Chat

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Tasuriman

Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 7
61
Pilkintä / Vs: Keskustelua tasapainopilkeistä.
« : Maaliskuu 10, 2011, 11:42:38  »
Ahaa, niinkuin entinen ässä? Tuota ässää mulle muuan 83v. kalamies jo vähä suosittelikin, josko vielä alkuperäisen löytäis niin vois investoida. :-P.

 Olisko se 80mm hyvä assulle vai liekkö muita kokoja edes olemassakaan?

    Alkuperäisen Ässän löytäminen saattaa tuottaa vaikeuksia. Ässähän on tasapainojen legenda, monen tasurimiehen luottopeli jo aikojen takaa. Taitaa vaan sen valmistus jo loppunut. Pikku ässä, alakoukuton ja väkäsettömin etu-ja takakoukuin  oli jossain vaiheessa kilpapilkkijoiden suosikkeja.

   Tänä päivänä tasuritarjonta on monipuolista ja hyviä soittopelejä löytyy monista malleista.
   
 Tuo mainittu 80 millinen on käypä väline isoa ahventa ja muuta isoa petokalaa haettaessa.
   Pikkutirrit alkavat karttaa tuon kokoista. Ahven alkaa olla jo pannukokoa, joskin iso ahven ottaa hanakasti myös pieniin tasureihin.  Vieheen koko on siis harkittava paikka -ja tapauskohtasesti.

  Ei voi suoraan väittää, että isolla tasurilla saa isoja ja pienellä pieniä.

62
Pilkintä / Vs: Keskustelua tasapainopilkeistä.
« : Helmikuu 21, 2011, 14:33:20  »
Kannattaako sinun mielestäsi ottaa levypyrstöisen tasapainon mahakoukku pois ja lisääkö pyytävyyttä se että laittaa muutaman kärpäsentoukan koukkuihin?

    Minun mielestäni ei alakoukkuja tarvitse poistaa. Vaikka isompi kala syönnillä ollessaan onkin lähes poikkeuksetta iskenyt tasurin etu-, tai takakoukkuihin, niin en näealakoukkujen haittaavan kalastusta.
    Toki on niin, että alakoukkuihin pyrkii pikkukalaa herkemmin, mutta olen saanut kiloluokan ahvenen, joka oli alakoukussa.
    Hyvin usein hauki on kiinni alakoukussa ja vain suupielestään, joten antaisin alakoukkujen olla paikallaan.

  Pienet Ässätyypin karvapyrstötasurit  toimivat ilman alakoukkuja, varmaan syistä, joita tuolla edellä on käyty lävitse. ( rauhallinen uinti, joka muistuttaa poikasvaiheen kalan liikkeitä)

    Tuolla edellä kysyit Karismaxin kokosuositusta. Omat Karismaxini ovat sieltä 70 -80 millin kokoluokasta. Koko on kokolailla toimiva. Karismaxin alakoukku on valmiiksi värillisenä, ei liene syytä poistaa, tai vaihtaa.
   Viehe on opetettu uimaan myyntivarustuksessa, joten muutokset voivat vaikuttaa saalistuskykyyn. Suuntaan A, tai suuntaan B.

63
Pilkintä / Vs: Keskustelua tasapainopilkeistä.
« : Helmikuu 15, 2011, 10:58:23  »
Mielenkiintoisen näköinen paikka. Koko järvessä vain yksi tuollainen potero.  Kun tuosta on kilokoon ahventa löydetty, niin luultavasti kohtuullisen käyty paikka.
   Välivedestä, vai pohjasta? Siinäpä kysymys.  Olen Saimaalla onkinut syvemmältäkin tasurilla, joten kokeilla voi ja kannattaa aivan pohjalta alkaen. Itse kokeilisinkin rannasta syvällepäin myötäillen tuota jyrkänteen rinnettä.

   Itse lähtisin oletuksesta, että isot ahvenet ajavat saaliskalaparvea syvältä tuohon jyrkänteen rintaan. Millä syvyydellä , onkin jo arvoitus.  Se riippuu paljolti olosuhteista. Kokeilemalla homma selviää. Isohkoa tasuria vain uittelemaan.
     Iso ahven ei kuitenkaan ole aina syönnillä, joten tuuria tarvitaan ja kärsivällisyyttä myös.
 

64
Pilkintä / Vs: Keskustelua tasapainopilkeistä.
« : Helmikuu 14, 2011, 09:26:31  »
Kävin justiinsa kelan viilaamassa, joten nyt se näyttäis pelittävän  :-D

Pilkitäänkö karvatasureilla samalla tavalla kuin levyillä ja onko niille jotain niksejä lisäksi?

http://www.kalassa.net/keskustelut/index.php?topic=14358.0

Tässä yksi linkki aiemmin käytyyn keskusteluun. Josko tuosta löytyisi joitakin vinkkejä uusille tasurionkijoille. Tai nousisi kysymyksiä mieleen.

65
Pilkintä / Vs: Keskustelua tasapainopilkeistä.
« : Helmikuu 11, 2011, 14:58:41  »
Edelleen tuosta jarrun viilaamisesta.
Pidän sitä kohtalaisen tärkeänä ja juuri tasurionginnassa. Todennäköisyys , että jossakin vaiheessa pilkkiin tällää isompaa petokalaa, eikä se tule hyväilemään viehettä.
   Se ampuu, kuin nato-ohjus kiinni, eikä siinä ehdi norttia sytyttelemään, ei edes jarrunappia löysäilemään, vaan kelan tulee antaa siimaa isossa tärpissä.
   
