Ero sivun ”Rapurutto” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | Rapurutto on ''Aphanomyces astaci'' -leväsienen aiheuttama rapujen sienitauti. Tauti on tuhoisa alkuperäiselle suomalaiselle [[jokirapu|jokiravulle]], mutta istutettu [[täplärapu]] kestää tautia. | + | '''Rapurutto''' on ''Aphanomyces astaci'' -leväsienen aiheuttama rapujen sienitauti. Tauti on tuhoisa alkuperäiselle suomalaiselle [[jokirapu|jokiravulle]], mutta istutettu [[täplärapu]] kestää tautia. |
== Infektio ja leviäminen == | == Infektio ja leviäminen == | ||
Rapuruttoi tarttuu ravun kuoren pehmeisiin paikkoihin kuten niveltaipeisiin ja leviää siten kuoressa ja jatkaa tunkeutumista mm. hermokudokseen. Ja lopulta rapu kuolee sienen erittämään hermomyrkkyyn. Kuolema tapahtuu parin viikon kuluessa tartunnasta. Sieni leviää vedessä liikkuvien itiöiden välityksellä ja jää rapuun kiinni. Vedessä itiö elää noin viikon. Jos se ei kohtaa rapua, se voi koteloitua ja kotelo voi tuottaa uuden itiön, ja kokonaistartunta-aika venyä pariin viikkoon. | Rapuruttoi tarttuu ravun kuoren pehmeisiin paikkoihin kuten niveltaipeisiin ja leviää siten kuoressa ja jatkaa tunkeutumista mm. hermokudokseen. Ja lopulta rapu kuolee sienen erittämään hermomyrkkyyn. Kuolema tapahtuu parin viikon kuluessa tartunnasta. Sieni leviää vedessä liikkuvien itiöiden välityksellä ja jää rapuun kiinni. Vedessä itiö elää noin viikon. Jos se ei kohtaa rapua, se voi koteloitua ja kotelo voi tuottaa uuden itiön, ja kokonaistartunta-aika venyä pariin viikkoon. | ||
Versio 17. toukokuuta 2010 kello 14.11
Rapurutto on Aphanomyces astaci -leväsienen aiheuttama rapujen sienitauti. Tauti on tuhoisa alkuperäiselle suomalaiselle jokiravulle, mutta istutettu täplärapu kestää tautia.
Infektio ja leviäminen
Rapuruttoi tarttuu ravun kuoren pehmeisiin paikkoihin kuten niveltaipeisiin ja leviää siten kuoressa ja jatkaa tunkeutumista mm. hermokudokseen. Ja lopulta rapu kuolee sienen erittämään hermomyrkkyyn. Kuolema tapahtuu parin viikon kuluessa tartunnasta. Sieni leviää vedessä liikkuvien itiöiden välityksellä ja jää rapuun kiinni. Vedessä itiö elää noin viikon. Jos se ei kohtaa rapua, se voi koteloitua ja kotelo voi tuottaa uuden itiön, ja kokonaistartunta-aika venyä pariin viikkoon.
Rapurutto tarttuu eurooppalaisiin sekä pohjoisamerikkalaisiin rapulajeihin, mutta on kohtalokas vain eurooppalaisille. Alunperin rapuruto oli pohjoisamerikkalaisten rapujen tauti, mutta ne sopeutuivat elämään taudin kanssa.
Vesistöön päästyään rapurutto tuhoaa rapukannan muutamassa viikossa. Tauti leviää tehokkaasti alavirtaan ja ylävirtaankin kymmeniä kilometrejä vuodessa. Täpläravuissa tauti on lähes näkymättömissä, ja niiden istuttaminen voi olla kohtalokasta jokiravuille. Tauti tosin vähentää myös täplärapujen elinkykyä.
Uusien tutkimusten mukaan joskus rapurutto saattaa esiintyä oireettomana myös jokirapukannassa tuhoamatta sitä kokonaan, ja myöhemmin taas puhjeta epidemiaksi rapukannan kasvaessa [1]
Historia
Rapurutto saapui Eurooppaan 1859 ilmeisesti tahattomasti painolastivesissä.
Rapuruton johdosta aiemmin kukoistanut ravustus elinkeinona taantui 1900-luvun ensi vuosikymmenellä voimakkaasti. Suomessa saaliit romahtivat todella paljon. Täplärapuistutukset aloitettiin 1960-luvun lopulla, mikä lisännyt rapukantaa, mutta heikentänyt edeleen jokirapukantaa.
Torjunta
Rapuruttoa vastaan on perustettu kampanjoita ja opastettu rapuruton ehkäisemistä. Rapuja ei saa luvattomasti siirtää vesistöstä toiseen ja rapujen sumputuskin toisessa vesistössä on kiellettyä.
Mertoja ei saa desinfioimatta siirtää vesistöstä toiseen. Myös muiden kalastusvälineiden desinfiointia suositellaan samalla.