Muokataan sivua Urheilukalastus
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.
Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.
| Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | + | ''Urheilukalastus''' on [[kalastus|kalastuksen]] muoto, jossa tavoitellaan kalastuksen tuottamaa nautintoa aktiivisilla välineillä. Suurin osa [[suomalainen|suomalaisista]] kalastuksen harrastajista pitää saaliinsa, mutta puhdasoppisin urheilukalastus on ns. pyydystä ja päästä eli catch & release -kalastusta, jossa kaikki saalis vapautetaan. | |
==Urheilukalastus virkistyskalastusmuotona== | ==Urheilukalastus virkistyskalastusmuotona== | ||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
Urheilukalastus onkin hahmotettu eri aikoina hieman erilaisista lähtökohdista. Suomalaisen urheilukalastuksen tärkeä vaikuttaja [[Alex Hintze]] kuvasi asiaa niin, että siinä merkitsee enemmän kuinka paljon yksikin [[kala]] tarjoaa "urheilua" kuin kuinka paljon saalista yhteensä saadaan. Urheilukalastaja ei siis tähtää niinkään saaliin kuin taidon määrään eli se alkaa siitä, mihin saaliinhimo loppuu. | Urheilukalastus onkin hahmotettu eri aikoina hieman erilaisista lähtökohdista. Suomalaisen urheilukalastuksen tärkeä vaikuttaja [[Alex Hintze]] kuvasi asiaa niin, että siinä merkitsee enemmän kuinka paljon yksikin [[kala]] tarjoaa "urheilua" kuin kuinka paljon saalista yhteensä saadaan. Urheilukalastaja ei siis tähtää niinkään saaliin kuin taidon määrään eli se alkaa siitä, mihin saaliinhimo loppuu. | ||
| − | == | + | ==Pyydystä ja päästä -kalastus== |
| − | Urheilukalastuksessa on lisääntynyt varsinkin arvokalojen kuten [[taimen]]en, [[harjus|harjuksen]], [[lohi|lohen]] ja [[nieriä]]n päästäminen takaisin pyydystämisen jälkeen. Tätä kalastusmuotoa kutsutaan pyydystä ja päästä -kalastukseksi. Se tapahtuu usein [[perhokalastus|perholla]] ja tarkoituksena ei ole alun perinkään kalan käyttöönotto, vaan päästäminen vahingoittumattomana takaisin veteen. Tällainen kalastus sai alkunsa Pohjois-Amerikassa yli 100 vuotta sitten, kun sitä käytettiin keinona suojella luontaisia kalakantoja. Suomessa se tuli laajemmin tunnetuksi vasta 1990-luvulla, kun vapakalastajat erikoistuivat mm. taimenen ja harjuksen pyyntiin. Ilmiöön on vaikuttanut myös, että kalavesiltä ei niinkään haeta syötävää edes kotitarpeiksi, vaan elämyksiä. Jotkut virkistyskalastusalueet onkin jo määritelty pelkästään pyydystä ja päästä -alueiksi. [[Puolanka|Puolangan]] Auhon kylän alueella otettiin ensimmäisenä Suomessa kokonainen joki pyydystä ja päästä -käyttöön. Kalhamajärvestä Jorvasjärveen laskeva viitisen kilometriä pitkä [[Kalhamajoki]] on kalastettavissa koko pituudeltaan ja siinä sallitaan vain perinteinen perhokalastus. Koukkujen on oltava väkäsettömiä. Joen kalakannan muodostavat suurimmillaan noin 45 cm pituiset luonnossa kasvaneet harjukset ja satunnaisesti myös taimenet. | + | Urheilukalastuksessa on lisääntynyt varsinkin arvokalojen kuten [[taimen]]en, [[harjus|harjuksen]], [[lohi|lohen]] ja [[nieriä]]n päästäminen takaisin pyydystämisen jälkeen. Tätä kalastusmuotoa kutsutaan pyydystä ja päästä -kalastukseksi. Se tapahtuu usein [[perhokalastus|perholla]] ja tarkoituksena ei ole alun perinkään kalan käyttöönotto, vaan päästäminen vahingoittumattomana takaisin veteen. Tällainen kalastus sai alkunsa [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikassa]] yli 100 vuotta sitten, kun sitä käytettiin keinona suojella luontaisia kalakantoja. Suomessa se tuli laajemmin tunnetuksi vasta 1990-luvulla, kun vapakalastajat erikoistuivat mm. taimenen ja harjuksen pyyntiin. Ilmiöön on vaikuttanut myös, että kalavesiltä ei niinkään haeta syötävää edes kotitarpeiksi, vaan elämyksiä. Jotkut virkistyskalastusalueet onkin jo määritelty pelkästään pyydystä ja päästä -alueiksi. [[Puolanka|Puolangan]] Auhon kylän alueella otettiin ensimmäisenä Suomessa kokonainen joki pyydystä ja päästä -käyttöön. Kalhamajärvestä Jorvasjärveen laskeva viitisen kilometriä pitkä [[Kalhamajoki]] on kalastettavissa koko pituudeltaan ja siinä sallitaan vain perinteinen perhokalastus. Koukkujen on oltava väkäsettömiä. Joen kalakannan muodostavat suurimmillaan noin 45 cm pituiset luonnossa kasvaneet harjukset ja satunnaisesti myös taimenet. |
==Järjestöt== | ==Järjestöt== | ||
| Rivi 20: | Rivi 20: | ||
* Warhuus, R., Dahlström, H. 2006. Uuden ajan urheilukalastus. Julkaisija: Karisto Oy, Hämeenlinna. ISBN 951-23-4729-6 | * Warhuus, R., Dahlström, H. 2006. Uuden ajan urheilukalastus. Julkaisija: Karisto Oy, Hämeenlinna. ISBN 951-23-4729-6 | ||
* [http://www.mediabookers.fi/lehdet/pdf/UKPK%20mediakortti%2008.pdf Urheilukalastus -lehti] | * [http://www.mediabookers.fi/lehdet/pdf/UKPK%20mediakortti%2008.pdf Urheilukalastus -lehti] | ||
| + | |||
| + | ==Katso myös== | ||
* [http://www.summerfly.com/sukl.html Suomen Urheilukalastajain Liitto] | * [http://www.summerfly.com/sukl.html Suomen Urheilukalastajain Liitto] | ||
| − | |||
| − | |||
| − | |||