Chat

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Tasuriman

Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 7
31
Pilkintä / Vs: Saako tasurilla oikeasti?
« : Helmikuu 04, 2017, 07:14:41  »
Se on just näin, ku Eci sanoo. Rimpulaalaitteet vain kylmästi kotiin ja pelkkää tasuria reissuu mukaan. Muuton tulee herkästi luovutettua, ellei osu heti tasuripaikkaan ja ala saada saalista. Itse tein tuon valinnan jo lähes parikymmentä vuotta sitten, eikä ole tarvis ollu sorria morria sen jälkeen.

  Viime maanantaina syönti oli melkoisen vaisua, mutta jotain sentään tuli. Yksi reilu kilonen haauki ja kuusi ahventa. Kappalemäärä ei siis kummoinenkaan ollut, mutta yhteispaino lähess piirulleen neljä kiloa. Selkosuomella ilmaistuna: tasurilla keskikoko on  lähes poikkeuksetta suurempi (mp. reissuissa täysin sama kuin rimpulavehkeillä).  Kyllä sitä perkaa mieluummin muutaman köllin, kuin repullisen sinttejä.

32
Itä-Suomi / Vs: Isompaa ahventa Joensuun läheltä??
« : Helmikuu 02, 2017, 10:28:35  »
Kiitos Eci.

  Eipä aivan hyvältä vaikuta tuo autolla jäällä liikkuminen sitten.

Minua lähinnä noilla vesillä kiinnostaa Kattilasta Selkäluodolle kulkeva penkka ja sen rinteet. Toisena Pikkukalkkusten lähellä olevat pakat. Sieltä saatiin jokunen kesä taaksepäin suurin ahven, jonka koskaan olen nähnyt. Otti kalakaverin pieneen vihreään vaappuun. Olosuhteiden pakosta kala jäi punnitsematta, mutta pituus otettiin talteen melan varteen ja siitä mitattuna 52 cm. Heinäkuisenkin kalan paino alkaa takuulla ykköstä isommalla numerolla. Toivottavasti tuollainen mörkö ei ikinä omaan pilkkiin osu. Selkäluodon penkalta on kesällä otettu isomuksia uistelemalla, mutta talvikelissä ei kelkattomaalla juuri ole mahdollisuuksia paikalle kulkea, jollei autolla pääse. No, ehkä sitkee sissi hiihtäisi, mutta ...

  Noista aiemmin mainituissta olosuhteista lyhyesti: Oltiin siis safarilla ja safarilla tietysti norsuvaaran vuoksi on teltta viisainta laittaa saareen, jossa ei ole tehty norsuhavaintoja lähiaikoina. Jokunen gepardi oli onnistuttu jo kaatamaan, joten eipä ollut aihetta ajaa rantaan, ja autoilla kirkolle punnitsemaan. Liittyihän tilanteeseen todellinen tuurikin, nimittäin sille kalalle. Se tuskin olisi kirkonkyläreissusta selvinnyt elossa.

33
Itä-Suomi / Vs: Isompaa ahventa Joensuun läheltä??
« : Helmikuu 01, 2017, 13:04:02  »
Tänään Oriveden Kalkkusen selällä meinas tulla talven ekat MP:t mutta sain kuitenkin yhden vajaan kilon hauen :D Ei oo joka päivä ihan samanlaista mättämistä, tosin tuolta en oo ikinä saanu mitään kunnon kalaa vaikka se on kuuluisa ison ahvenen paikka.

  Tervehdys Joensuunseudun pilkkikarpaasit!

  Mielenkiinnolla olen seurannut reissujanne, ja kiinnostukseni sai lisäpontta, kun liike siirtyi Oriveden puolelle, ja Kalkkusten seutuville. Tuttuja vesiä Lappeenrannanpojallekin.

  Millä mallilla on kelit Oriveden jäällä? Autolla ilmeisesti pääsee, vai onko railoutumia ilmennyt?
Taisit Eci osua paikalle vain juuri heikoimmaan syönnin aikaan, vaan niinhän pelimies toki pyrkikin tekemään. Tulee hommaan extrahaastetta. Sitä Kalkkusten ja Pötsösaaren väliltä paikalliset näkyvät paljon pilkkivän, ja itsekin olen niitä apajia pyrkinyt vaatimattomilla kyvyilläni verottelemaaan paikkakunnalla käydessäni.

 Kyllähän tässä keväämmällä on aikomus käydä joku tasuri liottamassa Orivedessäkin

34
Pilkintä / Saako tasurilla oikeasti?
« : Tammikuu 19, 2017, 15:08:59  »
   Aloitteleva tasapainopilkillä onkiva saattaa kohdata epäuskoa koko laitteen toimintaan. Törmäsin sattumalta tuollaiseen videonpätkään, jossa homma on jo vakuuttavan tuntuista. Aina ei tasuri noin hyvin pelitä, mutta tuossa pätkässä homma alkaa olla jo mallillaan.

     https://www.youtube.com/watch?v=QIS2TaVwxjE

  Eli kyllä tasurilla kalaa saa ja joskus jopa todella hyvin.

35
Pilkintä / Elämyskala
« : Tammikuu 17, 2017, 14:37:13  »
Hei!
Talvikalakausi on hyvässä vauhdissa, silti foorumi nukkuu ruususen untaan???

Omana pienenä piristysyrityksenäni liitän aiheen, johon toivon osallistumista. Ei nyt sentään päästetä tätä hyvää foorumia hiipumaan.

   Elämyskala.

   Tänä aamuna kelit taas houkuttelivat lähtemään pilkkireissuun. Tosin yöllä satanut kevyt lisälumi laittoikin epäilemään syönnin laatua. Saattaisipa olla hiljaiseloa myös jään alla. Pientä houkutusta toi pari-kolme talvea sitten löyätmäni paikka, jota ei ainakaan pilkkireijin oltu paljoakaan koluttu. Pienen saarenyppylän ympärillä löytyy nopeasti vaihtuvia syvyyseroja. Ainakin parisataa metriä saaren rannasta kulkee penkka, jonka päällä vettä on kolmisen metriä, ja nopeasti laskeva rinne viettää aina kahteentoista metriin asti. Tuo penkan rinne kiinnostaa, joten sinne tänäänkin.

   Ensimmäinen reikä osui penkalle noin kolmen metrin veteen. Ennakkoaavisteluni osuivat oikeaan. Hiljaista oli. Toinen reikä parikymmentä metriä kauemmas saaresta. Sama syvyys ja sama hiljaisuus. Kolmas reikä viitisen metriä sivuun kahden aiemman linjasta. Vettä heti kuusi metriä. Hiljaiselta vaikutti ensimmäiset minuutit, ja pohdin jo uuden avannon paikkaa, kun jysähti. Painava isku tiesi ainakin kohtuukokoista kalaa. Kala antoikin hyvät fiilistelyt laitellessaan hanttiin kunnolla. Välillä se nousi pari- kolme metriä ja kohta jo kiskoi siimaa ainakin saman mitan takaisin. Olipa mukavaa väsytellä hieman isompaa pitkästä aikaa. Ei kestänyt kovin pitkään, kun kala oli noussut jo niin lähelle avantoa, että kirkkaan jään lävitse näin sen valkoisen vatsapuolen kiepahtelevan kalan ilmaistessa omaa haluttomuuttaan järvestä poistumiseensa.
   Vastalauseista ei hyötyä sille ollut, ja kohta se seurustelikin papin kanssa. Parin kilon hauki, ei sen isompi, mutta mukava elämys silti nostaa se kuudesta metristä.

   Sain sen juuri äsken perattua ainakin lähes ruodottomiksi fileiksi. On sillä vielä yksi elämys tarjottavana. Voissa paistettuna.

