Chat

Kirjoittaja Aihe: Pilkintää happikatojärvillä (ja ahventen iänmääritys)  (Luettu 28201 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Himopilkkijä89

  • Viestejä: 1041
  • Voittokalat on hauskin vetää muiden reijistä. :D
    • MSN Messenger  - atte89@luukku.com
    • Profiili
    • kilpapilkintäblogi
Muutama talvi sitten (2003) monissa pienissä järvissä oli happikato, joka tappoi suuren osan järven kaloista.
Mutta nyt kalakannat ovat elpyneet monin paikoin ja ahvenet ovat kasvaneet lähes käsittämätöntä vauhtia. Loppujäillä olin metsäjärvellä pilkillä, jossa oli ollut erityisen kova happikato. Saaliiksi sain 20 kg pääosin noin 100 gramman ahventa(7 oli yli 150 g), ja kalat olivat käsittämättömän tarkalleen saman kokoisia. JA toissatalvena olin yhdellä toisella happikatojärvellä, sieltä tuli 4 kg noin 50 gramman painoista ahventa, jälleen aivan saman kokoista.
Ovatkos muut tietoisia, että monista happikatojärvistä saa aivan käsittämättömän hyvin ahventa?

Tuolta järveltä, mistä sain 20 kg ahvenia, oli pilkkikilpailut reilu 5 vuotta sitten, ja voittaja sai kalaa alle 4 kiloa! Ja pieniä!

En malta odottaa, minkä kokoisia kyseisen järven ahvenet ovat muutaman vuoden päästä, 500 grammaisia!?

Nyt kannattaa heti ensijäillä loka-joulukuussa mennä koittamaan happikatojärviltä!
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 05, 2007, 23:11:48 kirjoittanut Himopilkkijä89 »


kaivo

  • Vieras
Vs: Pilkintää happikatojärvillä
« Vastaus #1 : Heinäkuu 20, 2006, 14:46:33 »
Ensimmäisenä tuli mieleen, että happikato olisi tehnyt lammen kalakannalle jopa hyvää: aiemmin ylitiheä ja kitukasvuinen pikkuahvenkanta on happikadon myötä harventunut, ja henkiinjääneille on jäänyt siis enemmän ravintoa kasvaa sinttiä suuremmiksi.

Himopilkkijä89

  • Viestejä: 1041
  • Voittokalat on hauskin vetää muiden reijistä. :D
    • MSN Messenger  - atte89@luukku.com
    • Profiili
    • kilpapilkintäblogi
Vs: Pilkintää happikatojärvillä
« Vastaus #2 : Heinäkuu 20, 2006, 15:52:01 »
Ensimmäisenä tuli mieleen, että happikato olisi tehnyt lammen kalakannalle jopa hyvää: aiemmin ylitiheä ja kitukasvuinen pikkuahvenkanta on happikadon myötä harventunut, ja henkiinjääneille on jäänyt siis enemmän ravintoa kasvaa sinttiä suuremmiksi.
Hyväähän se teki. Yksi teorioistani on se, että järven särjet kuolivat, nehän käyttävät samaa ravintoa kuin pienet ahvenet. Järven haukia kuoli myös tosi paljon, joten ahvenilla ei juurikaan ole vihollisia siellä järvessä, joten ne saavat varsin rauhassa elää.
Eikä sitä 100 gramman ahventa loppujen lopuksi lukumääränä niin hirveästi ole, sain noin 200 ahventa, ja vain yhdestä reijästä tuli yli 10 ahventa.
Kun taas joiltakin järviltä olen lukumäärää saanut noin 1000 kpl, mutta ne painoivat vain n. 13 kiloa.
Mutta yksi asia mietityttää, sain sillä reissulla noiden isojen ahventen lisäksi noin 10 kappaletta noin 10 grammaisia ahvenia. Kävi mielessä, että nuo pienet ahvenet ovat niiden isojen vanhempia, koska niiltä pieniltä tuli mätiä ja maitia, ne olivat siis ennen happikatoa syntyneitä kaloja. Ahven urokset tulevat sukukypsiksi 3-5 -vuotiaina ja naaraat 5-6 -vuotiaina. Kuulostaa käsittämättömältä että 10-15 grammaiset ahvenet olivat 100-150 grammaisten vanhempia, mutta ilmeisesti näin oli, sillä isoilla ahvenilla ei ollut mätiä eikä maitia!
Ihmetyttää vain kuinka ne ahvenet pystyvät kasvamaan niin nopeasti, luulempa että ne ovat alkaneet syödä vanhempiaan. Toivottavasti näin on käynyt, sillä sittenhän nuo nopeakasvuiset ahvenet voivat syödä kokonaan pois sen kitukasvuisen kalakannan. JA näin järven kalakanta on lähtenyt räjähdysmäiseen kasvuun.

