Chat

Kirjoittaja Aihe: Järvituulastus  (Luettu 15771 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Perca

  • Pyydyskalastaja
  • Global Moderator
  • *****
  • Viestejä: 646
    • Profiili
    • Sähköposti
Järvituulastus
« : Marraskuu 10, 2007, 00:52:15 »
Mitä tuulastus tarkoittaa?
Tuulastus tarkoittaa matalassa vedessä yötä viettävien kalojen pyydystämistä pitkävartisella atraimella, valon avulla. Kalat ovat viileässä syysvedessä hidasliikkeisiä ja passiivisia, mikä edesauttaa huomattavasti iskemistä. Tuulastusta harrastetaan syksyisin. Tuulastaa voisi myös keväisin, mutta se on kiellettyä ja moraalisesti väärin (kutukalojen tappamista). Kesällä kalat ovat aktiivisia yöt ovat valoisia. Rehevämmissä järvissä vedessä lilluu kaikenasteisia pieneliöitä ja planktonia kesäisin, mikä haittaisi näkyvyyttä.

Välineet
Atrain on pitkävartinen seiväs, minkä toisessa päässä on (yleensä 8-piikkinen) piikkikampa. Piikkien väli on ~2cm. Sopiva pituus varrelle on noin kaksi metriä, sen syvemmälle ei kannata iskeä arviointivirheiden takia. Vesi taittaa valoa, ja kala saattaa päästä karkuun haavoittuneena huolimattoman iskun jälkeen.
Tuulastusvalona on perinteisesti käytetty tervaksia telineessä veneen kokassa. Tervaksista luovuttuaan tuulastajat siirtyivät petrolilamppuihin. Nykyään yleisesti käytetty valo on traktorin työvalo tms. sähkövalo. Virtalähteenä käytetään auton akkua. Tuulastaessa voi käyttää muita useita erilaisia valonlähteitä, mutta omien kokemuksieni mukaan tämä työvalo auton akulla on toimivin ratkaisu. Paketti on edullinen ja helppokäyttöinen, ja akun lataus on lähes ilmaista. Työvalo pieksee muut valonlähteet tehokkuudessa. Työvalon virittely akkuun sopivaksi vaatii hieman sähkömiehen taitoja. Näppärä kalastaja virittelee työvaloon jonkinlaisen kahvan, mikä helpottaa käsittelyä olennaisesti.
Veneen mallilla tai merkillä ei ole olennaisesti väliä. Mahdollisen moottorin irrottaminen kuitenkin helpottaa kalastusta olennaisesti. Yleisimmin kaloja isketään nimenomaan huopaamalla veneen perästä.

Keli
Mitä tyynempi ja pimeämpi yö, sen parempi. Ideaali keli käsittää myös lämpimän yön. Ilman ollessa vettä kylmempi veden päälle leviää näkyvyyttä haittaava usvakerros. Usvasta ei ole ongelmaa ilman ollessa lämpimämpää kuin vesi. Tuuli haittaa näkyvyyttä rikkoen vedenpinnan. Kalat ovat myös levottomampia tuulisella kelillä. Kunnon sade on huono juttu, tihku ei haittaa paljoakaan. Mitä pimeämpi on, sen suuremmat tehot saadaan valosta.
Kalan silmä poikkeaa melkoisesti ihmisen silmästä. Kala ei kykene supistamaan iiristään nopeasti valon vaihtelun mukaan niin kuin ihminen (joku biologi korjatkoon jos olen väärässä). Ihmisen silmä tottuu nopeasti valoon, kalalla siihen menee aikaa noin puoli tuntia näin radikaalissa tapauksessa. Eli kala ikään kuin sokaistuu kun sitä osoitetaan valolla. Mitä pimeämpi on, sen helpommin kala sokaistuu. Kala kykenee kuitenkin aistimaan kylkiviivallaan normaalisti.
Tuulaalle kannattaa lähteä ensimmäisiä kertoja kun vesi on alle kymmenasteista tai pimeä tulee 19-20 aikoihin. Vene kannattaa lykätä vesille kymmenen aikoihin kun pimeä on kunnolla laskeutunut ja kalat ovat nousseet matalaan.

Paikoista
Paikan valinta riippuu kohdekalalajista. Haukia, sorvia, särkiä ja lahnoja löytyy matalista kaislikkolahdista. Ahvenet ovat melko harvinaisia, isoin tuulasahveneni taitaa olla sadan gramman huonommalla puolella. Siikoja löytyy helpommin hieman karummilta rannoilta. Muista en tiedä kovinkaan hyvin, kalasto etelä-Savossa keskittyy pääosin edellä mainittuihin. Harvinaisempia saaliita (mitä olen itse saanut) ovat ankerias, made tai karppi. Tuulastamalla voi oikeastaan saada minkä tahansa kalan, riippuen tietysti vesistöstä.