  Jos löytyy elämyskalajuttuja talvisilta pilkkireissuilta, niin lukisin niitä mieluusti

36
Pilkintä / Vs: Pikaiset pilkkireissut?
« : Tammikuu 13, 2017, 15:49:03  »
Kyllähän noita tilanteita sattuu joskus näkemään toistenkin kohdalle sattuneina. Kerran kevätaikaan olin menossa Ylämaan puolella metsälammelle, kun vastaan käveli jo iäkkäämpi pilkkimies aivan läpimäkänä. Oli harpannut rantamättältä jäälle, joka oli jo auringon pehmentämä. Mies siitä läpi ja kainaloita myöten lampeen. Kaverin reissu loppui siihen, mutta itse pääsin kuivin jaloin jäälle, kun ymmärsin etsiä paremman jäällemenopaikan.

    Toinen kerta oli Savitaipaleen puolella. Etsiskelin metsälammilta pilkkipaikkaa, kun eräällä lammella huomasin miehen istuvan pilkillä hieman kauempana rannasta, rannan tuntumassa oli avanto, jonka ympärillä jää oli punaisena. Arvelin tietysti siinä olleen varsinainen ottiavanto, joten siitä kokeilemaan. Eihän siitä mitään tullut, mutta istuessani katselin kauempana olevia reikiä, jotka samalla tavoin näyttivät olevan veren värjäämiä. Kävelin sitten jututtamaan kauempana istuvaa miestä ja asia selvisi. Kaveri oli leikannut peukaloonsa kairan terällä melkoisen vekin, joka vuoti jatkuvasti. Ei senkään miehen reissu siellä pitkään kastänyt, kun piti lähteä kättä paikkaamaan. Kyllä jäi itseäni harmittamaan se, ettei autossani vielä silloin ollut ensiapulaukkua,

37
Pilkintä / Pikaiset pilkkireissut?
« : Tammikuu 09, 2017, 06:49:43  »
Oletko syystä, tai toisesta joutunut tekemään pikaaisen pilkkireissun? Kerro miksi reissu jäi lyhyeksi? Kysymys nousi mieleeni, kun itselleni tuli eteen vain puolisen tuntia kestänyt, kolmen avannon reissu.

  Eilen oli aivan mahtava kalailma, ja lähdinkin jäälle. Rannasta näkyi järvellä olevan useampikin auto, ja tiesin jään olevan riittävän vahvaa autolle. Niinpä oli erinomainen mahdollisuus ajaa kauempana olevan luodon tuntumaan. Paikalta on noussut ajoittain kiloluokan ahventa, joten houkutusta oli ilmassa.

   Luodon tuntumassa kairasin ensimmäisen avannon. Vettä alla vajaa pari metriä. Liian matalaa, etsinhän pakan rinnettä, joten uusi avanto hieman kauemmas, ja edelleen matalaa. Uusi siirtymä, ja jään petollisuus selvisi. Oli todella liukas ja kaaduin selälleni, pääni paukahti jäähän tosi lujaa. Pienen hetken kuulostelin meneekö taju. Onneksi niin ei käynyt, joten matka jatkui. Kolmas reikä osui jo haettuun rinteeseen, vettä paikalla viitisen metriä. Heti pilkin laskeutuessa pohjaan, sitä kävi tunnustelemassa joku raskaammalta tuntuva. Sai ilmeisesti hieman koukusta huuleensa, eikä enää tuntunut tykkäävän tasuristani. Nostin pilkkiä ylöspäin pari-kolme metriä ja heti kajahti. Parikiloinen hauki!

  Päätä alkoi kuitenkin pakottaa, joten autoon ja kotiin kuulostelemaan tulevaa. Kala fileiksi ja pannun kautta kierrätykseen. Onneksi taisin selvitä illanmittaisella päänsäryllä. Nyt taas reissuun.

   Tai sitten en aivan. Lukaistessani kirjoittamaani, alan epäillä tärähtäneeni enemmän, kuin aavistinkaan.  :-o Teksti vilisee kirjoitusvirheitä, ja olen onnistunut hyppyyttämään rivejäkin vääriin paikkoihin. Pahoittelut sekavuudesta :roll:  Yrittelin saada viestistä jotenkuten luettaavamman muokkaamalla.

  Olenko todellaakin ainoa, jonka on täytynyt syystä, tai toisesta keskeyttää pilkkireissunsa alkumetreillä?
 
   

38
Pilkintä / Vs: Syy vai seuraus?
« : Huhtikuu 04, 2016, 14:18:20  »
Noista särkikaloista ei tasurionkijalle ole riesaa ollut, mutta muutenkin kausi jäi saaliin osalta niukaksi. Joskus on yhdellä reissulla tullut kalaa enemmän, kuin nyt koko talvena. Ainakin lukumääräisesti. Vaisuun kauteen väriä sentään antaa muutama riskimpi pilkkikala. Kuluneella kaudella keskityinkin tavoittelemaan kookkaampia kaloja, ja siinä ehkä osasyy määrällisesti niukkoihin saaliisiin.
 
   Kokonaan en kuitenkaan laske kalakatoa järeämpien kalastusvälineiden käytön vastuulle. Joku poikkeama kalan käyttäytymiseen talvessa on. Pari pilkkimiestä kertoi pilkkikilpailusta, jossa n. 60 osallistujaa on vuosittain, ja voitto yleensä irtoaa 6 -8 kilon saaliilla. Tänä talvena tuossa kisassa kaikkien osallistujien yhteinen kalasaalis jäi alle neljän kilon.

 Omat havaintoni myös tukevat käsitystä, ettei kala ole aktiivisesti ollut liikkeellä. Ahvenilla on ollut merkittäviä määriä pintaloisia, joiden esiintyminen kielii siitä, että kala jurottaa, eikä liiku. Kutupuuhiinhan se ahvenkin valmistautuu, ja alkaa hakeutua kutupaikoille ja -parviin, joten vielä on mahdollisuudet niillä alueilla, joissa kausi vielä jatkuu.

39
Pilkintä / Syy vai seuraus?
« : Huhtikuu 03, 2016, 10:38:22  »
Pilkkikausi tältä talvelta alkaa olla taputeltu. Lienee aika käydä perkaamaan havaintoja.

   Omalla kohdallani saldo jäi todella vaatimattomaksi, huomioon ottaen saaliin määrä suhteessa jäällä vietettyyn aikaan. Keskustelussa toisten pilkkimiesten kanssa, on esiin noussut samansuuntaisia kokemukjsia. Ilmiö ei vaikuta aivan paikalliselta, joten mieleen nousee kysymys: Mikä vaikutti talven pilkkituloksiin? 

   Onko muilla sivulla kävijöillä samaansuuntaisia tuntemuksia kauden onnistumisesta? Jos, niin mistä arvelette niukkuuden saaliin määrässä johtuneen?

   Onko kyseessä vain kohdalle osunut huono tuuri? Onko reissut jatkuvasti osuneet huonoon syöntiaikaan? Onko mahdollisesti myöhäiset syysmyrskyt jäähdyttäneet vedet syvänteitä myöten, jolloin kalat ovat käyneet passiiviseksi. Vai ovatko ravintotekijät liiankin otollisia, ja kalat kylläisiä?  Jokin muu seikka? Mikä?

  Selkeästi normikauteen verrattuna vaatimattomampien saalismäärien syyksi en aivan kokonaan laskisi omaa osaamattomuuttakaan. On sentään tullut jokunen kerta aiemmin käytyä noissa askareissa.

