Puronieriän heittokalastus

Kalapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eri lajien heittokalastus

Ahven
Bassi
Harjus
Hauki
Jättiläishauki
Kirjolohi
Lohi
Monni
Meritaimen
Nieriä
Puronieriä
Taimen
Turska

Puronieriä


Yleistä puronieriästä

Puronieriällä on sama kantaisä kuin nieriällä ja harmaanieriällä. Sen luontaisiin elinalueisiin kuuluvat Pohjois-Amerikan itäosat ja Lännempänä Kalliovuoret. Suurimmat yksilöt saavuttavat kolmen kilon painon, mutta se ei kuitenkaan pysty kilpailemaan taimenen ja kirjolohen kanssa.

Puronieriää viljeltiin lammikoissa jo 1800-luvulla, mutta kirjolohi voitti sen kilpailussa. Puronieriää on kuitenkin pidetty kauniina lohikalana ja sen vuoksi sitä on istutettu moniin Eurooppalaisiin vuoristojokiin ja puroihin. Suomessakin sitä on kokeiltu muutamissa vuoristovesissä. Joissa puronieriä jää usein alle 30cm pituiseksi, mutta pienissä lammissa se voi kasvaa jopa parikiloiseksi. Puronieriä on osaksi riippuvainen ihmisen ruokinnasta. Tutkimusten mukaan puronieriä voi risteytyä kirjolohen ja taimenen kanssa.


Puronieriän heittokalastus

Puronieriää voidaan kalastaa kaikilla perinteisillä keinotekoisilla vieheillä ja samoilla tavoilla kuin taimentakin puroissa ja joissa. Yhdysvalloissa puronieriää kalastetaan isoilla vieheillä, lähinnä lipoilla ja lusikkauistimilla. Kelaus on tehtävä syvältä ja hitaasti sekä olosuhteet huomioon ottaen. Puronieriä ei syö kovinkaan usein pintaravintoa, toisin kuin taimen ja kirjolohi. Puronieriää voi kalastaa myös madolla ja muilla luonnollisilla syöteillä aivan kuten taimenta ja puronieriää.

Puronieriä kutee syksyllä tai talvella, ja sen poikaset kasvavat hitaasti. Puronieriät syövät hyönteisiä, toukkia, äyriäisiä ja isommaksi kasvaessaan myös kalanpoikasia. Isommille puronieriöille on luonteenomaista, että niitä tavataan isoissa, hitaasti virtaavissa joissa.

Puronieriän kaunis väritys ja syvänpunainen, hyvänmakuinen liha on tehnyt siitä pidetyn istutuskalan monissa istutusvesissä, joiden lämpötila ja kirkkaus sopivat tälle suositulle lohikalalajille.


Lähteet

  • Walberg, Anders. 2002. Kalastuksen suurtieto. ISBN:951-23-4422-X. Portugali 2005 : Gunnar Stenmar.