Muokataan sivua Riskilä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.

Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.

Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.

Nykyinen versio Oma tekstisi
Rivi 1: Rivi 1:
 +
 
[[Luokka:Artikkelit]] [[Luokka:Muut vedeneläjät]] [[Luokka:Linnut]]  
 
[[Luokka:Artikkelit]] [[Luokka:Muut vedeneläjät]] [[Luokka:Linnut]]  
  
[[Tiedosto:Riskilä.jpg|thumb|350px]]
+
 
'''Riskilä''' (Cepphus grylle) on etupäässä Pohjois-Atlantin rannoilla elävä mustavalkoinen, ruokkeihin kuuluva lintu.
+
'''Riskilä''' (Cepphus grylle) on etupäässä Pohjois-Atlantin rannoilla elävä mustavalkoinen, ruokkeihin kuuluva [[lintu]].
 +
 
 +
[[File:Riskilä_Tystie1.jpg|thumb|256px|right|Riskilä
 +
{{ Tiedoston tiedot | Kuvaus=Riskilä kesäasussa | Lähde=[[commons:File:Tystie1.jpg|Wikimedia Commons]] | Päiväys={{CURRENTDAY}}.{{CURRENTMONTH}}.{{CURRENTYEAR}} }} ]]
  
  
Rivi 27: Rivi 31:
 
== Elintavat ==
 
== Elintavat ==
  
Riskilä on muuttolintu, joka saapuu Suomeen keväällä eteläiseltä Itämereltä, Tanskan salmista ja Pohjanmereltä yleensä ensimmäisinä muuttolintuina Ahvenanmaalle maaliskuun lopulla. Oikein leutoina talvina yksittäisiä riskilöitä löytää Ahvenanmaalta myös talvehtimasta. Jäämeren runsas riskiläkanta muuttaa Norjan rannikkoa pitkin. Alueilla, joissa meri ei jäädy, riskilät eivät tee pitkiä muuttovaelluksia.  
+
Riskilä on muuttolintu, joka saapuu Suomeen keväällä eteläiseltä Itämereltä, Tanskan salmista ja Pohjanmereltä yleensä ensimmäisinä muuttolintuina Ahvenanmaalle maaliskuun lopulla. Oikein leutoina talvina yksittäisiä riskilöitä löytää AHvenanmaalta myös talvehtimasta. Jäämeren runsas riskiläkanta muuttaa Norjan rannikkoa pitkin. Alueilla, joissa meri ei jäädy, riskilät eivät tee pitkiä muuttovaelluksia.  
  
 
Vaikka muutto tapahtuu varhain, alkaa varsinainen pesintä suhteellisen myöhään. Muninta tapahtuu Suomessa yleensä touko-kesäkuussa.  
 
Vaikka muutto tapahtuu varhain, alkaa varsinainen pesintä suhteellisen myöhään. Muninta tapahtuu Suomessa yleensä touko-kesäkuussa.  
Rivi 47: Rivi 51:
 
Riskiläemo munii yleensä kaksi munaa kallionhalkeamaan tai irtokivien suojaan. Munat ovat väriltään valkeita tai vaaleanvihreitä, ja niissä on tummia täpliä. Molemmat emot hautovat munia vuorotelleen yli kuukauden ajan.  
 
Riskiläemo munii yleensä kaksi munaa kallionhalkeamaan tai irtokivien suojaan. Munat ovat väriltään valkeita tai vaaleanvihreitä, ja niissä on tummia täpliä. Molemmat emot hautovat munia vuorotelleen yli kuukauden ajan.  
  
Poikanen on päältä hyvin tumma ja alapuolelta vaalea. Emot syöttävät sille kalaa, ja pesäkolon löytää helposti poikasten ulosteiden hajun perusteella. Tätä hyväksi käyttäen saaristolaiset ovat vielä 1900-luvun alussakin keränneet riskilän poikasia yleisesti ruoaksi<ref name=lintuatlas>Hyytiä-Kellomäki-Koistinen</ref> mm. Perämerellä. Aikuiset riskilät eivät ulosta pesäpaikkojensa lähettyville.
+
Poikanen on päältä hyvin tumma ja alapuolelta vaalea. Emot syöttävät sille kalaa, ja pesäkolon löytää helposti poikasten ulosteiden hajun perusteella. Tätä hyväksi käyttäen saaristolaiset ovat 1800-luvulla keränneet riskilän poikasia yleisesti ruoaksi mm. Perämerellä. Aikuiset riskilät eivät ulosta pesäpaikkojensa lähettyville.
  