40
Sekalaista juttua / Fiilistelyä
« : Marraskuu 22, 2015, 19:34:01  »
   Hei!

  Pitkästä aikaa päätin laittaa sivulle jotain. Vielä ei pilkille pääse, joten ajattelin hieman fiilistellä entisillä huippureissuilla. Mikäli tämä juttu ei osu oikeaan kategoriaan, tai muutoin ei täytä sivustolle asetettuja määreitä, voi ylläpito käsitellä sitä asialliseksi katsomallaan tavalla. Henkilökohtaisesti en pahastu, vaikka se poistettaisiinkin. Tavoitteenani on tuoda vaihtelua, ja ehkä hieman viihdykettäkin aikana, jolloin kevytkalastuksessa on tapahtumaköyhä aikajakso.





Fiilistelyä.


Talvi tekee pikkuhiljaa tuloaan, mutta pilkkikelit antavat vielä odottaa itseään, joten ehkä on syytä fiilistellä muistellen menneitä kalatapahtumia.
Tästä reissusta on kulunut jo jokunenkin vuosi, mutta mukavat muistot ovat tallella.
Alkutalvi oli ollut lauha, ja jääkelit tulivat vasta joulun jälkeen. Jäälle oli satanut jokunen sentti lunta, joka ehti tammikuun ensimmäisten päivien suojan aikaan sulaakin melkein kokonaan pois ennen uutta pakkaskautta.
  Oltiin tammikuun kymmenennen päivän paikkeilla, kun kaverin kanssa tuumittiin aloittaa talven pilkkikausi. Paikaksi päätettiin ottaa tuttu kirkasvetinen latvajärvi, joka useimmiten olikin meidän aloituspaikka, koska sieltä saattoi hyvällä reissulla löytää myös paistikokoista ahventa.
   Tällä kerralla järvi panttasi kalojaan, ja vajaan parin tunnin näpyttelyn tulos oli yksi pieni ahven.  Päätettiin siinä vaihtaa paikkaa noin puolen kilometrin päässä oleville kaksoislammille. Lampia yhdisti matala salmi, ja ensimmäinen lammista oli joskus myöhään keväällä osoittautunut antoisaksi pilkkipaikaksi. Siis sinne.  Lammet poikkesivat toisistaan niin, että salmen takana oleva oli todella matala, ja vettä siinä oli parhaimmillaankin vain puolitoista metriä. Ensimmäinen lampi oli toki syvempi, ja sitä siis aloimme kokeilemaan. Ei mainittavaa tulosta. Koska päivää oli vielä reilusti jäljellä, ehdotin kaverilleni vielä kertaalleen paikan vaihtoa.
- Kävellään tuon matalan puolen yli. Lammen jälkeen on pienen kannaksen takana järvi, ja siihen on istutettu siikaa joskus vuosia sitten. Niitä saattaa olla vielä jäljellä, ja olen toki joskus ahventakin löytänyt mukavasti. Käydään vielä kokeilemassa sieltä.
Käveltiin siinä sitten sen matalamman puolen jäällä, kun kaveri alkoi utelemaan sen kalaisuutta. Olihan minulla siitä kokemusta aiemmalta reissultani sille edessä olevalle järvelle. Kerroin lammen matalalla puolen onkineeni aiempana keväänä repullisen tosi pientä ahvenensirriä morrilla aivan järveen laskevan puron yläpäässä. Nyt ei oltu kukkoahvenia hakemassa, joten en ollut kovin innostunut, kun kaveri ehdotti kokeilua.
 Joltakin kesäiseltä reissulta tiesin, että lampi matalana oli lähes kauttaaltaan uistinvitaa ja lumpeikkoa kasvava, eikä siksikään hirveästi innostanut kokeilemaan, vaikka kaverini sitä ehdotteli jo toistamiseen.
Alkutalvesta jää oli vielä ohutta, ja noin kymmensenttiseen ei kauaa reikää pyöräyttänyt, joten päätin antaa periksi. Eipähän tuohon pitkään tärväytyisi.
Kairaamani reikä osui sitten tuurilla kohtaan, jossa ei kasvillisuutta esiintynyt, vaan puhdistetun avannon alapuolella näkyi vaalea hiesumutainen pohja. Kolme ja puolisenttinen tasuri solahti noin puolimetriseen veteen. Pai kolme lyhyttä vetoa, ja kädessä tärähti. Kela kiljaisi, kuin äänenmurroksen kanssa kamppaileva kukkopoika, ja siimaa sirahti sekunnissa pari metriä avantoon.  Hauki! eikä aivan pieni, arvasin heti. Kaveri nappasi repustani nostokoukun ja hetken kuluttua hauki sätkytteli jo jäällä.
  Kaveri oli riemuissaan oikeaan osuneesta arvauksesta, eikä minuakaan hamittanut oikeastaan yhtään. Kaveri sipaisi pienen matkan päähän itselleen reiän, ja kiljui kohta saavansa isoa. Parissa minuutissa olikin jo kaksi puolikiloista assua pelastettu mahdollisesta happikadosta, joka ehkä tulevaisuudessa olisi uhkaamassa.
  Koska haukireikä ei muuta tuntunut antavan, siirryin auttelemaan kaveriani niiden ahventen pelastamisessa.  Hetihän se tärähti minullakin, ja kaverilla oli taas isoa koukussa samaan aikaan. Vetäessäni jäälle sellaista nelisatagrammaista assua, kaverini houkutteli jään alta paistinpannun lämpöön jo seitsemänsadan vastaavan painoyksikön yksilöä.
 Se oli tasapainoilun riemujuhlaa tammikuun alkupäivinä.  Varttikiloisesta ylöspäin olevaa raitapaitaa nousi jäälle lyhyen session aikana sen verran, että pilkkireissu päättyi poikkeuksellisesti kaverin toteamukseen: " Näitähän alkaa olla jo tarpeeksi, eiköhän lopetella."  Järkipuhettahan se oli, vaikka itsellä mieli vielä paloikin noihin lujiin tärähdyksiin, joita ahvenet tarjosivat matalassa vedessä. Sanoin vielä yhden reiän tekeväni siihen aloitusavannon lähelle, ja niin pyöräytinkin vielä sen yhden. Nyt oli siimassa jo viisisenttinen mustikkasopan värinen tasuri.  Olin vaihtanut sen punaselkäisen pikkutasurin tilalle, koska pienempi kiersi siimaa inhottavasti. Yhtä hyvin oli tuo viisisenttinenkin toiminut, ja toimi yhäkin, sillä pian tärähti sitten reissun mahtitärppi. Heti alkusoinneista päättelin, että nyt oli sitten suurempaa tarjolla. Arvelin kaverilleni kyseessä olevan jo karkeamman kaliberin hauki, vaikka epäily omaan arvaukseeni kyti mielessä. Siimassa ei tuntunut haukimaista jytkettä, vaan lujaa tiuhasti nykyttävää vetoa. Kun kala sitten vilahti avannon ali, koukuttamassa oleva kaveri näki sen. " Sehän on aivan helvetillinen ahven", hihkui kaveri. Ja sehän se oli. Reissunkruunaja tasan kiloinen raitaveikko.
  Tässä pilkkikauden alkua odotellessa on mukava valmistautua tulevaan muistellen aikaisempia huippureissuja.

