Ero sivun ”Puronieriä” versioiden välillä
| (11 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| + | [[Tiedosto:250px-Brook Trout Salvelinus fontinalis 2900px.jpg|thumb|250px]] | ||
| + | |||
'''Puronieriä''' (''Salvelinus fontinalis'') on [[lohikalat|lohikala]], joka on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Sieltä se tuotiin Eurooppaan vuonna 1869. Alkuinnostus oli suuri: kalan maine mainiona urheilukalastuksen kohteena oli kiirinyt Atlantin yli. Siksi puronieriää istutettiin runsaasti ympäri Eurooppaa. Se kuuluu myös yleisöakvaarioiden vakiokaloihin ympäri maailmaa. | '''Puronieriä''' (''Salvelinus fontinalis'') on [[lohikalat|lohikala]], joka on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Sieltä se tuotiin Eurooppaan vuonna 1869. Alkuinnostus oli suuri: kalan maine mainiona urheilukalastuksen kohteena oli kiirinyt Atlantin yli. Siksi puronieriää istutettiin runsaasti ympäri Eurooppaa. Se kuuluu myös yleisöakvaarioiden vakiokaloihin ympäri maailmaa. | ||
==Tuntomerkit== | ==Tuntomerkit== | ||
| − | Selkä ja kyljet ovat oliivinvihreitä tai ruskehtavia ja vatsa vaalea, kutuasussa (katso kuva) kuitenkin punainen. Vihertävillä kyljillä on runsaasti vaaleankellertäviä ja joskus punertavia laikkuja, joita on myös selkä- ja pyrstöevissä. Puronieriän | + | Selkä ja kyljet ovat oliivinvihreitä tai ruskehtavia ja vatsa vaalea, kutuasussa (katso kuva) kuitenkin punainen. Vihertävillä kyljillä on runsaasti vaaleankellertäviä ja joskus punertavia laikkuja, joita on myös selkä- ja pyrstöevissä. Puronieriän [[suomu]]t ovat todella pienet: [[kylkiviiva]]lle niitä mahtuu jopa 220 kappaletta. Pituutta puronieriällä on tavallisesti 30–40 cm ja painoa 1–2 kg. |
==Levinneisyys== | ==Levinneisyys== | ||
| − | Laji on kotoisin itäisestä Pohjois-Amerikasta. Muualla se elää oikeastaan vain istukkaana. Levinneisyys Amerikassa rajoittuu [[suuret järvet|Suurten järvien]] ja [[Hudsoninlahti|Hudsoninlahden]] länsipuolella oleviin vesistöihin. Istutukset Euroopassa ovat olleet menestyksekkäitä. Puronieriä on kotiutunut moniin | + | Laji on kotoisin itäisestä Pohjois-Amerikasta. Muualla se elää oikeastaan vain istukkaana. Levinneisyys Amerikassa rajoittuu [[suuret järvet|Suurten järvien]] ja [[Hudsoninlahti|Hudsoninlahden]] länsipuolella oleviin vesistöihin. [[Istutus|Istutukset]] Euroopassa ovat olleet menestyksekkäitä. Puronieriä on kotiutunut moniin [[puro]]ihin ja [[järvi]]in Alpeilla, Pyreneiden vuoristoalueella, Karpaateilla, Britanniassa ja Pohjoismaissa. Suomen kantojen levinneisyydestä ei ole tarkkaa tietoa, mutta tiedetään, että se on kotiutunut useisiin vesistöihin eri puolella maata. |
==Ravinto ja elintavat== | ==Ravinto ja elintavat== | ||
