Chat

Kirjoittaja Aihe: Pisin väsyttelynne?  (Luettu 18985 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Suurkalastaja1

  • Katiska-pehtori
  • Viestejä: 1157
  • Kaikki muu paitsi kalastus on turhaa.
    • Profiili
    • Sähköposti
Pisin väsyttelynne?
« : Maaliskuu 26, 2009, 16:27:52 »
Mikä siis on pisin aika jonka olette väsytelleet kalaa? Itselläni pisin väsyttely on kestänyt 1,5h. Siiman päässä oli tuolloin 9,325kg hauki ja paikkana Kuopion Valkeisenlampi. Syynä väsytyksen pituuteen olivat kalapaikan ruohikkoisuus ja siiman paksuus; 0,25mm. Pari päivää aikaisemmin sain samasta paikasta kolmekiloisen hauen virveliin viritetyllä pohjaongella. Sen väsytys kesti 55 minuuttia, piti ottaa hemmetin varovasti, tapsisiima 0,16mm. Onneks koukku oli suupielessä kiinni ja hauki oli "hirttäytynyt" siimaan.
Team Hazardi

Hauki on kalojen kuningas.


Aatami

  • Professorin vaimo
  • Global Moderator
  • *****
  • Viestejä: 1248
  • Intohimona kalastus
    • MSN Messenger  - jami_terasahde@msn.com
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Pisin väsyttelynne?
« Vastaus #1 : Maaliskuu 26, 2009, 17:08:04 »
Mukava aihe. Toivottavasti kaikki jaksaa kertoa vähän tarkemmin kokemuksesta. Yhden lauseen postaukset lentää lepikkoon.

Löytyy kaksikin melkein yhtä pitkää väsyttelyä.

Ensimmäinen tapahtui Uurajärvellä entisen Luopioisten kunnan pienellä metsäjärvellä. Kala oli kooltaan kuusikiloinen. Olin mökille päästyäni painellut vielä iltakalaan joskus puoli kymmenen aikaan. Olin soutanut järven ympäri paikkoja läpikäyden. Ajattelin, että eiköhän ole aika lähteä takaisin mökille. Vedin perässä ruohomallista 7 cm pitkää hopea-kupari Räsästä. Pari aironvetoa ja vapa taipui. "Jaha, nyt kävi pohjassa", ajattelin ja kelasin vieheen ylös. Räsänen oli taittunut keskeltä 90 astetta. "Tais olla iso", mietin mielessäni. Heitin vieheen takaisin veteen ja jatkoin soutu-uistelua. Pari aironvetoa jälleen ja vapa niiasi. Nyt kala pysyi kiinni ja ul-luokan vehkeet huusi leipää. Eihän minulla tietenkään ollut haavia mukana ja päätin sitten soutaa kala kiinni rantaan saakka. Helpommin sanottu kuin tehty. Jarru löysälle ja vapa jalkojen väliin. Hitaasti soudellen 200 metriä rantaan, jossa haavi oli. Noin 20 minuuttia raahasin haukea perässä. Siimakin oli mitä oli, jotain vanhaa monofiiliä. Oli siinä hommaa saada vene joten kuten mättäälle, samalla vavasta kiinni pitäen. Kala sukelsi syvälle rantamättään alle eikä tahtonut nousta millään. Yritin kopasta haavilla sen sieltä, mutta siitähän se suuttui ja syöksyi pois rannasta. Oli kuitenkin kohtalokas syöksy sille, koska sen jälkeen se tulikin yhtenä köytenä rantaan saakka. Uusinta yritys haavilla tuotti tulosta ja hauki kuivalle maalle.


Toinen tapaus tapahtui Kuokkalan koskilla Lempäälässä. Olin yksinäni kirjolohta ja taimenta yrittämässä. Heitin Perzan tekemän 7cm pitkän vaapun virtaan ja annoin mennä sen mukana. Jokin iso kala kävi vaapun pinnasta haukkaamassa. Siimat kireelle ja toivotaan, toivotaan. Kala oli edelleen kiinni, mutta siitä alkoikin jännitys, kun löin jarrut ääriasentoon, että kelaisin kalan pois virrasta. No siitä ei ollut mitään apua, vaan kala vähät piittasi jarrustani, ja laittoi sen laulamaan. Se lähti syöksymään virran mukana ja hetkessä oli light-luokan setistä siimat ulkona. Oli pakko ottaa riski ja pysäyttää kädellä siiman juoksu. Siima soi kauniisti ja loi jännitystä koko kamppailun ajan. Riemuitsin mielessäni, että nyt on komea taimen siiman päässä. Varovasti kelasin siimaa sisään samalla jarrua kädellä hidastamalla. 0,18mm monofiili kesti hämmästyttävän hyvin kovaa rasitusta. 20-minuuttia olin jo kalaa väsytellyt hitaasti kohti itseäni. Siitä seurasi pettymys. Näin kalan ensimmäistä kertaa ja totesin itselleni, että ei se ainakaan taimen ole. Toutainhan se oli. Toisella kädellä aloin hamuta haavia ulottuvilleni. Kala oli jo ihan rannassa ja mukamas helposti koukattavissa. Nimittäin, kun se näki haavin, niin siitä seurasi kunnon spurtti takaisin virtaan. Siinä vielä reilu viisi minuuttia väsyttelin kalaa ja vihdoin pääsin koukkaamaan. Haavista löytyi komea 70,5 cm pitkä toutain joka kuvauksen jälkeen pääsi ansaitusti vapauteen.
Aina ei voi miellyttää kaikkia..
http://kalassa.net/aatami/
Kalassanet kalastusseuran sihteeri

