Kaikki räikeät värit esim. punainen, keltainen, vihreä, kulta....
Ite vaan en usko paskan vertaa näihin päivän ottiväreihin. Jos jollain uistimella on joskus tullut hyvin haukea niin eiköhän se kelpaa aina hauelle. En usko että jos eilen toimi sininen uistin, niin tänään se ei enää toimisikaan vaan pitäisi olla punainen. Uskon että uistimen uintisyvyys, koko ja kelausnopeus vaikuttavat siihen ottaako hauki vai ei. Tietysti uistimen pitää näkyä hyvin ja toisinaan hauki ottaa vain jos uistinta uittaa tarpeeksi lähellä sitä.
Värien teho voi todellakin vaihdella päivittäin, siitä on niin selviä omakohtaisia kokemuksia että asiaa ei usko, ennen kuin kokeilee. Ei tarkoita sitä, että näin olisi aina ja joka päivä, mutta
mahdollista se on. Jos kalastaa tutuilla paikoilla joissa tietää varmasti olevan haukea, kokeiluja on helpompaa tehdä kuin oudolla paikalla. Heittelee joka väriä vaikkapa kymmenen heittoa kerrallaan ja katsoo, mihin alkaa ottaa. Jos kokeiluja ei viitsi tehdä ja kalaa ei tule, ajattelee herkästi että "kala ei nyt vain syö". Eihän se tietysti aina ole varsinaisesti ottipäällä, mutta kalaa voi silti saada kun sopiva houkutin löytyy.
Uistimen värillä ei tietystikään ole mitään merkitystä, jos käyttää uistimia jotka eivät sovi kalastustilanteeseen. Uintisyvyys on erittäin tärkeä. Jos kalat ovat vaikkapa neljän metrin syvyydessä ja omilla uistimilla ei pääse juuri metriä syvemmälle, saalis on todennäköisesti huono. Tai jos pitäisi kalastaa alle metrin syvyydessä mutta kaikki mukana olevat uistimet ruoppaavat pohjaa koko ajan. Tai jos kalat ovat syvällä vesikasvuston sisällä, mutta uistimilla pystyy kalastamaan vain avovedessä. Jne.
Uistimen sopiva koko on sekin totta kai tärkeä. Yhtä oikeaa kokoa ei ole, esim. heikolla syönnillä pieni uistin kelpaa usein paremmin kuin iso. Joskus toisinkin päin. Tärkeää on luonnollisesti kalalajille sopiva yleinen kokoluokka, esim. ei tarjota ahvenelle 15-senttisiä vaappuja.
Kelausnopeuskin on joskus tärkeä. Yleinen nyrkkisääntöhän on kelata kylmässä vedessä hitaasti ja lämpimässä nopeammin. Kannattaa kokeilla nopeuden vaihtelemista erityisesti silloin, kun kalaa ei tunnu perusvauhdilla tulevan. Lämpimässä vedessä voi joskus kokeilla kelata lähes täysillä, jos vieheen uinti sen kestää. Kesähauki saa pikavauhtiakin uivan uistimen halutessaan helposti kiinni, onhan kyseessä Suomen nopein kala. Olipa kelausnopeus mikä tahansa, kalaa tulee paremmin kun tekee kelauksen aikana lyhyitä pysäytyksiä. Tärppi tuntuu tulevan usein juuri stopissa tai heti sen jälkeen, uistimen lähtiessä taas liikkeelle.
Vieheen pyytävyyteen vaikuttavista tekijöistä väri on vain yksi osatekijä. Erityisesti vaapuissa on myös yksilöeroja, eli kahdesta päällepäin samanlaisesta vieheestä toisella tulee usein hyvin kalaa, toisella huonommin.
