Oja

Kalapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Oja on maahan kaivettu ura. Yleensä sen tarkoitus on johtaa vettä. Pyrkimyksenä on joko tietyn maa-alueen kuivattaminen tai kasteleminen. Soitten ojitus metsän tai pellon kuivaamiseksi on tyypillinen kuivatusojitus. Peltojen kastelu on tyypillistä kasteluojitusta. Ojat voidaan jakaa avo-ojiin ja salaojiin.

Avo-ojat

Avo-ojat ovat maahan kaivettuja, avoimia peittämättömiä oja. Ojan pohja on kallistettu, jolloin vesi virtaa haluttuun suuntaan ojassa. Avo-ojia joudutaan aika ajoin perkaamaan, sillä puusto ja muu kasvillisuus pyrkii kasvamaan veden äärellä voimallisesti ja haittaa ojan vedenkuljetusta.

Avo-ojat jakoivat aikanaan pellon sarkoihin, jotka olivat pellon ojien väliin jääviä osia pellosta. Avo-ojat eivät jatkuneet aivan pellon päähän, koska päähän piti jättää ojaton alue, jotta työkoneet pystyttiin kääntämään. Avo-ojia ovat myös maantienojat.

Salaojat

Salaoja on maan alle kaivettu reikäinen putki. Ympäröivästä maasta vesi tihkuu pienistä rei'istä putkeen ja virtaa putkea pitkin, joko sadevesiviemäriin tai avo-ojaan. Salaojitusta käytetään lähinnä rakennettujen alueiden ja peltojen kuivaamiseen.

Rakennusten ympäri kulkee noin metrin syvyydessä salaoja. Tämä auttaa estämään vesien tulon kellaritiloihin.

Pelloilla salaojitus lisää merkittävässä määrin pellon hyötypinta-alaa, sillä avo-oja veisi ojan leveyden verran lisäksi jonkin verran maa-alaa, sillä ihan joenuoman vieressä ei voida käyttää maatalouskoneita.


Katso myös


Lähteet