Tähtisampi

Kalapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tähtisampi.jpg
Tähtisampi (Acipenser stellatus) on kotoisin Mustaanmereen, Kaspianmereen ja Asovanmereen laskevista joista. Itämereen sitä on karannut Pietarin olevista kasvattomoista ja vuodesta 1999 sitä on saatu säännöllisesti Suomenkin rannikolta.

Ulkonäkö

Tähtisampi on yleensä 50–100 cm pitkä, kookkaimmillaan lähes 200 cm ja 10–20 kg. Tähtisampi on sammeksi varsin hoikkaruumiinen. Sen silmiinpistävin ominaisuus on pitkä ja kapea ja melkoisen suora kuono. Selkäpuoli on tumma, harmahtavan vihreä tai ruskea. Vatsapuoli on vaalea. Kuonon alla rivissä olevat neljä viiksisäiettä ovat lähempänä suuta kuin kuonon kärkeä. Kyljessä rivissä on 30–40 pienehköä luukilpeä. Näiden ominaisuuksien avulla lajin erottaa toisesta merialueillamme tavatusta venäjänsammesta.

Kutu

Tähtisampi nousee jokiin kutemaan. Venäjällä kutuaika on toukokuusta heinäkuuhun. Suomessa tähtisampi ei tiettävästi lisäänny luonnossa.

Ravinto

Ravinnokseen tähtisampi käyttää pohjaeläimiä ja kaloja.

Levinneisyys

Tähtisampi on luonnonvarainen Mustassameressä, Kaspianmeressä ja Asovanmeressä sekä niihin laskevissa joissa. Venäläiset ovat kokeilleet lajin istuttamista Suomenlahteen.


Lähteet