| − | Puronieriän ravinto koostuu pääasiassa selkärangattomista eläimistä, vaikka vatsoista on löytynytkin kasvien ja pikkukalojen jäänteitä. Sille kelpaavat [[äyriäinen|äyriäiset]], | + | Puronieriän ravinto koostuu pääasiassa selkärangattomista eläimistä, vaikka vatsoista on löytynytkin kasvien ja pikkukalojen jäänteitä. Sille kelpaavat [[äyriäinen|äyriäiset]], [[Hyönteiset|hyönteis]][[toukka|toukat]], pinta[[hyönteiset]] ja [[mato|madot]]. Nopean kasvun edellytyksenä on kalaravinnon käyttö. Kanadassa on havaittu puronieriöiden syövän jopa sopuleita, hiiriä ja myyriä. |
Puronieriä on kylmän veden kala, kuten kaikki nieriälajit. Puronieriä onkin sopeutunut kylmiin vesiin paremmin kuin [[taimen]]. Kesällä vesien ollessa lämpimät ja matalat, puronieriät kokoontuvat pohjalähteiden luo tai hakeutuvat syvänteisiin. | Puronieriä on kylmän veden kala, kuten kaikki nieriälajit. Puronieriä onkin sopeutunut kylmiin vesiin paremmin kuin [[taimen]]. Kesällä vesien ollessa lämpimät ja matalat, puronieriät kokoontuvat pohjalähteiden luo tai hakeutuvat syvänteisiin. | ||
| Rivi 17: | Rivi 19: | ||
==Lisääntyminen ja elinikä== | ==Lisääntyminen ja elinikä== | ||
| − | + | [[kuteminen|Kutu]]aika on normaalisti syys-lokakuussa. [[kuteminen|Kutu]]paikkana puronieriä suosii nopeavirtaista paikkaa jossa on sorapohja. Valoisaan aikaan tapahtuvassa [[kuteminen|kutu]]aktissa kala laskee vain osan [[mäti|munistaan]]. [[mäti|Munat]] ovat hetken aikaa takertuvia, mikä estää niiden lähdön virran mukaan. Kun hedelmöitys on tapahtunut, naaras peittää [[mäti|munat]] soralla ja alkaa kaivaa uutta [[kuteminen|kutu]]kuoppaa. | |
| − | Sukukypsyyden koiraat saavuttavat yleensä 2 vuoden ja naaraat 3 vuoden iässä. Munat kehittyvät talven yli ja kuoriutuvat jäiden lähdön aikoihin. | + | Sukukypsyyden koiraat saavuttavat yleensä 2 vuoden ja naaraat 3 vuoden iässä. [[Mäti|Munat]] kehittyvät talven yli ja kuoriutuvat jäiden lähdön aikoihin. |
Puronieriä on lyhytikäisin nieriälajimme. Ikää kertyy tavallisesti vain 5–6 vuotta. | Puronieriä on lyhytikäisin nieriälajimme. Ikää kertyy tavallisesti vain 5–6 vuotta. | ||
| Rivi 24: | Rivi 26: | ||
==Merkitys ihmiselle== | ==Merkitys ihmiselle== | ||
| − | Puronieriän liha on kirkkaanpunaista ja sitä pidetään maukkaana. Suomessa sen taloudellinen merkitys on kuitenkin vähäinen kalan koon ja harvinaisuuden vuoksi. Puronieriä onkin enemmän urheilu- ja virkistyskalastajien suosiossa, sillä se on | + | Puronieriän liha on kirkkaanpunaista ja sitä pidetään maukkaana. Suomessa sen taloudellinen merkitys on kuitenkin vähäinen kalan koon ja harvinaisuuden vuoksi. Puronieriä onkin enemmän urheilu- ja virkistyskalastajien suosiossa, sillä se on [[koukku]]un tartuttuaan sitkeä taistelija. |
==Lähteet== | ==Lähteet== | ||
Nykyinen versio 21. marraskuuta 2011 kello 21.30
Puronieriä (Salvelinus fontinalis) on lohikala, joka on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Sieltä se tuotiin Eurooppaan vuonna 1869. Alkuinnostus oli suuri: kalan maine mainiona urheilukalastuksen kohteena oli kiirinyt Atlantin yli. Siksi puronieriää istutettiin runsaasti ympäri Eurooppaa. Se kuuluu myös yleisöakvaarioiden vakiokaloihin ympäri maailmaa.
