Ero sivun ”Pielinen” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
 
(10 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
'''Pielinen''' (''Pielisjärvi'') on [[Pielisen reitti|Pielisen reitin]] keskusjärvi [[Vuoksen vesistö]]ssä [[Pohjois-Karjala]]ssa.  
+
{{järvi
 +
| kuva = Pielinen.png
 +
| kuvateksti = Pielisen sijainti
 +
| valtio = Suomi
 +
| sijainti = Lieksa, Juuka, Nurmes, Joensuu
 +
| pinta-ala = 868 km²
 +
| pinnan korkeus = 93,7 m
 +
| suurin syvyys = 60 m
 +
| keskisyvyys = ~10m
 +
| laskujoki = Pielisjoki
 +
}}
 +
__NOTOC__
 +
'''Pielinen''' (''Pielisjärvi'') on Pielisen reitin keskusjärvi Vuoksen vesistössä Pohjois-Karjalassa.  
 
==Maantiede==
 
==Maantiede==
 
Pielisen koko on 870 neliökilometriä, joten se on Suomen viidenneksi suurin [[järvi]]. Pituutta järvellä on 120 km ja leveyttä leveimmillään 40 km; tällä etäisyydellä vastarantaa ei näy. Pielinen on 94 metriä merenpinnan yläpuolella. Suurin syvyys on 60 metriä. Pielisen vedet laskevat [[Pielisjoki|Pielisjokea]] pitkin [[Pyhäselkä (järvi)|Pyhäselkään]]. Järvelle ovat leimaa-antavia suuret avoselät.  
 
Pielisen koko on 870 neliökilometriä, joten se on Suomen viidenneksi suurin [[järvi]]. Pituutta järvellä on 120 km ja leveyttä leveimmillään 40 km; tällä etäisyydellä vastarantaa ei näy. Pielinen on 94 metriä merenpinnan yläpuolella. Suurin syvyys on 60 metriä. Pielisen vedet laskevat [[Pielisjoki|Pielisjokea]] pitkin [[Pyhäselkä (järvi)|Pyhäselkään]]. Järvelle ovat leimaa-antavia suuret avoselät.  
  
Pielisen rannoilla ovat [[Lieksa]]n ja [[Nurmes|Nurmeksen]] kaupungit sekä [[Juuka|Juuan]] kunta ja [[Joensuu]]<!-- n [[Eno]] -->. Suurimmat siihen laskevat joet ovat [[Koitajoki]], [[Lieksanjoki]] ja sen sivuhaara [[Jongunjoki]].
+
<googlemap lat="63.245994" lon="29.641113" type=map zoom=10>
 +
63.245994,29.641113, Pielinen.
 +
</googlemap>
  
Itärannan Lieksaan kuuluva [[Koli]]n seutu on järven länsipuolella, ja sinne ainoa suora yhteys kaupungin keskustasta on kesäisin kulkeva autolautta. Talvisin Kolin ja [[Vuonislahti|Vuonislahden]] välillä kulkee Suomen pisin yleinen jäätie, [[Kolin jäätie]].
+
Pielisen rannoilla ovat Lieksan ja Nurmeksen kaupungit sekä Juuan kunta ja Joensuun Eno. Suurimmat siihen laskevat joet ovat [[Koitajoki]], [[Lieksanjoki]] ja sen sivuhaara [[Jongunjoki]].
  
Kolilta järvelle avautuva maisema on kauneudestaan kuulu, yksi Suomen [[kansallismaisema|kansallismaisemista]].  
+
Itärannan Lieksaan kuuluva Kolin seutu on järven länsipuolella, ja sinne ainoa suora yhteys kaupungin keskustasta on kesäisin kulkeva autolautta. Talvisin Kolin ja Vuonislahden välillä kulkee Suomen pisin yleinen jäätie, Kolin jäätie.
 +
 
 +
Kolilta järvelle avautuva maisema on kauneudestaan kuulu, yksi Suomen kansallismaisemista.  
  
 
Järvessä on monia saaria, joista suurin on Paalasmaa. Monet saarista ovat suurehkoja, korkeita, samansuuntaisia metsäsaaria, joiden rannat ovat kallioisia.  
 
Järvessä on monia saaria, joista suurin on Paalasmaa. Monet saarista ovat suurehkoja, korkeita, samansuuntaisia metsäsaaria, joiden rannat ovat kallioisia.  
Rivi 14: Rivi 30:
  
