Ero sivun ”Tammerkoski” versioiden välillä
| (2 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | |||
| − | |||
[[Tiedosto:Tammerkoski_Tamperee_87048b.jpg|thumb|Tammerkoskea]] | [[Tiedosto:Tammerkoski_Tamperee_87048b.jpg|thumb|Tammerkoskea]] | ||
| Rivi 8: | Rivi 6: | ||
| − | + | == Voimalat == | |
| − | Tammerkoskessa on kolme voimalapatoa, ylinnä Finlaysonin ja Tampellan välinen pato, keskellä kaupungin sähkölaitoksen pato Satakunnansillan eteläpuolella, ja alinna Takon kartonkitehtaan pato. | + | Tammerkoskessa on kolme voimalapatoa, ylinnä Finlaysonin ja Tampellan välinen [[pato]], keskellä kaupungin sähkölaitoksen pato Satakunnansillan eteläpuolella, ja alinna Takon kartonkitehtaan pato. |
Takon padon jälkeen Tammerkoski päättyy Ratinan suvantoon, joka on samalla korkeudella kuin Pyhäjärvi. | Takon padon jälkeen Tammerkoski päättyy Ratinan suvantoon, joka on samalla korkeudella kuin Pyhäjärvi. | ||
| − | + | == Historia == | |
Tammerkoski syntyi noin 7 500 vuotta sitten. | Tammerkoski syntyi noin 7 500 vuotta sitten. | ||
Nykyinen versio 11. maaliskuuta 2010 kello 15.27
Tammerkoski on kaupunginosa ja koski Tampereella Näsijärven ja Pyhäjärven välillä, jonka pudotus järvien välillä on 18 metriä. Tampere on aikoinaan alkanut rakentua tämän kosken rannalle. Tammerkosken rannat ovat Suomen vanhimpiin kuuluvaa teollisuusmiljöötä.
Voimalat[muokkaa]
Tammerkoskessa on kolme voimalapatoa, ylinnä Finlaysonin ja Tampellan välinen pato, keskellä kaupungin sähkölaitoksen pato Satakunnansillan eteläpuolella, ja alinna Takon kartonkitehtaan pato. Takon padon jälkeen Tammerkoski päättyy Ratinan suvantoon, joka on samalla korkeudella kuin Pyhäjärvi.
Historia[muokkaa]
Tammerkoski syntyi noin 7 500 vuotta sitten. Alkujaan muinais-Näsijärven vedet virtasivat kohti pohjoista ja laskivat nykyisen Lapuanjoen latvavesien kautta Pohjanlahteen. Veden virtauksiin kuten myös Suomen järvien kehitykseenkin on vaikuttuvat voimakkaasti maannousu, joka oli voimakkaimmillaan jääkautisen mannerjään vetäytymisen jälkeen. Maannousu jatkuu yhä edelleen ja nykyisin Tampereella se on noin 5 mm vuodessa. Etelässä vesi nousi jatkuvasti ja syntyi puro, joka syövytti vähitellen hiekkaiseen maaperään kosken. Vähitellen koski kasvoi ja syntyi nykyinen Tammerkoski, jonka kautta vesi virtaa Näsijärvestä 18 metriä alemmalla tasolla olevaan Pyhäjärveen. Näsijärven pinta aleni, kunnes veden virtaus pohjoiseen laskujokeen tyrehtyi. Vielä nykypäivänäkin on havaittavissa joitain merkkejä menneestä pohjoisesta lasku-uomasta. Purkukohdan lähellä on kallio lähellä maanpintaa ja siihen loppui lasku-uoman syveneminen, joka johti huomattavasti alempana olevaan Pyhäjärveen. Ilman kalliota Näsijärven vedet olisivat voineet huveta lähes olemattomiin.
Vuosina 1993-2001 silloisessa 20 markan setelissä oli kuvattuna näkymä Tammerkosken yläjuoksusta ja sen rannalla olevista teollisuusrakennuksista Satakunnansillalta pohjoiseen katsottuna.