  Tulipahan homman tärkeys taas todettua jokin aika sitten. Ostin uuden Teho Bumerangin, enkä laiskuuttani heti viittinyt käydä jarrua säätöviilaamaan.
   Ekareissulla sitten, kun olin mielestäni isojen ahventen käyntipaikoilla, asettelin siiman päähän 70 mm Pietarin. Mustaselkäinen ja helmiäisen valkoinen vatsapuoleltaan.

    Kun laskin pilkin noin kolmen metrin syvyisen pakan päällä, niin melko heti joku riskimpi kävi sitä kopeloimassa. Hetken ehdin harmitella, ettei se uudelleen tule, koska taisi hieman saada nokilleen.
   Hittovie tuli se sittenkin.  10,5 kg;n .12 kuitusiima napsahti poikki, kuin märkä paperinaru. Heti iskussa.
   Ei siinä ehtinyt peukaloaan jarrusalvalle pyöräyttää.
   
    Niin lähti hyvä ottipeli, kuinm tauti Töölöstä aikoinaan.

66
Pilkintä / Vs: Keskustelua tasapainopilkeistä.
« : Helmikuu 10, 2011, 14:53:39  »
Omat havainnot ja kokemukset ovat hyvin pitkälti Kalikan linjoilla. Jokainen tietysti taaplaa tyylillään ja kehimisvavan ominut käyttäjä soittaa peliään varmasti taidolla tilanteessa, kuin tilanteessa.
  Minäkin omien kokemusteni nojalla olen päätynyt kelavapaan, josta olen viilannut jarrut samaan tapaan, kuin Kalikka kertoi tehneensä.

 Rakentelin takavuosina kehimisvavan ja nostokoukun yhdistelmän. Kyllä sen käyttö oli lähinnä sitä nostokoukkupuolta. Itsellänikin on tasuriongintaa takana liki parikymmentä talvea, mutta kehiminen on yhä oppimatta.

67
Pilkintä / Vs: Keskustelua tasapainopilkeistä.
« : Helmikuu 09, 2011, 11:32:27  »


Eli siis aijon hommata pari tehoa ja tasureita.
Entä onko kokemusta nils-masterista tai kuusamosta??

  On toki kokemusta molemmista. Henkilökohtaisesti kyllä laittaisin roponi Kuusamon kaluihin. Nilsuihin en oikein ole päässyt sisälle, merellä ovat kuulema saaneet niillä hyvinkin, joten kai se on pelkästään mieltymys kysymys. Karismaxilta löytyy kyllä myös ottipelit jokaiseen lähtöön.
    Mukava havaita, että tasurionginta kiinnostaa, vaikka se on hieman vaativampaa puuhaa, eikä anna saalista lukumääräisesti pystyjen, tai morrien tavalla.
    Joskus, tosin harvemmin homma toki kääntyy toisin päin. On sitä joskus päässyt tasurilla näyttämään pystypilkkijälle "kalanvärkit".

68
Pilkintä / Vs: Keskustelua tasapainopilkeistä.
« : Helmikuu 08, 2011, 19:09:08  »
"Aika aloittelija olen vielä tasurihommissa mutta se alkaa vihdoin valjeta että huonolla syönnillä rauhallinen uitto + väristyksiä ja hyvällä syönnillä saa vetää oikein kovia ja pitkiä nykäyksiä. Levypyrstötasureita en ole talvisin juuri käyttänyt."

   Tuossa lainaus Himopilkkijän viestistä, joka on täyttä asiaa, mutta tuohon edellä olevaan lainaukseen lisäisin:  Oikein hyvällä syönnillä et voi tehdä noita kovia pitkiä nykäyksiä. Et ehdi, sillä sinun pitää vetää kalaa jatkuvalla syötöllä ylös.
   Kun pääset ajoahventen syöntiparven kimppuun, niin homma menee aivan hulluksi. Kalaa on sitä mukaa kiinni, kun ehtii pilkin veteen heittää. Harvoinhan tähän hulluuteen pääsee kiinni, mutta kun pääseen, niin syönti on todella sairaan rajua. Siinä on juuri tasurin huikein viehätys.

  Noista vapahommista:

    Teho on aivan toimiva vapa tasurinoginnassa.  Itselläni kulkee mukana pari Teho vapaa ja yksi omatekoinen, johon on kiinnitetty vanha perhokela.

    Miksu the kalamies:  Ambulanssi on aivan hyvä värivalinta. Karismaxin ja Rapalan tasureista löytyy hyviä. Itse käytän paljon Rauhalan tasureita ja niistä juuri Pietari mallistoa. Vähemmän tunnettu ja hieman vaativa uitoltaan, mutta kalastaa hyvin. Tämän talven ottipeli on ollut tummanruskea/ mustapilkkuinen Pietari.(50mm.)
    Vinkkinä aloitteleville tasurionkijoille. Älkää karttako matalassa pilkkimistä. jopa alle puolem metrin vedestä olen vedellyt melkoisia kyrmyniskoja.

70
Pilkintä / Vs: Pilkkikausi avattu
« : Joulukuu 29, 2010, 19:41:15  »
Kuten tuossa aiemmin tuli jo mainittua, uusi paikka löytyi ja isoa sieltä odotellaan.

   Toinen ja kolmaskin reissu samalle paikelle on nyt tehty.

