Chat

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Aiheet - lareman

Sivuja: [1]
1
Verkkopelaaminen ja turnaukset / PP2 SM-liiga 2019-20
« : Lokakuu 10, 2019, 15:02:42  »
SM-liigaan ovat ilmoittautuneet seuraavat joukkueet:

Team Kiki
Team Tylsäkaira
TSK
Team Hurrikaani
SK
Procyon II
TKN
YK-Joukot
PIPO
TOK

SM-liiga alkaa sunnuntaina 13.10.2019 ja päättyy 8.3.2020.

Säännöt löytyvät täältä: http://kalassa.net/keskustelut/index.php?topic=36971.0

2
Muutokset suhteessa viime kauteen on lihavoitu


SM-liiga 2019-2020 –säännöt


1. Kilpailun nimi, kilpailun johto

SM-Liiga on vain suomalaisille joukkueille.
Pääjärjestäjänä toimii lareman. Apujärjestäjinä ovat aku ankka ja Valas.
Suurin osa SM-Liigan päätöksistä tehdään liiganeuvostossa, joka koostuu joukkueiden
kapteeneista/joukkueen nimeämistä henkilöistä. Pienet kiistatilanteet hoitaa kilpailun järjestäjä.
Ylituomareina toimivat pelintekijät Mikko Happo sekä Janne Olkkonen
SM-Liigan tulostenlaskennasta vastaa lareman.

1.1 Foorumit ja tiedotus

SM-liigan pääasiallinen foorumi ja tiedotuskanava on kalassa.net. Pelikaista toimii virallisena varafoorumina (http://keskustelu.pelikaista.fi/). Jokaisen joukkueen edustajilla on oltava tunnukset pelikaistan foorumeille, koska kalassa.netin toimivuutta ei voida taata. Eli kalassa.netin ollessa alhaalla tai muuten käyttökelvoton, käytetään IP:eiden ilmoittamiseen ja järjestäjien tiedotuksiin pelikaistan foorumia.



2. Pelimuoto

Pelimuoto on joukkuekilpailu. Kaksi eri joukkuetta pelaavat samaan aikaan jäällä.
Yhdestä joukkueesta jäällä saa olla maksimissaan kahdeksan pelaajaa.
SM-Liiga koostuu runkosarjasta ja pudotuspeleistä (ks. kohta 6).
Yksi runkosarjaottelu koostuu kolmesta erästä, jotka kestävät 30 minuuttia.
Kumpikin joukkue valitsee yhden pelattavan vesistön ja sen lisäksi on järjestäjän ilmoittamana pakollinen vesistö. Kaikki pakolliset vesistöt julkaistaan ennen runkosarjan alkua.
Joukkue voi valita yksittäisen vesistön vain kerran koko SM-Liigan aikana (ml. pudotuspelit). Joukkue ei voi valita omaksi vesistökseen järjestäjän ilmoittamaa pakollista vesistöä. Runkosarjassa ainoastaan kotijoukkue voi valita erikoisvesistön, joiksi lasketaan kaikki muut muodot kuin normaali ja kaikki lajit.
Seuraava pelattava vesistö ilmoitetaan viimeistään ennen edellisen vesistön päättymistä.

Ns. erätauko on 5min joka alkaa edellisen järven loputtua.
”vain hauki”, ”suurin hauki”, ”vain kuha” ja ”suurin kuha” -kisamuotoja ei käytetä tulevassa SM-Liigassa.


3. Liiganeuvosto

Kauden 2019 -2020 -neuvoston muodostaa kauden liigajoukkueet. Yksi henkilö kustakin
joukkueesta, joka on joukkueen kapteeni. Heidän estyessään voi olla korvaava
edustaja, esimerkiksi varakapteeni.
Liiganeuvosto kokoontuu erikseen sovittuun aikaan SM-Liigahostissa.


4. Joukkueiden ja otteluiden määrä

SM-Liigan joukkuemäärä määräytyy ilmoittautuneiden joukkueiden perusteella.
Järjestäjä yhdessä neuvoston kanssa kokoontuu ennen liigan alkua.
Liiganeuvoston käsittelyssä säännöt vahvistetaan yksinkertaisella
enemmistöllä. Tasatilanteessa järjestäjän ääni ratkaisee.
Runkosarjan otteluiden määrä määräytyy joukkueiden määrän perusteella.
Yhden peliviikon aikana joukkueilla on yksi peli, mutta pudotuspelivaiheessa on kaksi peliä per viikko.

4.1. Pelaajien lukumäärä ja pelaajavaihdot

Pelaajia joukkuekohtaisesti maksimissaan kahdeksan, minimimäärää ei ole.
Pelaajia saa ottaa jäälle lisää erän aikana jos pelaavalla joukkueella oli alimiehitys jo erän alkaessa.
Pelaajia voi vaihtaa erien välissä.
Jos pelaaja tippuu kesken erän, kyseinen pelaaja voi palata takaisin, mutta
uudella pelaajalla ei korvata kesken pelin pudonnutta.
Kapteeni päättää peliin ja eriin osallistujat. Pelaajia saa
vaihtaa erien välillä.

4.2. Pelaajamateriaali ja värväys

Liigajoukkueet käyttävät peleissään vain oman joukkueensa pelaajia.
Toisen joukkueen jäsen ei voi korvata hetkellisesti toisen joukkueen
pelaajavajetta.
Siirtoajan päättymisen jälkeen joukkueeseen liittyneet pelaajat eivät saa pelata
jatkopeleissä. Siirtoaika päättyy 10.2.2020.
SM-liigassa saa pelata ainoastaan suomalaisia pelaajia. Mahdollisiin ulkomaalaisiin pelaajiin pitää olla järjestäjän tai liiganeuvoston hyväksyntä.
Ne henkilöt, jotka ovat saaneet ikuiset bannit foorumille huijauksen tai käytöksen vuoksi, eivät saa pelata missään joukkueessa.

4.3. Pelaajat, jotka eivät osallistu erään

Ylimääräiset pelaajat poistuvat pelattavan vesistön hostilta ennen pelin alkua (lukuunottamatta mahdollista hostia).
Tauoilla voi liittyä takaisin.


5. Runkosarja

Runkosarja pelataan kaksinkertaisena sarjana, eli kaikki joukkueet kohtaavat toisensa kahdesti.
Tasatilanteessa joukkueiden sijoitus runkosarjassa lopullisesti muodostuu seuraavasti:

1) tasapisteisiin päätyneiden joukkueiden keskinäisistä otteluista saadut pisteet (ensin koko-, sitten pikkupisteet)
2) koko runkosarjan eräpisteiden suhde
3) enemmän kerättyjä eräpisteitä koko runkosarjassa
4) arvonta


Runkosarjaottelussa pelataan kolme 30 min erää:
1. vesistö on järjestäjän ilmoittamana pakollinen vesistö
2. vesistö on kotijoukkueen valinta
3. vesistö on vierasjoukkueen valinta


6. Pudotuspelit

Rukosarjan 8 parasta joukkuetta etenevät pudotuspeleihin.
Pudotuspeleissä joukkue ei voi valita uudestaan runkosarjassa valitsemiaan vesistöjä.
Pudotuspeleissä joukkue voi valita vain yhden (1) erikoiskisamuodon per pudotuspelisarja
Joukkue ei voi valita omaksi vesistökseen järjestäjän ilmoittamaa pakollista vesistöä.
Pudotuspeleissä kotijoukkueena toimii aina runkosarjassa paremmin sijoittunut joukkue.
Pudotuspelisarjat pelataan vain ratkaisuun asti (eli kun piste-ero on liian suuri kiinniotettavaksi).
Pudotuspelisarjojen pelipäivät ovat lauantai ja sunnuntai.