Heti ensijäillä aion mennä sinne pilkille, ja määritän niiden ahventen iän. Vapaa-ajankalastajalehdessähän oli viime talvena ohjeet, kuinka ikä määritetään.(Vapaa-ajankalastaja Nro 1 Tammikuu, otsikolla "Ahvenen luut kertovat kasvuolosuhteista")
Pitää laittaa ahvenen kiduskannenluu kuumaan, mutta ei kiehuvaan veteen minuutin ajaksi, ja sen jälkeen sen päältä irtoaa ohut nahkakerros ja jäljelle jää luita. Kookkaimmasta, levymäisestä ja piikkikärkisestä kiduskannen luusta voidaan laskea vuosirenkaat varsin tarkasti.

Lupaan selvittää niiden ahventen iän ja ilmoitan sen tässä samassa keskustelussa. JA kerron tietenkin paljonko kalaa sain...
Toivottavasti jäät tulevat jo marraskuussa...
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 05, 2007, 23:13:37 kirjoittanut Himopilkkijä89 »

lohen pyytäjä

  • Viestejä: 684
  • Mikä tuo oikee on?
    • AOL Instant Messenger - lohen+pyytäjä
    • Yahoo Instant Messenger - lohen+pyytäjä
    • Profiili
    • -
Vs: Pilkintää happikatojärvillä
« Vastaus #3 : Lokakuu 23, 2006, 14:30:59 »
Itse olen huomannut saman aisian. Mutta avovesi aikaan ennen sieltä tuli 50g ahvenia nytten tulee 200g ahvenia.
Ja tämä paikka on vanha hiekan otta paikka jossa on vettä n.3 m.
Kalaan aina kun vain ehtii.;)


Qkkeli

  • Global Moderator
  • *****
  • Viestejä: 1468
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Pilkintää happikatojärvillä
« Vastaus #4 : Lokakuu 23, 2006, 17:22:18 »
Mutta yksi asia mietityttää, sain sillä reissulla noiden isojen ahventen lisäksi noin 10 kappaletta noin 10 grammaisia ahvenia. Kävi mielessä, että nuo pienet ahvenet ovat niiden isojen vanhempia, koska niiltä pieniltä tuli mätiä ja maitia, ne olivat siis ennen happikatoa syntyneitä kaloja. Ahven urokset tulevat sukukypsiksi 3-5 -vuotiaina ja naaraat 5-6 -vuotiaina. Kuulostaa käsittämättömältä että 10-15 grammaiset ahvenet olivat 100-150 grammaisten vanhempia, mutta ilmeisesti näin oli, sillä isoilla ahvenilla ei ollut mätiä eikä maitia!

Esim. Jos ylitiheää siikakantaa(kääpiöitynyttä) pyydetään nuotalla ja siirretään sellaiseen järveen, missä niillä on tarpeeksi ruokaa kasvaakseen, niin ne kasvavat aivan normaalin kalan tahdilla, eivätkä jää kitkuttelemaan
Sama tilanne on myös happikatojärvillä. Pienet kalat eivät jää pieniksi, koska on ravintoa mitä syödä. Siksi en usko, että nämä 10 grammaiset ahvenet olisivat näiden isompien ahvenien "vanhempia".

Nämä isommat ahvenet ovat venähtäneet kunnon tahdilla, koska ravintoa on ollut happikadon jälkeen huomattavasti enemmän, ja jolloin ne alkavat käyttämään pienempiä kaloja ravintona. Siksi olisikin suositeltavaa, että isompia ahvenia ei pyydetä kerralla pois, koska sen seurauksena voi olla ahvenkannan nopea kääpiöityminen, koska ei ole isoja ahvenia pitämässä kantaa "kurissa".

Jonkin ajan kuluttua voi myös ilmaantua isoja haukia (5-6 kg) ja suuria särkiä, koska niillä on ruokaa tarpeeksi. Nyt olisi myös hyvä tilaisuus aloittaa hoitokalastus, jolla vältettäisiin ylitiheän kannan uudelleen muodostuminen.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 23, 2006, 17:24:38 kirjoittanut Qkkeli »

Himopilkkijä89

  • Viestejä: 1041
  • Voittokalat on hauskin vetää muiden reijistä. :D
    • MSN Messenger  - atte89@luukku.com
    • Profiili
    • kilpapilkintäblogi
Vs: Pilkintää happikatojärvillä
« Vastaus #5 : Joulukuu 01, 2006, 23:36:18 »
No niin en vielä itse päässyt kyseiselle järvelle kauteani avaamaan, mutta kuulin vähän juttua että rohkeimmat olivat siellä jo käyneet. Kalaa olivat jatkuvasti saaneet 10 kilon luokkaa ja ahvenet olivat vielä suurempia ( n.50 g suurempia) kuin viime talvena. Kuitenkin alle 100 grammaisten ahvenien määrä oli kasvanut.
He olivat myös saaneet muutaman hauen. Ilmeisesti järvessä on haukea jopa enemmän kuin särkeä.
Saas nähdä koska jäät tulevat ja pääsen itsekin koettamaan.