 Toisen reissun saldo Puolenkymmentä pannulle pantavaa assua( fileinä tietty) ja yksi kiilapää himppa auki kilon. no, oli siellä isokin, joka verotti sitten kalustoa. yksi suosikkiottopeli jäi leukoihin.
   Reissusta toki oppi piti ottaa ja tänään sitten hekemaan hyvitystä. Onkeen uusi kuitusiima +10 kg. ( Entinen oli monofiili 3,6 kg...Pitihän sen kestää, vaan toisin kävi. Pakkasessa jäätyneet releet takkusivat sitten sen ison löytyessä ja hävikkiin lisättiin toinen 80 mm tasuri. Pikkasen revotutti.

   Nyt on sitten uusi lisäonki viritetty  .38 monofiiliin ja uusiin koitoksiin valmiina.
   

71
Muut talvikalastusvälineet / Vs: Pilkkiahkio
« : Joulukuu 11, 2010, 08:42:09  »
Mitä tykkäsit tästä? Eipä ainakaan painolla ole pilattu.


http://www.hikingtravelhit.fi/ahkio.htm

72
Pilkintä / Vs: Pilkkikausi avattu
« : Joulukuu 02, 2010, 15:00:42  »
Kauden toka reissu takana oli järvellä muitakin, ja mitä ihmisten kanssa pois mennessä jutteli ei kukaan tuntunut saavan mitään oikeen. Itekin vaan 20pient sinttiä ja tuli kierreltyy niin selkiä kun kallion reunoi, ja muitakin spotteja jää joka kohdas jo sen 10-15cm . :)

   Jep. Heikko syönti tänään. Kävin etsiskelemässä uusia paikkoja ja saalis sitten hakemisen kautta vaatimaton.
Ei sentään aivan mitätön reissuna. erään luodon päästä jatkui matala särkkä varmaankin parisataa metriä. Niillä main alkoi vettä olla nelisen metriä ja ensimmäiset varovaiset tärpit tasuriin.
   Olin siinä isojen ahventen perässä ja siimassa 80 millinen tasuri.  Vaihdoin sitten pienempään n. 50 milliseen tummanruskeaan Pietariin. Pienen uittelun jälkeen taas tosi varovainen näpy. Kala oli kuitenkin kiinni ja tuntui heti melkoiselta jysäriltä. Hivutin sitä sitten pintaa kohti mielessä jurmuili jo possuahven, mutta hieman jään alapuolella se lipesi irti.
    Arvelin , että huono tartutus, ku olin olettanut tärppien varovaisuudesta kalan olevan sinttiluokkaa. Varovaisia tärppejä harvakseltaan ja tuollaista vajaasta sadasta grammasta  kahteensataan ahventa siirtyi jään yläpuolelle puolenkymmentä. Yhden kanssa sähläsin sen verran, että se vielä jäältä muljahti avantoon ja otti ritolat.

    Kairasin toisen avannon n. kymmenen metrin päähän ja pilkki likoon. Puolisen minuuttia, ja taas varovainen näpy. Taas kala kiinni ja nyt onnistuin saamaan sen jo aivan jään alle. Parinkymmenen sentin teräsjää oli niin kirkasta, että näin kalan jään lävitse. Siika. Siinä kilon pintaan arviolta ja taas irti aivan avannon alla. Reikä hiljeni siihen, joten takaisin edelliselle. Sama peli sielläkin iso kiinni ja nyt päätin ottaa homman varman päälle ja takuulla niin rauhallisesti, ettei kala pääse repimään itseään irti. Kyllä se vaan sen verran temmelsi siiman päässä, että taas avannon alla irti.

   Reissun saldo: Neljä ahventa = 8 filettä.

   Liekö siikojen karkuutus varovaisen otin syytä, vai alkukauden intoilua. Sillä nyt ei väliä, kala oli etevämpi kalastajaa. ehkä reissun parasta antia on se, että nyt on uusi paikka tiedossa ja tutkittavana.

73
Muut talvikalastusvälineet / Vs: Minkälainen jalkine käytössä?
« : Marraskuu 26, 2010, 09:36:53  »
Itse liputan vahvasti kamik:kin puolesta,ensimmäiset kamit  tähän talouteen tuli vuonna 2000,olivat käytössä aina viime vuoteen asti eli n.9+ vuotta,nykyään ovat ansaitulla eläke päivillä niin sanottuina navetta saappaina. Tuonna kuleneena aikana toimineet niin pilkkihommissa kuni kesäkäytössä ja taatusti ovat saaneet runsaasti kipeää tuona aikana,ainoa vika jonka takia joutuivat ns. reserviin oli pohjien kuluminen loppuvuosina josta johtuen pohjasta murtui kumiosuus ja tuki ranenne tuli hieman esille.

Lämpöiset ovat olleet koko ajan ja ovat edelleenkin,itselle sopiva lestikoko ja istuvuus jonka vuosi uudetkin kulkimet ovat edeleen tuttua kamikin laatua.Iso plussa tulee juuri lämpönpitävyydestä ja kirestettävästä ns. lumilukosta yläosassa.

9 vuoden aikana on myös tullut tutustuttua bower bottseihin vai  mikkä ne ny on,aluksi tuntuivat ihan jees kamppeilta mutta lopulta jotenkin niiden "rimpuloisuus" ei mielyttänyt,no heräte ostos kaikin puolin olivat,kyllä ne ihan lämpimät olivat mutta, kävellessä tuntui kuin olisi mennyt jotenkin pienen naperon ensiaskeleilla eteen päin,siksipä vaihtoivat omistajaansa kohtuu pian,ongelmia aiheutti osaltaan myös hiukan itselle ahistava lestimalli ja turha timmi istuvuus minun "mäski jaloille,keveydestä ja  lämpimyydetä kuitenkin jonnin verran plussaa.