41
Pilkintä / Vs: Kaikuluotain pilkinnässä
« : Maaliskuu 04, 2015, 09:28:04  »
https://www.youtube.com/watch?v=LqbtPzOJCe4

Kaikuluotaimen käyttöä pilkinnässä. Onkohan moisesta mitään hyötyä?? Päätelköön jokainen kohdallaan. :wink:

Onhan tuo huikeeta mättöö

42
Pilkintä / Vs: Yöllä pimeän aikaan pilkkiminen?
« : Helmikuu 07, 2015, 13:39:59  »
Omien havaintojeni perusteella ei ahventa kannata pilkillä yrittää iltahämärän jälkeen. Auringon laskun aikaan kevätjäillä saattaa osua huikeaan iltasyöntiin, mutta syöntijakso loppuu varsin pian auringon painuttua horisontin taa.
  Keväisellä iltapilkillä kyllä kannattaa käydä kokeilemassa. Itselläni on kaikkien aikojen tasuritapahtumia juuri tuollaisista iltapilkkireissuista.

43
Aivan ensimmäiseksi Kiitokset Himopilkkijälle erinomaisesti laaditusta viestiketjusta.

Hyvä aihevalinta ja erinomainen aiheeseen syventyminen. Näin syntyy mielenkiintoinen viestiketju, jota on nautinto seurata.

   Itselläni on jonkin veran kokemusta tuollaioselta happikatojärveltä pilkkimisessä. Tai oikeastaan kyseessä on pikemminkin kaksoislammet, kuin järvi. Lampia erottaa matala salmi, joka jäätyy talvisin pohjaa myöten. Alempi lammista on matala, syvimmillään reilu metri vettä ja sen vuoksi vesikasvillisuus kattaa lammen kesäisin varsin tehokkaasti. Kovina pakkastalvina lampi jäätyy niin paksusti, että vesimäärä lienee melkoisesti rajoittunut, lahoava kasvijäte kuluttaa happea, joten kaloilla on tukalat oltavat ja ajoittain lammen kalakanta kokee kovia. Vuosituhannan vaihteen tietämillä saimme lammesta yhdellä pilkkireissulla mahtiahvenia todella mukavasti.
    Kaverin kanssa vedettiin reiluun tuntiin niin paljon kalaa, että kerrankin riitti. Suurin ahven painoi kilon täyteen ja mukaan mahtui useita puolesta kilosta seitsemäänsataan grammaan painavia. Lisäksi vielä paristasadasta grammasta siihen puoleen kiloon painavia koko läjä.
    Aikaisempien kokemusteni perusteella lammessa oli vain niitä kitukasvuisia kääpiöityneitä tirrejä. Mikä oli saanut ahvenet kasvamaan tuollaisiin mittoihin?
    Asia selvisi muutamia vuosia myöhemmin. Kuivan kesän jälkeen tuli aikainen talvi ja lampi jäätyi jo lokakuussa. Kovat pakkaset ja pitkä talvi aiheuttivat matalassa lammessa happikadon ja kalakuoleman. Lampi tyhjeni kaloista. Matala ja kirkasvetinen lampi tuottaa kesäaikaan planktonia tehokkaasti, joten kaloilla on ravintoa yllin kyllin. Lammen kalakanta elpyy ja jos käy niin, että kalakanta on samaa ikäluokkaa ja samankokoista, se kasvaa lukumäärältään runsaslukuisena, niin kauan, kuin ravinto riittää ja kasvu tyrehtyy sitten.  Mikäli käy niin, ettei kaikki kalat kuolekaan happikadon kohdatessa lampea, jää osa kaloista hyödyntämään tulevia poikaskantoja ja näillä on sitten edellytykset kasvaa todella isoiksi. Planktonravintoa ja pikkuhyönteisiä käyttävät "suuret ikäluokat" jäävät kääpiöasteelle, koska eivät pysty kasvamaan suuren lukumääränsä vuoksi. Ravinnon rajallisuus siis estää niitä kasvamasta kokoon, jossa ne pystyisivät syömään lajitovereitaan.

   Tuo reilu kymmenkunta vuotta sitten ollut kova pakkastalvi ja sen seurauksena ollut happikato vei jälleen lammesta kalat. Nykyisin lampi antaa vain sitä ahvenentirriä ja sitä tuntuu olevan lampi täynnä. Kolmeen, neljään vuoteen en ole enää viitsinyt rämpiä tuolle lammelle, vaikka saattaahan siellä joku jättiahvenkin liikkua.

Varsinaisesti tässä ei mitään uutta aiheeseen liittyen ollut, mutta on mukava osallistua näin perusteellisen hyvin rakennettuun keskusteluun.

44
Pilkintä / Vs: Miten tasapaino pilkkiä uitetaan?
« : Helmikuu 21, 2014, 11:30:14  »
Uusia tasurin uittajia: Hieno asia!

  Tässä linkki aiemmin käytyyn, asiaan liittyvään keskusteluun. 

   http://www.kalassa.net/keskustelut/index.php?topic=14358.msg113045;topicseen#msg113045

Toivottavasti näistä on apua ja ennen kaikkea kiinnostuksen ylläpitäjäksi.  Tasurionginta on mielenkiintoinen ja parhaimmillaan todella palkitseva harrastus, vai mitä arvelet seuraavasta.


    Viime tiistaina pistäydyttiin saimaalla parin kaverin kanssa.  Saaren ja mantereen välinen salmi, jolla leveyttä oli vajaa puolikilometriä parhaimmillaan, mutta pituutta ehkä nelisen kilsaa.  Siinä puolivälin paikkeilla, pienen niemen edustalla alkoi tapahtua.
     Vettä noin viidestä kuuteen metriin pohjassa olevan pakan päällä ja siinä tasurit veteen. Syönti alkoi lähes välittömästi, kuten tasurionginnassa yleensäkin. Eli kalaa oli paikalla.
    Ahvenen koko oli alkuun siinä viidenkymmenen ja sadan gramman välillä, kunnes kaveri hihkaisi: " Nyt on iso!" Ja isohan se olikin. Lähes puolikiloinen körmy.
    Ja niitä sitten nousi, joskus pari-kolme peräkkäin ja jokunen pienempi väliin. Pari tuntia oltin jäällä ja kalaa oli joka ukolla reput pullollaan. laiteltiin pienempiä takaisin ja lähdettiin kotiin vetelemään ahvenista fileitä.
   Nopee reissu, eipä ehtinyt vilu tulemaan.

     Tasurionginta on parhaimmillaan juuri tälläistä, vailtettavan harvoin vain osuu tuollaiseen syöntiin. Tosin joskus on mahdollista osua vielä paljon rajumpaankin. Silloin se homma alkaakin tuntua jo miälenvikaselta.

45
Pilkintä / Vs: Miksi kalaa ei tule ???
« : Helmikuu 19, 2014, 13:05:40  »
Nyt se sitten on päättynyt, se hiljainen syöntijakso. Olipa hiukeeta mättöö tänä aamuna. Pari tuntia jäällä ja piti lähtee pois, kun alkoi reput painaa. Paistikkaita nousi tasurilla todella mukavaan tahtiin.

46
Pilkintä / Vs: Keskustelua tasapainopilkeistä.
« : Maaliskuu 01, 2013, 10:38:52  »
Olen saanut kaveri porukassa arvonimen "tyhjän pyytäjä". Ihan syystäkin, koska tänäkin vuonna olen saanut yhteensä 6 ahventa pilkillä.  :-D  Enkä sen parempi ole tasurilla pilkinnässäkään. Varusteisiin on kyllä panostettu. Esim. Sillin tasurit, kevennettyt tasurit, kehimisvavat, avokeloilla varustetut vavat ja kaikuluotain  kuuluvat  itseltäni löytyviin varusteisiin. Näiden piti auttaa saamaan paremmin saalista, mutta eivätpähän auttaneet. Voisiko joku ystävällinen siis kertoa, miten noilla kevennetyillä ja sillin tasureilla kuuluisi pilkkiä. Jos sitten vaikka saisi jotain kalaakin.  Minkä väristä tasuria suosittelisitte joelle jossa näkyvyyttä on metri ja keskisyvyys 4 metriä.