Morripoika

  • Kreatiinimäskääjä
  • Viestejä: 1080
    • MSN Messenger  - j.aa.kola@hotmail.com
    • Profiili
Vs: Pisin väsyttelynne?
« Vastaus #2 : Maaliskuu 26, 2009, 20:22:05 »
Viime kesänä oltiin tuolla Muoniojoella pyytämässä toista kesää lohta, ensimmäisenä vuonna ei mitään tullut, joten nyt oli sitten tavotteena saada se lohi.
Viikottainen rauhoitus ma-ke loppui normaalisti 19.00 jolloin löimme kamat veneeseen ja lähdimme pörryyttelemään kiikkerän tuntoisella n.metrin levyisellä puupaatilla ylävirtaan nivan niskalle.
Laskimme yhden vedon mökeille asti ja vaihdoimme soutajaa, isä meni soutamaan ja ajoimme samoille paikoille kuin ensimmäisellä kerrallakin. Yksi venekunta oli saanut 7kg lohen juurikin samoilta kohdilta mihin me nyt sammutimme moottorin.
Isä siinä taisi tokaista jotain että "laittakaa nyt äkkiä ne vehkeet perään kohta mennään joen poikki." Laskimme vaaput veneen perään ja isä lähti soutamaan viistosti virrassa vastarantaa kohti. Pääsimme joen puoli väliin kun tärähti ja kunnolla! Isä veti soutamalla vastaiskun ja me veljemme kanssa otimme muut vavat pois pyynnistä. Tempaisin vavan jossa kala oli irti telineestä ja silloin alkoi tätä Kalajoen pulikan pyytäjää jo hirvittämään nimittäin kala tempoi ja kovaa! Kala meni koko ajan alavirtaa kohti ja noin 1km jouduimmekin laskemaan sen perässä jokea alas. Pari kertaa lohi hyppäsi siiman päässä varmastikkin metrin korkeuteen ja silloin näimme ettei se todellakaan ollut nyt mikään ihan pikku pulikka. Sain noin 15min kovan taistelun jälkeen kalan tulemaan veneen viereen ja tuumimme hetken koukattako vai haavitakko. Päädyimme kuitenkin koittamaan haavia ja isoveli nappasi tukevan otteen haavin juuresta, ettei se katkea ja koukkasi kalan veneeseen! Siitä alkoikin vuosisadan ryminä, kun liki metrinen lohi tuli veneeseen. Ryntäsin oitis kalan niskaan, nimittäin jos se pääsi ponnistamaan puupohjoisesta veneestä, olisi se varmasti takaisin vedessä silmän räpäyksessä. Saimme annettua lopulta kalalle pappia ja pääsimme rantaan komea lohi mukana, ensimmäinen lohi oli saatu! Tarkemmat mittaukset näyttivät 94cm/8,1kg.


 
Kalastusta, metsästystä ja urheilua.

pilkkiäijä

  • Mansesterin makkaramestari
  • Viestejä: 1010
    • MSN Messenger  - kala.keitto@hotmail.com
    • Profiili
Vs: Pisin väsyttelynne?
« Vastaus #3 : Maaliskuu 26, 2009, 21:50:19 »
En ole ikinä joutunut kunnolla "väsyttämään" kalaa, tai ainakin ne ovat tullet aika suoraan ylös.

Muutama väsytys on kuitenkin kestänyt varmasti sen minuutin.

Hauki Posiolta 170cm pitkällä vavalla ja 0.20 monofiileillä kello 23.30. Heittelin perholla seipiä virrasta ja aina välillä kuului tosi kova mulaus mutta mitään siellä pimeässä ei näkynyt. Koitin aina välillä eri uistimia mutta kun ei napannut, päädyin taas seipien ongintaan. Sitten tuli taas mulaus ja päätin että nyt toi hauki lähtee (tai veikkasin että se on hauki) tuolta 11grammasella räsäsellä. Ensimmäinen heitto ihan rantaan lähelle, ei tärppiä. Toinen heitto kauas virran taakse ja heti tärppi. Kala kuitenkin irtosi ja jatkoin kelausta kunnes pamautti kovaa kiinni ja ui virtaa pitkin poispäin. Siimaa meni kelalta, kunnes tajusin kiristää jarrua. Kalan näin ensimmäisen kerran n. 5m päässä äkkiseltään ja ajattelin että nyt on 5kiloa rikki! Laiturin vieressä kala näytti vielä isommalta, kun se piti vielä pieneen haaviin (harjuksia oli haavittu) saada mahtumaan. Sinne se vielä jotenkin meni, mutta laiturilla alkoi rimpuilu. koukut haaviin kiinni ja kala irtosi. Taistelin hetken kunnes kala pysyi rauhassa ja kannoin sen kuivalle maalle. Punnituksessa selvisi kalan painoksi kuitenkin vain 3,8kg. Räsäsestä meni kyllä koukut aika suoriksi  :-D

Toinen:  Joskus mato-ongella kahden kaverin kanssa, ja kaverille nappasi iso kala. Sen väsytys kesti minuutin verran ja kala oli 2,9kg lahna. Itselle nappasi samasta paikasta heti perään kala kiinni, ja ajattelin että nyt rauhassa kun koukkuna on vain 16 koon ohut koukku. Siinä meni ehkä minuutin verran kun kala repi vaan vastaan, ja sitten rannassa kahlasin nostamaan sitä niin se otti viimeisen spurtin ja minulla ei kestänyt hermot vaan kiristin jarrun ja kala irti. Painoa oli ehkä 1,5kg tai enemmän ja laji oli myös lahna.

Sitten Siuronkoskella joskus nappasi valkoiseen jigiin 1,550g kirjolohi kevyillä välineillä kovasta virrasta sillan alta tunnelista. Väsytyksessä meni myös vähän yli minuutin, kunnes kala jo väsyi ja sen sai nostettua haavilla ylös. Eipä ollut sekään helpoin mahdollinen homma korkealta rannalta, pienellä haavilla, ahtaassa tilassa, kovasta virrasta yksin  :-)

Toivotaan että se kunnon väsytys osuu myös minun kohdalla joskus!
Olen kalastelijapoika!


Torro

  • Urospuolinen nauta
  • Viestejä: 1024
  • Maalintekijä jumalan armosta
    • MSN Messenger  - redwoodriver@windowslive.com
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Pisin väsyttelynne?
« Vastaus #4 : Maaliskuu 27, 2009, 13:38:09 »
Perhovavassa on pisimmät väsytykset olleet ja taitaa onkisäynekin taistellut kauemmin kuin hauet virpassa.