6.1 Puolivälierien otteluparit ovat:
runkosarjan 1. vs. runkosarjan 8.
2. vs. 7.
3. vs. 6.
4. vs. 5.

Puolivälierissä pelataan viisi 30 minuutin erää:
1. vesistö on kotijoukkueen 1. valinta
2. vesistö on vierasjoukkueen 1. valinta
3.vesistö on kotijoukkueen 2. valinta
4. vesistö on vierasjoukkueen 2. valinta
5. vesistö järjestäjän ilmoittamana pakollinen vesistö

Enemmän pisteitä (erävoittoja) kerännyt joukkue etenee välieriin. Jos pisteet ovat tasan ratkaisevat eräpisteet voittajan.
Puolivälierät pelataan kahtena eri iltana siten, että vesistöt 1.-2. ensimmäisenä pelikertana ja vesistöt 3.-5. toisena.

6.2 välierät

Otteluparit ovat:
1./8. vs. 4./5.
2./7. vs. 3./6.

Välierissä pelataan viisi 30 minuutin erää:
1. vesistö on kotijoukkueen 1. valinta
2. vesistö on vierasjoukkueen 1. valinta
3.vesistö on kotijoukkueen 2. valinta
4. vesistö on vierasjoukkueen 2. valinta
5. vesistö järjestäjän ilmoittamana pakollinen vesistö

Enemmän pisteitä (erävoittoja) kerännyt joukkue etenee finaaliin ja hävinnyt joukkue etenee pronssiotteluun. Jos pisteet ovat tasan ratkaisevat eräpisteet voittajan.

Välierät pelataan kahtena eri iltana siten, että vesistöt 1.-2. ensimmäisenä pelikertana ja vesistöt 3.-5. toisena.

6.3 Pronssiottelu

Pronssiottelussa pelataan kolme 30 minuutin erää:
1. vesistö on kotijoukkueen (eli paremmin runkosarjassa sijoittunut) valinta
2. vesistö on vierasjoukkueen valinta
3. vesistö järjestäjän ilmoittamana pakollinen vesistö

Enemmän pisteitä (erävoittoja) kerännyt joukkue voittaa SM-pronssia. Jos pisteet ovat tasan ratkaisevat eräpisteet voittajan.

6.4 Finaali

Finaalissa pelataan seitsemän 30 minuutin erää:
1. vesistö on kotijoukkueen 1. valinta
2. vesistö on vierasjoukkueen 1. valinta
3. vesistö on kotijoukkueen 2. valinta
4. vesistö on vierasjoukkueen 2. valinta
5. vesistö on kotijoukkueen 3. valinta
6. vesistö on vierasjoukkueen 3. valinta
7. vesistö järjestäjän ilmoittamana pakollinen vesistö

Enemmän pisteitä (erävoittoja) kerännyt joukkue voittaa PP2 Suomen mestaruuden ja hävinnyt joukkue SM-hopeaa. Jos pisteet ovat tasan ratkaisevat eräpisteet voittajan.

Finaali pelataan kahtena eri iltana siten, että vesistöt 1.-3. ensimmäisenä pelikertana ja vesistöt 4.-7. toisena.


7. Pisteytys ja tasatilanne

Erien pisteytys on seuraava: 10-9-8-7-6-5-4-3-2-1. Suurimmasta kalasta saa 1 pisteen.
Mikäli kaksi pelaajaa on vesistön lopputuloksissa tasoissa (mm. kpl-kisat),
korkeammalle sijoittuu se, jolla on suurempi kala.
Erän voittajajoukkue saa 2 pistettä, tasapelissä molemmat joukkueet saavat 1 pisteen, hävinnyt joukkue saa 0 pistettä.


8. Käytettävät vesistöt, lähtöpaikat ja pelin versio

SM-Liigassa käytetään kaikkia pelin vesistöjä, jotka ovat olleet mukana liigakauden ensimmäisestä pelistä lähtien. Mahdollisesti kauden aikana ilmestyviä uusia vesistöjä ei saa valita.
Mikäli vesistössä on useita lähtöpaikkoja, vesistön valitsijajoukkue ilmoittaa
lähtöpaikan, jota käytetään.
SM-Liigassa käytetään PP2-pelin uusinta versiota.
Mikäli uusi versio ilmestyy kesken liigan, pelataan liiga loppuun uudella versiolla.
Pelaamiseen ei saa käyttää mitään sellaista ohjelmaa, mikä vaikuttaa Propilkki
2:n toimintoihin tai muuttaa niitä.


9. Otteluiden ajankohdat ja hostaaminen

SM-Liigassa vakiopelipäivä on sunnuntai. Pelit alkavat klo 20:00.
Otteluohjelmassa kotijoukkueeksi merkitty joukkue hostaa ottelun. Autohostia ei saa käyttää. Joukkueet voivat sopia keskenään toisin, esim. hostiongelmien vuoksi.
Joukkueet päättävät keskenään, käytetäänkö ottelussa ns. ennätyshostia.



10. Yhteyskatkokset

Pelaaja voi liittyä takaisin peliin yhteyskatkoksen jälkeen, korvaavaa pelaajaa ei tule vesistöön.
Mikäli ottelun hostaajan yhteyden tai isomman sähkönkatkeamisen takia suuri osa pelaajista tippuu ulos, pelataan vesistö uudelleen. Putoavien pelaajien määrä uusintaan on 3 pelaajaa samasta joukkueesta.
Jos tulee ilmi vilpillisiä putoamisia, jotka johtavat uusintapeliin, menettää kyseinen joukkue kaikki pisteet runkosarjassa.


11. Tulosten kirjaaminen ja lähetys

Kaikkien joukkueiden kapteenien on pidettävä playlog-toimintoa päällä. Myös
muille pelaajille tämä on suotavaa.
Hostaavan joukkueen on huolehdittava, että playlogit lähetetään mahdollisimman pian
ottelun jälkeen SM-Liiga sivulle (1h sisään).


12. Sääntöjen velvoittavuus

Kaikkien joukkueiden kapteenit hyväksyvät säännöt ilmoittautuessaan liigaan.
Kiistatilanteissa kilpailun johtaja tai kilpailun järjestäjä yhdessä
liiganeuvoston kanssa ratkaisee asian.


