Tonnikala

Kalapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tonnikala
Tonnikala.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Puutteellisesti tunnettu
Tieteellinen luokittelu
Domeeni __ Aitotumaiset Eucarya
Kunta __ Eläinkunta Animalia
Pääjakso __ Selkäjänteiset Chordata
Alajakso __ Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka __ Luukalat Osteichthyes
Luokka __ Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka __ Neopterygii
Lahko __ Ahvenkalat Perciformes
Alalahko __ Scombroidei
Heimo __ Makrillit Scombridae
Suku __ Aitotonnikalat Thunnus
Laji __ thynnus


Tonnikala (Thunnus thynnus) on tonnikalojen ryhmän suurin laji ja samalla makrillien heimon suurin laji. Tonnikala voi elää jopa 25-vuotiaaksi. Sen uintinopeus voi olla 80 km tunnissa.


Koko ja ulkonäkö

Tonnikala kasvaa useimmiten 2–4,5 metriä pitkäksi ja noin 500 kg:n painoiseksi. Painoennätys on 680 kiloa. Sen selkä on tumman merensininen ja kyljet hopeanharmahtavat.

Kiduskannet ovat vaaleansinisiä. Etummainen selkäevä on keltainen, muut evät ja eväkkeet ovat mustia tai tummanharmaita.


Levinneisyys

Tonnikalaa tavataan läntisellä ja itäisellä Atlantilla, Välimerellä ja Mustassameressä. Tonnikalaa viljellään suuria määriä kaupallisesti Japanin rannikolla Tyynessämeressä. Tonnikala elää pieninä parvina välivedessä, merenpinnasta 500-1 000 metrin syvyyteen.


Ravinto

Tonnikala syö makrilleja, liitokaloja, sillejä, kalmareita, ankeriaita ja äyriäisiä.


Lisääntyminen

Tonnikalan kutuaika koittaa kesäkuussa, jolloin ne muodostavat valtavia parvia. Itäisen tonnikalakannan kutualue on Välimeressä ja läntisen kannan kutualue Meksikonlahdessa. Itä-Atlantin tonnikalat ovat sukukypsiä 4-vuotiaina, ja Länsi-Atlantin tonnikalat puolestaan 8-vuotiaina.


Tonnikala ruokana

Raa'an tonnikalan lihan väri vaihtelee vaaleanpunaisesta tummanpunaiseen. Lihasta suuri osa (n.25 %) on proteiinia ja siinä on paljon hyödyllisiä Omega 3 -rasvahappoja. Paistettaessa lihan väri muuttuu harmaaksi.

Tonnikalaa syödään paljon eritoten Japanissa, missä sitä käytetään useimmiten sushiin tai sashimiin.


Kalastus

Saaliit

Tonnikalan todelliset vuosittaiset saaliit ovat arviolta 50 000 tonnia, kun ilmoitetut saaliit ovat 32 000 tonnia. Vuotuisesta tonnikalasaaliista 40 prosenttia saadaan luoteiselta Tyyneltämereltä, lähinnä Japanin rannikolta (kasvatettuna), 19 prosenttia Koillis-Atlantilta, 6 prosenttia Luoteis-Atlantilta ja 35 prosenttia Välimereltä.

Suurimmillaan tonnikalasaaliit olivat 1950-1960-luvuilla.


Kalastusmenetelmät

Tonnikalaa kalastetaan monella eri menetelmällä, kuten pitkälläsiimalla, kurenuotalla, sulkupyydyksillä (rannikoilla) ja siimalla ja vavalla. Laji on suosittu urheilukalastuksen kohde.


Taloudellinen merkittävyys

Tonnikalan liha on erittäin arvostettua, ja sen ostajina ovat profiloituneet erityisesti Kaukoidän maat. Suurimmat markkinat ovat Japanissa, jonka markkinoiden osuus kaikista tonnikalamarkkinoista on 80 prosenttia. Tonnikalan hinta Tsukijin kalatorilla Tokiossa Japanissa tuoreesta, kokonaisesta tonnikalasta on ollut jopa ennätykselliset 100 000 dollaria.


Liikalalastus

Tonnikalaa liikakalastetaan runsaasti (ryöstökalastetaan), siksi laji on melkein sukupuuton partaalla. IUCN:n mukaan itäisen Atlantin tonnikalakannat ovat erittäin ja läntisen Atlantin kannat äärimmäisen uhanalaisia.

CITES

CITES-jäsenmaa Monaco esitti vuonna 2009, että tonnikala liitettäisiin CITES-sopimuksen Appendix I-listaan, johon listattujen lajien kauppa kielletään kaikissa sopimuksen solmineissa maissa. Tätä nykyä CITES ei suojaa tonnikalaa lainkaan.

Aiemmat pyynin rajoitusyritykset ovat kaatuneet erityisesti Ranskan ja Italian vastustukseen. Mahdollisesta kauppakiellosta päätetään maaliskuussa 2010.


Lähteet