Himopilkkijä89

  • Viestejä: 1041
  • Voittokalat on hauskin vetää muiden reijistä. :D
    • MSN Messenger  - atte89@luukku.com
    • Profiili
    • kilpapilkintäblogi
Vs: Pilkintää happikatojärvillä
« Vastaus #6 : Joulukuu 30, 2006, 00:00:13 »
Noniin, tänään pääsin itsekin korkkaamaan kyseisen järven ja samalla avaamaan kauteni, vihdoin.
Kaikki arvailuni osuivat oikeaan ja kalat olivat vielä selvästi suurempia kuin viime keväänä, tosin pientä tuli enemmän.
Ahventa tuli siis 5 kg. Niiden lisäksi tuli 3 haukea ja kiiski. Tasapainoilla ja pystyillä pilkin.
Suurin ahven oli 223 g. 10 suurinta painoivat 1847 g. 150 grammaa tai enemmän oli 11 ahventa.
Syönti oli todella varovaista, morrilla olisi varmasti saanut enemmän mutta en ottanut morreja edes mukaan. :roll:
Kalat tulivat järven syvimmästä kohdasta, noin 3,5 metristä. Keväällä kalat tulivat matalasta, vain metrin vedestä. Yhtään ahvenparvea en koko reissulla löytänyt. Kaikki ahvenet olivat yksittäisiä "irtoahvenia". Suurin ahvenmäärä reikää kohden taisi olla 3 ahventa, että silleen.

33 ahventa oli yli filerajani 69 g. 15 oli alle ja niistä pienin oli 30g. 34. suurin ahveneni oli 48 g, joten en saanut yhtään ahventa jotka olisivat olleet välillä 49-68 g, sen kokoiset puuttuvat varmaan järvestä kokonaan, happikadon ansiota.

Irroitin muutamalta eri kokoiselta ahvenelta kiduskannenluut, jotta pystyn määrittämään niiden iän. Tänään en ehtinyt joten analysoin niitä sitten myöhemmin, ne ovat tallessa. :wink:
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 30, 2006, 00:54:35 kirjoittanut Himopilkkijä89 »

Himopilkkijä89

  • Viestejä: 1041
  • Voittokalat on hauskin vetää muiden reijistä. :D
    • MSN Messenger  - atte89@luukku.com
    • Profiili
    • kilpapilkintäblogi
Vs: Pilkintää happikatojärvillä
« Vastaus #7 : Joulukuu 30, 2006, 00:58:51 »
Nyt olisi myös hyvä tilaisuus aloittaa hoitokalastus, jolla vältettäisiin ylitiheän kannan uudelleen muodostuminen.
Tuota osaisitko neuvoa millaista sen hoitokalastuksen tulisi olla? Olen ajatellut että mahdollisimman suuri osa noista isoista 100-250 g ahvenista pois. Jos ne nimittäin pääsevät kutemaan niin uusia ahvenenpoikasia tulee ja paljon!

Mahdollisimman paljon ahventa pois vaan...vai? Ilmeisesti tarkoitat, että mahdollisimman paljon pientä ahventa pois? Entäs hauet, kannattaako ne päästää takaisin? Ilmeisesti järven hauista suurin osa on tällä hetkellä alle puolikiloisia. 6 Haukea olen saanut ja kaikki alle 400g...
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 03, 2007, 15:12:21 kirjoittanut Himopilkkijä89 »

Himopilkkijä89

  • Viestejä: 1041
  • Voittokalat on hauskin vetää muiden reijistä. :D
    • MSN Messenger  - atte89@luukku.com
    • Profiili
    • kilpapilkintäblogi
Vs: Pilkintää happikatojärvillä
« Vastaus #8 : Joulukuu 30, 2006, 21:35:38 »
Noniin nyt olen vähän katsellut niitä kiduskannenluita ja pyrkinyt määrittämään ahvenien iät. Tutkin seitsemää eri ahventa. Isoimmat ahvenet(200g, 2kpl, mätikaloja) olivat noin 7-8 vuotta vanhoja. Kiduskannenluusta näki selvästi, että kalojen kasvu lähti räjähdysmäiseen kasvuun happikadon aikoihin.
100-grammaisista (2 kpl, maitikaloja) toinen oli noin 4-vuotias, eli juuri ennen happikatoa syntynyt. Toisella 100g ahvenella oli sen sijaan ikää ilmeisesti 7 vuotta.

Pienimmät ahvenet (3 kpl) olivat nekin jo sukukypsiä, itse asiassa kaksi kolmesta jotka tutkin. Nuorin ahven (35g) oli ilmeisesti 2 tai kolme vuotta vanha, sillä siltä ei löytynyt mätiä tai maitia. Yhdellä 30g ahvenella oli mätiä mahassa, joten se oli ainakin 5 vuotta vanha. Toisella oli maitia, eli sekin väh. 3 vuotta vanha. Pienistä ahvenista on todella hankala selvittää ikää joten ei niistä sen enempää.

