Sorva

Kalapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sorva
Kalalla 028.JPG
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen[1]
Tieteellinen luokittelu
Kunta __ Eläinkunta Animalia
Pääjakso __ Selkäjänteiset Chordata
Alajakso __ Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka __ Luukalat Osteichthyes
Luokka __ Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko __ Karppikalat Cypriniformes
Heimo __ Särkikalat Cyprinidae
Suku __ Scardinius
Laji __ erythrophthalmus

Sorva (Scardinius erythrophthalmus) on Euroopassa ja Keski-Aasiassa esiintyvä kala.[2]

Ulkonäkö

Noin 400-grammainen sorva.

Sorva muistuttaa ulkonäöltään särkeä, mutta sillä on punaiset evät ja se on särkeä leveämpi, lisäksi aikuisten yksilöiden kyljissä on kuparinruskeaa sävyä. Sitä kutsutaan myös "punakontiksi" evien värin takia. Sorva kasvaa 15–30 cm:n pituiseksi, harvoin yli 30cm, mutta suurin pituus 45cm eli noin 1,7kg painava kala. [2]

Sorvan suu on ylöspäin suuntautunut. Vatsaevät ovat sorvalla selvästi selkäevän etupuolella, kun ne särjellä ovat lähes samalla kohtaa. Sorva on hiukan isosuomuisempi kuin särki. Kylkiviivalle sorvalla mahtuu 40–43 suomua, kun niitä särjellä on keskimäärin 42–45.[3]

Ravinto

Sorva on kaikkiruokainen ja syö erilaisten pohjaeläinten lisäksi vesikasveja.[3][2] Liikkuu pienissä parvissa syöden vitoja, ärviöitä, näkinpartaisleviä ja muita kasveja sekä hyönteisiä, kotiloita ja mahdollisesti muiden kalojen mätiä. Ensimmäisten viikkojen aikana poikaset syövät eläinplanktonia.

Kutu

Sorva kutee toukokuun lopussa tai kesäkuussa, kun sen suosimien kutupaikkojen, matalien, ruohikkoisten lahtien veden lämpötila on noussut 17–22 asteeseen.[3] Mätimunia 100 000 - 200 000kpl, läpimitta 1,5mm. Munat takertuvat tiukasti vesikasveihin. Kuoriutuminen tapahtuu lämpötilasta riippuen 3-10 päivässä. Poikaset kuluttavat ruskuaispussinsa loppuun kasveihin kiinnittyneenä. Sorva sekaantuu joskus muiden kalojen kutuun ja näin ollen voi risteytyä vimman, salakan tai särjen kanssa.

Levinneisyys ja elinympäristö

Sorva on eteläinen ja lämpimien vesien laji, jota meillä on vain eteläisessä osassa Suomea. Sisävesissä sitä esiintyy Etelä-Pohjanmaalla Jalasjärvelle, Järvi-Suomessa Ruovedelle, Keiteleeseen ja Maaningalle asti. Suomenlahden rannikolla sorva on yleinen ja Pohjanlahdessa sitä on harvinaisempana Vaasan korkeudelle saakka. Sorva on tyypillisesti rehevien, matalien ja liejupohjaisten järvien ja merenlahtien asukki. [3]Suosii myös matalia, nopeasti lämpeneviä järviä sekä jokien lahnavyöhykkeitä. Talvisin sorva hakeutuu syvempiin vesiin talvehtimaan.

Kalastus

Sorva tarttuu mato-onkeen, pohja-onkeen sekä pilkkiin, yleensä sivusaaliina. Sitkeähenkisenä kalana sorva on hyvä syöttikala mm. hauelle.

Käyttö ruokakalana

Ei arvostusta ruokakalana.

Lähteet

  1. http://www.iucnredlist.org/apps/redlist/details/19946/0
  2. 2,0 2,1 2,2 www.wikipedia.fi/sorva.
  3. 3,0 3,1 3,2 3,3 http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/sorva


















Kalaikoni.png Kalapedian kuvapalvelussa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sorva.