Paljon tullut esille seikkoja kuinka vaikea ajaa autolla ja jne,itsellä ei ainakaan tulisi mieleenkään ajella tommoset lämpösaappaat tai vastaavat jalassa,johan siinä tuntuma katoaa ja ajo on mitä on.Mutta tämä on pieni
oma mielipiteeni,itellä kun tahtoo nro 46 saappailla värkätessä olla ne kaikki 3 pedaali pohjassa.Paljon helpompi laitella haltin puvut ja muut kamppeet päälle ja perillä sitten vaihtaa jalkineet pilkintään sopivimmaksi,ja kun muistaa ettei sitä auton kapiinia lämmitetä saunaksi niin ei ala hikeäkään viskomaan ennen pilkkijäitä.

  Tämä  Tornio_Riverin viesti on mielestäni malliesimerkki hyvästä vastauksesta.

Halutut asiat on esitetty selkeästi ja perustellusti. Viestissä ei mollata, eikä ylistellä aiheettomasti. Kuvataan vain omakohtaisen kokemuksen pohjalta ja perustellusti.
   Tämän viestin luettuani, milelenkiintoni tuohon Kamikiin virisi ja aionkin tutustua saappaaseen tarkemmin.

   Kiitokset Riverille  hyvästä vastauksesta.

Tässä yksi vertailu.http://www.metsastys-kalastus.com/artikkelit/talvisaapastesti.html

74
Pilkintä / Vs: Pilkkikausi avattu
« : Marraskuu 24, 2010, 19:14:11  »
No, niin. Eilen kausi avattiin kaakonkulmalla. Ennätin vielä viimetipassa kirkkaille jäille. Matala metsälampi ja jäätä noin 6 cm. Aivan lasinkirkas jää, joten oli mukava seurata jään lävitse tasurin työskentelyä ja kalan iskuja.
   Vesi lammessa on kirkasta, joten mainio tilaisuus seurata tasurin toimintaa. Sen verran jää haittasi näkyvyyttä, ettei kaloja oikein meinannut nähdä, ennen kuin tasuri heilahti ja siinähän raitapaita rimpuilikin koukuissa.
    Ei isompia löytynyt, parinsadan gramman pintaan pari ja muut siitä alaspäin. Pienimmät laski kasvamaan.
Kymmenkunta suurinta otin ja vetelin fileiksi. Pitihän se ekareissulta kalanmakuun päästä. Fileet pyöräytin amerikanpekonisuikaleeseen ja valurautapannulla paistoin sen verra, että pekoni ruskistui ja sitten vain ääntä kohti.
   Saa arvata oliko hyvää.

75
Muut talvikalastusvälineet / Vs: Minkälainen jalkine käytössä?
« : Marraskuu 24, 2010, 19:02:42  »
Ittelläni on nyt nuo Powerit, ruotsalaisversio. Nää lähtee nyt neljännelle talvelle ja hyvin on kestäneet. Edelliset olivat fransmannien tekemät ja silloin jo tykästyin, huolimatta tuosta liukkaudesta jääkeleillä.
  Huonot puolet ovatkin juuri tuo liukkaus ja nilkkajäykkyys.
  Hyvät taas lämpimyys ja keveys.

Talvessa tulee tehtyä 40 -50 reissua ja hyvin on saappaat mukana pärjänneet. jalat pysyvät lämpiminä ja kuivina. Ohut sukka riittää ja kun saappaassa on hieman tilaa, niin  jalka ei hikoa, eikä saappaan varren jäykkyys juurikaan haittaa.

Power bootsin hinta/laatusuhde on kohtalainen, joten ei mikään hukkainvestointi, vaikka niihin päätyisikin.

76
Pilkintä / Vs: KIIREINEN!!
« : Marraskuu 16, 2010, 11:28:55  »
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?map.x=267&map.y=340&e=440785&n=6974998&scale=8000&tool=suurenna&styles=normal&lang=fi&tool=suurenna&lang=fi Syvyys 2m rannasta heti hupsahtaa 4-5m eli mistä kannattas kokeilla??? Tuosta lammesta saatiiin viime talvena iskukoukulla 9kg hauki, vesi tulee lähteestä ja on kristallinkirkasta??

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?map.x=312&map.y=290&e=443334&n=6972089&scale=8000&tool=suurenna&styles=normal&lang=fi&tool=suurenna&lang=fi Matala veden väri suht kirkas. Lammesta on saatu 1kg ahvenia.

ELI MISTÄ JA MILLÄ?????

Tuo Iso Valkeisjärvi muistuttaa erästä latvajärveä,, jolla itse käyn kohtuullisen usein.  Lammesta ei näytä olevan syvyyskäyriä, mutta perussääntö on, että kannattaa kokeilla sieltä missä on selviä syvyyden vaihteluja. Jos jossakin kohdin pistää vaikkapa rannasta matalampaa särkkää edes jonkin matkaa , niin sen päältä ja rinteiltä tietty kannattaa yrittää.
    
 Yleensä noissakin löytyy jonkinlaisia ruohikkokaistoja rannan tuntumassa, niiden edustat ovat kokeiltavia paikkoja.  Lampi vaikuttaa muotonsa puolesta suppalammelta, jonka syvin kohta lienee keskivaiheilla.
   syvimmät kohdat jättäisin suosiolla pienemmälle kokeilulle.
   Itse etsisin kalaa aivan rantamatalasta tuonne 4-6 metrin syvyyksille painottaen kokeiluja 0, 5 metrin syvyydestä 3 metriin.
Mikäli jyrkänteitä löytyy, niin niiden edustat, vaikka rantakallio, jota vasten voi ajoparvia jahdata.