Pisin tappelu heittokalastamassa taitaa olla kun illalla olin metsälammella testaamassa ukon Virosta tuomia vaappuja. Lammenpinta oli peilityyni iltahämärissä siinä ruohikon reunaan paiskoin kelta-oranssia vaappua.
Tais olla kolmas heitto siinä paikassa vaappu tippui suoraan hauen suuhun. Kerran ehdin pyöräyttää kampea kun hauki niittaa ihan pinnasta kiinni. Hienon näköistä oli kyllä tyynellä vedenkannella kun hauki riehuu. Light luokan välineet mulla oli ja 0.12mm kuidut joten ronskisti saisi kiskoa. Kauhukseni tajusin hyvin nopeasti että en ollut laittanut peruketta ollenkaan ja vaappua ei hypyssä näkynyt ollenkaan kalan leuoissa. Kuidut + hampaat on huono yhdistelmä.
Hauki ei ollut jättiläinen mutta lampikalaksi ihan nätti. Se otti syöksyjä ja keräsi hiusheinää ja muuta kasvustoa roikkumaan siimaan. Jämähti se sitten kiinni johonkin kantoon. Vetäessä se ei tullut yhtään vastaan.... hieno homma, se on kiertänyt jonkin tukin taakse. Pidin kuitenkin siiman kireenä ettei vaappu irtoa suusta. Ei sitä väkisin viittinyt vetää ja päästin sitten siiman löysäksi jos se osaisi itse uida pois pinteestä.... Ei se osannut vaan viuhdoin siinä sitten erisuuntiin vavalla hymähtäen että pitikin käydä näin.
Yhtäkkiä siimassa tuntuikin taas kireyttä ja hauki veti siimaa taas sivulle päin. Se oli uinut pois sieltä kannon takaa entistä vihaisempana ja otti vielä yhden kovan spurtin kunnes sain vetää sen rantaa. Kyllä se paljon painoikin kun se oli kerännyt niin paljon kasvustoa pohjasta mukaansa.
Pituudeksi mittasin 70cm ja päästin sitten takaisin lepäämään taistelusta. Tuskin sekään kovin kauan kesti mutta väsytyshetkellä se kyllä tuntuu siltä



Kauemmin varmaan kesti sen Kuokkalan koskimiitissä tulleen kirjolohen vääntö kovasta virrasta. Aatami ja NiilaPa siinä oli jeesaamassa kans.
Ei se kirre painanut paljoa kiloa enempää ja pituutta 49cm mutta kova virtaa tekee kyllä tehtävänsä... varsinkin kun rimpulalla perhovavalla pitää vääntää vastaan.
Hyppis niin perkeleesti ja kokoajan oli kiertämässä ison kiven taaksi. Useamman kerran Aatami sitä koitti saada haaviin, mutta karkuun se kirre aina painoi. Sen nyt voi miettiä että heittää pari maitotölkkiä muovipussiin ja siiman kiinni ja paiskaa setin kovaan virtaan.... vedä ne sieltä sitten takaisin perhovavalla :roll:


perhokalastus on parasta mitä mies voi tehdä housut jalassa

Vs: Pisin väsyttelynne?
« Vastaus #5 : Maaliskuu 27, 2009, 17:23:31 »
EIköhän se edelleen ole se reissu, kun lähdin aamuisen kylmän sateisen ja lyhyen kalareissun samana iltana uudestaan koittamaan lähijärvelle sateen loppumisen jälkeen:
Ajattelin, että tämä paikka vielä, sitten pyörälle ja kotiin. Heitin ensin pari heittoa matalaan puron suuhun. Sitten lumpeikon reunaa pitkin hieman pitemmälle. Tärppi tuli ja hetken päästä toinenkin. Olisikohan nyt vauraampi ahven? Kolmas tärppi, ja kiinni oli! Kala tuli samantien pintaan ja meikäläisellä pomppas sydän kurkkuun! Metrinen hauki ja helkutin paksuselkänen! Miten täällä tälläsiä on ? Ja vielä 2 koon lippaan. Näin, että lippa oli hyvin suussa kiinni ja helpotuin, kun näin, että lukko näkyi suupielessä eikä siis ollut mennyt siima hauen suuhun! Päätin heti, että tämä väsyytellään naatiksi ja sitten vasta kala ylös. Kala meni hiljalleen pohjia pitkin, määrätietoisesti. Sain kalan hitaasti pintaan, väkisin en viitsinyt vetää, siimat olivat vain 0.12mm punottua! Kala oli pinnassa paikallaan, ja laskeuduin veteen. Samassa hauki otti hurjan syöksyn! Jälleen se veti pohjassa ja pelkäsin, että se vetää kiven taakse siiman. Pidin vavasta lujasti kiinni, ja nappasin kännykän tärisevin käsin taskusta ja soitin kaverille, että nyt on iso kiinni, soitan kohta. Sen jälkeen soitto isälle, että tulee haavin kanssa tänne, nyt on iso. Annoin kalan viedä ja vavan taipua. Hetki hetkeltä kala alkoin väsyä, ja sain sen jälleen pintaan. En viitsinyt itse mennä käsillä sitä ottamaan, kun lippa oli hyvin suupielessä ja haavi oli tulossa. Seisoin siinä ja ihastelin haukea pari minuuttia, kun se oli rauhassa pinnan tuntumassa. Sitten näin, kun tietä pitkin veljeni ja isäni tulivat haavin kanssa. Sanoin, että eihän tää ole kun viiden kilon kala, mutta veljeni sanoi, että onhan tuo reilusti isompi. Veli laskeutui rantakiville haavin kanssa ja samantien hauki otti spurtin. Naureskelin siinä, eihän tässä ollut enää mitään hätää. Sain jälleen kalan pintaan, kun hauki oli väsynyt, olinhan sitä jo kesytellyt 15-20 minuuttia. Vedin kalaa hitaasti ja rauhallisesti veljeäni kohti, enhän enää tässä vaiheessa halunnut, että siima katkeaa. Veli koukkasi haavilla ja onnistui, hauki lipui pää edelllä haaviin. Jess! Haavi repesi pään kohdalta ja nappasin äkkiä haavin ja vein sen ylemmäs, tien viereen. Kannettiin hauki betoniporsaille ja punnittiin. 6,7kg. Entinen ennätys (6,650kg) paukkui niukasti. Mutta tämäpä olikin järvihauki, edellinen merestä. Veljeni otti karahkan ja sai lyödä niin kuin pesäpallomailalla, että hauki ei enää sätkinyt. Takakonttiin lima ja kohti kotia. Kuvat kameralla ja mittaus...
102cm! Ei helekutti, edellinen ennätys oli täysin samanmittainen.
Hauki on kalastajan ystävä...se ottaa aina silloinkin, kun muut kalat eivät