13.1. Käyttäytyminen otteluissa

Jokaisen pelaajan tulee pelissä käyttäytyä muita kunnioittaen ja välttää muiden
pelaajien häiritsemistä.
Pelin hostin pitäjällä on oikeus vaientaa mute-komennolla häiritsevästi viestivä pelaaja.
Ennen jokaista ottelua hostaajan on annettava vierasjoukkueen kapteenille/varakapteenille admin-oikeus.
Vierasjoukkueen kapteenilla on oikeus hiljentää mute-komennolla häiritsevästi viestivä pelaaja.
Huonosta käytöksestä voidaan asettaa rangaistus (pelikielto yms. ) liigan johdon toimesta.
Jos tulee ilmi erittäin törkeää epäurheilullista käytöstä (esimerkiksi puolet joukkueesta seuraa yhtä vastustajaa koko mapin ajan) tuomitaan joukkue hävinneeksi kaikki kyseisen pelipäivän vesistöt luvuin 0-53. Toisesta tällaisesta tapauksesta seuraa sulkeminen liigasta. Rima on korkealla, vahingossa tähän ei voi syyllistyä.


13.2. Lokkiminen

Rangaistavaksi katsotaan avantojen poraaminen toisen pelaajan läheisyyteen,
mikäli onkimista avannossa ei tapahdu, tai reiällä ongitaan alle minuutin ajan.
Pelaaja saa tehdä ainoastaan kaksi reikää toisen läheisyyteen. Ensimmäistä järven aikana kairattua reikää ei lasketa tähän mukaan.
Jos pelaajan tarkoitus on vaan vuorotellen käydä poraamassa reikiä vastustajan läheisyyteen, tätä koskevat samat rangaistukset kuin usean reiän poraaminen vastustajan läheisyyteen.

Lokkimisesta voidaan asettaa rangaistus häiritsevän pelaajalle, mikäli
todisteet häiritsemisestä löytyvät.
Todisteiksi kelpaavat screenshotit, joista käy ilmi pelaajan häiritsevä käytös.
Esim. ilmaisella irfanview-ohjelmalla onnistuu useiden
perättäisten ruutukaappauksien ottaminen yhdellä napilla.
Liigan johto voi asettaa rangaistuksen häirinneelle pelaajalle.

Ensimmäisestä yksittäisen pelaajan rikkeestä tulee varoitus. Toisesta 1 pelin pelikielto, kolmannesta ja sitä seuraavista joukkue menettää 3 pistettä runkosarjassa.
Mikäli yhden vesistön aikana useampi joukkueen pelaaja on rikkonut lokkisääntöjä, tuomitaan joukkue hävinneeksi ko. vesistön luvuin 0-53.


13.3 Hosti- ja vesistövirheet

Jos hostaavalta joukkueelta on jäänyt "results" toiminto päälle, joukkue saa varoituksen. Vierasjoukkue saa päättää, aloitetaanko kyseinen järvi alusta vai jatketaanko pelaamista. Jos sama toistuu kauden aikana, tuomitaan joukkue hävinneeksi ko. vesistön automaattisesti luvuin 0-53.
Tilanteessa, jossa hostaava joukkue käynnistää vahingossa vesistön eri muodossa (tai kokonaan eri vesistön), kuin mitä on ilmoittanut, pätevät samat säännöt. Kuitenkin sillä erotuksella, että ensimmäisen minuutin aikana hosti voi aloittaa pelin alusta oikeilla säädöillä (eli ”näppäilyvirheestä” ei rangaista).
Varoitukset ovat hostivirheiden suhteen yhteisiä.

Mikäli joukkue valitsee vesistön, joka on kyseisen kierroksen pakollinen vesistö, erikoismuodon vierasjoukkueena, tai vesistön, jonka joukkue on jo valinnut, tuomitaan joukkue hävinneeksi kyseisen vesistön 0-53. Tämä pätee, jos joukkue on ilmoittanut kyseisen vesistön ja peli on jo ehditty aloittaa. Joukkueelta myös ”poltetaan” aakkosjärjestyksessä ensimmäinen vesistö, jota se ei ole vielä valinnut.


14. Rangaistukset

Jokainen sääntörikkomus käsitellään erikseen liigan johdon toimesta.
Liiganeuvostossa yksinkertainen enemmistö riittää päätöksentekoon.
Liiganeuvoston äänestyksessä tasatilanteen sattuessa ylituomareitten mielipide ratkaisee.
Mahdollisia rangaistuksia ovat varoitukset, pelikielto, pistemenetykset, liigasta sulkeminen ja niin edelleen.
Myös mahdollisuus uusintaotteluihin on olemassa.

SM-liigan johdon sekä pelintekijöiden päätöksistä ei ole valitusoikeutta. Kaikenmuotoinen rasistinen, uhkaava, toista loukkaava esim: ulkoista habitusta tai vammaisuutta halventava kirjoitus yleisellä chatillä tai kohteena olevalle yksityisesti on armotta tekijälle, SM-Liigasta pois sulkeminen.

3
Tähän ketjuun tai yksityisviestillä otetaan vastaan ilmoittautumisia tulevaan SM-liigaan.

Liiga alkaa sunnuntaina 13.10 ja kestää maaliskuulle, riippuen kuitenkin joukkueiden määrästä. Pelit ovat sunnuntaisin klo 20. Ilmoittautuminen päättyy keskiviikkona 9.10 klo 23.59.

Tarkemmat säännöt julkaistaan myöhemmin, pelikaistalta voi lukea lisätietoa.

Ilmoittautuneet joukkueet:
Team Kiki
Team Tylsäkaira
TSK
Team Hurrikaani
SK
Procyon II
TKN
YK-Joukot
PIPO
TOK

4
Verkkopelaaminen ja turnaukset / Team Kiki
« : Elokuu 10, 2018, 22:57:35  »
Team Kiki

Perustettu 07.02.2010 7anxt:n ja Budin toimesta.

Virallinen pilkkihaalari on puna-musta 2 nro.13


Aktiivinen rosteri:

lareman      (The captain)         (näytön takaa kurkkiva karhu, nuudelisoppa, nelikoukkuinen chili kakkosessa, ruuvimeisseli, kultainen suihku parvekkeelta paineella (kuuluu vuokraan), hedelmällisyyden jumala)
exte       (The assistant to the captain)                               ("Morri pohjaan, Jumala ohjaa" & kalsarikännit à la exte)
Vileria     (The assistant to the captain)               (häh? kuuntelen. "Ei oo huono tulos noilla kaloilla")
Bacchus                                (puuttuva pipo ja paidaton t-paita ja seitsemän minuutin kuha, lemmikkimustikkapiirakka)
Morgenstond                         (tiineitä punajuuria & Älkää haukkuko. En ole syytön!, gepardin katseet & löysät tunteet, Ihmestöndin matkat, kahden pannupizzan välissä, vanhempi ahtaaja)
Juze                         (test please, hyörytyspata nimmareilla)
Mr Saxobeat             (kuivattuja rusinoita)
Trapant                   (2-KERTAINEN SUOMEN MESTARI! & "on mulla ihan hyvin kalaa", "Vähän pohjan alta")
Firefox                     (söpö lahna)
Markku                  (karannut raketti, "Mahtava tiimi, junnaa vaan paikoillaan")
Jankova
Huju
Jormis                 (kolmet reiät verellä +sama mutta täysin eri)