Mikäli siis ruovikkoja on, niin kävisin kokeilemassa sinne kairatut avannot reilun rauhoittumisajan jälkeen uudelleen haukien toivossa.

   Ja sitten kalut:

Tasurimiehenä lähtisin tietysti niillä liikkeelle. Pystypilkiksi kirkkaaseen veteen perussäännöllä kirkkaita vieheitä. Rialinnan Viimaa, pikku Räsäsiä, jos vielä jostakin tavoittaa vanhan REX:in, niin kirkas/ kupari (n. 8cm) , siihen 12 cm tapsi/ värikoukku( suositus turkoosi/ oranssi) Armoton isoassun tappopeli.

   Samat perusjutut tuohon toiseenkin veteen.

ps. kalut kuntoon, ja siimat kireeksi.

77
Pilkintä / Vs: Pilkintä metsälammilla
« : Marraskuu 13, 2010, 13:21:45  »
Nyt tuli bongattua metsälampi/pieni järvi tuossa lähistöllä. Ainakin haukea, ahventa ja särkeä siellä on, varmasti myös muutakin löytyy.
Siinä kuva.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=255120&n=6860226&scale=16000&tool=siirra&width=600&height=600&lang=fi

Mitä sanotte, kannattaako tuonne mennä pilkille. Se on tuo Kooninjärvi tuossa. Noista pikkulammista voisi myös antaa ifoa, että voiko siellä olla edes kalaa.

-Vastaukset otetaan mielellään vastaan!

Kooninjärvessä, kuten noissa pikkulammissa näyttää kiertävän vesi, joten happea niissä riittänee. Kaloille siis on mahdollisuus, kannattaa käydä kokeilemassa. Tuollainen syrjässä oleva pikkulampi voi olla hyvinkin vähän kalastettu ja saattaa siis antaa mukavastikin paistikalaa. Kuten tuolla aiemmin on moneltakin taholta todettu, kannattaa kokeilut tehdä joko alkukaudesta, tai kevätjäiltä.
   Tyypillisesti nuo pikkuvedet ovat keskitalvella melkoisen "tyhjiä." Kalakanta viettää hyvin hiljaiseloa, ei syö, eikä liiku.

78
Pilkintä / Vs: Pilkintä metsälammilla
« : Marraskuu 13, 2010, 12:59:02  »
Minulla ois tiedossa yksi todella pieni metsälampi jonka ympärillä on suota. Lammen päästä lähtee oja joka menee mereen mutta monen pienen joen/kanavan kautta, eli sinne periaatteessa voisi kala nousta keväällä tulvan aikaan, mutta ruutanaa siinä lammessa on.  Lampi on noin 80-120cm syvä. 150m leveä ja 200m pitkä. Olisiko noin matalasta ja pienestä lammesta mitään mahdollisuutta saada kalaa pilkillä?

   Kannattaa ehdottomasti käydä kokeilemassa. paras aika on heti alkukaudesta, kun jää on vielä ohuehkoa , eikä lunta ole paksulti. Mieluummin ei yhtään.
   Lammet tykkäävät mennä "lukkoon " keskitalveksi, joten alkukaudesta, tai sitten keväällä, kun valoa taas pääsee jään alle.

   Itse olen käynyt eräällä metsälammella, joka ei ole noinkaan syvä, pinta-alaa toki on ainakin kaksinverroin. Matalassakin lammessa kalat säilyvät hengissä, jos siinä on hiukan vesikiertoa, eli tulevaa ja lähtevää puroa.

  Olen tuosta matalasta lammesta saanut kunnon kyrmyniskaakin. Suurin tasan kiloinen ja puolesta kilosta ylöspäin useampiakin. Ison kalan ei tarvitse syödä kylmien vesien aikaan montaakaan kertaa talvessa, joten yhdestä, tai kahdesta hukkareissusta ei vielä kannata päätellä mitään.
   Monesti tuollaisessa matalassa lammessa parhaat ottipaikat löytyvät yllättävän matalasta. 20 -40 senttiä vettä jään alla voi hyvinkin riittää isoille syöntijaksolla oleville assuille.
    Kokeilemaan vaan heti, kun jäätä on se viisi senttiä (teräsjäänä)


79
Pilkintä / Vs: Näköpilkintää?
« : Marraskuu 02, 2010, 15:08:41  »

80
Pilkintä / Vs: aloittelija pilkkimässä
« : Lokakuu 22, 2010, 15:03:24  »
Ensksi : Tervetuloa pilkkijoukkoon.

   Perusniksejä aloittelijalle.

Lyöttäydy kokemneemman pilkkijän matkaan, pääset ottipaikoille .
Jollei ole mahdollista, niin kokeilemisen arvoiset paikat ovat siellä, missä pohjan muodot ovat vaihtelevia. Karikoiden kupeella olevat rinteet ja pohjapakat.

Aloittelijana en lähtisi kovin syvältä hakemaan, noin 1-6 metriin pitäsi sisävesillä löytää ottipaikkoja. Tuossa karttapaikan otteessa näyttäisi olevan ainakin nuo Kaijankivien ja Mäntyluodon seudut käytävän arvoisia paikkoja. toki alue näyttää syvyyskäyrien mukaan mielenkiintoiselta lähes kauttaaltaan.

    Yleensä kannattaa tarkkailla mistä muut ovat onkineet. Kun reikiä on pienellä alalla paljon, on siitä todennäköisesti noussut kalaa. kannattaa siis kokeilla.

Muutamalla peruspilkillä pääsee mukavasti alkuun ja oma suosikkipeli valikoituu sitten aikanaan, kun saalista alkaa tulla.

