Chat

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Aiheet - Himopilkkijä89

Sivuja: [1]
2
Mainostus Sallittu! / Ketjukoukkuja ja värikoukkuja "ATSU"
« : Syyskuu 10, 2013, 23:01:46  »
Eli myynnissä ketjukoukkuja. Tarkemmat tiedot löytyy blogistani:

http://pilkkikilpailut.blogspot.fi/p/blog-page_19.html

3
Mainostus Sallittu! / Kilpapilkintäblogi
« : Helmikuu 03, 2012, 23:29:44  »
http://pilkkikilpailut.blogspot.com/

Melko tuore tapaus joten juttua ei niin hirveästi vielä ole mutta pikkuhiljaa sitä sinne tulee.

Tää olis myös kiva saada tuonne kalassa.netin etusivulla näkyvään blogilistaan jos mahdollista.


4
Aattelin tämmöisen yleisaiheen perustaa kilpapilkinnästä, jossa asiasta kiinnostuneet voivat kysyä niin asiaan perehtyneet voivat vastailla?

Kun tuntuu että tieto/keskustelut kilpapilkinnästä on hajaantunu vähän sinne sun tänne.

Että saapi kysellä mitä vaan kyseisestä harrastuksesta/lajista tai siihen liittyvästä. Itte ainakin vastailen jos kysyttävää löytyy.  :roll:

5
Etelä-Suomi / Hämeenlinnan pilkkipaikat
« : Elokuu 07, 2010, 13:10:35  »
Hämeenlinnaan tulee lähiaikoina muutettua joten kaikenlaiset tiedot sen alueen kalapaikoista kiinnostavat. Ja saaliskalana nimenomaan ahven.

Selvästi lähimpänä sijaitseva järvi on tuo Katumajärvi, mutta se on käsittääkseni aika nihkeä pilkkipaikka (?)
Vanajaveden tiedän jo erittäin kalaisaksi, joten siellä tulen varmasti käymään (Vanajanselällä), mutta onko muita potentiaalisia paikkoja, ainakin Äimäjärvi on kuulemma hyvä paikka ensi -ja viimejäillä? Hauhonselkäkin lienee jonkunmoinen kalapaikka.

Katumajärven lähellä sijaitseva osuus Vanajavedestä taitaa olla niin paljon virtaavaa, ettei talvella pilkkiin pääse? Miemalanselkä on kuitenkin leveämpää joten josko sinne jäät tulevat? Hattulanselästä tiedän sen verran että sielllä kyllä pilkkijöitä käy, entäs Mervenselkä?

Lisäksi lähellä sijaitsee Aulangonjärvi, Lehijärvi, Alajärvi sekä kymmeniä pienempiä järviä. Kaikki tiedot kyseisistä paikoista pilkkipaikkoina kiinnostavat.  :-D

6
Ahvenen pilkintä matalassa järvessä

Johdanto

Asiani koskee lähinnä noin 50- 300-grammaisten ahvenien pilkintää.

Pilkkiminen matalassa järvessä on yleensä aivan erilaista kuin syvässä järvessä.
Matalalla järvellä tarkoitan järviä, joilla suurin syvyys on alle 8 metriä,
ja suurin osa järvestä on alle 5 metriä syvää.
Näillä järvillä ahven oleskelee lähes poikkeuksetta alle 3 metrin vedessä. Ainoastaan ensijäillä ahven saattaa olla syvemmällä, ehkäpä siksi että pintavesi on niin kylmää. Ahvenet etsivät lämpimämpää vettä menemällä syvälle.

Lähes kaikki matalat järvet ovat myös tummavetisiä, poikkeuksiakin toki löytyy.
Matalassa ja sameavetisessä järvessä näkösyvyys on alle 2 metriä, joten kala viihtyy lähes poikkeuksetta matalassa vedessä, alle 4 metrissä. Yleisesti ottaenhan pilkintäsyvyys on noin 2x näkösyvyys. Usein ahven löytyy alle 2 metrin vedestä.

Kalapaikat ja välineet

Alkutalvesta pienillä ja matalilla järvillä ahven löytyy yleensä järven syvimmästä montusta ja sen reunoilta. Tällöin kala käy yleensä hyvin kiinni tasapainoihin ja pystypilkkeihin. Omiksi suosikeikseni ovat nousseet Ässä-tasapainot. Joillakin järvillä tosin morri on paras vaihtoehto mihin vuodenaikaan tahansa. Nämä asiat täytyy vain selvittää kokeilemalla.