Eli selkeästi osa järven ahvenista on oppinut käyttämään ravintoa paremmin kuin toiset. Silmiinpistävää oli kiduskannenluissa, että ahvenet lähtivät heti happikadon jälkeen räjähdysmäiseen kasvuun, noin 20-50 grammaa vuodessa. Nyt pienin ahveneni oli siis 30-grammainen, viime keväänä pienimmät (siis useat) olivat alle 20-grammaisia. Tämä kielii siitä, että ne pienimmätkin ennen kitukasvuiset ahvenet lähtevät aivan uudenlaiseen kasvuun.

Ja viime keväänä läheskään kaikki 60-100 grammaiset ahveneni eivät olleet sukukypsiä, nyt oli joka ikinen yli 69 g ahven sukukypsä.


Himopilkkijä89

  • Viestejä: 1041
  • Voittokalat on hauskin vetää muiden reijistä. :D
    • MSN Messenger  - atte89@luukku.com
    • Profiili
    • kilpapilkintäblogi
Vs: Pilkintää happikatojärvillä (ja ahventen iänmääritys)
« Vastaus #9 : Helmikuu 13, 2007, 18:28:15 »
Määrittäkääpä tekin jonkun ison ahvenenne ikä, olisi mielenkiintoista nähdä minkä ikäisiä ovat!

Hakala

  • Viestejä: 49
  • jep...
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Pilkintää happikatojärvillä (ja ahventen iänmääritys)
« Vastaus #10 : Helmikuu 14, 2007, 19:36:33 »
2 vuotta sitten oli eräällä lähijärvellä happikato ja n. 3-4 vuotta sitten kyseinen järvi nuotattiin suuren särki kalakannan takia. viime kesänä järvestä alkoi nousta mitallista kuhaa ja isoa appuraa särjet ja lahnat ovat kasvaneet huomattavasti suuremmiksi. hauki kanta on harventunut huomattavasti. Järvestä nousee verkolla kalaa mutta pilkillä ei tahdo löytää, johtuen järven tasaisesta pohjasta ja n. 2metrin keskisyvyydestä. saalis n. 70-80 kairattua reikää 2 päivänä ja 400g appura.
Menneisyys on historiaa, tulevaisuus utopiaa.

Himopilkkijä89

  • Viestejä: 1041
  • Voittokalat on hauskin vetää muiden reijistä. :D
    • MSN Messenger  - atte89@luukku.com
    • Profiili
    • kilpapilkintäblogi
Vs: Pilkintää happikatojärvillä (ja ahventen iänmääritys)
« Vastaus #11 : Maaliskuu 19, 2007, 19:34:03 »
Tämän kokoisia ahvenia sain eilen kyseiseltä happikatojärveltä:

PAINO                      Määrä , kpl
alle 70g (15-55g) n. 80
70-80g               2
81-90g               5
91-100g             3
101-110g           5
111-120g           6
121-130g           3
131-140g           1
141-150g           1
151-160g           2
161-170g           1
171-180g           0
181-190g           3
191-200g           1
201-210g           0
211-220g           0
221-230g           0
231-240g           2
241-250g           0
251-260g           0
261-270g           0
271-280g           1

Eli selvää hajontaa alkaa tulla enemmän ja enemmän kalojen kokoon verrattuna mitä oli viime vuonna. Silmiinpistävää kaloja peratessa oli, että koirasahvenet olivat ne pienimmät ja naarasahvenet suurimmat. Eli koiraat eivät olleet kasvaneet viime keväästä oikeastaan yhtään, naaraat olivat aikas huikean nopeasti.

Qkkeli

  • Global Moderator
  • *****
  • Viestejä: 1468
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Pilkintää happikatojärvillä
« Vastaus #12 : Maaliskuu 20, 2007, 11:47:07 »
Nyt olisi myös hyvä tilaisuus aloittaa hoitokalastus, jolla vältettäisiin ylitiheän kannan uudelleen muodostuminen.
Tuota osaisitko neuvoa millaista sen hoitokalastuksen tulisi olla? Olen ajatellut että mahdollisimman suuri osa noista isoista 100-250 g ahvenista pois. Jos ne nimittäin pääsevät kutemaan niin uusia ahvenenpoikasia tulee ja paljon!

Mahdollisimman paljon ahventa pois vaan...vai? Ilmeisesti tarkoitat, että mahdollisimman paljon pientä ahventa pois? Entäs hauet, kannattaako ne päästää takaisin? Ilmeisesti järven hauista suurin osa on tällä hetkellä alle puolikiloisia. 6 Haukea olen saanut ja kaikki alle 400g...

Anteeksi, etten ole aiemmin hoksannut kysymystäsi.
Eli tarkoitinki juuri sitä mitä itsekkin sanoit. Ahvenen harventaminen onnistuu pienissä järvissä ja lammissa runsaalla pilkkimisellä ja kesäpyynnillä. Kaikkia isoja ahvenia ei saa kerralla pois ilman verkkoja, joten järvessä riittää kutukaloja. Pienempiä ahvenia voi harventaa tarpeen vaatiessa vaikkapa katiskalla.