81
Pilkintä / Vs: Pilkinnän aloittaminen
« : Marraskuu 16, 2009, 12:45:23  »
Ainakin täällä meilläpäin kalastusliikkeet hankkivat toukat vasta sitten, kun jääkelit alkavat. Ilmeisesti toukkien menekki ei ole vielä tähän aikaan riittävän suurta ja onhan se hyvä senkin vuoksi, ettei niin helposti tule jäille rynnättyä, kun ei syöttejä ole tarjolla.
   Toukkia saa yleensä kalastustarvikeliikkeistä, huoltoasemilta ja jopa hyvinvarustetuista tavaratalojen urheiluosastoilta.

82
Sekalaista juttua / Vs: Tässäpä teille pähkinä
« : Marraskuu 05, 2009, 11:31:20  »
Joskus törmäsin vitsikirjassa tällaiseen arvoitukseen. Kuka keksii ratkaisun?


> Majataloon tuli kolme miestä ja he halusivat yöpyä. Isäntä peri
> maksuksi kympin mieheen eli kolme kymppiä. Hän tuli kuitenkin
> katumapäälle ja lähetti palvelustytön viemään vitosen takaisin.
> Palvelustyttö otti rahan ja lähti viemään sitä miehille, mutta
> ajatteli, että kyllä miehille vähempikin riittäisi. Niimpä hän
> palautti vain kolme markkaa ja piti itse kaksi markkaa. Miehet
> olivat tyytyväisiä, kun saivat yösijan yhdeksällä markalla.
> Nyt kun ruvetaan laskemaan 3 kertaa 9 = 27 markkaa, ja lisätään
> siihen tytön pihistämä kaksi markkaa, saadaan 29 markkaa. Mihin
> hävisi yksi markka?


   Ratkaisu:    Huoneen hinnaksi tuli loppupelissä se 25 markkaa. Miehet maksoivat kuitenkin 3x9 = 27 markkaa, koska tyttö pihisti  palautetusta vitosesta kaksi markkaa.
   Rahaa ei hävinnyt

83
Pilkintä / Vs: taimenen pilkintä
« : Lokakuu 22, 2009, 13:08:33  »
meillä on oma järvi johon ollaan istutettu viime kesänä taimenta, ja nyt meinasin että josko sinne lähtis pilkille, mihin aikaan talvesta taimen syö pilkkiä? ja mikä ois hyvä pilkki? ja syötti?

    Istutettu kala on siis pyyntikokoista?   Meilläpäin äijät on onkineet istutusvesistä taimenta Räsäsen lusikoilla.  Kirkas vesi ja hopea/ kupari Helmiräsänen ja kalaa ovat saaneet. Itse tasurihulluna olen yrittänyt tasureilla ja jotakin olen onnistunut saamaankin. Ahvenvärinen tasuri tuntuu miellyttävän taimenen silmää. Ainakin tässä kirkasvetisessä järvessä.

84
Pilkintä / Vs: Tasurin tärpit.
« : Lokakuu 13, 2009, 13:49:07  »
Sami 552 on on selvästi perehtynyt ja innostunut tähän tasurihommaan. Aivan samoin on minun kanssani. 

Toivottavasti osaamme innostaa uusia pilkkijöitä syventymään tasurin taikaan. Se on parhaimmillaan aivan huikeeta hommaa ja heikoimmillaan se toki teettää tyhjiä reissuja ja asenne pitääkin olla lähinnä: Parasta on pilkkireissut ja saalis on extraa.

    Kausi alkaa aivan pikapuolin ja heti alussa on yleensä odotettavissa huippusyönnit.  Silloin olisi paras aika alkaa syventyä tasurikalastukseen ja mieluusti jonkun kokeneemman matkassa.  Kokeneemman tasurinkäyttäjän matkassa saa varmuutta siihen, että on oikeilla opeilla matkassa ja saalistodennäköisyys kasvaa. Hyvällä tuurilla, jos pääsee kirkkailat jäiltä onkimaan, voi nähdä kuinka tasuri pelittää ja kuinka ahven käyttäytyy tasurin kohdatessaan.
   
    Uudelle tasurin kokeilijalle käy helposti niin, että kaivettuaan kymmenkunta tyhjää reikää alkaa jo mieli tehdä vaihtaa viehe varmempaan, siis pystyyn, tai morriin.  Totta on, etteivät tasurionkijat läheskään aina yllä kappalemäärissä pystypilkkijöiden tasolle, mutta meiltähän jäävät särkikalat ja kiisket pääsääntöisesti onkimatta.

    Saalis koostuu lähinnä petokaloista ja keskikoko on suurempaa, kuin pystäreillä.  ( Osuttiin kerran kaverin kanssa eräälle pikkujärvelle, jossa oli kilpailu menossa.  Oli oikein kirkas ja aurinkoinen kevätpäivä ja syönti todella heikkoa. Se voi johtua myös pilkkijöiden määrästä. Minä sain yhden ahvenen ja kaveri yhden hauen. Käveltiin siinä kisan jälkeen punnituspaikan kautta  , vaikkei oltukaan kisassa mukana.  Jos ois oltu, niin oltaisiin napattu kaksoisvoitto.)
   