Tuntomerkit[muokkaa]
Selkä ja kyljet ovat oliivinvihreitä tai ruskehtavia ja vatsa vaalea, kutuasussa (katso kuva) kuitenkin punainen. Vihertävillä kyljillä on runsaasti vaaleankellertäviä ja joskus punertavia laikkuja, joita on myös selkä- ja pyrstöevissä. Puronieriän suomut ovat todella pienet: kylkiviivalle niitä mahtuu jopa 220 kappaletta. Pituutta puronieriällä on tavallisesti 30–40 cm ja painoa 1–2 kg.
Levinneisyys[muokkaa]
Laji on kotoisin itäisestä Pohjois-Amerikasta. Muualla se elää oikeastaan vain istukkaana. Levinneisyys Amerikassa rajoittuu Suurten järvien ja Hudsoninlahden länsipuolella oleviin vesistöihin. Istutukset Euroopassa ovat olleet menestyksekkäitä. Puronieriä on kotiutunut moniin puroihin ja järviin Alpeilla, Pyreneiden vuoristoalueella, Karpaateilla, Britanniassa ja Pohjoismaissa. Suomen kantojen levinneisyydestä ei ole tarkkaa tietoa, mutta tiedetään, että se on kotiutunut useisiin vesistöihin eri puolella maata.
Ravinto ja elintavat[muokkaa]
Puronieriän ravinto koostuu pääasiassa selkärangattomista eläimistä, vaikka vatsoista on löytynytkin kasvien ja pikkukalojen jäänteitä. Sille kelpaavat äyriäiset, hyönteistoukat, pintahyönteiset ja madot. Nopean kasvun edellytyksenä on kalaravinnon käyttö. Kanadassa on havaittu puronieriöiden syövän jopa sopuleita, hiiriä ja myyriä.
Puronieriä on kylmän veden kala, kuten kaikki nieriälajit. Puronieriä onkin sopeutunut kylmiin vesiin paremmin kuin taimen. Kesällä vesien ollessa lämpimät ja matalat, puronieriät kokoontuvat pohjalähteiden luo tai hakeutuvat syvänteisiin.
Lisääntyminen ja elinikä[muokkaa]
Kutuaika on normaalisti syys-lokakuussa. Kutupaikkana puronieriä suosii nopeavirtaista paikkaa jossa on sorapohja. Valoisaan aikaan tapahtuvassa kutuaktissa kala laskee vain osan munistaan. Munat ovat hetken aikaa takertuvia, mikä estää niiden lähdön virran mukaan. Kun hedelmöitys on tapahtunut, naaras peittää munat soralla ja alkaa kaivaa uutta kutukuoppaa. Sukukypsyyden koiraat saavuttavat yleensä 2 vuoden ja naaraat 3 vuoden iässä. Munat kehittyvät talven yli ja kuoriutuvat jäiden lähdön aikoihin.
Puronieriä on lyhytikäisin nieriälajimme. Ikää kertyy tavallisesti vain 5–6 vuotta.
Merkitys ihmiselle[muokkaa]
Puronieriän liha on kirkkaanpunaista ja sitä pidetään maukkaana. Suomessa sen taloudellinen merkitys on kuitenkin vähäinen kalan koon ja harvinaisuuden vuoksi. Puronieriä onkin enemmän urheilu- ja virkistyskalastajien suosiossa, sillä se on koukkuun tartuttuaan sitkeä taistelija.
Lähteet[muokkaa]
- Ulla Kokko: Kiva kalastaa! : kalastuksen ja kalalajien opas, s. 114-115. Helsinki: WSOY, 2003.
- Hannu Lehtonen: Iso kalakirja - Ahvenesta vimpaan, s. 105-107. WSOY, 2003.