Molopääklaani

Murmeli

  • Viestejä: 1054
  • Tee se itse
    • Profiili
Vs: Pisin väsyttelynne?
« Vastaus #6 : Maaliskuu 27, 2009, 18:34:11 »
Harmaanieriän väsyttely on kestänyt pisimpään. Varttitunnin verran se vei aikaa. Kalahan oli se 6,5 kg/90cm väritön pötkö. Ei pistänyt oikestaan kovin paljon vastaan, kun oli istutettu ja pyrstökin erittäin huonossa kunnossa. Pisti vain painollaan vastaan. Satakunta metriä mentiin perässä.

jarmoankka

  • Ädin kielen opetaja
  • Viestejä: 1018
  • 5.5kg lumpeiden kuningatarta
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Pisin väsyttelynne?
« Vastaus #7 : Maaliskuu 27, 2009, 19:21:22 »
Pisin väsyttelynne- kysymykseen vastasin. En näe hohtoa alkaa kuvaileen sinänsä normaaleja väsytyksiä sen kummemmin. Jokainen tietää mitä hauki tekee 20min siiman päässä.Tempoo ja väsyy.  Mahdollinen kuvailu olis...tuli lähelle,vei siimaa,tuli lähelle,vei siimaa... saako tosta joku jotain irti. Mutta kun vastaus ei kelvannut niin olkoot.
pessimisti ei pety koskaan. Aina sattuu kun tapahtuu ja jos usein sattuu, siihen tottuu.

Suurkalastaja1

  • Katiska-pehtori
  • Viestejä: 1157
  • Kaikki muu paitsi kalastus on turhaa.
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Pisin väsyttelynne?
« Vastaus #8 : Maaliskuu 27, 2009, 22:26:22 »
Kiitoa vastauksista! Mukava lueskella näitä :-)
Team Hazardi

Hauki on kalojen kuningas.


Aatami

  • Professorin vaimo
  • Global Moderator
  • *****
  • Viestejä: 1248
  • Intohimona kalastus
    • MSN Messenger  - jami_terasahde@msn.com
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Pisin väsyttelynne?
« Vastaus #9 : Maaliskuu 27, 2009, 23:13:52 »
Aihe on todella mukava, jos vaan saadaan linja pysymään alun kaltaisena eli ei yhden lauseen kertomuksia, vaan yrittäkää vähän muistella sitä hetkeä ja tuokaa sitä meille muillekkin kuultavaksi.
Aina ei voi miellyttää kaikkia..
http://kalassa.net/aatami/
Kalassanet kalastusseuran sihteeri

jompsu

  • Viestejä: 460
  • Perhokalastelija
    • Profiili
Vs: Pisin väsyttelynne?
« Vastaus #10 : Maaliskuu 29, 2009, 23:14:06 »
Pisin väsytys on ollut piipsjärveltä saamani ennätys hauki :-)
oli kesäkuun loppu lähdin siinä puoli 7 aikaan illalla kalaan piipsjärvelle. kukaan muu ei ollut halukas lähtemään mukaan joten lähdin yksin.kamat veneeseen ja menoksi. Laittoin kaksi vapaa pyyntiin ja uistimiksi pistin musta/valko/punaisen Professorin ja toiseen laittoin puna/ kulta bomber vaapun. lähdin ensiksi soutelemaan vastarannalla olevaa kaislikko paikaa kohti joka on monet kerrat tarjonnut reissun ainoat kalat. Järvi on suhteellisen pieni joten soutu matkaa ei ollut hirveästi. Tunnin vedin vieheitä ilman tulosta mutta sitten vapa taipui, ja aloitin kelaamisen ja totesin kalan pieneksi. Otin kalan ylös ja matka jatkui. Siinä samaan aikaan vaihdoin Professorini toiseen puna/kulta/kupari professoriin joka oli luotto pelini. sillä olin saanut sen hetkisen ennätyskalani.
vähän aikaa kerkesin jälleen uistella kun Vavassa jysähti ja kunnolla. ensin luuli että nyt on pohjassa ja pahasti mutta sitten rupesi räikkä laulamaan kuin viimeistä päivää :-) Siinä tiesin heti, että nyt on ISO kiinni. alkoi väsytys taistelu joka kesti noin tunnin verran. Hauki veti ja veti ja minun oli pakko antaa mennä kun virvelini johon kala otti oli aika heppoinen ison kalan västykseen. kela oli 2500 shimano ja vapa 180cm lötkö. Siimat olivat onneksi firelinen noin 20kg siimat. Hauki stten uupui vähäksi aikaa ja alkoin kelaamaan sitä venettä kohti. Jonkun matkaa sain kelattua kun hauki lähti taas syöksyyn. Samaa tahti jatkui ja vasta puolen tunnin pästä näin sen ensimmäisen kerran :-o Silmät meinasi tippua päästä kun näin sen. Pintaan nousi yli metrin mittainen hauki ja mieleeni häivähti, josko tuo olisi jopa yli 10kg hauki. Sitten se lähti jälleen syöksyyn. Huono tuuri oli se että mitään kunnollsita haavia tai nostokoukkua ei ollut mukana. Vain pieni haavi johon vain hauen pää enintään mahtui :-D tuuli oli onneksi vienyt veneeni aika lähelle meidän omaa rantaa ja tein päätöksen soudella rantaan ja vetää sen kuiville.Pääsinkin jo lähelle meidän rantaa ja huomasin yhtäkkiä että siinä aivan lähellä oli toinen vene jossa oli muita kalastajia. Huusin heille että on iso kala kiinni ja tarvis apua kalan ylös saamiseksi . He kuulivat ja tulivat heti veneen vierelle ja siinä vaiheessa hauki oli niin väsynyt, että he saivat heti nostettua sen niiden veneeseen :-) Jesss siinä se on. kala on saatu ylös.
Toisessa veneessä oleva mies sanoi heti että on yli kympin kala ja otti heti puntarin esille ja punnitsimme sen.
Kala painoin 10.850kg ja kympin raja meni rikki. Pituus taisi olla jos oikeen muistan 107cm
äkkiä kala tainnuksiin ja rannalle.Siellä otettiin kuvia ja tapettiin kala. Sitten aukaisin kalan vatsan ja koin yllätyksen. Vatsassa pullotti lahna jolla oli painoa 1.2 kg :-D
Siinä oli hymy herkässä :-)
seuraavana päivänä lähetin tiedot metsästys ja kalastus lehteen ja sain sieltä Kymppikerho pinssin ja rapalan uistimen. se vain vähän harmitti kun paria viikkoa aikaisemmin oli haukikuninkuus kisat samalla järvellä ja jos olisin sen saanut silloin niin....
loppu kevennykseksi pari kuvaa saaliista:

Kala koko komeudessaan 8-)


Kala ja sen sisällä ollut lahna!






tä...?

rutilus

  • Viestejä: 196
  • Oikeaoppinen Liplock ote
    • Profiili
    • Suomen omituisimmat kalastusvideot
    • Sähköposti
Vs: Pisin väsyttelynne?
« Vastaus #11 : Heinäkuu 05, 2009, 15:35:13 »
Minulla on ollut omituinen tuuri sattua paikalle, aina kun jotain tapahtuu. Mentiin nimittäin yhden toisen herrasmiehen kanssa järveen, että Suurkalastaja sai kalansa ylös.
Oltiiin vielä työkeikalla silloin, mutta jälkeenpäin olisi keljuttanut jos oltasiin vain menty ohi. 
En vastaile yksityisviesteihin kalapaikoista

pjk

  • Vieras
Vs: Pisin väsyttelynne?
« Vastaus #12 : Heinäkuu 05, 2009, 16:02:28 »
Kivoja tarinoita itse kullakin :) Tässä omani...

Kiiminkijoki, juhannus -95. Olen 16-vuotias. Seison könkään vierellä, isolla kivellä heitellen UL-välineillä 8 cm Nilsua, kun melko kovasta virrasta jysähtää kiinni isolta vaikuttava kala. Se lähtee oitis painelemaan alavirtaan, joten loikkaan kiveltä alas ja lähden rannalla vapa pystyssä perään. Vapa notkuu, jarru narisee.

Saan pysäytettyä kalan vähän alempana seuraavan kosken niskalle, hankalaan paikkaan missä joki haarautuu kahdeksi uomaksi ja kala on pyrkimässä tietysti siihen toiseen uomaan, jonne en pääsisi sitä seuraamaan kun on vesi välissä. Ainoa vaihtoehto on painaa sormilla kelan puola lukkoon ja takaperin kävellen taluttaa kalaa pois kosken niskalta, josta se on pariin kertaan jo vähällä mennä alas. Siimana on 0,20 mm monofiilia, joten en uskalla ruuvata jarrua tiukemmalle.

Kala ui pitkään käymättä kertaakaan pinnassa, se ei hypi ollenkaan eikä alkurynnistyksen jälkeen tee enää pitkiä syöksyjä, ja alkaa antaa pikkuhiljaa periksi. Lopulta saan uitettua sen tyyneen kohtaan rannassa ja nostettua niskaotteella ylös (haavia ei ollut). Se on 2 kg / 53 cm taimen, pullukka istari. Olen onnesta soikeana, samalla lähistöltä kävelee ohi kaksi perhomiestä jotka eivät olleet saaneet mitään.

Tuo on edelleen suurin UL-välineillä saamani kala ja samalla suurin taimeneni. En tullut vilkaisseeksi kelloa koko aikana, mutta kyllä kai siinä varttitunti hyvinkin meni. Onneksi olin aloittanut UL-kalastuksen jo edelliskesänä ja ehtinyt harjoitella väsytystä kiloisten haukien kanssa, joten hermot pitivät nytkin vaikka jännää oli.

--pikeye
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 28, 2010, 17:30:16 kirjoittanut pikeye »

Kipster

  • Putajan perhobatman
  • Global Moderator
  • *****
  • Viestejä: 889
  • Kalapedian päätoimittaja
    • MSN Messenger  - kimmo.tiirikainen@gmail.com
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Pisin väsyttelynne?
« Vastaus #13 : Heinäkuu 05, 2009, 17:33:36 »
VIrvelillä ei nyt suuria väsytyshetkiä ole ollut, mutta perholla sain taistella toutaimen kanssa tässä alkukesästä

Oltiin mun tytön kanssa tuossa kokemäenjoen rannalla (jota me kutsumme pumppurannaksi) kalassa. Mulla vehkeinä Lidl perhosetti luokassa 5 ja muijalla mato-onki.

Sää sellainen aurinkoinen ja pieni tuulenvire. Aloittelin siinä sitten rullailemaan perhoa kohti pumpusta pulppuavaa lämmintä vettä kunnes heti tärähti kala kiinni, säynehän se siellä. kala nopsaan ylös ja meno jatkui...

Oltiin siinä sitten jo tunnin verran oltu ja otettu pieniä lahnoja/säyneitä/toutaimia ylös, eli syöntiä oli. Vaihdoin paikkaa noin kymmenen metriä betonikielekkeen päälle, josta sai hyvin heitettyä pumpun taakse rullaten. Sain perhon sinne ihan takavirtaan ja heti kun se veteen laskeutui, näkyi aivan jäätävä molaus ja lidlin perhokelan räikkä alkoi huutamaan armoa kun isohko toutain vei siimaa. Heti paikan vaihto itseltä että pääsen parempiin ylösotto-asemiin.