Keskitalvella, jolloin lunta on jäällä runsaasti, ahvenelle ei yleensä kannata tarjota muuta kuin morria. Jos morrilla kuitenkin tulee tosi hyvin, voi koittaa muullakin.

Lopputalvesta, jolloin lumi on sulanut jäältä, ahvenet löytyvät usein aivan rantamatalasta, kuten kaislikkojen edustoilta ja ojien suilta. Tällöin kala on tavallisesti hyvällä syönnillä, pystypilkkejä ja tasapainoja kehiin. Morriin turvaudutaan vasta jos käy niin, että em. välineillä kalaa ei tule.
Tapsipilkkiä en suosittele, koska se on sameavetisissä ja matalissa vesissä melko turha peli, varsinkin isommalle ahvenelle. Jos pikkukalaa haluaa, esim. pilkkii kisoissa niin silloin kannattaa käyttää tapsia.

Ahvenparven etsiminen

Alkutalvesta jää on ohutta, jolloin reiän kairaaminen on todella helppoa. Ahvenet yleensä antavat merkin lähes heti, mikäli niitä alla on. Tämän vuoksi "tyhjällä" reiällä ei kannata odotella kuin enitään pari minuuttia. Lisäksi alkutalvesta on usein niin, että ahvenet eivät ole kovin tiiviissä parvissa, vaan kalaa antava alue on suuri ja kalojen määrä reikää kohti on pieni. Kalaparvea etsittäessä on usein hyvä kairata reikiä noin 20 metrin välein, ja parven löydyttyä siirtyä noin 10 metrin kairausväliin. Yleensä reikiä tehdään sitä tiheämmin, mitä tummavetisemmästä järvestä on kyse. Jos ei ole mitään tarkempaa tietoa järven syvyydestä, voi usein maastosta melko hyvin päätellä missä päin järveä on syvimmät paikat. Mikäli syvempää paikkaa näin ei löydä, taitaa olla ainoa vaihtoehto lähteä etsimään syvännettä kairailemalla pitkin, vähintään 30 metrin välein.

Kun ensimmäiset lumet satavat jäälle, pienien järvien ahvenet tulevat passiivisiksi tai lopettavat kokonaan syömisen. Kannattaa etsiä järveltä paikkoja, joissa on vähemmän tai ei lainkaan lunta jäällä. Ahvenet yleensä keräytyvät näihin paikkoihin, koska niissä paikoissa on enemmän valoa. Yleisesti ottaen ahven siirtyy matalempaan heti lumen sadettua jäälle, mutta ahven saattaa siirtyä myöhemmin syvempään, kun sen silmät tottuvat uuteen valon määrään.
Reikiä ei ole syytä kairata yhtä paljon kuin ensijäillä: jäällä liikkuminen on vaikeampaa ja reiän kairaamiseen kuluu enemmän aikaa. Monesti reiät kannattaa kiertää useaan kertaan, varsinkin jo kalaa antaneet reiät. Tämä siksi, että pilkkireiästä tuleva valo saattaa olla houkutellut lähialueen ahvenia paikalle.

Lopputalvesta päivät ovat yleensä aurinkoisia, ja valoisa aika on pitkä, jolloin valoa pääsee jään alle paljon. Usein ahventen mielestä jopa liikaa, sillä ahvenet eivät enää keräännykään sinne missä valoa on paljon, vaan sinne missä valoa on vähän. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kannattaa kairata erityisesti niihin kohtiin, missä lunta on eniten. Usein keväällä ahven liikkuu melko paljon, eikä kova kairaaminen ole enää tae hyvälle ahvensaaliille. Ahvenparven houkutteluun paikalle voi kestää useita minuutteja, mutta parvi voi myös kadota aivan yhtäkkiä. Siksi onkin tärkeää saada pilkki (tai morri) mahdollisimman nopeasti takaisin pyyntiin. Usein matalassa vedessä voi harrastaa ahvenen näköpilkintää, jolloin huomaa kuinka syöntihaluttomia ahvenet ovat. Mormyskointi pienellä ja kevyehköllä morrilla saattaa olla se keino, jolla kalan saa ottamaan.
Lopputalvi on yleensä se aika, jolloin ahventen käyttäytyminen saattaa vaihdella suurestikin. Yleensä ahven löytyy melko matalasta, mutta monissa poikkeustapauksissa ahventa on löytynyt hyvin syvempääkin, mutta ei kuitenkaan niin syvästä kuin ensijäillä.
Syönninvaihtelutkin ovat keväällä vuodenajoista selvimmät. Syönti saattaa muuttua parissa päivässä lähes nollasyönnistä rajuksi syönniksi.

