kolme.[2]

Väritys

Neliviiksimateen selkäpuoli on ruskea ja vatsapuoli hopeanharmaa. Pyrstöosassa on joskus epäsäännöllisiä tummia pilkkuja. Evät ovat sinertävät, perä- ja pyrstöevän takapäät ovat usein tummat [2]

Kuteminen

Neliviiksimade kutee meren syvyyksissä helmikuusta elokuuhun. Pohjan laadulla ei ole merkitystä, koska mäti kelluu. Suomen merialueella laji ei lisäänny.[2]

Levinneisyys ja elinympäristö

Itämeressä sitä tavataan pääasissa Gotlannin eteläpuolisilla syvänteillä. Suomessa saadut neliviiksimateet ovat tulleet silakan pohjatroolauksen yhteydessä.[1]

Neliviiksimateet elävät varsin syvällä, jopa 550 metrissä. Matalimmillaan sen elinalue on 20 metrissä.[2]


Katso myös

Lähteet

  1. 1,0 1,1 1,2 Saura, Ari ; Varjo, Markku.; 2009, Kalat suomen luonnossa, ISBN 9789511233640. Keuruu Otava.
  2. 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 www.luontoportti.fi/kalat/neliviiksimade.
Sivua on viimeksi muutettu 15. joulukuuta 2010 kello 23.31