   Voisitko sami552 hieman valottaa kehimisvavan käyttöä ja toimintaa. Itse käytän rullavapaa, mutta kyllä tasuriin oikeastaan kuuluisi kehimisvapa. Ja sellaisen kyllä rakennankin pikapuoliin.
 Hiukan minua on arveluttanut  todella matalassa pilkkiminen kehimisvapaa käyttäen. Parikiloisen hauen iskiessä ei puolimetrisessä vedessä ennättäne siimaa kehikolta vapauttaa. Toisaalta , hieman vapaa kehittämällä  tuohonkin ratkaisu voisi löytyä.( Tasurimiehen mietintämyssy alkaa lämpenemään)

85
Karismax tasapainot hyväksi havaittuja.

  Tuo on ehdottomasti totta. Karismaxit on hyviä. Rapala myös, mutta en jätä manitsematta Rauhalan tasureita tälläkään kerrtaa.
Rauhalan Pietarilla aikoinaan opettelin tasurihommaan ja yhteispeli vain jatkuu ja sillä on ne isotkin suurimmaksi osaksi napattu.
   Hyviä saaliita on myös Karismaxilla tullut, joten sekin kuuluu jatkossa myös varustukseen.

Nyt on hyvä aika hankkia talven ottipelit ja testata/ opetella niiden ominaisuudet.
Itsekin aion tilata suoraan valmistajalta. Pari kaveria lähtee kimppaan, joten saadaan hieman mittavampi kertatilaus ja näin postituskuluja /pilkki alemmas.

Tasuriman

86
Heittokalastus / Vs: Pisin väsyttelynne?
« : Heinäkuu 07, 2009, 14:00:20  »
Hommahan alkoi oikeastaan tuolla pohjois-karjalan puolella. Oltiin velipojan kanssa viskomassa  ja saatukin jo muutamia hauenpulikoita.
  Velipojalle sitten jysähti kunnon vonkale vieheeseen ja siinä jonkin aikaa telmittyään hän onnistui karkuuttamaan kalansa ja tietysti aivan veneen lähellä.
   Velimies siinä sitten polvet täristen manaili, miksi aina nuo isot pääsevät karkuun, niin asiaahan käytiin oikein tuumimaan. Loppupäätelmä oli se, että kalamiesten kokemattomuus on suurin ja ehkä ainoakin syy ja asialle olisi jotakin tehtävä. Eli kokemusta lisää, vaan mistä ja kuinka?

    Tiedossa oli, että Lappeenrannan lähistöllä on tunnettu suurhaukijärvi. Haapajärvi!  Siis sinne.

 Seuraavan vuoden alkukesällä sitten oltiin paikalla ja kalut paikkaa myöten. Vavoissa jytäkät haspelit ja 0.50 monofiili puolalla. Lusikkauistimet varsin miehekkäitä kooltaan ja kalaahan järvessä oli.
   Oltiin kierretty Suurensaaren taakse ja veneessä käynyt haukea 1- 5 kiloista arviolta 50 kappaletta.  Kalaa viskottiin takaisin jokseenkin samaan tahtiin, kuin sitä ylöskin otettiin. Joskus tuntui mahtitärppejäkin ja silloin saattoi nousta parikiloinen hauki riekaleiksi raadeltuna . Ne todella ISOT  ottivat koukussa oleviin lajitovereihinsa. Eli meillä taisi silti olla liian pienet vieheet.

   Suurensaaren taus oli käyty jo lähes koko matkaltaan ja huomasimme ruohikon laidan lähellä pohjaan painetun seipään. Kiinnitettiin vene siihen, jolloin molemmat päästiin heittelemään kunnolla.  Ehdittiin siitäkin kiskoa jonkunverran haukia, kun minulla jysähti pohjaan kiinni. 
  Yritin aikani kiskoa  tuloksetta, ja sanoin sitten velipojalle että, heittelee vaan, koetetaan irroitella minun usitimeni sitten, kun jatketaan matkaa.

 Velimies veteli haukia ja joitakin suurempiakin joukossa, tuollaisia 4 -5 kiloisia.
 
 Tuumin siinä itsekseni, että kyllähän 0.50 siima kestää, joten aloin uudelleen vetää uistinta irti pohjasta ja pikkuhiljaa tuntuikin siima lähtevän tulemaan. Arvelin koukkujen tarttuneen johonkin hakoon, joka lähti kovassa vedossa kulkemaan.
   Viimein se oli jo aivan veveen vieressä, mutta painoi niin julmetusti, etten millään saanut sitä nousemaan. Vettä paikalla ei ollut varmaan paljoa yli metrin, mutta kaikki Haapajärvellä käyneet tietävät, ettei siihen syvyyteen näe.

    Äkkiä "hako" lähtikin liikkeelle. Se ui hitaasti kauemmas veneestä. minä hihkaisin velipojalle, ettei tämä hako olekkaan, vaan jättikala. Kala ui veneestä kauemmas, mutta onnistuin kääntämään sen suunnan takaisin veneelle päin. hitaasti kala tuli veneen luo, kääntyi ja ui kauemmas. yhä uudelleen sain sen käännettyä ja yhä uudelleen se ui kauemmas. Kokoajan niin hitaasti, että siimaa piti katsoa tarkkaan, että näki sen liikkuvan. Kala ei suostunut nousemaan, eikä ryntäillyt mihinkään. Kyllä siinä tunsin itseni täysin avuttomaks. Aivan, kuin olisi veturia väsyttänyt.
   Kala ei suostunut ryntäilemään, eikä näin väsyttänyt itseään. Pitkään siinä nujuttiin ja viimein päätin yrittää nostaa kalaa väkisin , nähtäisiinpä ainakin kuinka iso se olisi.
   Jarru jumiin ja kaksinkäsin vavasta pumpaten koetin vetää ja hieman vaikuttikin siltä, että se lähtisi nousemaan.  Sitten ykskaks vain ripsis ja viehe sinkoutui vedestä. Koukut olivat oienneet.