Ottivärit

Morrin väriin vaikuttaa lukuisa määrä eri tekijöitä. Tärkeimpinä näistä ovat ainakin veden sameus, veden väri, pilkkipaikan syvyys, sää sekä lumen määrä jäällä. Yleensä sameassa vedessä parhaiten toimivat punaiset ja oranssit morrit. Hieman kirkkaammissa vesissä kannattaa kokeilla myös keltaista ja vihreää. Jos kesken syönnin syönti yhtäkkiä lakkaa, kannattaa koittaa vielä muun värisillä morreilla, usein väriä vaihtamalla saa syönnin uudelleen alkamaan. Edellä mainittujen värien lisäksi kokeilemisen arvoisia värejä ovat esim. kupari, kulta ja musta. Ketjupilkin/värikoukkupilkin koukun värit vaihtuvat samalla tavalla.
Tasapainoista suosittelen punaista, punamustaa, harmaata, vihreätä sekä keltaista. Näistä kaksi viimeksi mainittua ovat etenkin kirkaampaan veteen, mutta keltainen on osoittautunut toimivan sekä kirkkaassa että samessa vedessä.

Siima

Itse käytän ainoastaan Stroftin siimoja. Pieniä tasapainoja uitan 0.20-0.25mm siiman kanssa. Isompia tasapainoja ei matalassa vedessä välttämättä kannatakaan kokeilla, paitsi jos kohdekalana on nimenomaan yli 300-grammaiset ahvenet. Ketjupilkeillä käytän saman paksuisia siimoja kuin pienillä tasapainoilla. Ainoastaan pienimmillä pystypilkeillä pudotan siimanvahvuuden 0.16-0.18 millimetriin.
Mormyskoinnissa käytän pääasiassa noin puolen senttimetrin mittaisia morreja, ja siimanpaksuus on tällöin 0.14-0.16mm. Etenkään alle 2 metrin vedessä ei kannata käyttää kovinkaan ohuita siimoja, sillä matalassa vedessä mormyska ui kyllä paksummallakin siimalla. Toki ohuemmalla siimalla kalan saa helpommin nappaamaan, mutta väsytyksessä kuluu enemmän aikaa. Matalassa vedessä oleva kalaparvi saattaa pelästyä enemmän, ja parvi saattaa isompaa ahventa väsyttäessä uida tiehensä. Isoimmilla katkamorreilla ym. isoilla morreilla voi käyttää jopa 0.25mm siimoja, ja silti morri ui hyvin.
Ainoastaan pilkkikisoissa ja ahvenen keskikoon ollessa selvästi alle 50g siirryn käyttämään 0.10-0.12mm siimaa ja pientä morria.

Syötit

Mormyskalla pilkittäessä aloitan aina pilkkimisen laittamalla surviaisentoukkia, yleensä vähintään 2 kpl koukkuun. Jos kala on pientä ja huonolla syönnillä, niin yksi toukka riittää. Kärpäsentoukan pujotan koukkuun vasta siinä vaiheessa, kun kalaa tulee hyvin. Jos syönti muuttuu huonoksi kärpäsentoukan kanssa, niin äkkiä surviainen takaisin.

Isommilla morreilla ei kannata surviaisia käyttää, sillä ne on hankala pujottaa isoon ja paksuun koukkuun. Isoon morriin voi laittaa vaikkapa 3-4 kärpäsentoukkaa. Kärpäsentoukkien väreistä kokeilemisen arvoisia ovat ainakin punainen ja keltainen.