Kunniajäsenet:

7anxt      (GM)       (Tiimin maskotti)
Jerchw      (yhdeksänkymmentäyhdeksän pilkku sata prosenttia ja La Isla Bonita ja pilkkijalka tanassa, "Luulin olleeni puhelussa")             
Affenen Kutu          (Työsuojeluvastaava)
Armine                     
buti               
Termis                   (Pilkitään Korppari)
Ruoska
ArtemisFowl         (vegaaninen sissijuustohöylä)
Ylli                       (Dangerous & andronoidi)
AlpoK
Pata                     (Kulta-Pata & perunasäkki & glögihedelmäpuu, harmaata kiisseliä uunista)
Rooni



Saavutukset:




Haasteet ynnä muut asiat -> ota yhteyttä kapteenistoon (lareman, exte, Vileria)


Harjoituksia pidetään silloin kun on tarvetta tai halua.

5
Järvikohtainen keskustelu / Pro Pilkin vesistöt Google Mapsissa
« : Joulukuu 06, 2017, 15:03:22  »
Pienellä salapoliisityöllä onnistuin löytämään lähes kaikki oikeasti olemassa olevat Pilkin vesistöt kartalta. Metsälampi ja Haukilahti vain jäivät uupumaan. Ei muuta kuin pilkille 8-)

Jormuanlahti
Oikea nimi: -”-
https://www.google.fi/maps/@64.3203046,27.9262688,13.46z

Lehmilampi, Venäinlampi
Oikea nimi: -”-
https://www.google.fi/maps/@62.8559613,28.1220362,16.5z

Haukilahti
Oikea nimi: ???

Mäntylahti
Oikea nimi: -”- (Сосны, Sosny)
https://www.google.fi/maps/@50.5580113,30.5158873,14.75z

Mustalampi
Oikea nimi: Iso Syvärilampi
https://www.google.fi/maps/@64.1797923,27.655427,16.25z

Metsälampi
Oikea nimi: ???

Linlonlahti
Oikea nimi: -”-
https://www.google.fi/maps/@60.0352114,24.4322475,15.25z

Kuopionlahti
Oikea nimi: -”-
https://www.google.fi/maps/@62.8807087,27.6983897,14.25z

Savilahti
Oikea nimi: -”-
https://www.google.fi/maps/@62.8958369,27.631498,16.21z

Räväjärvi
Oikea nimi: -”-
https://www.google.fi/maps/@66.3144359,29.0326369,13.75z

Muddusjärvi
Oikea nimi: -”-
https://www.google.fi/maps/@69.0625907,26.9878702,14z

Niemisjärvet
Oikea nimi: -”-
https://www.google.fi/maps/@61.2163145,25.0155416,15.5z

Iso-Söimi
Oikea nimi: -”-
https://www.google.fi/maps/@69.1624086,28.3459364,14z

Iso-Ruuhijärvi
Oikea nimi: -”-
https://www.google.fi/maps/@64.1393735,27.7325138,15.75z

Hossalaislammet
Oikea nimi: -”-
https://www.google.fi/maps/@65.4869602,29.4014577,16.75z

Venetjoen tekojärvi
Oikea nimi: -”-
https://www.google.fi/maps/@63.5125827,24.3108766,14.75z

Saarijärvi, Kivijoki, Matojoki
Oikea nimi: Mainuanjärvi, Kivijoki
https://www.google.fi/maps/@64.1122605,27.5017296,14.5z

Taivallampi
Oikea nimi: Taivallampi, Sammakkolampi, Särkijärvi, Lehmilampi, Sammakkolampi
https://www.google.fi/maps/@64.3418138,27.9404325,14.21z

Ullavanjärvi
Oikea nimi: -”-
https://www.google.fi/maps/@63.6378911,24.0621212,13.12z

Vuontele
Oikea nimi: Salonjärvi, Салоньярви
https://www.google.fi/maps/@62.2742088,32.1591616,13.33z



6
Verkkopelaaminen ja turnaukset / vs. Armine
« : Lokakuu 23, 2017, 17:13:08  »


Pyöräytetäänpä nyt liigan alkamisen kunniaksi leikkimielinen, viikon kestävä turnee :-D Polskien "Olkkosturneen" innoittama.

Tavoitteena on hakata kenties kaikkien aikojen kovin virtuaalipilkkijä, Armine, kappalekisassa mahdollisimman suurella erolla. Vesistö ja vuodenaika ovat vapaavalintaisia, kisamuoto on kaikki lajit kpl tai kappalemäärä. Kisan on oltava 30min pitkä. Jokainen kappale positiivista eroa Armiseen on yksi piste.

Armista vastaan pääset pelaamaan luomalla verkkopelin (pystyy tekemään vaikkei hosti toimisi muille) ja valitsemalla vaikeita botteja niin kauan että Arminen tulee vastaan. Sen jälkeen poistetaan muut botit. Voit pelata "yksinpelinä" tai ottaa muitakin hostille.

Osallistua voi lähettämällä kuvakaappauksen kilpailun tuloksista, pitää näkyä sekä sinun että Armisen tulos. Turnee päättyy 30.10 - voittajalle on luvassa runsaasti mainetta ja kunniaa :-D


Lopputulokset

7
Pelivinkit, tekniikat ja taktiikat / Aloittelijan opas Pilkkiin
« : Lokakuu 15, 2017, 01:33:05  »
tl;dr: avaa pilkki, avaa kalja, avaa skype :-)

Mobiliipuoli vaikuttaa tuoneen paljon uusia pelaajia, ja tiimejäkin on syntynyt pitkästä aikaa lisää. Jonkinlaiselle oppaalle olisi siis varmaan tilausta. Tällä alueella olevat oppaat ja neuvot ovat myös jo niin vanhentuneita, ettei niistä saa paljoa irti. Pilkki voi olla aloittelijalle hyvin vaikea peli – jos yleisellä hostilla kysyy neuvoja, vastaukset ovat usein luokkaa ”jään alta saa”.  Toivottavasti tästä oppaasta olisi apua aloitteleville pelaajille, tai miksei hieman kokeneemmillekin. En ala kuitenkaan selostamaan aivan alkeita; oletan että osaat liittyä verkkopeliin, luoda hahmon, vaihtaa aloitusvarusteita ja niin edespäin.

