Nieriä

Kalapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nieriä
Rautu.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni __ Aitotumaiset Eucarya
Kunta __ Eläinkunta Animalia
Pääjakso __ Selkäjänteiset Chordata
Alajakso __ Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka __ Luukalat Osteichthyes
Luokka __ Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko __ Lohikalat Salmoniformes
Heimo __ Lohet Salmonidae
Suku __ Nieriät Salvelinus
Laji __ alpinus

Nieriä (Salvelinus alpinus) eli rautu on lohikala, joka elää kylmissä vesissä: Suomessa Pohjois-Lapissa ja Vuoksen vesistössä Itä-Suomessa, Keski-Euroopassa vuoristojärvissä. Se on maailman pohjoisimpana elävä sisävesikala. Jääkauden jälkeen paljastuvien virtojen ja lampien ensimmäisiä kaloja olivat nieriät. Jääkauden jälkeisiä eristyneitä reliktejä rautukantoja tavataan Suomesta vielä paikoin mm. Yli-Kemin vesistöalueelta Savukoskelta. Näitä pieniä paikallisia populaatioita uhkaa eniten ilmaston lämpeneminen, sillä nieriä ei siedä lämmintä vettä.

Tuntomerkit

Nieriä muistuttaa ulkomuodoltaan lohta ja taimenta. Väritys on kuitenkin huomattavasti tummempi: se on vaaleapilkkuinen, selästä tumma ja vatsasta punertava tai valkoinen. Kutuaikaan koiraan vatsa on voimakkaan punainen. Nieriän vatsapuolen evissä on valkoiset reunukset. Se kasvaa noin 20–60 cm pitkäksi ja painaa tavallisesti 0,3–3kg. Karuissa olosuhteissa nieriä muodostaa ylitiheitä, vain hieman yli 15 cm:n mittaan kasvavia kantoja.

Levinneisyys

Nieriän levinneisyysalue kattaa pohjoista napapiiriä ympäröivät järvet, joet ja rannikkoalueet kaikilla mantereilla. Erillään eläviä kantoja löytyy Vuoksen vesistöalueelta, Laatokasta, Äänisjärvestä, Ruotsin suurista järvistä, Skotlannista ja Alppijärvistä. Suomessa nieriä esiintyy luontaisesti Tunturi-Lapissa ja Vuoksen vesistöalueella. Kuusamon ylänköalueella ja Posion alueella on ennen elänyt useita nieriäkantoja, joista ainakin yksi on säilynyt. Istutukset ovat kuljettaneet nieriän muihinkin järviin, joskaan ei ole varmuutta missä lisääntyminen on päässyt alkuun.

Lisääntyminen ja elinikä

Nieriän kutuaika on syksyllä. Se kutee sekä järvissä, että virtaavissa vesissä. Kutualueina nieriät suosivat sora- ja hiekkapohjaisia matalia rantoja, joissa happea riittää talven yli kehittyville munille. Tavanomainen kutulämpötila on 3–6 astetta ja syvyys on tavallisesti 3–5 metriä, mutta joskus jopa 10 metriä. Ennen kutua koiras valtaa itselleen reviirin, jota se sitten puolustaa mahdollisilta tunkeilijoilta. Kutupaikalle naaras kaivaa pyrstön iskuin useita kutukuoppia. Kutuakti on monimutkainen tapahtuma, johon kuuluu useita vaistonvaraisia liikkeitä.

Nieriä on pitkäikäinen kala verrattuna loheen ja taimeneen. Esimerkiksi Huippuvuorilta on pyydystetty nieriä, joka painoi 15 kg ja jonka ikä oli 24 vuotta. Suomen ikäennätystä pitää hallussaan Inarijärvestä saatu 17-vuotias kala.

Ravinto ja elintavat

Nieriän poikasen ensimmäistä ravintoa ruskuaispussivaiheen jälkeen ovat vesikirput, hankajalkaisäyriäiset sekä hyttysten ja mäkäräisten toukat. Ensimmäisen kesän jälkeen ne alkavat syödä pinnalla eläviä hyönteisiä, simpukoita ja kotiloita. Nieriä elää tällä ravinnolla ensimmäiset 4–6 vuotta. Vanhemmat raudut syövät myös pikkukaloja. Säännöllinen kaloista koostuva ruokavalio alkaa vasta kun nieriä on saavuttanut 25–30 cm pituuden.

Loheen ja meritaimeneen verrattuna nieriää voi pitää varsin paikallisena kalana. Ne pysyttelevät usein kymmenen kilometrin säteellä kutupaikastaan ja koska nieriä kutee rannoilla, kutuvaelluksenkaan ei tarvitse olla pitkä. Poikaset oleskelevat kuoriutumisen jälkeen rantavyöhykkeellä. Tarkoin ei tiedetä milloin ne siirtyvät syvempiin vesiin.

Tenojoen vaeltava nieriä nousee loka-marraskuussa jokeen ja puroihin kutemaan. Poikaset oleskelevat joessa 3–5 vuotta ja vaeltavat sitten kevättulvan mukana mereen. Meressä ne viihtyvät vain 2–3 kuukautta, jonka jälkeen ne nousevat takaisin synnyinseuduilleen.

Merkitys ihmiselle

Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
Fileroitu nieriä

Monet pitävät nieriää Suomen maukkaimpana ruokakalana. Sen liha on punertavaa ja jokseenkin rasvaista. Nieriä on myös suosittu kalastuksen kohde. Suomessa nieriäsaaliita on tilastoitu ainoastaan vapaa-ajan kalastuksen osalta. 1980-luvulla saatu saalis oli 30 tonnia ja ne saatiin melkein yksinomaan Lapin läänistä. Tärkein nieriän pyyntitapa on verkkokalastus. Lapissa harjoitetaan myös keväthangilla nieriän pilkintää. Saalista saadaan myös heittovavalla ja perholla.

Kalakannan hoito

Kalakannan hoito on osoittautunut hankalaksi nieriän korkeiden ympäristövaatimusten takia. Ongelmaksi on ilmennyt myös Suomen verkkokalastus, joka poistaa nieriät vesistöistä yleensä jo ennen kuin ne ovat saavuttaneet pyyntikokonsa. Istuttamisen yhteydessä on otettava huomioon myös muut kalat. Nieriä on huono kilpailija eikä kykene taistelemaan yleensä esimerkiksi siian ja taimenen kanssa. Nieriäjärvien rehevöityminen on myös esteenä nieriän menestymiselle.

Lähteet

Aiheesta muualla