Perhoset

Kalapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Neitoperhosia lempi kukallaan eli auringonhatulla

Suomessa on 116 päiväperhoslajia, kokonaisuudessaan niitä on noin 2500 lajia.

Perhoset jaetaan suur- ja pikkuperhosiin.

Suurperhosia ovat kiitäjät, mittarit, päiväperhoset ja yökkösten sukuiset perhoset.


Rakenne

Perhosten siivet ovat suuret ja usein värien ja kuvioiden kirjomia.

Perhosen siivet ovat läpikuultavat ja kalvomaiset ja niiden pintaa peittävät kauttaaltaan pienet suomut, jotka sisältävät väriainetta.

Joillakin lajeilla suomut lisäksi taittavat valoa erityisellä tavalla.

Perhosille tyypillistä on myös suuosien kehittyminen pitkäksi imukärsäksi, joka aukeaa jousen tavoin.


Kehitysvaiheet ja elintavat

Perhoset käyvät läpi täydellisen muodonvaihdoksen, jonka vaiheita ovat muna, toukka, kotelo ja aikuinen eli imago.

Perhosen toukalla on purevat suuosat ja ruumiin etuosassa kolme paria varsinaisia jalkoja sekä takaosassa 5 paria käsnäjalkoja.

Toukan kehitys aikuiseksi perhoseksi voi kestää muutamista viikoista jopa kuuteen vuoteen.

Monet lajit talvehtivat koteloina, mutta varsinkin keväällä ensimmäiset havaittavat lajit talvehtivat aikuisina yksilöinä.


Ravinto

Toukkien ravintona ovat tavallisimmin kasvit, erityisesti niiden lehdet.

Osa lajeista on taloudellisesti merkittäviä viljalyskasvien tuholaisia.

Aikuiset perhoset käyvät kukilla nauttimassa mettä, mutta joillekin lajeille maistuvat paremmin käyneet hedelmät ja jopa eläinten raadot.

Osa lajeista ei nauti lainkaan ravintoa aikuistuttuaan.


Lajeja

Päiväperhoset (Hesperioidea & Papilionoidea)

esim;

  • Ritariperhonen - machaon Linnaeus, 1758
  • Auroraperhonen - cardamines (Linnaeus, 1758)
  • Pihlajaperhonen - crataegi (Linnaeus, 1758)
  • Sitruunaperhonen - rhamni (Linnaeus, 1758)


Kehrääjät ja kiitäjät (Lasiocampoidea, Bombycoidea)

esim;

  • Koivukehrääjä - lanestris (Linnaeus, 1758)
  • Mäntykehrääjä - pini (Linnaeus, 1758)
  • Heinänorsu - potatoria (Linnaeus, 1758)
  • Mustikkakehrääjä - ilicifolium (Linnaeus, 1758)


Sirppisiivet ja mittarit (Drepanoidea & Geometroidea)

esim;

  • Vadelmavillaselkä -batis(Linnaeus, 1758)
  • Silkkivillaselkä - pyritoides (Hufnagel, 1766)
  • Nyhäsirppisiipi - lacertinaria (Linnaeus, 1758)
  • Tammisirppisiipi binaria (Hufnagel, 1767)


Nirkot, tupsukkaat, villakkaat ja siilikkäät (Noctuoidea I)

esim;

  • Idänpystyperä -timon (Hübner, 1803)
  • Kyttyränirkko - dromedarius (Linnaeus, 1767)
  • Kärsänirkko - palpinum (Clerck, 1579)


Yökköset (Noctuoidea II)

esim;

  • Luhtakärsäyökkönen - cribrumalis (Hübner, 1825)
  • Viirukärsäyökkönen - tarsipennalis (Treitschke, 1835)
  • Koiyökkönen - humidalis (Doubleday, 1850)
  • Muukalaisyökkönen - stolida (Fabricius, 1775)

Lähteet