Kala!
Soutaja pyrkii huopaamaan mahdollisimman äänettömästi ja vettä loiskuttamatta. Atrainmies määrittelee vauhdin, niin että hän ehtii tutkia ympäröivää pohjaa valolla.
Kun atrainmies havaitsee kalan, huopaaja jarruttelee vauhtia suunnaten perää samalla kohti kalaa. Valon osoittamisessa on 2 koulukuntaa. Toinen osoittaa kalaa valolla koko ajan, toinen ei enää kalan sokaisemisen jälkeen. Vene pysäytetään kalan viereen. Iskijä laskee atraimen hitaasti ja tasaisesti kalan niskan yläpuolelle, noin parinkymmenen sentin päähän. Nopea ja päättäväinen isku, ja kalaa painetaan pohjaa vasten, näin piikit uppoavat kunnolla kalan niskaan ja se väsyttää itse itsensä pohjassa potkimalla. Lajista ja koosta riippuen voidaan käyttää haavia. Haavi viedään pohjaan ja atrain nostetaan varovasti (siis kalan kera) pohjamudasta ylös ja nostetaan ylös haavin varmistaessa ympärillä. Atraimen piikkejä ei kannata tarkoituksellisesti sotkea havakseen. Veneeseen nostettu kala kannattaa tappaa verestämällä ja iskemällä kalikalla niskaan. Veneessä sätkivä tappamaton kala aiheuttaa vain turhautumista.

Muita kala!tapauksia
Kalaa joutuu melko usein lyömään liikkeeseen. Varsinkin lahna on usein liikkeessä. Siika ei ole ikinä paikoillaan. Liikkeeseen lyötäessä pitää arvioida kalan nopeus ja omat kyvyt. Liikkeeseen lyöminen ei loppupeleissä ole vaikeaa, se on oikeastaan helpompaa kuin paikalleen lyöminen. Liikkeessä oleva kala ei huomioi atrainta kovinkaan tarkasti. Joskus kalan saattaa huomata vasta kun on liian myöhäistä, eli kun vene on jo ajamassa sen päälle. Silloin veneen pitää antaa rullata normaalisti eteenpäin ja yrittää palata paikalle. Yleensä kala ei ole liikkunut paikaltaan.

Muuta
-Yleensä pidämme veneessä kahta atrainta, lahnoja on usein pari-kolmekin samalla paikalla, näin saalis saadaan maksimoitua. Ensin atrainmies iskee yhden kalan ja painaa sitä pohjaa vasten. Jos toinen kala on vielä paikoillaan, huopaaja siirtyy varovaisesti paikaltaan ja iskee tämän.
-Akun kanssa pitää olla varovainen. Se kun tippuu järveen niin sitten on piru irti. Tislattu vesi ei ole läheskään yhtä paha akkuneste kuin happo, mutta vuotoa pitäisi välttää kaikin keinoin.
-Atraimen piikit on pidettävä terässä. Varsinkin hiekka/kivipohjaisilla rannoilla iskiessä ne tuppaavat tylsymään.
-Hauista voi seurata kelloa. Ne ovat pää rantaan päin noin kahteentoista asti, kahdestatoista yhteen ne ovat poikittain ja yhdestä eteenpäin naama selälle päin. Älkää kysykö miksi, näin vain on.
-Soutajan ja atrainmiehen on hyvä sopia vaihdoista. 20min ja vaihto tai 400metriä ja vaihto on todettu käytännössä toimiviksi.
-Tämä artikkeli käsittelee tuulastusta järvellä ja järviolosuhteissa, merellä saattavat päteä hieman toiset säännöt.

-Perca
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 18, 2008, 01:16:49 kirjoittanut Perca »
Vegetarian is an old indian word for bad hunter


harri.b

  • Vieras
Vs: Järvituulastus
« Vastaus #1 : Lokakuu 26, 2008, 07:01:51 »
Kaikki muuten ihan kohdillaan, mutta älä nyt ihmeessä kehoita osoittaan valolla päin kalaa! toi sokaistamis juttu on oikeesti paskaa.. "pari" kertaa itekki tuulastaneena voin kertoa et mitä vähemmän kalaa joutuu lampulla näyttää sitä parempi, etenkin haukien kanssa.