Pystypilkinnässä käytän melkein pelkästään ahvenen silmiä syöttinä, joskus huonommalla syönnillä kärpäsentoukkia. Ahvenen silmä on todella kestävä syötti, tavallisesti se pysyy koukussa usean kymmenen kalan ajan. Usein ahvenen silmä kannattaa rikkoa, jolloin silmä näyttää kenties kalojen mielestä houkuttelevammalta. Syönti pysyy yleensä muuttumattomana, vaikka koukussa olisi enää pienehköt silmän riekaleet. Ahvenen silmän pyrin aina irrottamaan mahdollisimman pieneltä ahvenelta. Tavallinen koko on 10-20 grammaa.

Lopuksi muistettava

Varsinkin lopputalvesta, jolloin kala on matalassa, kannattaa välttää liiallista kairailua, sillä kairaaminen saattaa pelottaa kaloja. Tämä tarkoittaa sitä, ettei reikiä kannata koittaa vaan kertaalleen, vaan useita kertoja. Parven houkuttelu voi kestää kauan, mutta syönnin alkamisen jälkeen kaloja voi tulla kymmenittäin peräkkäin. Varsinkin se isompi ahven pelästyy usein matalassa vedessä kairailua. Sen sijaan alle 30-grammaiset sintit eivät pelkää kairaamista melkein ollenkaan.

Varsinkin aurinkoisella kevätkelillä matalassa vedessä kannattaa usein jättää mahdollisimman paljon sohjoa reikään, jotta kalat eivät säiky valoa tai pilkkijän liikkeitä. Kaikkea muutakin, kuten kolistelua ja äkkinäisiä liikkeitä on syytä vältellä. Sen sijaan puhetta kalat eivät säiky.

7
Kaikkea kalastuksesta / Liioitteletko saaliitasi?
« : Heinäkuu 31, 2007, 00:31:52  »
Eli onko sinulla tapana liioitella kalojesi kokoa, määrää tai yhteispainoa?
Eli jos vaikka olet saanut 9 kiloa kalaa niin muuttuuko se herkästi kymmeneksi?

Itselläni ei ole tapana liioitella. Pyrin aina ilmoittamaan asian niin kuin se on, usein grammalleen. Olenkin tällainen tilastohirmu, kaikesta täytyy pitää kirjaa ja tarkasti.  :-D


8
Kaikkea kalastuksesta / Kalastussanastoa, lyhenteitä, ym.
« : Huhtikuu 13, 2007, 15:19:20  »
Eli selittäkää täällä kalastukseen liittyviä käsitteitä.
Sanoja ja käsitteitä, tai voitte kysyä mitä jotkin sanat tarkoittavat niin kerrotaan se täällä.

Katotaan montako sanaa keksitään.

Aloitetaanpa:
morri=mormyska=mormuska=mormy=painokoukku
tapsi=roikko=pystypilkki+siimanpätkä+morri
pystypilkki=pilkki joka ui pystyasennossa
Tasuri=tasari=tasapaino=puntari=vaakapilkki

9
Heittokalastus / Heittopilkillä kalastus
« : Maaliskuu 28, 2007, 18:04:37  »
Kalastaako täältä joku heittopilkeillä? Millainen sen pilkin tulisi olla, kuinka painava?
Kuinka sellaisella pitäisi kalastaa? Millaisiin olosuhteisiin heittopilkit soveltuvat? Ilmeisesti ainakin syvään veteen, mutta kuinka matalaan matalimmillaan?
Kannattaako sellaista käyttää vedenalaisella karikolla, jossa on 1-4 m syvää?

Voisiko kalaa tulla paremmin, kuin normaalisti pilkkimällä? Kyllähän ne kalat aina jonkun verran pelästyvät, kun veneellä menee niiden päälle alle 2m syvyiseen veteen.

Avokela käy varmaan hyvin virveliksi, mutta onkohan 0,35 mm siima liian vahvaa. Tavoitekalana ahven ja kuha.

En ole koskaan kokeillut, joten kiinnostaisi kokeilla ensi kesänä, välineet pitäisi vaan vielä keksiä.

10
Pilkintä / Millä pilkit kisoissa?
« : Helmikuu 22, 2007, 20:25:19  »
Mitä käytätte eniten kisoissa? Itse pyrin taitamaan kaikki yllä mainitut välineet, ja kaikilla olen myöskin kisoissa pilkkinyt. Tänä talvenakin olen käyttänyt niitä kaikkia. (paitsi värikoukkua)

Monet pilkkijäthän ovat erikoistuneet johonkin pilkkityyppiin. Tiedän puhtaita morrionkijoita ja värikoukkumiehiä, jotka käyttävät samoja vehkeitä oli paikka mikä hyvänsä.