Särkeä kannattaa pyytää oikeastaan aina kun siihen on mahdollisuus. Varsinki särkien kutuaikaan panostaminen pitää särjet kurissa. Tämä onnistuu hyvin vaikkapa sijoittamalla tiheäsilmäisen katiskan särkien kutupaikoille ja alueille, missä särjet liikkuvat paljon. Tiheäsilmäistä verkkoakin voi tarjota, koska särki on melko helppo irroittaa verkosta. Särjen kutuhan tapahtuu alkukesän aikoihin, jolloin ne liikkuvat isoissa tuikkivissa parvissa ja ovat siis helposti paikannettavissa.

Osaltaan myös hauet ja isot ahvenet pitävät kalakantoja kurissa. Haukikantaa ei tosin kannata myöskään päästää liian isoksi, silloin alkavat siimat paukkua.. ;)
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 20, 2007, 11:52:06 kirjoittanut Qkkeli »

perza

  • Yöeläjä
  • Global Moderator
  • *****
  • Viestejä: 2790
  • hauki on kala
    • ICQ Messenger - 1611
    • MSN Messenger  - perza87@hotmail.com
    • AOL Instant Messenger - perza
    • Yahoo Instant Messenger - perza
    • Profiili
    • Perza-vaaput
    • Sähköposti
Vs: Pilkintää happikatojärvillä (ja ahventen iänmääritys)
« Vastaus #13 : Maaliskuu 20, 2007, 13:23:05 »
itse kävin alkujäillä eräässä pikku järvessä jossa oli paha happi kato n. 10vuotta sitten, Melkein kaikki kalat kuoli(ahven, särki ja hauki, ja kuulema ankeriaitakin oli). No nyt olen parina viime kesänä käynyt virvelöimässä rannalta käsin ja saaliiksi olen saanut paljon ahvenia 50-300g ja pikkusia haukia alle 500g.
Nyt sitten tuli käytyä marraskuussa ekoilla jäillä pilkkimässä tuolla(olin käynyt n. 5 vuotta sitten aikasemmin sillon tuloksena puhdas nolla) Nyt kaloja tuli muutamana reissuna 3-4kg ja keskipainon ollessa siinä 150g luokkaa. Nyt myös tässsä viikon sisällä käynyt morria uittamassa ja 3-4kg saaliita tullut myös!
Järvessä oli myös erään saaren kupeessa verkko ja sinne sitten tulikin ukko sitä katsomaan ja itse kävin vähän kyselemässä järven kalastoa ja muita juttuja niin sanoi että enimmillään verkossa on ollut 15 haukea, 200-300g särkiä ja isohkoja ahvenia! Normi saalis oli kuulema joku parin kilon verran särkiä ja muutama ahven ja 2-4haukea!  :-o
No ukko kertoi myös kesällä yhtä verkkoa pitäneensä aina silloin tällöin ja sanoi saaneensa useita yli 700g ahvenia! Tuo paikka on siitä outo että pilkillä sieltä ei kyllä särkiä saa! olen saanut nyt 4 särkeä muutamalla reissulla yhteensä! Kesäisin lampi oikeen kuhisee Isoja ahvenia ja särkiä, mutta kun talvi tulee niin säret johonkin häviää ja ahvenia saa sitten heti ekoilla jäillä, mutta turha tuonne on mennä keskitalvella paksun lumen aikaan, voin sanoa että ei nykäsekkään. Ajattelin koittaa mäskäämällä vielä tänä keväänä saada särkiä.

Tänäänkin olin muutaman tunnin tuolla pilkillä mutta saalis oli huono ja osa kaloista tuli ihan jään alta hyvä ettei reiästä ottanut...oiskohan happi ollut vähissä(taas) ja nyt sitten lämpösillä ilmoilla hapekas vesi mennyt jään läpi ja kalat ovat siinä ihan jään alla???


Perza vaaput ja tasurit kalastukseen kätevästi netistä!  www.perza-vaaput.com

Himopilkkijä89

  • Viestejä: 1041
  • Voittokalat on hauskin vetää muiden reijistä. :D
    • MSN Messenger  - atte89@luukku.com
    • Profiili
    • kilpapilkintäblogi
Vs: Pilkintää happikatojärvillä (ja ahventen iänmääritys)
« Vastaus #14 : Maaliskuu 20, 2007, 15:29:51 »
Tämä kyseinen järvi josta em. ahvenet tulivat, on noin 1,5 km pitkä ja keskimäärin 200 metriä leveä. Järvessä on yksi monttu, jossa on enimmillään syvää noin 4 metriä. Monttu on noin 250m alueelta yli 2 metriä syvää.
Sitten siinä järvessä on toinenkin monttu, jossa on vähän yli 2 metriä syvää. Muuten koko järvi on alle 1,5 metrin syvyinen. Itse asiassa puolet järvestä taitaa olla alle metrin syvyistä, toisella puolella järveä en ole käynytkään, sillä se on tosi matala.

