Ero sivun ”Urbaaneista ojista taimenpuroja” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Ak: Uusi sivu: Urbaaneista ojista taimenpuroja Yleistä projektista Virtavesienhoitoyhtistys (VIRHO) on omalla hautomollaan tuottanut taimenen mätiä jo vuodesta 1996 lähtien. Näitä poikasi…)
 
(Ak: Sivun sisältö korvattiin sisällöllä ”{{roskaa|Homojen välistä yhdyntää}}”)
Merkkaus: Korvattu
 
(9 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Urbaaneista ojista taimenpuroja
+
{{roskaa|Homojen välistä yhdyntää}}
 
 
 
 
 
Yleistä projektista
 
 
 
Virtavesienhoitoyhtistys (VIRHO) on omalla hautomollaan tuottanut taimenen mätiä jo vuodesta 1996 lähtien. Näitä poikasia on istutettu pääosin Vantaanjoen sivupuroihin, sekä muutamaan muuhunkin kohteeseen.
 
 
 
Yhdessä istutuskohteessa, Longinojassa on todettu vuosien 2001-2002
 
syksyllä taimenten kutua. Harmittavasti vuoden 2001 kudusta ei syntynyt poikasia.
 
Mahdollinen syy miksi poikasia ei onnistunut syntymään oli tulvien takia
 
siirtynee soraikot jolloin soran sisällä olleet poikaset kuolivat. Toinen
 
mahdollinen syy on veden laatu joka poikasten syntymävaiheessa
 
ei saisi vaihdella.
 
 
 
VEDEN LAATU JA VIRTAAMIEN VAIHTELU
 
 
 
Purojen veden tilaan vaikuttavat teollisuusalueiden ja kaupunkien suurten
 
ulosmenoväylien sadevesiviemäreiden vedet ja tiesuolaus.
 
Ravinnekuormituksen lisäksi sadevesiviemäri tuo ajoittain puroon öljyisiä
 
likavesiä ja mm. koirien ulosteiden takia bakteeripitoisia vesiä.
 
Roskat antavat purosta epäsiistin vaikutelman ja saavat ihmiset pitämään
 
veden laatua todellisuutta huonompana. Katuviemäröintien ja suurten
 
viemäröityjen alueiden takia virtausten vaihtelut ovat puroissa suuria.
 
 
 
 
 
 
 
Istutukset Longinojaan aloitettiin vuonna 1998.
 
Useissa puroissa luontaiseen kalakantaan kuuluu särki, turpa, salakka,
 
kolmepiikki hauki yms muut yleiset puroissa elelevät kalalajit. Longinojassa on
 
tavattu lähes kaikki lapin tunturipurojen lajit, harjus, lohi sekä taimen.
 
 
 
Yleistä
 
 
 
Talkoissa on tarkoitus kunnostaa kutupaikkoja sekä tehdä suojapaikkoja
 
kaloille. Talkoissa ei käytetä raskaita koneita, vaan ahkeria
 
"kauramoottoreita". Parhaimillaan talkoissa on ollut 15 henkeä.
 
Levitimme syksyn 2002 talkoissa 13 tonnia soraa ja kivesimme ojaa noin
 
100 metrin matkalta. Vuoden 2002 talkoot olivat kaksipäiväiset.
 
 
 
Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura (SKES) tarjosi talkoolaisille makkaraa, kanankoipia, leipiä sekä virvokkeita.
 
 
 
Suunnittelu ja toteutus
 
 
 
Käsityönä tehdyillä kunnostuksilla vältetään ympäristön vaurioitumista paremmin kuin massiivisilla koneilla tehtävillä kunnostuksilla. Pienillä kohtella talkootyö on lähes ainoa mahdollisuus kunnostuksiin. Ennen kunnostusten aloittamista kannattaa tehdä selkeä suunnitelma ja selvittää kenen mailla kunnostukset tulevat tapahtumaan ja pyytää lupa maanomistajalta. Sen lisäksi kannattaa toimittaa suunnitelma maakunnan ympäristökeskukseen. Siellä arvioidaan, tarvitseeko töille hakea virallisempia lupia. Yleensä sellaisia ei puroilla tarvita.
 