Perca

  • Pyydyskalastaja
  • Global Moderator
  • *****
  • Viestejä: 646
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Järvituulastus
« Vastaus #2 : Lokakuu 26, 2008, 10:26:59 »
Kaikki muuten ihan kohdillaan, mutta älä nyt ihmeessä kehoita osoittaan valolla päin kalaa! toi sokaistamis juttu on oikeesti paskaa.. "pari" kertaa itekki tuulastaneena voin kertoa et mitä vähemmän kalaa joutuu lampulla näyttää sitä parempi, etenkin haukien kanssa.

Mun kokemuksien mukaan asia on juurikin päinvastoin  :roll: En muista mistä olen lukenut asiasta, mutta vapaasti mukaillen näin; koska kalalla ei ole silmäluomia se ei kykene sopeutumaan valon muutoksiin kovinkaan nopeasti. Ihminen kykenee säätelemään silmään tulevan valon määrää ja ylläpitämään näin näkökyvyn. Asiaa voisi verrata siihen että tuntien pilkkopimeyden jälkeen ihmisen silmiä osoitetaan tuulastuslampulla siten että silmäluomien normaali toiminta on estetty. Jos tuosta ei sokaistu edes jossain määrin niin ihmettelen.. Perustele toki miksi sokaistaminen olisi "oikeesti paskaa" ?

-Perca
Vegetarian is an old indian word for bad hunter

harri.b

  • Vieras
Vs: Järvituulastus
« Vastaus #3 : Lokakuu 26, 2008, 14:47:05 »
Niin pointtini oli se että jos haukea ei näytä suoraan lampulla niin eihän se mihinkään lähde, mutta jos näytät päin niin lähteehän se, vaihka sitten puolen minuutin päästä. Mitään hienoa tieteellistä selitystä ei mulla ole esittää, vaan tää on ihan mun omiin kokemuksiin perustavaa. Etenkin viidestä kilosta ylöspäin olevat hauet lähtevät hyvin helposti karkuun jos lampulla päin osoittaa. Tämä koskee erityisesti haukia, siikojahan pystyy jopa hieman ohjailemaan oikeaan suuntaan valolla.
Tietysti voidaan jättää sekin mahdollisuus että kalat käyttäytyisi erillailla eri vesistöissä, vaihka se tuntuu kyllä hieman oudolta..
Ja pyydän anteeksi että käytin sanaa "paskaa" mutta olen täysin varma tästä asiasta :-)


harri.b

  • Vieras
Vs: Järvituulastus
« Vastaus #4 : Lokakuu 27, 2008, 18:09:17 »
(Kirkkaassa valossa kalat vaistomaisesti hakeutuvat aina vaaran uhatessa varjoisaan paikkaan suojaan. Äkilliset muutokset valon voimakkuudessa aiheuttavat lohikaloilla selvän stressivasteen, mikä näkyy allaskaloilla mm. kaoottisena uimisena altaassa noin 15 minuutin ajan.) Lähde: rktl kala ja riista raportteja nro 245 tutkija Sirkka Heinämaa. Tuo oli suora lainaus tuosta tutkimuksesta, koski lohikaloja mutta varmasti pätee myös muihin lajeihin. Että ensi kerralla kun menette tuulastamaan niin kokeilkaa edes näyttää vain kalan viereen valolla. Tänään muuten olis tarkoitus taas lähteä tuulastaan, laitan huomena kuvia jos jotain tulee..

remolux

  • Vieras
Vs: Järvituulastus
« Vastaus #5 : Lokakuu 27, 2008, 23:13:00 »
tullu tuulastusta sen verta harrastettua että ainaki omakohtasella kokemuksella voisin sanoa näin: kun hakee keilaan kalaa ja varsinkin jos se o suuri hauki ni en näytä sitä valopistettä suoraan kalaa kohti vaan viereen niin että se tavallaa näkyy puoliteholla tai sit käännän valon kokonaan pois ja haen uudestaan ko olen lähempänä.. moni isompi huke on lähteny ko oon osottanu suoraa kohti, kyl se sen vilautuksen kestää mut jos oot esmes 10m päässä ja kokoajan osotat pistettä kohti ni aina usein ne o karannu.. ja iso aborre o kans arka.. tietty tähän vaikuttaa kalan hereillä olo aste.. jokainenhan muistaa perus säännöt kalan asennosta rantaa kohden, et millo se o valppaillaan ja millo ei välitä mistää mitään, tää tosin pätee vain haukeen.. ainaki mun mielestä..