No, jokuhan voisi sanoa, että käytän niitä kaikkia riippuen missä pilkitään. Mutta kuitenkin, mitä käytät eniten.

Yleensähän sanotaan, että "kaikki Suomen parhaat pilkkivät pystyllä, jonka alla on värikoukku, näin sanotaan esim. täällä:
http://www.kalakerho.net/Pilkinta_mestari.htm
--> "Valtaosa Suomen parhaista pilkkijöistä SM-tasolla pilkkii pystypilkillä, jossa lyhyen ketjun päässä on 3-haara värikoukku."

Itse en kuitenkaan näin tee, sillä itse pilkin kisoissa lähes aina tapsilla. Poikkeuksena järvet/merialueet, joissa ahvenen koko on suurempaa, niillä välinevalinta menee akselilla Pysty/morri/tasapaino.

Eli 1. tapsi
2. morri
3. pysty yksihaarakoukulla
4. tasapaino
5. pysty värikoukulla (kerran viime talvena, sen jälkeen en ole koittanut)

11
Pilkintä / Paljonko kairaaminen säikyttää kaloja?
« : Joulukuu 08, 2006, 16:36:49  »
Oma käsitykseni on, että kriittinen raja, jossa kairaaminen alkaa selvästi pelottaa kaloja on noin kaksi metriä. Jos syvyyttä on vain yksi metri niin usein on aika turha alkaa saman tien pilkkiä. Viime talvena tein eräälle matalalle järvelle reikiä reilun metrin syvyyteen, mutta kun pilkin niistä niin nyppyäkään en saanut. Kävin vähäksi aikaa pilkkimään toiseen paikkaan ja palasin sitten takaisin reijilleni. Ensimmäinen niistä alkoikin heti antaa kalaa, sitä sitten tulikin jo aikasemmin tyhjäksi toteamastani reijästä noin 1,5 kg. Loppujen lopuksi kävi ilmi että jokaisesta "tyhjästä" reijästä tulikin kalaa, ei toki muista niin paljon kuin siitä ensimmäisestä reijästä, mutta jokaisesta sain sentään jotain. Kun pilkin reijät kolmannen kerran, niin sain vielä muutamia ahvenia parista parhaasta reijästä. Matalissa vesissä pilkkiminen on hyvin erilaista kyttäämistä verrattuna, jos vettä on jään alla yli 3 metriä. Toki kalat saattavat hieman pelästyä vielä 3 metrin syvyydessäkin, mutta kun vettä on 5 metriä tai enemmän niin voi kairata runsaasti kalojen pelästymättä.

Senkin olen vielä huomannut, että isommat ahvenet säikkyvät kairausta huomattavasti herkemmin kuin pienet. Kalojen säikkyminen on myös varsin järvi, -ja päiväkohtaista.

12
Pilkintä / Ahventa tulee pienellä matalapaineella parhaiten
« : Marraskuu 27, 2006, 13:48:09  »
Kävin viime talvena 26 kertaa kotilahdella pilkillä ja joka reissulla merkitsin muistiin ahvensaaliin painon/tunti ja ilmanpaineen. Nyt piirsin kuvaajan ilmanpaineen ja kalansaaliiden määrän yhteydestä. Normaali ilmanpainehan on 1013,25 mBar.

Kävi ilmi, että kaikki neljä talven suurinta saalista tulivat ilmanpaineen välillä 1004-1010 mBar. Ahven nappaa siis parhaiten lievällä matalapaineella. Kun ilmanpaine oli alle 1000 mBar tai yli 1025 mBar saaliit olivat yhtä reissua luukuunottamatta (8 kertaa 9:stä) talven heikoimmat, vain kolmannes parhaan ilmanpaineen saaliista.

-Huonoin ja 2. huonoin saalis tuli ilmanpaineella 1025 mBar, 3. huonoin 1007 mBar, 4. huonoin 990 mBar.