Se on kyllä totta, että välineet eivät tee kalamiestä  :lol:

   Se on tämän kalastuksen kanssa niin, kun monen muunkin asian. Osaamiseen on vain yksi tie ja se on oppiminen.
      Jäälle vaan kokemusta ja oppia noutamaan, sieltä se löytyy. Toki hyvät varusteet ovat myös tärkeitä, muttei pelkkä hifistely vielä takaa saalista. Kyllä se karu totuus on, että parhaiten kalaa saavat ne, jotke sitä aktiivisimmin pyytävät.
     Tässä kokeneemmat voivat hieman tietä silotella antamalla omia näkemyksiään, jottei aivan kaikkien tarvitse lähteä alkutekijöistä liikkeelle.

    Kalastus on niin monisäikeistä puuhaa ja siihen vaikuttavat niin moninaiset osatekijät, joiden oppiminen ja hyödyntäminen vaatii henkilökohtaista osallistumista. Kaikkea ei löydy kirjoista, eikä kaikkea tietoa ja osaamista ole kellään. Riittävä määrä koettua tietoa perusasioista ja niiden soveltaminen vallitsevaan tilanteeseen auttaa jo paljon. Onnistuisten kautta oppii luottamaan omaan osaamiseensa, valineisiinsä ja taitoihinsa. Tyhjiä reissuja tulee kaikille, mutta harvemmin niille, jotka luottavat omaan osaamiseensa. He eivät lannistu, jos kalaa ei ala kuulua, vaan jatkavat etsimistä ja erilaisten vaihtoehtojen kokeilua. Niin vieheiden, kuin paikkojen ja syvyyksienkin suhteen.

  Tämä vuodatus siksi, että varsinkin itse olen huomannut syyllistyväni tasuripilkinnän ylenpalttiseen ylistykseen, ..... mutta on se vaan niin viimesen päälle viehkoa hommaa.

   Totuus on se, ettei tasuri mikään taikakalu ole, joka aina reissut pelastaa. Keskimääräisesti tasurimies saa vähemmän kappaleita, kuin pysty-, tai morrionkija. Tasurilla jää kiisket, ja särkikalat lähes varmasti veteen. Joitakin poikkeuksia lukuunottamatta.
    Tasurionkija tavoittaa kyllä ne suuremmat saaliin keskikoot useammin. Voi olla, että tasurilla saalista kertyy muutama yksilö ja kokonaispaino silti on kiloluokkaa ja kaveri, joka onkii pystyvirityksellä vieressä, saa kokonaispainoltaan tuplaten kalaa, mutta kappaleitakin on sitten kymmenkertainen määrä.

   Ja sitten sokerit pohjalta: Ne harvat kerrat talvesta, kun tasurimies osuu isojen ahventen ajoparveen vieheineen...... :-D...se on yhenlaenen naatinto se.

   

47
Pilkintä / Vs: Mitä pilkkireppunne ''sisältää'' ?
« : Helmikuu 01, 2013, 09:48:55  »
Olisko samanolonen viritys kuin tuo "Noukku" virvelihommissa?

   Tuosta Noukusta olen joskus jonkunlaisen kuvan nähnyt. Toimintaperiaatteeltaan " pilkipelastaja" lienee samantapainen.

    Yksi suosikkipilkintä paikoistani on kirkasvetinen latvajärvi metsän keskellä. Aikojen saatossa on veteen kaatunut rantapuita ja monesti tasapainopilkki tarttui hakoon ja kalustotappioita syntyi. Tasurit maksavat rahaa, joten kustannuspaineita harrastuksen suhteen vähentääkseni aloin kehitellä laitetta, jolla saisi ainakin osan hakoihin tarttuvista vieheistä pelastettua.
      Laite syntyi pätkästä 10mm. happoterästankoa ja TIG- hitsauslangasta.

Tankoon sahasin pitkittäisuran siimalle. Alapäähän viistoukset ja tarttumakärki. Yläpäähän lenkki vetonarulle. TIG-langasta siimauran yli upotetut pidikkeet ja yksinkertainen sekä toimiva laite oli valmis.

48
Pilkintä / Vs: Mitä pilkkireppunne ''sisältää'' ?
« : Tammikuu 29, 2013, 12:34:44  »
Pilkkirepun sisältö?

    Karun yksinkertaisella varustuksella liikun.

  Repussa 2 - 3 pilkkivapaa.
 Kala-astia, leikattu 4 l. muovikanisterista.
 Sohjokauha.
 Pilkinpelastaja.

   Loput kamat haalarin taskussa.

 Pilkkikukkaro,
 taskuveitsi,
 tulitikut.

    Naskalit kaulalla, jos vähänkin arveluttaa jään kantavuus. Muutoin haalarin rintataskussa.

49
Pilkintä / Vs: Paistikalan metsästystä
« : Tammikuu 05, 2013, 10:59:42  »
Ennenkuin nuo kokeneemmat ehtivät antaa asiantuntevia vastauksia, laittelen omia näkemyksiäni.

   Ensinnäkin tärkein:
    Mikäli sitä kossua on matkassa, niin ei sitä pidä väärinkäyttää avantoon kaatamalla. Huomattavasti oikeampi ja tuloksia antavampi tapa on, mikäli jäällä näkyy kuljeksivan tasurimiehen näköistä pilkkijää, tarjota sitä kossua tälle.
      Siitäpä saattaa kirvota jo mukavasti vinkkiä ottipaikkojen suhteen.

    Toiseksi:

   Käsitykseni mukaan siika on kala, joka kuljeksii usein liki jään alapintaa ja sen pelastamiseksi jääkannen yläpuolelle, on tuo hopeasiipi jo käypä peli. Outoa, jollei tapahtumia ole osunut.
  Mikäli kyseessä on siika, niin arkana kalana se saattaa säikkyä pientäkin ääntä. Tuskin sentään sitä kossupullon korkin narahdusta. Mikäli kalastelu on tapahtumien puutteessa siirtynyt enämpikin siihen kossutteluun, en ihmettele saaliin suhteellisen vaatimatonta määrää. Yhtä kallaa vähempää, kun ei saa millään reissulla.
     Aloittelevalla pilkkikalastajalla on aina pieniä käynnistysvaikeuksia saaliin hankinnassa. Paras keino on tehdä ensimmäiset reissut asiaan jo perehtyneen matkassa. Ottipaikat ovat jo näillä tiedossa ja tilannekohteisia neuvoja on välittömästi saatavilla.

    Tätä lukiessasi olet jo varmasti edennyt pilkkiharrastuksessasi tasolle, jossa saalistakin on kotiin kannettu.

    Kireitä siimoja jatkossa niiden paistikalojen merkeissä.

50
Pilkintä / Vs: Keskustelua tasapainopilkeistä.
« : Joulukuu 22, 2012, 12:44:57  »
Terve!

Nyt tarvis innokas pilkkijä apua. Viime talavi oli oikiastaan ensimmäinen kunnon pilikkitalavi ja sillon oli tärkeintä se kalan saanti ja määrä. Eli pystypilkeillä ( 5 cm kupari, jossa hopeapeili) ja mormuskoilla tuli ongittua pikkusta ahventa. Ja kalaahan tuli sopivasti. Kuitenki tänä talvena pitäs ruveta saamaan jo isompaa kalaa ja opeteltua tuota tasapainohommaa. Elikkäs pitäs hommata tasuri, jolla saa matalasta (1-2,5m), suht tummasta vedestä ahventa ja haukia. Minkäänlaisia ehotuksia? Ts. Jos voisitte kertoa mimmosilla vehkeillä olette itse saanu hyvänlaista ahventa/haukia ?

