Muokataan sivua Vuoksi
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.
Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.
| Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{lähteetön}} | {{lähteetön}} | ||
| − | '''Vuoksi''' on | + | '''Vuoksi''' on [[Saimaa]]sta [[Imatra]]n kaupungin kohdalla alkava [[Vuoksen vesistö]]n laskujoki [[Laatokka]]an. Sen pituus on 150 kilometriä, josta [[Suomi|Suomen]] puolella 15 km ja loput Venäjällä, [[Leningradin alue]]ella. Ennen [[talvisota|talvi-]] ja [[jatkosota|jatkosodan]] [[luovutetut alueet|alueluovutuksia]] Vuoksi kuului kokonaisuudessaan Suomeen ja [[Viipurin lääni]]in. |
| − | Vuoksi laskee Laatokkaan kahtena haarana, joista vanhempi ja alkuperäisempi on Käkisalmen luona Laatokkaan laskeva ns. Vanha Vuoksi. Vuonna 1857 suoritetun | + | Vuoksi laskee Laatokkaan kahtena haarana, joista vanhempi ja alkuperäisempi on [[Käkisalmi|Käkisalmen]] luona Laatokkaan laskeva ns. Vanha Vuoksi. Vuonna 1857 suoritetun [[Sakkola]]n [[Kiviniemi (Sakkola)|Kiviniemen]] kannaksen puhkaisun seurauksena päälasku-uomaksi muodostui kuitenkin Kiviniemen koskesta [[Suvanto (järvi)|Suvannonjärven]] ja Taipaleenjoen kautta kulkeva uusi reitti. Samalla [[Käkisalmi|Käkisalmen]] haara menetti merkitystään kuivumatta kuitenkaan kokonaan. |
Aiemmin Vuoksella oli myös läntinen sivuhaara, joka laski Viipurinlahden Suomenvedenpohjaan mm. Kaltoveden, Noskuanselän, Ventelänselän ja Juustilanselän muodostaman järvireitin kautta. Tämä uoma oli olemassa vielä pitkään historiallisella ajalla, mutta sulkeutui vähitellen maankohoamisen myötä. Lopullisesti sen hävitti vasta Kiviniemen kannaksen puhkaisu | Aiemmin Vuoksella oli myös läntinen sivuhaara, joka laski Viipurinlahden Suomenvedenpohjaan mm. Kaltoveden, Noskuanselän, Ventelänselän ja Juustilanselän muodostaman järvireitin kautta. Tämä uoma oli olemassa vielä pitkään historiallisella ajalla, mutta sulkeutui vähitellen maankohoamisen myötä. Lopullisesti sen hävitti vasta Kiviniemen kannaksen puhkaisu | ||
| − | Suomen puolella Vuoksessa ovat Fortum Oyj:n omistamat ja Imatralla sijaitsevat Tainionkosken sekä Imatrankosken vesivoimalaitokset. Vuoksen suurin vesivoimalaitos, Imatran vesivoimalaitos, rakennettiin jo 1928. Toisen maailmansodan jälkeen rakennettiin lisäksi Tainionkosken vesivoimalaitos vuonna 1949. | + | [[Suomi|Suomen]] puolella Vuoksessa ovat Fortum Oyj:n omistamat ja[Imatralla sijaitsevat Tainionkosken sekä Imatrankosken vesivoimalaitokset. Vuoksen suurin vesivoimalaitos, Imatran vesivoimalaitos, rakennettiin jo 1928. Toisen maailmansodan jälkeen rakennettiin lisäksi Tainionkosken vesivoimalaitos vuonna 1949. |
Vuoksi on myös suosittu virkistyskalastuskohde. | Vuoksi on myös suosittu virkistyskalastuskohde. | ||