Teen samanlaisen tutkimuksen tulevana kautena ja todennäköisesti tulen saamaan lisää todisteita havainnoilleni. Eli aika turha lähteä pilkille, jos ilmanpaine ei ole välillä 1000 - 1020 mBar. Eivätköhän nämä tulokseni jo aika hyvin todista, että lievällä matalapaineella kalaa saa parhaiten?


13
Kaikkea kalastuksesta / Ahvenessa verkkoa kiinni!
« : Syyskuu 20, 2006, 18:26:59  »
Saimme katiskalla 350 grammaisen ahvenen, jonka niskassa oli parikymmentä senttiä 45mm verrkoa kiinni. Kolme sellaista verkon reikää siinä oli, että sen verkoksi tunnisti.

Ahven oli siis ollut ensin jonkun verkossa kiinni, mutta ei viihtynyt siinä, joten se rikkoi verkon ja siirtyi meidän katiskaan. :-D

Kiva kala...ennen ei ole vastaavaa sattunut. Ihmetyttää vain että kuinka noin pieni kala saa verkon rikki. On varmaan ollut aika huonokuntoisessa verkossa kiinni.

14
Kaikkea kalastuksesta / Punotut siimat
« : Elokuu 14, 2006, 22:44:30  »
Isäni väitti, ettei punotuilla siimoilla tee mitään. Ne eivät jousta ja siksi kala pääsee karkuun lähes poikkeuksetta. Onko asiassa perää?
Ja punottujen siimojen paksuudet mitataan ohuimmasta kohtaa, joten 0,12 siima ei olekaan oikeasti sitä vaan jtn 0,15 siimaa.
Punotut siimat eivät muka ole ympyrän muotoista vaan paksuus on eri päin mitattuna erilainen. Tekeekö siis punotuilla siimoilla jotain?

15
Minkä merkkistä siimaa pidätte parhaana? Käytättekö pilkinnässä punottua siimaa? Itse olen käyttänyt vain Stroftin ja Tectanin siimoja. Mitä mieltä olette niistä?

16
Pilkintä / Kuinka ootte kesäpilkillä saaneet kalaa?
« : Heinäkuu 20, 2006, 17:06:53  »
Mitä ootte saanut? Itse olen käynyt reilu viisi kertaa ja joka kerta on tullut noin 5 ahventa, ahventen koko siinä 50-200 grammaa. Nautilus-pystypilkillä on tullut, tasapaino ei ole oikein kelvannut.
Yhden kuhankin sain Nautiluksella.
Kaloja on tullut onkiturolta ja karikolta. Millaisesta paikoista te olette kaloja löytäneet?

17
Muutama talvi sitten (2003) monissa pienissä järvissä oli happikato, joka tappoi suuren osan järven kaloista.
Mutta nyt kalakannat ovat elpyneet monin paikoin ja ahvenet ovat kasvaneet lähes käsittämätöntä vauhtia. Loppujäillä olin metsäjärvellä pilkillä, jossa oli ollut erityisen kova happikato. Saaliiksi sain 20 kg pääosin noin 100 gramman ahventa(7 oli yli 150 g), ja kalat olivat käsittämättömän tarkalleen saman kokoisia. JA toissatalvena olin yhdellä toisella happikatojärvellä, sieltä tuli 4 kg noin 50 gramman painoista ahventa, jälleen aivan saman kokoista.
Ovatkos muut tietoisia, että monista happikatojärvistä saa aivan käsittämättömän hyvin ahventa?

Tuolta järveltä, mistä sain 20 kg ahvenia, oli pilkkikilpailut reilu 5 vuotta sitten, ja voittaja sai kalaa alle 4 kiloa! Ja pieniä!

En malta odottaa, minkä kokoisia kyseisen järven ahvenet ovat muutaman vuoden päästä, 500 grammaisia!?

Nyt kannattaa heti ensijäillä loka-joulukuussa mennä koittamaan happikatojärviltä!

18
Vetouistelu / Minkä paksuista siimaa käytät vetouistelussa?
« : Heinäkuu 19, 2006, 17:45:59  »
Itse käytän 0,35 siimaa, letkimmassa vavassa 0,30 siimaa, mitä te käytätte?