Kelailin kalan lähemmäs rantaa hyyyyyyyyvin varovasti, koska tällä kalalla on voimaa kuin lohella, eikä luovuta koskaan.Eikä luottamus lidlistä ostettuun perhosettiin ollut kovin suuri. Annoin sen spurttailla ihan rauhassa edes takas rannassa noin seitsemän minuuttia kunnes ajattelin että eiköhän se jo ala olemaan valmis, ainakin suurimmat menohalut olivat menneet. Kala rannalle ja vaa'alle, painoksi näytti 2,245kg. Perho irti kalasta ja valokuvaus



Kuvauksen jälkeen kala takaisin jokeen ja pyytelin tulemaan vuoden päästä uudestaan. Jäi todella hyvä fiilis tuosta kun saa taistella kalan kanssa. Eihän tuo tekijämiehille ole kuin silli meressä, mutta mulle iso juttu.

Video kalan väsytyksestä ja ylösotosta:

Tasuriman

  • Puntarin hytkyttäjä
  • Viestejä: 188
  • Tasureissa on taikaa
    • Profiili
Vs: Pisin väsyttelynne?
« Vastaus #14 : Heinäkuu 07, 2009, 14:00:20 »
Hommahan alkoi oikeastaan tuolla pohjois-karjalan puolella. Oltiin velipojan kanssa viskomassa  ja saatukin jo muutamia hauenpulikoita.
  Velipojalle sitten jysähti kunnon vonkale vieheeseen ja siinä jonkin aikaa telmittyään hän onnistui karkuuttamaan kalansa ja tietysti aivan veneen lähellä.
   Velimies siinä sitten polvet täristen manaili, miksi aina nuo isot pääsevät karkuun, niin asiaahan käytiin oikein tuumimaan. Loppupäätelmä oli se, että kalamiesten kokemattomuus on suurin ja ehkä ainoakin syy ja asialle olisi jotakin tehtävä. Eli kokemusta lisää, vaan mistä ja kuinka?

    Tiedossa oli, että Lappeenrannan lähistöllä on tunnettu suurhaukijärvi. Haapajärvi!  Siis sinne.

 Seuraavan vuoden alkukesällä sitten oltiin paikalla ja kalut paikkaa myöten. Vavoissa jytäkät haspelit ja 0.50 monofiili puolalla. Lusikkauistimet varsin miehekkäitä kooltaan ja kalaahan järvessä oli.
   Oltiin kierretty Suurensaaren taakse ja veneessä käynyt haukea 1- 5 kiloista arviolta 50 kappaletta.  Kalaa viskottiin takaisin jokseenkin samaan tahtiin, kuin sitä ylöskin otettiin. Joskus tuntui mahtitärppejäkin ja silloin saattoi nousta parikiloinen hauki riekaleiksi raadeltuna . Ne todella ISOT  ottivat koukussa oleviin lajitovereihinsa. Eli meillä taisi silti olla liian pienet vieheet.

   Suurensaaren taus oli käyty jo lähes koko matkaltaan ja huomasimme ruohikon laidan lähellä pohjaan painetun seipään. Kiinnitettiin vene siihen, jolloin molemmat päästiin heittelemään kunnolla.  Ehdittiin siitäkin kiskoa jonkunverran haukia, kun minulla jysähti pohjaan kiinni. 
  Yritin aikani kiskoa  tuloksetta, ja sanoin sitten velipojalle että, heittelee vaan, koetetaan irroitella minun usitimeni sitten, kun jatketaan matkaa.

 Velimies veteli haukia ja joitakin suurempiakin joukossa, tuollaisia 4 -5 kiloisia.
 
 Tuumin siinä itsekseni, että kyllähän 0.50 siima kestää, joten aloin uudelleen vetää uistinta irti pohjasta ja pikkuhiljaa tuntuikin siima lähtevän tulemaan. Arvelin koukkujen tarttuneen johonkin hakoon, joka lähti kovassa vedossa kulkemaan.
   Viimein se oli jo aivan veveen vieressä, mutta painoi niin julmetusti, etten millään saanut sitä nousemaan. Vettä paikalla ei ollut varmaan paljoa yli metrin, mutta kaikki Haapajärvellä käyneet tietävät, ettei siihen syvyyteen näe.

    Äkkiä "hako" lähtikin liikkeelle. Se ui hitaasti kauemmas veneestä. minä hihkaisin velipojalle, ettei tämä hako olekkaan, vaan jättikala. Kala ui veneestä kauemmas, mutta onnistuin kääntämään sen suunnan takaisin veneelle päin. hitaasti kala tuli veneen luo, kääntyi ja ui kauemmas. yhä uudelleen sain sen käännettyä ja yhä uudelleen se ui kauemmas. Kokoajan niin hitaasti, että siimaa piti katsoa tarkkaan, että näki sen liikkuvan. Kala ei suostunut nousemaan, eikä ryntäillyt mihinkään. Kyllä siinä tunsin itseni täysin avuttomaks. Aivan, kuin olisi veturia väsyttänyt.
   Kala ei suostunut ryntäilemään, eikä näin väsyttänyt itseään. Pitkään siinä nujuttiin ja viimein päätin yrittää nostaa kalaa väkisin , nähtäisiinpä ainakin kuinka iso se olisi.
   Jarru jumiin ja kaksinkäsin vavasta pumpaten koetin vetää ja hieman vaikuttikin siltä, että se lähtisi nousemaan.  Sitten ykskaks vain ripsis ja viehe sinkoutui vedestä. Koukut olivat oienneet.

