Ero sivun ”Vaappu-uistin” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 5: Rivi 5:
 
===Materiaali===
 
===Materiaali===
  
Aikaisemmin vaappu-uistimet tehtiin puusta, minkä vuoksi niitää kutsuttiin puukaloiksi. Vieläkin vaappu-uistimet valmistetan pääasiassa [[balsapuu|balsa]]sta, mutta myös muovisia on olemassa.
+
Aikaisemmin vaappu-uistimet tehtiin puusta, minkä vuoksi niitää kutsuttiin puukaloiksi. Vieläkin vaappu-uistimet valmistetan pääasiassa [[balsa]]sta, mutta myös muovisia on olemassa.
  
 
===Uintisyvyys===
 
===Uintisyvyys===

Versio 3. helmikuuta 2010 kello 13.24

Vaappu-uistin muistuttaa uistimista eniten kalaa. Se soveltuu muun muassa hauen, ahvenen, kuhan ja lohikalojen pyyntiin.

Tekniset ominaisuudet

Materiaali

Aikaisemmin vaappu-uistimet tehtiin puusta, minkä vuoksi niitää kutsuttiin puukaloiksi. Vieläkin vaappu-uistimet valmistetan pääasiassa balsasta, mutta myös muovisia on olemassa.

Uintisyvyys

Uidessaan hyvä vaappu syöksähtelee epäsäännöllisesti. Vaapun uintisyvyyden määrää vaapussa oleva muovinen tai metallinen eli uintilevy, joka kasvattaa veden vastusta ja näin ikään kuin vetää vaapun sille ominaiseen uintisyvyyteen. Uintilevyjä on L:n muotoisia porraslevyjä, satulalevyjä, ja pitkää nokkaa muistuttavia syvännelevyjä, jotka voivat viedä vaappu-uistimen vaikka 3 metrin - 5 metrin syvyyteen tarvittaessa.

Mitä pidempi levy on, sitä syvemmällä vaappu yleensä ui. Uintilistalla varustettuja ns. perusvaappuja on saatavissa floating- (kelluva), sinking- (uppoava) ja suspending-mallisina (syvyytensä säilyttävä).

Pintavaappu-uistimet ja jerkit

Vaapuiksi lukeutuvat myös pintakalvossa uivat, muun muassa hauelle ja taimenelle suunnatut pintavaaput sekä erityisesti hauelle tarkoitetut jerkkivaaput. Näissä uudemmissa vaapputyypeissä on harvemmin uintilevyä, mikä saattaa vaatia kalastajalta jonkinlaista uittamistyyliä vaapun uinnin aikaansaamiseksi. Näitä vieheitä ei siis kelata suoraan kuten muita viehetyyppejä, vaan uintiliike luodaan vavan nykäyksillä tai kelausrytmin muutoksin.

Hauen jerkkikalastus alkoi yleistyä Suomessa vuosien 2003 – 2004 vaiheilla, ja on nykyään varsin suosittua varsinkin etelärannikollamme. Pikkuhiljaa jerkkaus on saanut suosiota myös sisävesillä. Haukijerkit ovat usein varsin kookkaita, pituudeltaan noin 10 – 20 -senttisiä ja painoltaan noin 30 – 150 -grammaisia.