 
Pesälohkareen suojassa rasvapallon muotoinen, lopulta emoaan painavampi poikanen viettää noin 40 vrk ikäiseksi, jolloin se siirtyy itse mereen uimaan ja alkaa sitten opetella kalastamista. Emot ilmeisesti ruokkivat poikasta jonkin verran sen jälkeenkin, tieto vaihtelee lähteittäin. Poikanen on uidessaan heti erittäin taitava, mutta lentämään se ei heti pysty.
 
Pesälohkareen suojassa rasvapallon muotoinen, lopulta emoaan painavampi poikanen viettää noin 40 vrk ikäiseksi, jolloin se siirtyy itse mereen uimaan ja alkaa sitten opetella kalastamista. Emot ilmeisesti ruokkivat poikasta jonkin verran sen jälkeenkin, tieto vaihtelee lähteittäin. Poikanen on uidessaan heti erittäin taitava, mutta lentämään se ei heti pysty.
Rivi 55: Rivi 59:
 
== Ravinto ==
 
== Ravinto ==
  
Riskilät kalastavat itselleen sopivan kokoisia pikkukaloja, esimerkiksi [[kivinilkka|kivinilkkoja]], [[silakka|silakoita]], [[tokot|tokkoja]], [[kivisimppu|simppuja]], [[teisti|teistejä]] ja [[pikkutuulenkala|tuulenkaloja]]. Joillain paikoin noin kolmannes ravinnosta on havaittu olevan erilaisia äyriäisiä, sekä pieneltä osin muita meren selkärangattomia.
+
Riskilät kalastavat itselleen sopivan kokoisia pikkukaloja, esimerkiksi [[kivinilkka|kivinilkkoja]], [[silakka|silakoita]], [[tokko|tokkoja]], [[simppu|simppuja]], [[teisti|teistejä]] ja [[pikkutuulenkala|tuulenkaloja]].
 +
 
 +
Joillain paikoin noin kolmannes ravinnosta on havaittu olevan erilaisia äyriäisiä, sekä pieneltä osin muita meren selkärangattomia.
  
 
Ravinnon haussa riskilä on riippuvainen täysin tai melko kirkkaasta vedestä. Pitkän myrskyjakson samentaessa vedet saattaa paljon poikasia kuolla pesäkokoihin.
 
Ravinnon haussa riskilä on riippuvainen täysin tai melko kirkkaasta vedestä. Pitkän myrskyjakson samentaessa vedet saattaa paljon poikasia kuolla pesäkokoihin.
Rivi 61: Rivi 67:
 
== Muuta ==
 
== Muuta ==
  
Linnun latinankielisen nimen alkuosa ''Cepphus'' (lausutaan kepfus) tulee kreikan sanasta ''kepfos'', joka oli Aristoteleen käyttämä merilinnun nimi. Loppuosa ''grylle'' tulee linnun gotlantilaisesta nimestä ''grylla'', joka johtuu muinaisesta kivenlohkaretta merkitsevästä sanasta.<ref name=lintuatlas/></ref>
+
Linnun latinankielisen nimen alkuosa ''Cepphus'' (lausutaan kepfus) tulee kreikan sanasta ''kepfos'', joka oli Aristoteleen käyttämä merilinnun nimi. Loppuosa ''grylle'' tulee linnun gotlantilaisesta nimestä ''grylla'', joka johtuu muinaisesta kivenlohkaretta merkitsevästä sanasta.<ref name=lintuatlas>Hyytiä-Kellomäki-Koistinen</ref>
  
 
Englanniksi riskilä tunnetaan nimillä ''Tystie'' ja ''Black Guillemot'', ruotsiksi ''tobisgrissla'', tanskaksi ''tejst'', saksaksi ''gryllteiste'' ja viroksi ''grüüsel''<ref name=kotimaan/>.
 
Englanniksi riskilä tunnetaan nimillä ''Tystie'' ja ''Black Guillemot'', ruotsiksi ''tobisgrissla'', tanskaksi ''tejst'', saksaksi ''gryllteiste'' ja viroksi ''grüüsel''<ref name=kotimaan/>.

Huomaa, että kuka tahansa voi muokata, muuttaa ja poistaa kaikkia sivustolle tekemiäsi lisäyksiä ja muutoksia. Muokkaamalla sivustoa luovutat sivuston käyttäjille tämän oikeuden ja takaat, että lisäämäsi aineisto on joko itse kirjoittamaasi tai peräisin jostain vapaasta lähteestä. Lisätietoja sivulla Kalapedia:Tekijänoikeudet. TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISEN MATERIAALIN KÄYTTÄMINEN ILMAN LUPAA ON EHDOTTOMASTI KIELLETTYÄ!

Peruuta Muokkausohjeet (avautuu uuteen ikkunaan)