Pro Pilkki on erittäin monimutkainen peli, ja hyväksi pelaajaksi tuleminen vaatii todella paljon aikaa – suurin osa huippupelaajista on hakannut tätä peliä vuosikaudet! Se ei kuitenkaan tarkoita, ettetkö juuri sinä voisi päästä samalle tasolle sellaisten janttereiden kanssa, mutta työtä se vaatii. Paljon. Hyväksi tai kohtalaiseksi pelaajaksi oppiminen vaatiikin sitten huomattavasti vähemmän. Itsellenikin moni tämän pelin aspekti on vielä mysteeri, vaikka olen pelannut Pilkkiä kymmenen vuotta on-off.
 

Kairat
Isompaa kairaa kannattaa käyttää lähes aina, itselläni yli 90% ajasta lienee sitä käyttäen. Ainoastaan kahdessa mapissa suosittelen käyttämään aina pienempää; Telkkä ja Korpipuro. Myös kappalekisoissa pientä kairaa kannattaa harkita, mutta muuten suosittelen käyttämään aina isompaa. Jos unohdat usein vaihtaa kairan takaisin isompaan, voit huoletta käyttää sitä joka mapissa – menetät marginaalisesti enemmän aikaa kairaamisessa.
 

Vavat
Toisin kuin kairojen kohdalla, vapoja kannattaa käyttää paljon laajemmin. Pienempiä vapoja kannattaa käyttää ihan rohkeasti – iso kala voi tietenkin katkoa siimat, mutta syönti voi parantua huimasti jo vaihtamalla kolmosvavasta kakkoseen. Pilkintäsyvyys on kuitenkin tärkeä ottaa vavan valinnassa huomioon. Erot nostoaikojen välillä voivat kasvaa todella suureksi pohjasta pilkittäessä, pinnalla tai matalassa ero taas ei ole kovin suuri.

Morrivavalle on monta käyttötarkoitusta. Se toimii erittäin hyvin aroille ja/tai pienille kaloille, ja huonolla syönnillä hyvin kaikelle muullekin. Paradoksaalisesti morrittelu voi jopa nostaa kalan keskikokoa, jos isot kalat ovat surkealla syönnillä.  Kannattaa muistaa, että myös pystypilkkejä voi käyttää morrivavassa! Isoimmat pilkit katkovat kuitenkin vavasta siiman. Siima katkeaa muutenkin helposti; puolen kilon kala voi jo viedä morrin mennessään.

Kakkosvapa, tai ritsa, on monessa mapissa hyvä yleisvapa. Syönti on hieman heikompi kuin morrivapaa käyttäessä, mutta kestävyys kasvaa ja nostoaika vähenee jo melkoisesti. Ritsassa toimivat hyvin paitsi pystypilkit, myös morrit. Monella järvellä kakkosvavalla morrittelu toimii todella hyvin, etenkin lohikaloja pilkittäessä. Huonolla syönnillä tätä vapaa voi aivan hyvin käyttää kirremapeissakin, tosin suosittelen tekemään niin ainoastaan pinnasta tai matalasta pilkittäessä.

Myös Holmesiksi kutsuttu kolmosvapa lienee pelin selvästi käytetyin vapa, myös itselläni. Sillä on hyvä aloittaa suurimmassa osasta mappeja, vaihtaen sitten pienempään, mikäli syönti on huonoa. Holmesin siima on jo todella kestävä; sen katkomiseen tarvitaan lähemmäs kahden kilon kala, tosin pienempikin hauki voi pätkäistä huonolla tuurilla. Kestävyyden puolesta puhuu ennätyslistakin: 9.7kg me-made on vedetty ylös tällä vavalla!  (Korjaus edit: ei oltu, mutta kakkosena oleva 9.1kg oli)

Nelosvapa on todellakin erikoisvapa. Sitä kannattaa käyttää ainoastaan madekisoissa, eikä yleensä niissäkään. Jos tiedät, että paikasta jossa pilkit nousee usein yli kilon mateita, kannattaa tätä vapaa harkita. Muiden lajien kuin mateiden kohdalla syönti on merkittävästi heikompi kuin kolmosvavassa. Syönnin heikkouden takia nelosvavan käyttö esim. kirremapeissa on huono idea. Toki tällä vavalla on hyväkin puolensa: siima katkeaa erittäin harvoin, lähinnä suurten haukien tai viittä kiloa lähentelevien mateiden käsittelyssä.
 

Syötit
Survari (se pitkä toukka) on käytännössä aina paras syötti, piste. Oman kokemukseni pohjalta se toimii lähes aina paremmin kuin mikään kärpäsentoukista, kohdelajista riippumatta. Koska survarit toimivat niin hyvin, ne myös loppuvat kesken useimmissa kisoissa. Jos syönti on hyvä pelin alussa, kannattaa koittaa toukilla ja säästää survarit pelin lopun huonompaan syöntiin.

Ellei syönti ole erittäin hyvä, toukka kannattaa vaihtaa kun siitä alkaa lähtemään väri. Vastaavasti survari kannattaa vaihtaa, kun siitä on enää pieni pala jäljellä; puolikkaalla saa melkein yhtä hyvin kuin kokonaisella. Tyhjällä koukulla saa erittäin huonosti kalaa, oli syönti mikä tahansa.

Nyrkkisääntöinä toukista voidaan sanoa, että punainen toukka toimii melko hyvin kaikille lajeille, vihreä hieman paremmin särkikaloille ja sininen puolestaan jalokaloille, etenkin siialle. Vaihtelu voi kuitenkin olla suurta, ja päätös oikeasta toukasta muistuttaa joskus rakettitiedettä. Tosin sillä erotuksella, että kaikki laskut pitää suorittaa päässä. Keltainen toukka on itselleni vuosien jälkeenkin mysteeri, enkä käytä sitä juuri koskaan. Huhujen mukaan sillä saa ainakin ruutanaa.

Muilla syöteillä ei ole niin paljon merkitystä. Matikkapilkeissä käytetään kalanpalaa. Jotkut kokeneet, taikauskoiset pelaajat väittävät pyrstöpalojen toimivan huonommin kuin muiden – itse en ole havainnut mitään eroa palojen välillä. Katka ja tahnat ovat hieman turhia syöttejä, sillä niitä ei ole syytä käyttää juuri koskaan. Räsänen (raitalusikka) ei yksinkertaisesti ole kovin hyvä pilkki edes kirrelätäköissä, mutta siitä lisää pilkit-osiossa. Rautulätkissä katka on kokeilemisen arvoinen, jos pilkitään kirrejä tai mateita, mutta silloinkin survari toimii yleensä paremmin.
 

Pilkit
Oikean pilkin valinta voi olla hyvin haastavaa. Vaihtoehtoja on todella paljon, enkä itsekään käytä noin puolia pilkeistä juuri koskaan. Etenkin aloittelijan kannattaa pitäytyä aluksi muutamassa yleispilkissä, ja opetella sitten erikoisempien vehkeiden nyansseja.