    Terve !

    Tumma vesi tarkoittanee ruskeaa, suovesien värjäämää vettä, joka muuten ei ole sameaa?  Kokemusteni perusteella lähtisin liikkeelle puna/ruskeasävyisillä vieheillä. esim. kullalle vivahtavat savumuikkuvärit tulevat ensimmäisenä mieleen.
    Hyvä onkisyvyys n. 50 millisille tasureille, mutta olen monesti havainnut kaloja löytyvän vielä huomattavasti matalimmistakin paikoista. Jopa niin, ettei jään alle jää vesitilaa, kuin pari-kolmekymmentä senttiä.
 Tarkemmin kalastuspaikkaasi tuntematta, oletan vesialueen olevan jokseenkin matalaa, ehkä jokialuetta. Matalassakin samat perussäännöt, eli kalat parveilevat mieluummin paikoilla, jossa on syvyyserot selkeitä.

   Aloituspakettiehdotukseni matalaan tummasävyiseen veteen.

   Onki:   Jäykähkökärkinen vapa esim Teho lasikuitukärjellä. Vaihtoehtona kehimisvapa.

   Vieheet.   n. 50 mm tasurit ( savumuikku, punaruskea/ kultasävy, Musta/ helmiäinen, Ärsytysväri papukaija.) Älä sorru halpismalleihin. Joukossa voi toki olla hyvinkin uivia ja kalastavia, mutta on todellista kalamiehen tuuria löytää sellainen. Rapala, kuusamo, nilsut, karismaxit, ovat kohtuu turvallisia valintoja ja toki merkkejä on paljon lisääkin. Itse olen opetellut Rauhalan pilkkien uittoa ja tykästynyt niihin.

50 mm, on hyvä yleiskoko, joka kelpaa niin pienelle, kuin kookkaallekin petokalalle ja toimii hyvin mainitsemissasi syvyyksissä. Tuntuma vieheeseen säilyy vielä kalastettaessa yli viiden metrin syvyyksissä.
   Taidon ja kokemuksen karttuessa, tulee myös tarve kokeilla suurempaa kalaa suuremmilla vieheillä. Aloittelijan hyvä yleiskoko on tuossa 50 millin vieheiden kokoluokassa.

   Siima: .18 monofiili. ( Monofiili joustaa, kuitusiimat eivät)

     Vinkki:   Kelan jarru ehdottomasti ison kalan iskua myötääväksi. Tarvittaessa työstettävä jarrumekanismin salpaa. Toimenpide vähentää huomattavasti viehehävikkiä.

51
Joo ja lipsautetaan sitten keskustelu tuohon vilunkipeliin kilpailussa.

   Kaveri oli takavuosina pienissä kisoissa, taisi olla jopa työpaikan kisat, sattumoisin kairannut ennaltavalmisteltuun paikkaan. Pilkkiin sotkeutui ohut ja pitkä vaijerinsäie, johon oli pujotettu kiduksistaan puolikatiskallista eläviä ahvenia. Oli siinä pienenaikaa miettinyt, pistäisikö potin itselleen, mutta ei kuitenkaan sitä tehnyt. Oli sitä punnituspaikalla joukolla päivitelty, mutta viritelmän tekijä jäi selvittelemättä.
    Itse olen kerran kisoissa osunut ilmeisesti ennalta mäskitettyyn kohtaan. Mökkijärvellä oli kevättalven perinteiset kisat. Sattui itselleni talviloma ja kävin muutamaa päivää ennen kisoja mökillä ja tietysti pilkilläkin. Yhden karikon kupeella sattumalta huomasin jo umpeen jäätyneen avannon, josta pilkisti ohut risu.

 En tuota osannut silloin edes epäillä  kummemmin. Kairasin siihen viereen, ja kalaa alkoi tulla aivan erinomaisen mahdottomaan tahtiin, verrattuna muualla tapahtuneeseen syöntiin.
   Koska olin hyvän paikan löytänyt, niin pitihän sitä kisaankin osallistua. Hyväkuntoisena kipaisin sitten kisa-aamuna heti tiettyyn paikkaan ja aloin mättää särkeä ja ahvnetakin konttiin. Tallaili siihen sitten eräs paikallista kalamiehstä. Kahteli ja pyöri tovin siinä, kairaili siihen ympärille omia reikiään, muttei sitä kalaa niistä tullut likikään samaan tahtiin, kuin itselläni. Eipä siinä minun tarvinnut reikää vaihtaa, kuin vasta lähempänä kisan loppuaikaa. Hetihän ukko kimposi jättämälleni avannolle. Alkoi sitten saamaan siitä vieläkin paremmin, kuin minä siitä lähituntumasta. No, ei se enää palkinnoille ehtinyt. Minä taisin tulla silloin toiseksi.
     Muutamana talvena sitten menestyksen innoittamana kävin samalla kevätkisalla, mutta en sijoittunut enää neljättä sijaa ylemmäs. Joka talvi kisan voitti se sama mies.
   Nyt, kun pilkin pelkästään tasapainoilla, en ole enää kisoista innostunut, vaikka myönnettävä on. Kyllä niissä oma jännityksensä ja viehätyksensä on. Ehkäpä tässä vielä, kun sopiva kisapaikka osuu aikatauluihin, niin....

   Niin ja se kysymyshän tähän piti.   Oletko törmännyt kisoissa vilunkpeliin, tai siitä epäilyä herättävään tilanteeseen?

52
Pilkintä / Vs: OG:n pilkkipäiväkirja 2012
« : Tammikuu 22, 2012, 18:00:41  »
Kelpo tarinaa: Kyllä sitä voi kertoa muutoinkin, kuin mahtisaaliin saannin jälkeen.

Onko kokeiltuja paikkoja tuossa piensaimaan Mielakansaaren seudut? Riutanselältä ja Koneenselältä löytyy tuurin osuessa kohdalle, myös possuahventa. Itselle on tuo Merenlahden seutu jäänyt hieman vieraaksi. Muutamia reissuja olen vuosia sitten sinnepäin heittänyt, mutta kokemukset ovat jääneet melko pieniin kaloihin ja niitäkin melkoisen harvakseen on noussut. ( ? )

53
Pilkintä / Vs: Keskustelua tasapainopilkeistä.
« : Huhtikuu 13, 2011, 14:25:10  »
Viikonloppuna huomasin, että tasurilla voi saada hyvinkin kalaa. Ennen sain vain sattuma ahvenia. Viime reissulla lähes joka reiältä tuntui saavan jotain, ja kalat tärähtelivät kunnolla kiinni. Rupesin uittamaan tasuria terävillä nykäisyillä, kun ennen tein rauhallisia liikkeitä. Ehkä vaikutusta?

Lauantai oli kertakaikkiaan hieno päivä. Kuvassa myös hauki josta jo kirjoittelin toisessa topikissa.
http://img251.imageshack.us/i/img023qy.jpg/
Isoimmat ahvenet noin kolmesatasia.


Ps. Tasuriman, tasuroitko kesäisin?

    Joo, kyllä sitä tasuria tulee uitettua hieman kesälläkin. Toimii aivan mainiosti ja siinä voi samalla katsoa vieheen uinnit valmiiksi talven varalle.
    Ankkuroidusta veneestä pilkintä tasurilla onnistuu erinomaisesti, eikä pidä välittää vaikka tuuli hieman kieputtaakin venettä ja tasuri kulkee siimassa mukana.On se alkuun vähän orvon oloista, kun siima tulee vinossaveneen liikkuessa. Kalastukseen sillä ei ole isompaa vaikutusta. Tasurille vain liikettä, niin se ui ja kalastaa samalla.