 
==Saaria==
 
==Saaria==
:Eteissaari, [[Hattusaari]], Honkasaari (Juuka), Honkasaari (Nurmes), Iso Ristisaari, Kaitasaari, Karhusaari, Kaunissaari, Kertonsaari, Kelvänsaari, Kinahmonsaaret, [[Kolmassaari]], Korppisaari, Koveronsaari, Kuivasaari, Kulkulsaari, Kuusisaari, Kynsisaari, [[Larinsaari]], Laukkalansaari, Lehtosaari, Liklamo, Lokkisaari, Lörsänsaari, Läpsy, Mantina, Mustasaari, Palosaari, [[Paalasmaa]], Patvisaaret, Pieni Ristisaari, Porosaari, Pyysaari, Pääsaari, Rekisaari, Retusaari, Romonsaaret, Rääkky, Satjanko, Sipolansaari, Toinensaari, Turakka, Uramonsaari, Varpo.
+
:Eteissaari, Hattusaari, Honkasaari (Juuka), Honkasaari (Nurmes), Iso Ristisaari, Kaitasaari, Karhusaari, Kaunissaari, Kertonsaari, Kelvänsaari, Kinahmonsaaret, Kolmassaari, Korppisaari, Koveronsaari, Kuivasaari, Kulkulsaari, Kuusisaari, Kynsisaari, Larinsaari, Laukkalansaari, Lehtosaari, Liklamo, Lokkisaari, Lörsänsaari, Läpsy, Mantina, Mustasaari, Palosaari, Paalasmaa, Patvisaaret, Pieni Ristisaari, Porosaari, Pyysaari, Pääsaari, Rekisaari, Retusaari, Romonsaaret, Rääkky, Satjanko, Sipolansaari, Toinensaari, Turakka, Uramonsaari, Varpo.
  
 
Pielisellä on saaria kokonaisuudessaan 1259 kpl.
 
Pielisellä on saaria kokonaisuudessaan 1259 kpl.
Rivi 26: Rivi 42:
 
==Katso myös==
 
==Katso myös==
 
* [[Luettelo Suomen järvistä]]
 
* [[Luettelo Suomen järvistä]]
 
{{tynkä/Vesi}}
 
  
 
[[Luokka:Suomen järvet]]
 
[[Luokka:Suomen järvet]]
[[Luokka:Pielisen reitti]]
+
[[luokka:Kalapaikat Itä-Suomi]]
[[Luokka:Lieksa]]
 
[[Luokka:Nurmes]]
 
[[Luokka:Juuka]]
 

Nykyinen versio 2. marraskuuta 2010 kello 14.11

Pielinen
{{#if:Pielinen.png|
Pielisen sijainti
|}} {{#if:|
|}} {{#if:Pielisen sijainti|
Pielisen sijainti

|}}

{{#if:||Koordinaatit || - {{#if: Suomi||Valtio || Suomi {{#if: Lieksa, Juuka, Nurmes, Joensuu||Maat || Lieksa, Juuka, Nurmes, Joensuu {{#if:868 km²|| Pinta-ala || 868 km² {{#if:|| Tilavuus || - {{#if:~10m|| Keskisyvyys || ~10m {{#if:60 m||Suurin syvyys || 60 m {{#if: ||Rantaviivan pituus || {{#if:||Veden väri || {{#if:||Pinnan korkeus || {{#if:Pielisjoki||Laskujoki || Pielisjoki


Pielinen (Pielisjärvi) on Pielisen reitin keskusjärvi Vuoksen vesistössä Pohjois-Karjalassa.

Maantiede[muokkaa]

Pielisen koko on 870 neliökilometriä, joten se on Suomen viidenneksi suurin järvi. Pituutta järvellä on 120 km ja leveyttä leveimmillään 40 km; tällä etäisyydellä vastarantaa ei näy. Pielinen on 94 metriä merenpinnan yläpuolella. Suurin syvyys on 60 metriä. Pielisen vedet laskevat Pielisjokea pitkin Pyhäselkään. Järvelle ovat leimaa-antavia suuret avoselät.

<googlemap lat="63.245994" lon="29.641113" type=map zoom=10> 63.245994,29.641113, Pielinen. </googlemap>

Pielisen rannoilla ovat Lieksan ja Nurmeksen kaupungit sekä Juuan kunta ja Joensuun Eno. Suurimmat siihen laskevat joet ovat Koitajoki, Lieksanjoki ja sen sivuhaara Jongunjoki.

Itärannan Lieksaan kuuluva Kolin seutu on järven länsipuolella, ja sinne ainoa suora yhteys kaupungin keskustasta on kesäisin kulkeva autolautta. Talvisin Kolin ja Vuonislahden välillä kulkee Suomen pisin yleinen jäätie, Kolin jäätie.

Kolilta järvelle avautuva maisema on kauneudestaan kuulu, yksi Suomen kansallismaisemista.

Järvessä on monia saaria, joista suurin on Paalasmaa. Monet saarista ovat suurehkoja, korkeita, samansuuntaisia metsäsaaria, joiden rannat ovat kallioisia.

Kalastoon kuuluvat mm. harvinaiset järvilohi ja nieriä.

Saaria[muokkaa]

Eteissaari, Hattusaari, Honkasaari (Juuka), Honkasaari (Nurmes), Iso Ristisaari, Kaitasaari, Karhusaari, Kaunissaari, Kertonsaari, Kelvänsaari, Kinahmonsaaret, Kolmassaari, Korppisaari, Koveronsaari, Kuivasaari, Kulkulsaari, Kuusisaari, Kynsisaari, Larinsaari, Laukkalansaari, Lehtosaari, Liklamo, Lokkisaari, Lörsänsaari, Läpsy, Mantina, Mustasaari, Palosaari, Paalasmaa, Patvisaaret, Pieni Ristisaari, Porosaari, Pyysaari, Pääsaari, Rekisaari, Retusaari, Romonsaaret, Rääkky, Satjanko, Sipolansaari, Toinensaari, Turakka, Uramonsaari, Varpo.

Pielisellä on saaria kokonaisuudessaan 1259 kpl.

Pielinen taiteessa[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

Katso myös[muokkaa]