Järvessä ei juuri muuta kalaa tunnu olevan kuin ahventa, haukea tuntuu olevan muuten enemmän kuin särkeä.
Olen ollut siellä 5 kertaa pilkillä, ja saanut yhteensä 2 särkeä (n. 80g ja 200g), kiisken (n. 70g) ja 3 haukea (n. 130-350g) ahvenenten lisäksi.
Tämän lisäksi olin siellä yhdellä kalliolla heittelemässä/onkimassa viime kesänä, sain virvelillä 3 haukea ja mato-ongella muutaman alle 45g ahvenen. Hauet olivat jälleen kaikki alle 350g.

Kesällä mulla ei ole juuri mahdollisuutta kalastaa siellä, koska siellä pystyy kalastamaan ainoastaan yhdeltä jyrkältä kalliolta, ellei mene mökkiläisten laitureille tai lainaa niiden veneitä. :-o
Siellä on noin 5 mökkiä, joiden omistajat siellä kyllä kesäisin kalastavat niillä katiskoilla, toivottavasti vaan käyttävät tarpeeksi pienisilmäisiä katiskoita. Sitten ne idiootit kumminkin tekevät niin, että ottavat isot ahvenet ja päästävät pienet takaisin, niin ei saisi tehdä. Jotkut pilkkijätkin olivat kuulemma siellä päästäneet pieniä ahvenia takaisin.

Jotenkin olen saanut sellaisen kuvan järvestä, että haukien määrä kasvaa koko ajan. Kohta kasvaa kyllä varmaan niiden kokokin.

Voisi kyllä tässä jos on useamman kerran vielä aikaa käydä siellä näillä jäillä pilkillä kokeilla sitä mäskäystä. Jos sitten vaikka selviää vähän onko siellä oikeasti niin vähän särkeä.

Himopilkkijä89

  • Viestejä: 1041
  • Voittokalat on hauskin vetää muiden reijistä. :D
    • MSN Messenger  - atte89@luukku.com
    • Profiili
    • kilpapilkintäblogi
Vs: Pilkintää happikatojärvillä (ja ahventen iänmääritys)
« Vastaus #15 : Huhtikuu 03, 2007, 22:02:22 »
Painoalle 70g70-90g91-110g111-130g131-150g151-170g171-190g191-210g211-230g231-250g251-270gyli 270g
Määrä8078923310201

Tässä taulukon mallia. :wink:
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 03, 2007, 22:11:13 kirjoittanut Himopilkkijä89 »

Himopilkkijä89

  • Viestejä: 1041
  • Voittokalat on hauskin vetää muiden reijistä. :D
    • MSN Messenger  - atte89@luukku.com
    • Profiili
    • kilpapilkintäblogi
Vs: Pilkintää happikatojärvillä
« Vastaus #16 : Syyskuu 05, 2007, 23:35:28 »
Esim. Jos ylitiheää siikakantaa(kääpiöitynyttä) pyydetään nuotalla ja siirretään sellaiseen järveen, missä niillä on tarpeeksi ruokaa kasvaakseen, niin ne kasvavat aivan normaalin kalan tahdilla, eivätkä jää kitkuttelemaan
Sama tilanne on myös happikatojärvillä. Pienet kalat eivät jää pieniksi, koska on ravintoa mitä syödä. Siksi en usko, että nämä 10 grammaiset ahvenet olisivat näiden isompien ahvenien "vanhempia".

Jonkin ajan kuluttua voi myös ilmaantua isoja haukia (5-6 kg) ja suuria särkiä, koska niillä on ruokaa tarpeeksi.
Sain jo viime talvena 2 isoa noin 200g särkeä ja yhden ison noin 50g kiisken.

Nyt alan ymmärtää järven kalatilannetta paremmin. Nykyiset 100-200g ahvenet olivat kiduskannenluista tekemieni päätelmien mukaan ennen happikatoa noin 40-50 grammaisia, eivät siis aivan pieniä.

Kuitenkin osa pienistäkin alle 50g saamistani ahvenista on yli 5 vuotta vanhoja. Niiden "lähtöpaino" ennen happikatoa on ilmeisesti ollut 5-15g luokkaa, mistä johtuen ne eivät vieläkään sen suurempia ole.

Ennustan, että viime talvena tulleet 15-55g ahvenet ovat tulevana talvena kokoluokkaa 25-80g.
Suurimmat yksilöt lienevät siinä 350g tai hieman alle. Kalojen koossa tulee olemaan koko ajan enemmän ja enemmän hajontaa.

Hauet tulevat varmaan olemaan siinä 500g luokkaa, toivottavasti eivät isompia. Ja isoimmat särjet ovat varmaan sen 250g jos sellainen kohdalle osuu.