Pystypilkit ovat hyviä yleispilkkejä. Suurimmalla osalla voi saada lähes kaikkea kalaa, mutta eroja on eri pilkkien välillä paljonkin. Eniten käytetyt ja parhaat yleispilkit ovat kultasiipi (viima) ja juomukupari (käpy, juomu). Ne toimivat varsinkin ahvenelle, ja siitähän saalis pääasiallisesti koostuu suurimmassa osassa vesistöjä. Hopea hologrammi (holo) kuuluu myös peruspilkkien arsenaaliin. Se toimii hyvin jalokaloille, ennen kaikkea siialle – mutta on erittäin hyvä myös särjelle, kiiskelle ja joskus muillekin lajeille.

Pystyjen uittaminen on helppoa; yksi pitkähkö nyky viiden sekunnin välein on aivan toimiva tekniikka. Jalokaloja tai muuta erikoisempaa pilkittäessä kannattaa kokeilla myös aktiivisempaa uittamista. Pieniä eroja on myös pilkkikohtaisesti.


Morrit ovat myös hyviä yleispilkkejä. Niitä kannattaa käyttää tilanteissa, joissa syönti pystyihin ei ole kovin hyvä. Morrit rajoittavat vavat ykköseen tai kakkoseen. Kelta- ja kuparimorri toimivat kaikille lajeille suhteellisen hyvin, ja ovat aloittelijaystävällisiä pilkkejä. Maininnanarvoisia ovat myös punainen, joka on hyvä siialle, sekä oranssi, joka toimii hyvin kaikille jalokaloille, ennen kaikkea raudulle. Muitakin morreja kannattaa kokeilla, mutta ne ovat harvoin käytettyjä erikoispilkkejä.

Morrien uitto on periaatteessa yksinkertaista: jatkuva, pieni nypyttely on toimiva ratkaisu tilanteeseen kuin tilanteeseen. Välillä kannattaa pitää lyhyitä taukoja tai hakata pilkkiä pohjaan. Pieniä kaloja pyytäessä kannattaa nykiä erityisen ahkerasti, puolestaan jalokaloja morritellessa kannattaa pitää useammin taukoja.


Tasurit ovat erikoispilkkejä, joita käytetään turhien lajien karsimiseen tai kalojen keskikoon nostamiseen hyvällä syönnillä. Usein isotkin ahvenet syövät paremmin pystyihin, mutta pikkukalat voivat tulla häiritsemään kiskomista. Ne saadaan tasureilla karsittua pois. Oranssi ja punahopea tasuri ovat hyviä peruspilkkejä ahvenelle; oranssi houkuttelee myös tehokkaasti haukia ja punahopea taimenia. Microtasurit toimivat hyvin ahvenelle ja kirjolohelle, mutta niiden kanssa joutuu käyttämään ykkös- tai kakkosvapaa, kuten morreissa.

Tasurien uitto perustuu siihen, että niiden tulisi olla lähes koko ajan liikkeessä, vieläkin enemmän kuin morrien. Liiallisten taukojen pitäminen voi tappaa syönnin nopeasti. Kokeile erilaisia tekniikoita eri lajeille.
 
Erikoisempia pilkkejä on pelissä vielä muutama. Rautulätkät ovat nimensä mukaisesti hyviä pilkkejä raudulle, mutta niillä saadaan myös muita jalokaloja, mateita ja haukia. Etenkin ”salmiakki” on kokeilemisen arvoinen tavanomaisissakin kisoissa. Räsäset (ne lusikat) rajaavat pikkukalat pois liiankin tehokkaasti, joten niiden ainoa järkevä käyttötarkoitus on suurin kala -muodossa tai vastaavassa. Kovin usein niitä ei siis kannata laittaa siiman päähän.


Mistä löytää ottipaikat?
Järviä on pelissä aika uskomaton määrä, eikä kokenutkaan pelaaja muista jokaisen mapin jokaista ottipaikkaa. Aloittelijan voikin olla todella vaikea ylipäätään löytää kaloja, saati sitten saada hyvää tulosta. Hyvä keino ottipaikkojen löytämiseen on pelata julkisella hostilla ja tarkkailla muita pelaajia; pistä muistiin paikat, joista voittaja tai merkittävien tiimien pelaajat pilkkivät. Niissä on yleensä kalaa. Älä kuitenkaan mene kairailemaan viereen, ellet halua mulkun mainetta ja muiden pelaajien vihoja niskoillesi. Koita paikkaa sitten ensi kerralla, tai vaikka yksinpelissä!

Kannattaa ottaa huomioon, että parhailla paikoilla on yleensä myös reilusti pilkkijöitä. Jos olet pelannut yleisellä hostilla Merellä, olet varmaan huomannut kasan pelaajia vasemmalla ”munuaisella” ja kenties sieltä pilkkinytkin. Suosittelen etsimään kaloja jostain muualta kuin näistä paikoista: puhki kairatulta spotilta saadaan harvoin voittoja, kun kalat jakautuvat niin monen eri pelaajan kesken.

Paras keino tulla hyväksi tietyssä mapissa on löytää oma luotettava ”vakipaikka”, josta yleensä aloittaa. Kun löytää hyvän kalapaikan jolla ei yleensä ole tuhotonta määrää pilkkijöitä, kannattaa pilkkiä siellä useamminkin ja opetella paikan metkut. On kuitenkin syytä muistaa, että ”varmoja paikkoja” on pelissä nykyään todella vähän. Sen takia laaja tuntemus järvien kalapaikoista on erittäin hyödyllinen; aloitusreikä on monesti tyhjä. Ainoa keino saavuttaa laaja mappituntemus on yksinkertaisesti pelata paljon, mielellään verkkopeleissä.
 

Eri syvyydet ja niissä pilkkiminen
Kalaparvet liikkuvat eri syvyyksissä. Yleensä syönti on paras pohjasta, mutta syvässä vedessä kannattaa aloittaa pinnasta. Tämä johtuu siitä, että kalojen nostelu syvyyksistä kestää kauan – ehdit saada paljon enemmän, jos vedät pinnasta tai onnistut houkuttelemaan kalat sinne. Jotkut lajit, kuten siika, viihtyvät onneksi pinnassa erityisen hyvin. Syvästä vedestä pilkittäessä vapavalinnan merkitys myös korostuu. Jos mittari on melkein tapissa, kolmosvapaa pienempi keppi tekee kalojen nostamisesta auttamatta liian hidasta tuloksen saavuttamiseen.

Usein kalaparvet ovat jakaantuneet eri syvyyksiin. Etenkin jalokalat voivat jakaantua hyvin laajasti, joten niitä pyytäessä kannattaa vaihdella syvyyttä ahkerasti. Jos syönti loppuu yhdestä syvyydestä, kalat voivat edelleen napata jostain toisesta. Paikka- ja lajikohtaiset vaihtelut ovat kuitenkin suuria, ja ne voi oppia ainoastaan pelaamalla.


Vuoden- ja kellonaika
Vuodenajoilla on suuri vaikutus syöntiin. Niiden merkitys vaihtelee eri järvissä, mutta kevätaamu on lähes kaikissa se kalaisin ajankohta, joten luonnollisesti silloin myös pilkitään eniten, niin yleisillä hosteilla kuin tiimipeleissäkin. Syystalvella syönti on yleensä hieman heikompi kuin keväisin – eron huomaa ennen kaikkea särkikaloissa, jotka syövät syksyisin paljon huonommin. Tämä kannattaa ottaa huomioon paikkaa valitessa. Keväisin ja syksyisin paras syönti osuu yleensä aamuun.