tuulastukseen käyttäny nuorena kploppina 100w halogeenia ottalamppu mallina, ja sit tuli kokeiltua styroksia n. neliön pala jos keskellä pilttipurkissa 55 tai 100w halogeeni, tästä se hyvä puoli että toimi usvassa ja pienessä tuulessakin, helppoa kuljettaa atraimen piikeillä. oikea hasakki kunnon varjostimella on myös tod hyvä vehjes.. nykysin 36ledinen ottalamppu 12v akulla jos muuntaja välissä, on se tekniikka ihmeellistä..

hauelle ja ahvenelle erilaiset atraimet ja jos syvemmässä vedessä ni haavitus menetelmää affenelle, muutes tod hyvä keksintö  :wink:

harri.b

  • Vieras
Vs: Järvituulastus
« Vastaus #6 : Lokakuu 28, 2008, 01:13:24 »
Asia on juuri näin miten remolux sen kertoi! Tulin juuri järveltä ja saalistakin jonkin verran tuli, yritän laittaa jotain kuvia tuonne kalastuskuvia palstalle, jos viellä osaan..
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 28, 2008, 01:18:28 kirjoittanut harri.b »

Timpe

  • Vieras
Vs: Järvituulastus
« Vastaus #7 : Lokakuu 28, 2008, 07:33:06 »
Samaan tulokseen minäkin olen tullut, että suoraan valolla kalaa kohti näytettäessä se herkemmin "ottaa ritolat" kuin että näytän hieman sivuun.
Tuohon Percan kolumniin voisi tietysti välineisiin lisätä yhdeksi vaihtoehdoksi harppuunan.Tuotakin on joskus tullut kokeiltua, ja ihan mukavaa ja toimivaa hommaa se on, jos vaan on tarpeeksi voimakas harppuuna eikä kalasta liian syvältä.

...jos syvemmässä vedessä ni haavitus menetelmää affenelle, muutes tod hyvä keksintö  :wink:

Mites se tämä menetelmä oikein toimii? Haavilla kahmaset kalan niinkuin normaalistikkin haavitaan? Entäpä jos se möllöttäänkin pohjassa?
Täytyy varmaan joskus kokeilla..

remolux

  • Vieras
Vs: Järvituulastus
« Vastaus #8 : Lokakuu 28, 2008, 10:49:52 »
harvoin mää olen affenta välivedessä nähny ainakaan paikallaan, eikö ne o pohjassa ja viel kivien päällä vaikka itte et sitä kivee näkiskää, mut meeppä sirauttaa piikillä, klonks.....

itte oon käyttäny tällästä systeemiä affenten kans: on n.60cm levee haavin suuaukko ( jäykkää rautalankaa), havaksena joku 12mm, kannattaa olla ohutlankasta esmes syöttiverkosta tehtyä... havaspussin pituus kaks kertaa suuaukon leveys eli tässä tapauksessa 120cm. havas leikataan ja jamotaan suippo muotoon. painotetaan alapaulalla suuaukkoa ja havasta tasaisesti ei kumminkaan liikaa. solmitaan esmes 0.50mm kirkasta siimaa suippoon päähän parimeetriä ja toinen pää harjanvarren päähän, harjanvarren päässä myös koukkaus tarkoitukseen tehty koukku. harjanvarren pituus kannattaa olla puoltoista kertaa syvyys missä kalastaa, helpompaa..

jos joku tajus mitä tarkotin, onneks olkoon  :-D

eli käytännössä toimii näin: näät affenen pohjalla, lasket haavin sen päälle, affen lähtee uimaa pakokauhulla haavissa, koukkaat harjanvarrenpäässä olevalla koukulla luokin laitaan, vedät haavia pohjassa sivulle niin että affen pakottautuu pussin perälle ja sit vaan koukkaat haavin veneeseen. kuullostaa helpolta ja sitä se onkin. joskus ko affenia on ni läjässä että o saatu kolmeekin kerralla. tää toimii myös hauelle mut pussin pituus pitää olla kaksinkertanen.. se mukava puoli tässä on että kala ei vahingoitu ja saa helposti akvaarikaloja  :wink:

mää oon huono selvittää tällainäin mut voisin joskus heittää kuvalla, tosin laitos kotikonnuilla, itte tääl toispuolelsuomee..


cpt miller

  • Vieras
Vs: Järvituulastus
« Vastaus #9 : Huhtikuu 05, 2010, 11:03:02 »
Artikkeli siirretty Kalapediaan 5.4.2010
http://www.kalapedia.fi/index.php?title=J%C3%A4rvituulastus


Kirjaudu sisään palveluiden tunnuksilla

 



center>