Viime talvena kyseisellä järvellä kävi pilkillä erittäin pieni määrä pilkkijöitä verrattuna toissatalveen. Toivottavasti sama suhdanne jatkuu niin saa jatkossakin vedellä isoja ahvenia.
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 05, 2007, 23:37:08 kirjoittanut Himopilkkijä89 »


Himopilkkijä89

  • Viestejä: 1041
  • Voittokalat on hauskin vetää muiden reijistä. :D
    • MSN Messenger  - atte89@luukku.com
    • Profiili
    • kilpapilkintäblogi
Vs: Pilkintää happikatojärvillä
« Vastaus #17 : Syyskuu 06, 2007, 18:32:58 »
Noniin nyt olen vähän katsellut niitä kiduskannenluita ja pyrkinyt määrittämään ahvenien iät. Tutkin seitsemää eri ahventa. Isoimmat ahvenet(200g, 2kpl, mätikaloja) olivat noin 7-8 vuotta vanhoja. Kiduskannenluusta näki selvästi, että kalojen kasvu lähti räjähdysmäiseen kasvuun happikadon aikoihin.
100-grammaisista (2 kpl, maitikaloja) toinen oli noin 4-vuotias, eli juuri ennen happikatoa syntynyt. Toisella 100g ahvenella oli sen sijaan ikää ilmeisesti 7 vuotta.

Pienimmät ahvenet (3 kpl) olivat nekin jo sukukypsiä, itse asiassa kaksi kolmesta jotka tutkin. Nuorin ahven (35g) oli ilmeisesti 2 tai kolme vuotta vanha, sillä siltä ei löytynyt mätiä tai maitia. Yhdellä 30g ahvenella oli mätiä mahassa, joten se oli ainakin 5 vuotta vanha. Toisella oli maitia, eli sekin väh. 3 vuotta vanha. Pienistä ahvenista on todella hankala selvittää ikää joten ei niistä sen enempää.
Tänään pääsin samoja kiduskannenluita tutkimaan koulussa bilsantunnilla. Pienistä ahvenista tosin ei ole enää tallessa kuin yksi kiduskannenluu.

Eli 200g ahvenet olivat ilmeisesti molemmat 8v.
100g ahvenet olivat 5v ja 6v.
Ja 30g ahven 4v.

Täytyy ensi talvena tehdä lisää iänmäärityksiä kun se on niin helppoa.

Himopilkkijä89

  • Viestejä: 1041
  • Voittokalat on hauskin vetää muiden reijistä. :D
    • MSN Messenger  - atte89@luukku.com
    • Profiili
    • kilpapilkintäblogi
Vs: Pilkintää happikatojärvillä (ja ahventen iänmääritys)
« Vastaus #18 : Maaliskuu 17, 2014, 00:55:25 »
Tuli mieleen tämä vanha aihe, ja olen edelleenkin kovasti kalastellut tällä samalla järvellä. Melko kauan siinä meni, mutta viime talvena sain tästä järvestä 3kpl yli 500g ahvenia, ja tänä talvena melkein kiloisen 985g. Toki tutut saivat jo joskus 2010 vuonna ekat yli 500g ahvenet ylös.

Määritin tuon 985g ahvenen iän, niin tuloksena oli 11 vuotta. Eli oli ilmeisesti syntynyt juurikin tuona vuonna, kun järvessä se happikato ja kalakuolemat olivat.

Järvessä on ollut jo n. 8 vuotta järven kokoon nähden tosi kova kalastuspaine, ja ilmeisesti sen takia järvessä on ylipäätäänkin ahvenet aika vähissä. Viime vuoden keväänä pääsin vielä parina päivänä 10kg saaliiseen, mutta tänä keväänä tuntuu mahdottomalta saada edes yli 5kg saalista. Joulukuun ensijäillä pääsin sentään kerran 8kg ylitykseen.

Ahvenen keskipaino on ollut selvästi pienenemään päin nyt muutaman vuoden. Välillä on jäänyt keskipaino jo alle 50 gramman. Tänä talvena ahventen keskipaino on ollut 40-90g, kun olen järvellä noin 7 kertaa käynyt. Toki tuo edelleen on ihan hyvän kokoista, mutta etenkin yli 300g ahvenia tuntuu olevan yhä vaikeampi saada. Noita yksittäisiä noin kilon painoisia ahvenia kuitenkin järvestä muutamia löytynee.

Haukikanta on tosi runsas ja koko ajan runsastunut. Särkiä sen sijaan ei tahdo saada muulloin kun jonkun verran ihan viimeisillä jäillä. Järvessä on sekä isoja särkiä että isoja haukia. Tosin yli 150g särkiä en ole saanut enää vähään aikaan. Kuulemma järvestä saatiin viime kesänä jo yli 9kg hauki. Kiiskeissa ollaan porukalla päästy muutamaan otteeseen 100 gramman ylitykseen niukasti, viimeksi tänä talvena ja myös kahtena edellisenä talvena. Muita kalalajeja ei ole tullut vastaan.