Keskitalvi on selvästi haasteellisin vuodenaika. Silloin syönti on heikoimmillaan, ja kalat monesti eri paikoissa kuin syksyllä ja keväällä. Syöntihuippu ajoittuu yleensä keskipäivään. Kannattaa varautua morritteluun ja tyhjiin reikiin. Muista lajeista poiketen made syö parhaiten juuri keskitalvella.

Sekä syys- että keskitalvella on mahdollisuus peilijäähän. Tällöin jäällä ei voi juosta, mikä hankaloittaa kaukana sijaitseville paikoille kulkemista. Kalat ovat myös hieman arempia kuin normaalilla jäällä, mutta ero ei ole kovin merkittävä. Kannattaa kuitenkin välttää turhaa kairailua.
 

Sää
Jos oikean toukan valitseminen muistutti rakettitiedettä, sään vaikutuksen arvioiminen on aivokirurgiaa kahden promillen humalassa. Tekijöitä on yksinkertaisesti liikaa (tuulen nopeus ja suunta, lämpötila, säätila), että niistä voisi yleensä vetää mitään johtopäätöksiä. Yksittäiset paikat voivat toimia paremmin tietyillä tuulilla. Jotkut pilkit vaikuttavat myös toimivan eri tavoin säästä riippuen. Nämä oppii yksinkertaisesti pelaamalla ja kiinnittämällä säähän huomiota. Koska sään vaikutukset ovat niin monimutkaiset ja satunnaiset, suosittelen uutta pelaajaa jättämään ne vähälle huomiolle. Tai vaikka unohtamaan kokonaan, et häviä siinä paljon.
 

Miten tämä madepilkintä oikein toimii?
Mademapit ovat haastavia, ja aloittelija saattaa hyvinkin jäädä kisassa täysin kalatta; tapahtuupa tätä joskus itsellenikin. Mateita saadaan kahdella erillisellä madepilkillä (kolmospakin ensimmäiset), sekä molemmilla rautulätkillä. Kärsivällisyys on tärkeässä roolissa: usein voi olla minuuttien taukoja nyvyissä, ja yhtäkkiä tuleekin sitten monta kalaa putkeen.

Mateet viihtyvät parhaiten matalassa: yli kahden pykälän vedestä niitä ei kannata yrittää. Kalat ovat siksikin keskittyneet hyvin pienille alueille normaaleihin kisoihin verrattuna. Toisaalta paikat on myös tämän vuoksi helpompi opetella; jo pari verkkopeliä per mappi riittää yleensä näyttämään mahdolliset paikat. Jos olet löytänyt hyvän luottopaikan, kannattaa pysytellä siellä jonkun aikaa, vaikkei alussa näkyisi mitään elämän merkkejä. Kuten aiemmin mainitsin, kärsivällisyys on tärkeää.

Pilkin uittaminen on hyvin tärkeässä roolissa mateita pilkittäessä. Oikeasta tekniikasta on monia mielipiteitä. Jatkuva, pieni pompottaminen toimii hyvin, samoin kuin pilkin rauhallinen vetely pohjassa. Isoja vetojakin voi koittaa välillä, mutta pilkkiä ei kannata pitää kovin kauan paikoillaan.
 

Kirjolohia, onko niitä?
Kenties tärkein neuvo aloittelijoille: heittäkää Räsänen roskakoriin! Se ei kuulu parhaisiin kirrepilkkeihin useastakin syystä. Ensinnäkin syönti siihen on heikko, varsinkin vähän pienemmillä kaloilla. Räsäselle erityiset tahnat ja katka tuovat vielä omat muuttujansa peliin; näistä toimivinta on hyvin vaikea arvioida. Räsäsellä ei myöskään voi saada siikoja, jotka toisivat kalapussiin mukavasti lisäpainoa monessa istarijärvessä.

Parhaisiin kirrepilkkeihin kuuluvat värikkäät pystyt (etenkin pinkki), rautulätkät, liitsit ja värikkäät morrit. Myös microtasureita kannattaa kokeilla. Uittotekniikasta on jokaisella omat mielipiteet – sekoitus nypyttelyä, hitaita nostoja sekä pitkähköjä taukoja kuitenkin toimii. Suosittelen kokeilemaan ahkerasti ja etsimään sinulle toimivan uittotekniikan itse. Pilkkien toimivuus tuntuu vaihtelevan aika satunnaisesti, joten kisan aikana kannattaa koittaa monia vehkeitä, mikäli tärppejä ei ala kuulumaan.

Mainitsin äsken morrit ja microt. Monelle saattaa kuulostaa oudolta, että suosittelen pilkkejä, jotka vaativat kakkosvavan käyttöä. Pinnasta pilkittäessä irtoamisen todennäköisyys ja nostoaika eivät kuitenkaan hirveästi poikkea kolmosesta – toki siima katkeilee hieman useammin. Syvemmältä pilkittäessä erot vapojen välillä kasvavat, minkä vuoksi pohjasta harvoin kannattaa kakkosvavalla yrittää. Yleensä on järkevää aloittaa kolmosvavalla ja siihen sopivalla pilkillä, mutta vaihtaa pienempään rohkeasti jos kalaa ei ala kuulumaan.
 


8
Mainostus Sallittu! / My Racing Career
« : Elokuu 05, 2011, 15:21:02  »
Kyseessä on uusi, vielä betavaiheessa oleva selainpeli. My Racing Careerissa rakennat kuljettajasi kilpauraa eri sarjoissa, joista ylin on F1. Tällä hetkellä pelissä on vain yksittäisiä kilpailuja, mutta kuningasluokka starttaa n. kuukauden kuluttua.
Vielä ehtii siis hyvin mukaan! Rekisteröimään: http://www.myracingcareer.com/r1642/

9
Järvikohtainen keskustelu / Korpipuro
« : Helmikuu 23, 2011, 22:28:25  »
Varsin mielenkiintoinen vesistö... Jalompaa kalaa tuntuu riittävän, tosin pienessä koossa. Yhtään ahventa tai särkeä ei ole tullut vielä vastaan :wink:

10
Mainostus Sallittu! / DSJ3
« : Joulukuu 13, 2010, 21:52:28  »
DSJ3 eli siis Deluxe Ski Jump 3 on realismin ehdoilla tehty mäkihyppypeli. Monella on varmasti nostalgisia muistoja DSJ2 - pelistä,
jonka seuraava osa DSJ3 siis on. Pelissä ei ole mukana mitään turhaa kuten uramoodia tai muuta sälää, vaan pelin viehätys perustuu onlinehyppäämiseen
sekä ennätysten parantelemiseen offlinessa. Pelissä menestyminen vaatii paljon taitoa ja hieman tuuriakin, mutta jyvät erottuvat akanoista nopeasti.