19
Pilkintä / Montako eri kalalajia olet saanut pilkkimällä
« : Heinäkuu 19, 2006, 16:22:58  »
Mitä kalalajeja olette saaneet? Saa mainita muitakin kuin olen listaan laittanut. Itse olen saanut seuraavia lajeja:
Ahven, kuha, kiiski, särki, salakka, lahna, pasuri, säyne, siika, sorva, made, hauki, kuore = 13 kalalajia.
Muistakaa mainita vain PILKILLÄ saadut kalalajit!

20
Kaikkea kalastuksesta / Fileeraatko kalaa?
« : Heinäkuu 10, 2006, 15:12:26  »
Fileeraatteko kalanne? Itse fileeraan ja olen fileerannut kaksi vuotta. Viime talvena tein 40 kg ahvenfilettä. Toissatalvena 25 kg.

21
Pyydyskalastus / Vievätkö vesilinnut kalaa katiskoista?
« : Huhtikuu 30, 2006, 18:53:51  »
EN ole aivan varma, mutta mielestäni viime kesänä jotkut vesilinnut(isokoskeloja kai) veivät katiskastani kaloja. Ne sukeltelivat katiskan kohdalla pitkän aikaa, ja kun menin kokemaan katiskaa, kalojen määrä oli vähentynyt. Katiskana oli Weke-katiska... Muilla kokemuksia aiheesta?

22
Pilkintä / Länsi-Suomessa morrilla, Itä-Suomessa pystyllä?
« : Huhtikuu 03, 2006, 14:08:18  »
Eikös tällä tavalla voisi hieman jakaa suomalaisia että itäsuomalaiset pilkkivät pystyillä ja tapseilla koska siellä kala on usein syvässä, mutta  länsisuomessa on erittäin paljon morrionkijoita, koska länsisuomen järvet ovat useimmiten matalia? Ainakin kun tonne Raumalle menee niin eihän siellä juur muilla pilkitä ku morreilla mutta itäsuomessa en oo nähny kenenkään käyttävän morria. Nii musta on vähän epäreilua että niin monet maajoukkueen loppukarsinnat ovat olleet syvillä keski,- ja itäsuomen järvillä, koska niillä seuduilla asuvat tietävät paremmin millä kalaa nousee..?
Noh...maajoukkueeseen pääsin kumminkin vaikka kisa oli Itäsuomessa mutta kyllä se joukkue aika pitkälti keski-ja itäsuomalaisista koostui

23
Olen pääsiäisen aikaan menossa Kiikan Kiimajärvelle Länsi-Suomeen. Sieltä saadaan usein kiloisia haukia mutta itse en oo saanu. Itse asiassa kaikki paitsi yksi hauki joita olen ylipäätänsä saanut on tullu pelkällä morrilla. Alueella jossa aion haukea koittaa on siis reilu pari metriä syvää ja siinä kasvaa ahvenruohoa ja ahveniakin siitä saa ihan hyvin mutta millä saisin ne hauet niiden ahventen keskeltä? Veden väri ei ole erityisen kirkasta tai tummaa vaan siltä väliltä.

24
Muut talvikalastusvälineet / Kokemuksianne titaanikairoista?
« : Maaliskuu 30, 2006, 14:30:03  »
Kuulemma on tullu tällaisia tosi kevyitä ja kestäviä(toisin kuin alumiinikairat) titaanikairoja. Onko niissä jotain huonoa verrattuna UR-teräskairoihin? Vai onko se aktiivipilkkijän ehdoton ostos?

25
Pilkintä / Kokemuksenne eri värisistä kärpäsentoukista?
« : Maaliskuu 14, 2006, 15:53:04  »
Itse en oo koskaan käyttäny muita ku punaisia kärpäsen toukkia. Mutta onhan niitä esim. keltaisina ja vihreinä, taitaa olla sinisinäkin.
Kertokaapa toimiiko ne muutkin värit? Tai väriyhdistelmät. Onko erityisiä kärpäsen toukka värejä ERI kalalajeille? Voisiko olla niin että ahvenelle punainen ja särjelle keltainen?

26
Nii tiiättekö onko Nokialla tai Tampereella hyviä kalapaikkoja matalilla pikkujärvillä? Esimerkiksi Nokian Heinijärvellä saa kesäisin isoja ahvenia virvelillä, mutta kun isä kävi siellä pilkillä muutama vuosi sitten niin oli saaliina 1 ahven. Tampereella Höytämönjärvi voisi olla varteenotettava paikka vai eikö?

Sivuja: [1]


center>