Tasuriman

  • Puntarin hytkyttäjä
  • Viestejä: 188
  • Tasureissa on taikaa
    • Profiili
Vs: Pilkintää happikatojärvillä (ja ahventen iänmääritys)
« Vastaus #19 : Maaliskuu 20, 2014, 11:55:45 »
Aivan ensimmäiseksi Kiitokset Himopilkkijälle erinomaisesti laaditusta viestiketjusta.

Hyvä aihevalinta ja erinomainen aiheeseen syventyminen. Näin syntyy mielenkiintoinen viestiketju, jota on nautinto seurata.

   Itselläni on jonkin veran kokemusta tuollaioselta happikatojärveltä pilkkimisessä. Tai oikeastaan kyseessä on pikemminkin kaksoislammet, kuin järvi. Lampia erottaa matala salmi, joka jäätyy talvisin pohjaa myöten. Alempi lammista on matala, syvimmillään reilu metri vettä ja sen vuoksi vesikasvillisuus kattaa lammen kesäisin varsin tehokkaasti. Kovina pakkastalvina lampi jäätyy niin paksusti, että vesimäärä lienee melkoisesti rajoittunut, lahoava kasvijäte kuluttaa happea, joten kaloilla on tukalat oltavat ja ajoittain lammen kalakanta kokee kovia. Vuosituhannan vaihteen tietämillä saimme lammesta yhdellä pilkkireissulla mahtiahvenia todella mukavasti.
    Kaverin kanssa vedettiin reiluun tuntiin niin paljon kalaa, että kerrankin riitti. Suurin ahven painoi kilon täyteen ja mukaan mahtui useita puolesta kilosta seitsemäänsataan grammaan painavia. Lisäksi vielä paristasadasta grammasta siihen puoleen kiloon painavia koko läjä.
    Aikaisempien kokemusteni perusteella lammessa oli vain niitä kitukasvuisia kääpiöityneitä tirrejä. Mikä oli saanut ahvenet kasvamaan tuollaisiin mittoihin?
    Asia selvisi muutamia vuosia myöhemmin. Kuivan kesän jälkeen tuli aikainen talvi ja lampi jäätyi jo lokakuussa. Kovat pakkaset ja pitkä talvi aiheuttivat matalassa lammessa happikadon ja kalakuoleman. Lampi tyhjeni kaloista. Matala ja kirkasvetinen lampi tuottaa kesäaikaan planktonia tehokkaasti, joten kaloilla on ravintoa yllin kyllin. Lammen kalakanta elpyy ja jos käy niin, että kalakanta on samaa ikäluokkaa ja samankokoista, se kasvaa lukumäärältään runsaslukuisena, niin kauan, kuin ravinto riittää ja kasvu tyrehtyy sitten.  Mikäli käy niin, ettei kaikki kalat kuolekaan happikadon kohdatessa lampea, jää osa kaloista hyödyntämään tulevia poikaskantoja ja näillä on sitten edellytykset kasvaa todella isoiksi. Planktonravintoa ja pikkuhyönteisiä käyttävät "suuret ikäluokat" jäävät kääpiöasteelle, koska eivät pysty kasvamaan suuren lukumääränsä vuoksi. Ravinnon rajallisuus siis estää niitä kasvamasta kokoon, jossa ne pystyisivät syömään lajitovereitaan.

   Tuo reilu kymmenkunta vuotta sitten ollut kova pakkastalvi ja sen seurauksena ollut happikato vei jälleen lammesta kalat. Nykyisin lampi antaa vain sitä ahvenentirriä ja sitä tuntuu olevan lampi täynnä. Kolmeen, neljään vuoteen en ole enää viitsinyt rämpiä tuolle lammelle, vaikka saattaahan siellä joku jättiahvenkin liikkua.

Varsinaisesti tässä ei mitään uutta aiheeseen liittyen ollut, mutta on mukava osallistua näin perusteellisen hyvin rakennettuun keskusteluun.

jcuster

  • Kenraali Katiska
  • Viestejä: 551
    • Profiili
Vs: Pilkintää happikatojärvillä (ja ahventen iänmääritys)
« Vastaus #20 : Huhtikuu 07, 2014, 18:17:06 »
Kouvolan kalalammella oli muuten samoja oireita aikoinaan, kanta oli suht. hyvänkokoista eli 80g ahventa. nykyään tilanne taas on menny muniksi, vaikka lampeen on joku istuttanut haukia, lieneekö kp jotain 20-25g... Ruokaa piisaa ainakin nuijapäinä varsin riittävästi, musta pikkulippa on välillä aivan yliveto vehje harvennustalkoissa.

Olen jollain pilkkireissulla nakannut sinne yksittäisen isomman ahvenen geeniperimää rikastuttamaan, josko tuolla mitään merkitystä olis.

Yks asia on varma: Kun pilkkihaalarit päällä pierasee sen saa aina silmilleen.


Kirjaudu sisään palveluiden tunnuksilla

 



center>