 
 
Kutupaikkojen tekoa
 
 
 
 
 
 
 
Tyypillinen ongelma Etelä-Suomen puroilla on lohikalojen kutupaikoiksi
 
sopivien soraikkojen puuttuminen. Tämän ongelman suurin syyllinen on
 
liettyminen virran mukana kulkevan kiintoaineksen takia, tai sopivien
 
soraikkojen puuttuminen. Vaikka syksyllä taimenet onnistuisivat kutemaan
 
soraikoille voi keväällä soraikko olla peittynyt kiintoainekseen, jolloin
 
poikaset tukehtuvat hapen puutteeseen jo ennen kuoriutumista.
 
 
 
Virheistä opitaan
 
 
 
Longinojalla vuoden 2001 kunnostustalkoissa soran raekoko oli 8-16mm ja suurin osa huuhtoutui tulvien mukana pois. V. 2002 talkoissa levitetyn soran koko oli 18-33mm jonka pitäisi pysyä kovemmassakin virrassa paikoillaan. Isompirakeinen soraikko ei mene tukkoon niin helposti kuin pienirakeinen. Kiveämistä (kuva: kiveämistä) Uomasta aikoinaan pois nostettuja kiviä kammetaan ojaan kalojen suojaksi. Kiveämisellä saadaan aikaan luonnonmukaisempi uoma, piilopaikkoja kalojen poikasille ja niiden ravintoeläimille sekä tasataan virtausvaihteluja. Virtauksen muutoksella tehostetaan luonnon omia kunnostustoimia. Virtauksen vaikutus alkaa syömään uomaa syvemmäksi sekä kaivamaan suojapaikkoja penkkojen alle. Luonnontilainen taimenpuro on yleensä kapea ja syvä. Tyypilliset kaupunkiojat on aikoinaan perattu mataliksi ja leveiksi, jonka seurauksena osmankäämit, kaislat ja muut vesikasvit ovat vallanneet ne. Longinojan alaosa on tyypillinen esimerkki tällaisesta uomasta.
 
 
 
Tulevissa talkoissa koitamme saada uusia alueita kunnostettua
 
luonnonmukaisempaan tilaan. Vuosina 2001 ja 2002 tehtyihin alueisiin ei
 
kosketa vaan annetaan soraikkojen stabiloitua paikoilleen odottamaan seuraavia kutupareja. Teemme suisteita puuaineksesta sekä kivistä. Näin saadaan uoma ajan myötä  taipumaan mutkille, ja syöpymään syvemmäksi ja kapeammaksi.
 
 
 
Yhteenveto
 
 
 
 
 
 
 
Vuoden 98 istukkaat ovat pärjäilleet ja kasvaneet hyvin, Longinojalla on viimeisen kahden vuoden aikana havaittu taimenten kutevan. Poikasien syntymisestä ei tosin olla saatu todisteita. Seuranta jatkuu vuosittain ja toivotaan että poikasia onnistuu syntymään ja luonnonkierto saadaan käyntiin. Tulevaisuus tulee näyttämään kuinka suureksi voidaan purojen luonnontuotanto saada kasvamaan.
 
 
 
Lisätietoa projektista voi kysyä:
 
Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran nuorisojaoksen vetäjältä:
 
Juha Salonen
 
 
Gsm:050-5949998
 
 
 
Lisätietoja www.skes.org
 
 
 
[[luokka:projektit ja pilkkikilpailut]]
 

Nykyinen versio 19. heinäkuuta 2021 kello 14.23

Roskaa.png Tämä sivu on merkitty poistettavaksi välittömästi, koska sen sisältö tai aihe ei sovi Kalapediaan tai se on tarpeeton.

Jos olet eri mieltä, kerro mielipiteesi keskustelusivulla. Jos korvaat sivun kelvollisella tai merkintä on mielestäsi ilmeisen virheellinen, poista tämä huomautus ja kerro perustelusi yhteenvedossa tai keskustelusivulla. Älä kuitenkaan poista huomautusta, jos olet itse luonut tämän sivun. Vain ylläpitäjät voivat poistaa sivun. Sivun tyhjentäminen ei vastaa poistamista.

Syy tai tarkennus: Homojen välistä yhdyntää