Salakka

Kalapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Salakka
Salakka.JPG
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta __ Eläinkunta Animalia
Pääjakso __ Selkäjänteiset Chordata
Alajakso __ Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka __ Luukalat Osteichthyes
Luokka __ Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko __ Karppikalat Cypriniformes
Heimo __ Särkikalat Cyprinidae
Suku __ Alburnus
Laji __ alburnus

Salakka (Alburnus alburnus) on makeassa vedessä ja murtovedessä elävä hopeankirkas särkikala. Suomen sisävesissä salakkaa esiintyy miltei koko maassa Lapin pohjoisosaa lukuun ottamatta.

Salakka on tavallisesti 10–15 cm pitkä. Painoa on harvoin yli 40g. Se liikkuu parvissa lähellä pintaa. Salakka syö hyönteisiä veden pinnalta sekä eläinplanktonia.

Kuteminen

Salakan kutuaika vaihtelee samassakin vesistössä siten, että se saattaa jaksottua kolmeenkin eri ajanjaksoon. Useimmiten kuulee mainittavan kutuajoiksi toukokuun loppu, juhannuksen seutu sekä noin heinäkuun toinen viikko. Kutuaikaan koirailla on päässä ja kyljissä pieniä kutukyhmyjä, jotka tekevät ihon karkeaksi. Kutupaikan pohja on kova, kivikkoa tai soraa. Kutu tapahtuu kollektiivisesti ns. parvikutuna, missä kalat eivät muodosta pareja tai reviirejä. Parvi kutee lähellä soraista kutualustaa, johon mäti takertuu.

Käyttö

Ruokakalana salakkaa ei arvosteta, mutta täkykalaksi se kelpaa jopa niin hyvin, että syöttikaloista maksetaan. Salakan suomut ovat tiukassa verrattuna moniin muihin täkyinä käytettäviin kaloihin, joten sitä voi käyttää hyvin myös vetouistelussa. Salakka soveltuu syötiksi myös onkeen, jolloin saaliiksi saadaan pääasiassa suuria ahvenia.

Lähteet

Lauri Koli: Suomen kalaopas. 3. painos. WSOY, 2001. ISBN 951-0-19307-0.

Wikipedia.fi - Salakka.



Kalaikoni.png Kalapedian kuvapalvelussa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Salakka.