   Olipa mahtikelit jäällä tänään. Yöpakkasen jälkeen liikkuminen oli mukavaa ja aurinko paistoi , mutta ei pahemmin pehmittänyt pintaa vielä. Syönti oli heikohkoa ja olin niin vierailla vesillä, etten oikein löytänyt paikkoja. Kahden saaren välissä löysin vielä karikon, jossa kairasin kiveen.
    Alppijääkärin taskuveitsen viilalla sain kairaan terää sen verran, että reissun sain tehtyä.
    Tuon karikonlaidalta reissun ainoat ahvenet 15 kpl. pari siinä 300 grammasta ja loput alle sadangramman silppua.  Nyt jo tekis mieli lähtee iltapilkille lammille, jos sais tuota saalissaldoa kohennettua.
     Jääkelit näyttäisi päättyvän tähän viikkoon, ehkä viikonloppuna vielä voi päästä, mutta siihen taitaa jäädä.

54
Pilkintä / Vs: Keskustelua tasapainopilkeistä.
« : Maaliskuu 31, 2011, 11:58:25  »

Tämän viikon sunnuntaina pyörähdetään täällä: http://maps.google.fi/maps?hl=fi&ie=UTF8&ll=63.2047,23.684464&spn=0.080017,0.234146&z=12
Paikasta on syvyys karttaa paljon ja kaloja on myös saatu on, mutta paikoja ei tiedetä. :-P
Karttoja katon retkikartta.fi:stä, tasureilla yritetään isoa.

Mode-edit.
Yhdistetty kaksi viestiä yhdeksi ja muokattu luettavaan asuun.
-Q

[/quote]

  Näin kohdetta tuntematta, tuo Kirkkokarin seutu laivaväylän puolelta näyttäisi mielenkiintoiselta, samoin, kuin Vartijasaaren laivaväylän puoleinen laita. Muutamia monttuja tuossa myös näyttäisi olevan, joten ehkäpä niitten laitamilla voisi olla odotettavissa tapahtumia. Toki ottipaikan näköistä pohjamuotoa pitkin ja poikin järveä.

    Järvessä lienee muikkua, ja kuoretta, joten isoja tasuriahvenia saattaa liikkua parvissa myös välivedessä.
    Kerrothan meille  muillekin kalareissun tuloksista?

55
Pilkintä / Vs: Keskustelua tasapainopilkeistä.
« : Maaliskuu 27, 2011, 13:06:10  »
Nyt oli lähes "pakko" kirjautua ja kirjoitella omia tasurialoittelijan kokemuksia.

Nassikasta asti pilkkinyt mutta nyt aikuisiällä jäänyt vähemmälle, lopputalvena on tullut taas ihan uusi kimmoke talvikalastukseen, kesällä on vieheet vedessä viihtyneet kyllä. Uusi 6" kaira tullut hommailtua nyt jne

Tasureita on muutama vain, 40mm sieppari piisamipyrstöllä (muikkuväri), 40mm nilsmaster (ahvenväri mutta räikeämpi), Rauhalan pietari 50mm (tumma selkä, vihertävä maha ja raitoja, jonka alle vaihdellut värikoukkuja) ja muutama halpis, jotka heivaan pois.

Viime vkl testailin tuota siepparia, syvyyttä n. 1,5m, meinasi jo usko mennä, MUTTA SITTEN  :-o tärppäs pieni ahven ja toinen perään, jumalavita että anto uutta uskoa, oikeasti  :lol:

Juuri kotiuduin Lintulahden ahvenpilkistä (isoin ahven voittaa), huvikseen lähin, suurinpiirtein sillä asenteella, että kaikki tai ei mitään ja pelkkiä tasureita käytin. Oikeastaan viimeiset 10min kun oli jäljellä niin alkoi tuohon 50mm pietariin napsimaan kiinni, 2 pientä tuli ja sitten otti hieman isompi kiinni (ehkä joku 89,9567g :) ) sain näkyviin jo, mutta ei pysyny, koura perään vaan mutta emmie sitä kiinni saanut enää, sen jälkeen joku kävi tökkäsemässä vielä, ajatukset pienemmän vaihtoon kävi mielessä mutta aika loppuikin siinä sitten.

Tiedossa oli kyllä, että tuollaisessa tapahtumassa jossa liikkumista on rajoitettu, on hankala päästä hyville paikoille, tai ylipäätänsä niitä edes etsiä rauhassa. Täten joku pystypilkki jossa morri perässä, olisi voinut tulosta tuodakkin (kuten voittajalla 292g ahven ja sinne matkasi 60" LG töllötin) ja kyseinen ahven tuli n. 4m päästä mun aloituspaikasta ihan aloituksessa.. munkkia munkkia..  :evil:

Varmaankin leikari laiteltava ylemmäksi, tuntu kaikki pyörivän, vaiko lie mun tehon heiluttelusta johtuvaa, siima täytyy kattoa vielä (ei mitään paksua kyllä nyttenkään) Oikeastaan ainoa jonka liikkeitä siimasta osasin ja pystyi seuraamaan, oli tuo Pietari, varmaan kun hieman isompi oli ja tekee isompaa liikettä? Pieni lukko on käytössä, mutta 4cm olen tehnyt lenkin erikseen :roll:

ajattelin vielä muutaman tasurin hommata, eri värejä, koitan rajoittaa hankinnat alussa näin pariin merkkiin, kattelis sitten joskus lisää kun pääsee enemmän perille hommasta. Alku vaikuttanut ihan oookoolta jo nyt ihan oikeasti alle 5 kerran jälkeen.

kovasti seurailen mitä kokeneemmat kirjoittelevat, hyviä juttuja ja vinkkejä paljon jo saanut, niillä eväillä aloittanutkin tän touhun.

 Hiukan omia havaintoja tuosta Rauhalan Pietarista.

    Viehe on herkkäuintinen ja hyvin kalastava, mutta valitettavan usein siinä esiintyy tuota kiettämistä ja se vaikuttaa melkoisesti myös kalastusominaisuuteen.
   
    Soitin Aaro Rauhalalle ja keskustelimme tuosta ongelmasta. Rauhalan mukaan pilkkiä voi taivuttaa varovasti vasten kiertosuuntaa, varoen samalla uintilevyä, ettei se rikkoonnu, tai irtoa.
    Viehe on kuitenkin helpompi virittää vaappujen tapaan kallistamalla selkälenkkiä kiertosuuntaa vastaan. Vieheen uinti on kohdallaan, kun se ei enää kierrä, tai kierto on erittäin vähäistä. Samalla vieheen kalastavuus paranee merkittävästi.

    Olen itse käyttänyt Rauhalan tuotteita, lähinnä Pietaria, tasurionginnassa ja henkilökohtaisesti olen hyvin viehtynyt em. tuotteeseen.
   

56
Pilkintä / Vs: Keskustelua tasapainopilkeistä.
« : Maaliskuu 25, 2011, 20:37:00  »
miten tasurilla saa sitä ahventa? koska olen ostanut monia,mutta kalat eivät vaan ota niihin.

Tässä linkki aiemmin aiheesta käytyyn keskusteluun. Hieno asia, että olet kiinnostunut tasurionginnasta. Homma vaatii hieman paneutumista, mutta antaa myös ajoittain avannon kautta mukavaa palautetta.
 
 Mikäli niin on käynyt, ettet ole onnistunut tavoittamaan ahventa tasurilla, niin  mahdollisia syitä lienee:
   -Kala ei ole ollut syönnillä.
   - Et ole osunut sopivaan paikkaan, eli paikalla ei ole ollut kalaa.
   - Välineet eivät toimi ( huonosti uiva viehe, liian paksu siima...jne.)