  Jälkikäteen arvioiden väsyttely kesti  tunnista puoleentoista ja silti kala pääsi karkuun.

87
Heittokalastus / Vs: Kun iso hauki nappaa
« : Heinäkuu 07, 2009, 13:17:32  »
Toki erimieltä saa ja jopa pitääkin olla, näin saadaan keskustelua aikaiseksi.
 
Oikeassa olet , hauen kita on täynnä taaksepäin viistoja ja teräviä piikkejä ja siinä raspissa kyllä saa siimat rispautumaan poikki. Varsinaisesti tässäkään hauki ei puremalla leikkaa siimaa poikki, vaan sen tekee kalamies kiskoessaan .  Näin voi joutua joskus tekemään, kun haluaa estää kalaa pääsemästä esim ruohikkoon.
   Silloin, kun on tilaa väsyttää , niin herkällä jarrulla ja ajan kanssa homma hoituu. Hommasta nauttiikin , kun käyttää aikaa eikä kisko väkipakolla saalista heti kuiville. Itselläni menee tuollaisen 1½-2 kiloisenkin kanssa helposti 20 -30 minuuttia.

88
Heittokalastus / Vs: Kun iso hauki nappaa
« : Heinäkuu 06, 2009, 13:23:15  »
Kuinka toimia silloin, kun se iso nappaa...?

  Mielestäni ehdottomasti tärkein on maltti. Hätäilemällä homma karkaa varmimmin käsistä ja kala siimasta.Toiseksi tärkein on jarrun riittävä myötääminen, eli siis jarru mieluummin liian löysällä, kuin yhtään liian kireällä.  Kolmanneksi , Vapa on syytä pitää jurkähkössä kulmassa siimaan nähden. Sama onko vapa pystyssä, vai sivulla, kunhan veto vapaan tulee sivusuuntaisesti, niin vavan ominaisuudet voi käyttää kalan väsytykseen.
    Mitään kiirettä ei ole kalan ylösotolla, vaan iskun jälkeen alkaa se " naatiskelu" Eli kamppailu kalan kanssa ja sen väsyttäminen ylösottokuntoon.
( väsynyt kala alkaa näytellä vatsapuoltaan)

Aika usein kuulee sanottavan, että hauki puri siiman poikki. Oikeastaan hauen hampailla ei purra siimaa, sillä ne ovat teräväkärkisiä piikkejä, joiden väiin ei jää purupintaa. Eikä siimaa voi saada puremalla poikki. Kun viehe on tiukasti kiinni kalan suussa ja se pääsee tekemään teräviä repäisyjä, niin siima todella napsahtaa, ellei joustoa löydy tarpeeksi jarrulta ja vavan kärjestä.
  Juuri tästä syystä kala näyttää pääsevän pakoon aina lähellä rantaa tai venettä. Jarru on liian tiukalla, eikä vapa anna riittävästi joustoa. Ja kun siima on lyhyt, ei sekään enää veny joustamaan . tulos on siinä : Hauki "puri" siiman poikki.
     Siima katkeaa heikoimmasta kohtaa, eli lähes poikkeuksetta solmusta, tai ainakin pienenmatkaa vieheen etupuolelta. Syynä silloin on siiman kuluminen.
  Kannattaa tarkistaa siima ajoittain, samoin uusia solmu.
   
     Itse kalastan pääsääntöisesti 0.25 monofiililla ja ilman peruketta.  Eikä ainakaan muutamaan vuoteen ole yhtään uistinta jäänyt kalan kitaan. Pohjaan kylläkin.

   Tasurimiehen nyrkkisääntö jarrun säätöön.  Kun olet säätänyt jarrun, nosta vapa pystyyn ja tartu siimaan noin kelan kohdalta ja vedä alaspäin. Vavan kärki taipuu ja pystyt vetämään peukalo-etusormiotteella niin että jarru myötää,olet lähellä.
    Oikein säädettyä jarrua ei juurikaan tarvitse väsytyksen aikana säädellä. Kun kala syöksyy. Jarru myötää ja siimaa kelataan sisään silloin,kun kala sitä suostuu antamaan.
   Tuossa videolla kavereilla on homma aikalailla hallussa.

89
Pilkintä / Vs: tasapainopilkintään neuvoja
« : Huhtikuu 20, 2009, 10:56:56  »
http://www.kalassa.net/keskustelut/index.php?topic=14358.0


Kokeile löytyisikö tästä mitään mielenkiintoista aiheeseen.

90
Pilkintä / Vs: Iso kala, ei mahtunut reiästä?
« : Maaliskuu 24, 2009, 17:21:49  »
Tasuriman, tuo uusi laajempi avanto kannattaa tehdä siihen viereen ja sitten koukkia siima nostokoukulla tai toisella pilkillä siitä ylös. Ei ole itselle sattunut eteen mutta vaikuttaa siltä että useimmat avannonlaajennukset johtavat siiman katkeamiseen.



Joo, nyt tiedän tuon. Se oli ensimmäinen kerta, kun siiman katkaisin, pari kertaa aikaisemmin olin joutunut suurentamaan avantoa, mutta paljon ohuempaan jäähän.
    Kyllä muistan, miten miestä kyrsi. Olin nähnyt kalan olevan hyvänkokoinen taimen ja sitten katkoin siiman. Mutta... sillon kun kala on tullakseen , niin sehän tulee vaikka siimat katkeilisi ja äijä miten tupeltaisi. Nimittäin perkasin sen kalan vielä samana päivänä. Suolistettuna painoa oli 1950 gr. Oli harvinaisen hyvää tuuriakin mukana.

Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 7


center>