Peliä voi kokeilla ilmaisen demoversion kautta. Demoversioon sisältyy 4 pelin 40:stä mäestä, ja siinä pystyy hyppäämään vain maailmancuppia
rajallisella hyppääjämäärällä. Kokoversio maksaa 8.5€ ja nettipeli 20€/vuosi, joten mistään kalliista pelistä ei todellakaan ole kyse.
Suosittelen kokeilemaan! Pelin voi ostaa sen kotisivuilta, mediamond.fi.

Jos haluat testata taitojasi kovia luita vastaan, suosittelen hyppäämään onlinessa tai ski-stars.eu - sivun offlineturnauksessa.
Offlineturnauksissa annetaan ajan alkaessa koodi, joka pitää sijoittaa hypääjään nimeen, ja uusinnat parhaista hypyistä tulee lähettää sivulle ennen aikarajan
umpeutumista. Ski-starsin turnauksessa on myös mahdollisuus voittaa palkintoja, kuten aitoja (metallisia) mitaleita ja onlineaikaa.
Sivustolla kilpaileminen on luonnollisesti ilmaista, joten ei muuta kuin kokeilemaan onneasi!



(Ja pakko vielä lesottaa, sillä omasta hyllystä löytyy kullan- ja hopeanväristä mitalia :-) )

11
Propilkki 1 / PP1 - Epäviralliset ennätykset
« : Huhtikuu 07, 2009, 20:16:41  »
Bongasin tuolta qkkelin viestistä erään sivuston, jolla näkee toisia sivuja "menneisyydessä".
Tässäpä on siis (epä?)virallinen ennätyslista:

Ahven
1. Jarkko    1720g    Meri
2. TUOMARI    1720g    Meri
3. Archaeopteryx    1720g    Meri
4. mikza    1720g    Meri
5. antero    1720g    Meri

Särki
1. pilkki man    690g    Vuolasjoki
2. Tulirinta_K    690g    Vuolasjoki
3. Jarkko    686g    Vuolasjoki
4. TUOMARI    684g    Vuolasjoki
5. jaska.p    680g    Vuolasjoki

Kiiski
1. Master    86g    Kiiskilampi
2. SMJ    86g    Kiiskilampi
3. Malbo    86g    Kiiskilampi
4. Archaeopteryx    86g    Kiiskilampi
5. Janze    86g    Kiiskilampi


Siika
1. jukka    2070g    Kauhajoki
2. TUOMARI    2070g    Pihtisalmi
3. Archaeopteryx    2070g    Kauhajoki
4. guru    2070g    Pihtisalmi
5. antero    2064g    Pihtisalmi

Hauki

1. Manninen    17250g    Matojoki
2. matias    17150g    Matojoki
3. lordjake    17150g    Matojoki
4. Pasi 68    17135g    Matojoki
5. A. Hven    17000g    Matojoki


Kirjolohi
1. Craig Stadler    5504g    Ruuhijärvi
2. JERRY    5472g    Ruuhijärvi
3. Lonkero    5472g    Ruuhijärvi
4. Kitzu    5456g    Ruuhijärvi
5. tauno    5440g    Ruuhijärvi

Lahna
1. Mikko -Procyon-    5002g    Savilahti
2. sumo    5002g    Savilahti
3. mahtimeisseli    5002g    Savilahti
4. Hata    5002g    Savilahti
5. dix    5002g    Savilahti
   

Pasuri

1. Mikko -Procyon-    794g    Lehmilampi
2. napa    794g    Lehmilampi
3. exister    794g    Lehmilampi
4. Jeh    794g    Lehmilampi
5. mahtimeisseli    794g    Lehmilampi


Taimen
1. Makke86    2000g    Pilkkijoki
2. Archaeopteryx    2000g    Pilkkijoki
3. mikoi87    2000g    Pilkkijoki
4. Julius Cesar    2000g    Matojoki
5. guru    2000g    Pilkkijoki


5 minuutin kisa
1. lordjake    17150g    Matojoki
2. Jack Tammelin    17064g    Matojoki
3. Klapa kala    17006g    Matojoki
4. zeikki    16986g    Matojoki
5. Jouni    16926g    Matojoki

10 minuutin kisa

1. mikza    23021g    Savilahti
2. jpekkala    21766g    Savilahti
3. dix    20884g    Savilahti
4. Jargevich    20153g    Savilahti
5. pasilan    19968g    Savilahti


30 minuutin kisa
1. Muikku Mulis    38656g    Savilahti
2. Enowoodin pilkkijät ry    33930g    Savilahti
3. merkar    29670g    Savilahti
4. PTK    29664g    Savilahti
5. napa    29019g    Savilahti


60 minuutin kisa
1. Eci    46322g    Savilahti
2. Kimmo    43587g    Savilahti
3. Eci    42271g    Lehmilampi
4. Eci    40983g    Lehmilampi
5. imas    39235g    Savilahti

12
Järvikohtainen keskustelu / Telkänlampi
« : Tammikuu 16, 2009, 08:01:39  »
Mitä on tullut? Äsken 15min kisassa saalista 350g. Isoin assu oli 67g.

13
Propilkki 1 / Ennätykset
« : Marraskuu 16, 2008, 17:00:40  »
Lähettäkää tänne ennätyksenne, kun propilkin sivuilla niitä ei kerta enää näy.
Kuvaa ei tarvii, koska print screen ei jostain syystä PP ykkösessä toimi. Myös Revontulipilkin ennätykset voi lähettää tähän threadiin!
Oma ennätys on 5002g lahna savilahdelta, sekä reilu 7 kilon matojoen hauki.  :mrgreen:

EDIT: Lähdenpä heti yrittämään sitä Mikon vihjaamaa matojoen haukea suurempaa kalaa...

14
Propilkki 1 / Bugi Käärmepurossa
« : Tammikuu 10, 2008, 09:12:03  »
Elikkä kymmenen minuutin kisan lopussa menin punnitukseeen ja painelin nosta-nappia.
Yhtäkkiä se punnitusnäkymä jakautui kahteen osaan,toisessa oli punnituskyltti ja toisessa
pilkki-ikkuna :-o Nykyttelin vähän ja ylös nousi yksi kiiski :-o Sitten se kisa loppuikin, mutta
tdella outo bugi :-o :? :roll:

15
Propilkki 1 / Lehmilammen ISO lahna
« : Joulukuu 26, 2007, 15:02:49  »
Serkku sai lehmilammesta 5002g lahnan :-D Harmi ettei sillä oo nettiä joten ei voi
enkkaa sinne laittaa  :-( Kysyn vaan että saattoiko se olla bugi :?

16
Propilkki 1 / Easter Egeistä
« : Elokuu 05, 2007, 19:25:39  »
Onko pp1:ssä enempää easter egejä kuin matojoen hauki ja kulunnan kaivohauki?
Olisi mukava etsiä,mutta jos se onkin turhaa...


Sivuja: [1]


center>