    Tutustu linkissä oleviin asioihin ja kysele lisää, jos jotain tulee mieleen. kokeneemmat tasuripilkkijät antavat mielellään vastauksia oman kokemansa perusteella.

    kiinnostaa nyt, minkälaisia tasureita olet kokeillut?



http://www.kalassa.net/keskustelut/index.php?topic=14358.msg113045;topicseen#msg113045

57
Pilkintä / Vs: Pilkintä metsälammilla
« : Maaliskuu 22, 2011, 14:57:06  »
No onkos sitä ahventa jo tullut?

Itse voisin parin viikon päästä käydä kokeilemassa.

Niin, kysyisin pari kysymystä tässä:

Mitä kannattaa käyttää lammilla pilkkiessä esim. tasureita, mormyskoita jne...?

Kuinka isoja tasureita ja mormyskoja käytätte näin keväällä?

Onko kelillä mitään väliä sataako lunta tai paistaako aurinko?

Pitääkö lumi olla täysin sulannut jään päältä, että valo pääsisi jään alle?

Toimiiko surviaisen toukka paremmin kuin kärpäsen toukka?

Kiitos etukäteen vastauksista!

  Kävin tänään kokeilemassa ja tulihan sitä kalaa.
Tuollanen vaaksan mittainen oli syönnillä aamusta yli puolen päivän ja syönti tuntui vain jatkuvan.
50 mm punaruskea Pietari pelitti kokolailla hyvin. Kala vain oli sinttikokoa. Yksi ainoa saattoi yltää sataan grammaan.
   Näyttää lammet heräävän .

   Noihin kysymyksiin.  Kaikkiahan noista kannattaa kokeilla, morri ja pystyviritelmät tietysti ovat herkempiä antamaan saalista.

   Itse käytän tasureista kokoja 30 millistä 80 milliin.

 Ilman kirkkaudella ei näin keväällä ole oikeastaan suurenmpaa väliä, kala syö, jos on syödäkseen satoi, tai paistoi.

   Ei lumen tarvitse olla kokonaan jäältä lähtenyt. Auringon kulma on jo niin suuri, että valoa pääsee jään alle ja planktonkasvusto on käynnistynyt. Siitä seuraa planktonsyöjien (= kaiken maailman öttiäiset ja kalanpojat) aktiivisuus lisääntyy ja niitä alkavat isommat kalat jahdata. Ravintoketju herää talviunestaan.

    Survari on aina survari, mutta syönnin päällä ollessa ei kärpäsentoukillakaan pulaan jää.

58
Pilkintä / Vs: Pilkintä metsälammilla
« : Maaliskuu 21, 2011, 13:30:04  »
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/image?request=GetMap&bbox=504203,6769932,516203,6781932&scale=80000&width=600&height=600&srs=EPSG:3067&styles=normal&lang=fi&lmid=1291902335654

Tuota aluetta on tullut harattua talvisin jo lähemmäs 15 vuotta, enkä ole kerennyt lähellekään jokaisella lammella käydä. Osalle noista ei mene tietä lähelle joten siellä on aika hyviä ylläreitäkin ollut seassa.
Yleensä sitä pyrkii käymään yhdellä varmalla lätäköllä ja vaihtaa jossain kohtaa päivästä aiemmin käymättömälle lammelle, kuinka tiet nyt sitten sattuvat olemaan aurattuna.

  Näin asia juuri on. Alueella on todellakin lampi poikineen ja minäkin olen noita koetellut tahkota joka talvi, ja aina sieltä voi uuden etsiä.
  Ja niitä ylläreitä noilta vesiltä voi osua kohdalle. Yli kilosta ahventa ovat saaneet kuulema joka talvi. Suurin tämän talven kuulemani kertoo 1670 grammasesta. Oletko kuullut suuremmista?
   
 Alueella on lätäköitä niin paljon, ettei olla törmätty samalle. Morjestellaan, kun niin käy.

59
Kaikkea kalastuksesta / Kalan painon määritys kenttäoloissa.
« : Maaliskuu 16, 2011, 14:39:34  »
Onpa tullut joskus jouduttua tilanteeseen, jossa haluaisi määritellä saaliskalan painon, mutta ei ole kalavaakaa matkassa.
    Reissussa saattaa joutua tilanteeseen, jolloin ei voi lähteä viipottelemaan kala kainalossa kaupan vaakaa estimään, mutta kalan paino pitäisi saada tiedoksi.  Se kyllä onnistuu yksinkertaisen puntarin avulla.

  Puntarin voi rakentaa näin.

   Etsitään sopiva keppi, joka ripustetaan roikkumaan puun oksaan .
Kepin toiseen päähän saaliskala roikkumaan ja tasapainotetaan puntari sopivalla vastapainolla. Esim vedellä täytetty virvoitusjuomapullo, retkikirves tms..Pääasia, että vastapaino on myöhemmin toistettavissa täsmälleen samanpainoisena.
   
   Siirrellään punnittavaa ja vastapainoa niin, että saadaan viritys tasapainoon. Merkitään keppiin tukipiste( ripustuskohta), punnittavan saaliin ripustuspaikka ja vastapainon ripustuspaikka. Keppi vain reppuun myöhempää uudelleen punnitusta varten.

    Myöhemmin voidaan määritellä saaliin paino melko tarkasti palauttamalla virityksen tasapainotila käyttäen samaa tukipistettä ja vastapainoa. Saaliin ripustuskohtaan lisätään painoa niin kauan, että tasapaino kenttäpuntariin löytyy. Näin on löydetty saaliin paino uudelleen ja voidaan vaakaa käyttäen muuttaa kiloiksi.

60
Pilkintä / Vs: Kalan käsittely jäille nostosta eteenpäin
« : Maaliskuu 16, 2011, 14:15:41  »
Talvella kalan säilyminen ei ole ongelma, joten sen vuoksi en pidä verestämistä tärkeänä. Kuitenkin esim hauki on mielestän maukkaampaa, jos sen on verestänyt heti pyynnin yhteydessä.
 Ahvenesta en minäkään osaa mennä moittimaan makumuutosta. Ei kai se pieni verimäärä, joka fileeseen mahdollisesti jää, muutoinkaan epäterveelliseksi muodostu.
   
   Pyrin palauttamaan sinttikoon kalat heti takaisin veteen ja paistikkaat päästän tuskistaan niskat taittamalla.
Usein tulee keväämmällä fileoitua saalis jo jäällä. Viimeistään kuitenkin heti kotona. Matkassa kulkee muovipussirulla ja veitsi. Fileet pussiin ja ilma mahdollisimman tarkoin pois pussista ja sitten pussin suu solmuun. Jos ilmat alkavat olla lämpimän puolella, niin toiseen pussiin jääsohjoa, tai lunta ja pussit sisäkkäin.

    Huolella käsitelty kala on maukasta, mutta haittana on, jos joskus joutuu syömään kaupasta ostettua kalaa, niin siinä maistaa heti ettei se ole tuoretta. Kaupasta ei saa  niin tuoretta kalaa, ettei siinä olisi jo makuvirheitä.

  Tuosta perkaamisesta. Kuten Aatami toteaa, sen voi tehdä kohtuu siististi. Perkuujätettä aina syntyy, mutta ei sitä tarvitse roiskutella. Minulla on perkuulaudan alla sanomalehti, johon siirrän sisälmykset, pään ja nahkat. Perkuun jälkeen pyyhin laudan talouspaperilla ja lauta syrjään. Perkuuroippeet käärin sanomalehden mukana paketiksi , jonka vien kompostiin.

Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 7


center>