  Jälkikäteen arvioiden väsyttely kesti  tunnista puoleentoista ja silti kala pääsi karkuun.

verpil

  • Viestejä: 110
    • Profiili
Vs: Pisin väsyttelynne?
« Vastaus #15 : Heinäkuu 12, 2009, 21:41:08 »
Pisin väsyttelynne- kysymykseen vastasin. En näe hohtoa alkaa kuvaileen sinänsä normaaleja väsytyksiä sen kummemmin. Jokainen tietää mitä hauki tekee 20min siiman päässä.Tempoo ja väsyy.  Mahdollinen kuvailu olis...tuli lähelle,vei siimaa,tuli lähelle,vei siimaa... saako tosta joku jotain irti. Mutta kun vastaus ei kelvannut niin olkoot.
Olenko ainoa jota ärsyttää jarmoankan tyyli puhua täällä kalassa.netissä. Aina inisee jostaki turhanpäiväsestä josta ei tarviksaan ees valittaa. Voisit ottaa huomioon että sivustolla liikku tyyliin 7v käyttäjiä ja sinä jaksat inistä siitä et pilkku ei oo täydellisen symmetrinne hanki jo elämä :D :D D: :D :D


haukimaukka

  • Viestejä: 30
    • Profiili
Vs: Pisin väsyttelynne?
« Vastaus #16 : Heinäkuu 17, 2009, 09:36:34 »
Pitkiä väsyttelyjä koettu ja monta mutta tais olla viime vuonna (2008) marraskuussa jokin viikonloppu loppukuusta ja kalaan päätin lähteä vaikka hullulta se vaikuttikin :-)
Sitten siinä keräsin kamppeet ja marssin rantahan kalahan  :-D Virveliini olin virittänyt täkyongen jollain 15cm särkisyötillä. Kalaa ei meinannut tulla ei sitten ollenkaan, joten vaihdoin särkisyötin kokoa, tais olla 20cm!? ja sen heitin lahden keskitietämille. Odotin noin viisi minuuttia kun koho näytti jonkinlaista elämää. Koho painui pinnan alle ja odotin hetkisen aikaa että hauki saa syötin syötyä. Vedin pari tiukkaa koukutusvetoa ja rupesin pumppaamaan tukkia rannalle. Kala tuli rannan lähelle sukan lailla mutta havahtui kai kun pohja vaihtui ruohosta mutaan, jolloin väsytys alkoi. Kala kiskoi punottua rullalta soikenaan, aattelin että taitaa mennä ennätys rikki. Kala oli vedellyt noin parikymmentä minuuttia pohjia pitkin kun se kääntyi rantaa, minua, kohden uiden aika vauhdilla. Meinas tulla paska housuun kun näin VALTAVAN kyljen ranta ryteikössä. Kaivoin haavia esille pusikosta kun kala rupesi heittämään päätään puolelta toiselle ja sai siiman suuhun ja tiedätte varmaan kuinka siiman hauen suussa käy  :| ... kalan painoksi arvioin 13kg ---> sen verran iso oli!


unskilo

  • Puluopaatti
  • Viestejä: 85
    • Profiili
    • Kalastusblogini
Vs: Pisin väsyttelynne?
« Vastaus #17 : Heinäkuu 17, 2009, 11:14:19 »
Pisin väsytys oli joskus vuonna 2001 tai 2002 Keminmaan Kaakamojoella. Sellainen melko pieni, ruskeavetinen joki. Itse olin 12- tai 13-vuotias tytöntyllerö. Silloin lempipaikkani oli naapurien rannassa, jossa muutaman kymmenen mittainen koski leviää muutaman kymmenen metrin levyiseksi suvannoksi, jonka rannoilla kasvaa ulpukoita.

Oli aika alkukesä, jolloin kasveja ei ollut vielä kovin paljoa ja vesi oli vielä vähän ylhäällä tulvan jäljiltä. Heittelin pientä, ehkä 2" helmiäisenkeltaista toukkajigiä isolla kivellä leppoisasti istuen. Yhden kiven vierestä sain pari kivan kokoista ahventä (joku 200-300g) ja ajattelin, että josko vielä yksi ainakin tulisi. No pohjaanhan se jigi junttautui. Paitsi että hetken päästä se pohja lähti liikkeelle ja syöksyi kohti suvannon keskustaa ja kovempaa virtaa. Ei siinä auttanut muu kuin pitää vapaa korkealla ja siimaa kireällä ja toivoa, ettei kala pääse irti. Yksihaarakoukut kun on vähän oikukkaita kalan ylössaannin suhteen. Hauki lopetti syöksyn ja aloin pumppaamaan sitä lähemmäs. Se oli noin parin metrin päässä rannasta, kun päätti taas kääntyä. Se kääntyi pinnan kautta, ja mieleen on jäänyt jalat veteläksi vievä tunne, kun näin sen kalan kyljen koko pituudeltaan. En ollut koskaan kuullut että ko. joessa olisi tuon kokoista kalaa edes nähty!

Kun näin kalan, niin päättelin että tästä heittopaikastani en sitä todellakaan saa rannalle. Väsyttelin sitä vielä vähän aikaa, minkä jälkeen lähdin kuljettamaan itseäni ja kalaa kohti suvannon päätä, jossa vesi oli maan tasalla. Siitä se olisi helppo vetää rannalle; mukana ei ollut haavia tai mitään muutakaan asetta, jolla kalan voisi saada ylös. Jonkin aikaa vielä säädin ja väsytin haukea (siima oli jotain 0,25 Firelinea, joten sen suhteen ei ollut hätää). Sitten vedin sen parin mättään väliin rannalle ja hyökkäsin kiinni nostamaan sen kauemmas vedestä. Lähdin etsimään tappokapulaa rannalta ja kun tulin takaisin, niin näemmä hauen suussa oli pelkkä jigi, josta ei lähtenyt siimaa. Perukkeen pieni vaappulukko oli oiennut U:n muotoiseksi ja auennut - onneksi siis pidin siiman kireällä koko ajan ;) Tapoin hauen ja mittasin sen; 92cm. Ja naapurien vaaka näytti painoksi 5,7kg. Pari kuvaakin heidän pihallaan otettiin, kiitos siitä.

Eihän tuo mikään jätti ole, mutta tuolle joelle ja tuon ikäiselle tytölle kyllä. Enkä kyllä ole isompaa kalaa tuon jälkeen saanut. Tuo episodi vei ehkä 15-30min, en katsonut kelloa missään vaiheessa. Oi niitä aikoja :) Tänä vuonna sain ko. naapureilta yo-lahjaksi haukikuvan kehystettynä. Tässäpä kuva teillekin.

« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 17, 2009, 11:20:18 kirjoittanut unskilo »
http://unski.pulu.org/onki/  Kalastusblogini. http://rohtologi.pulu.org/ Opiskelublogini.

pjk

  • Vieras
Vs: Pisin väsyttelynne?
« Vastaus #18 : Heinäkuu 17, 2009, 21:04:00 »
Eihän tuo mikään jätti ole, mutta tuolle joelle ja tuon ikäiselle tytölle kyllä. Enkä kyllä ole isompaa kalaa tuon jälkeen saanut. Tuo episodi vei ehkä 15-30min, en katsonut kelloa missään vaiheessa. Oi niitä aikoja :)

Minusta tuota voi kyllä pitää pikkujoen tapauksessa jo suurhaukena, olipa saaja minkä ikäinen tahansa :) Onnittelut!

--pikeye
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 28, 2010, 17:16:38 kirjoittanut pikeye »

Ammattilainen

  • Viestejä: 113
    • Profiili
Vs: Pisin väsyttelynne?
« Vastaus #19 : Heinäkuu 23, 2009, 23:18:35 »
Lyhyeksi ovat minun väsyttelyni jääneet. Pisin väsyttely tuli varmaankin n. 4,5 kiloisen haen kanssa - olin laiturin nokassa heittelemässä Erä-lehden mukana tullutta kultaista ja melko pientä räsästä. Heitin yhden hyväksi todetun kaislikon kärkeen, mistä lähes kaikki kalat oli tullut. Yhtäkkiä nappasi, ja se tapahtui niin nopeasti, etten ehtinyt huomata minkään laista näykkimistä vaikka "herkkä" kärkitoiminen vapa minulla olikin. Kalalla oli laiskat potkut ja aina kuin sain sen laiturin viereen niin se lähti taas menemään. Osana syytä on se, ettei ollut haavia mukana, niin ei se nostaminen ollut ihan niin helppoa. (korkea "ponttooni" - laituri) Kelloa en kerinnyt missään vaiheessa katsoa, mutta väsytteli kesti n. 15 minuttia. Pullea mutta lyhyt kala. Räsäsen se oli nielaissut niin syvälle, että piti vasta perkauksen yhteydessä ottaa koukku irti, joten jouduin leikkaaman perukkeen pois, ja jättämään räsäsen hauen kitaan.

Kalastus jatkui toki, ja kuparisella krokolla kalaa viellä saatiikiin. Tuo oli yksi suurimmista kaloistani, koska enkatkin ovat jääneet 5 kilon tuntumaan.. toistaiseksi :wink:!
Kalaan aina kun pääsee !

Juz

  • Viestejä: 193
    • Profiili
Vs: Pisin väsyttelynne?
« Vastaus #20 : Heinäkuu 24, 2009, 09:25:50 »
Ei mulla heittokalastuksen puolella ole koskaan ollut pitkiä väsyttelyitä. Sen 2,3kg kirjolohen kanssa sai n. 5 min teluta ennen kuin se oli haavissa.
Uistellessa sitten 11,8kg haukea piti vääntää jo pidempään, muistaakseni noin puoli tuntia.

hauki000

  • Ex-Puro hauestaja
  • Viestejä: 517
    • Profiili
Vs: Pisin väsyttelynne?
« Vastaus #21 : Syyskuu 11, 2013, 17:40:01 »
Taitaa olla kun väsyttelin n. kilon haukea. Sain kalan kelattua oman rannan lähelle, mutta sitten kala ottaa syöksyn ja menee pensaaseen joka kasvaa vedenpinnan tasolla. Kaveri sitä sieltä pensaasta n. 15 minuuttia yritti repiä ylös ja lopulta onnistuikin siinä. Oli kyllä melkoista säätöä :-)
Verkko on joukko reikiä jotka on sidottu narulla yhteen.

Meetvursti

  • Kestomakkara
  • Viestejä: 319
    • Profiili
    • MJ-Vaaput
    • Sähköposti
Vs: Pisin väsyttelynne?
« Vastaus #22 : Syyskuu 11, 2013, 19:18:21 »
Tänä kesänä Päijänteellä, kauniimman osapuolen kanssa rentoa uistelua lomalla, täysin tyyni järvi, karsee helle ja keskellä kirkasta päevää.. eli oikeastaan kaikki virheet "uistelun ohjekirjasta"   :-D

8 vapaa virittelin pyyntiin ja sen verran skarppasin, että laitoin punttia suht tukevasti siimoihin ja sieltähän jostain 7m vedestä jynksähti sit oikee tukevan oloinen veijari.

Eihän se varsinaisesti väsytys ollu, vaan semmonen 15min jumppa reilu metrisen hauen kanssa..
Kyl siinä saa tosin töitä tehdä tommosenkin kanssa, ku ajovastus lisää haastetta.
Toisesta vavasta vielä semmone 1,5kg kuha veneesee ja takas mökille, iha hauska tommone enemmän ku "puolihuolimaton" reissu..  :-P

Hetken jo meinasin että tää oli isoin oman pajan vaapuilla saatu hauki tänä kesänä, mutta vielä nokitti Korpilahen kaveri 9.1kg hauella.. :-)




edit: mainitaan ny vielä, että kuhalle nää pajan valmisteet on tehty, mutta sama se hauska noita on kelata :oops:
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 12, 2013, 08:03:42 kirjoittanut Meetvursti »

Thenextone

  • Viestejä: 512
  • Think Like a Fish - No Matter How Weird It Gets
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Pisin väsyttelynne?
« Vastaus #23 : Syyskuu 11, 2013, 19:28:35 »
Pisin väsyttely heittovavalla on varmaan 0,16 monolla ja n. 1,5m halpiskomposiittiteleskoopilla kammettu 4,8kg hauki. Tarkkaa aikaa en tuolle osaa arvioda, sen muistan että kaveri kyllästy kattelemaan sitä vääntämistä.

Viime vuosilta muistuu mieleen yks reilu 7kg hauki joka lipsahti irti koukuista het väsytyksen alkuvaiheessa,  koukku tarras irrottuaan n. 30cm pyrstön etupuolelle kylkeen ja sitten mentiin  :-D Tuo otti vielä ulkoa plaanarista ja oli aika raskas kammettava.

Ännä

  • Viestejä: 21
  • Säkylän Jonglööri
    • Profiili
Vs: Pisin väsyttelynne?
« Vastaus #24 : Lokakuu 05, 2013, 19:22:12 »
Oisko sellanen 18min pisin väsytys. UL-vavalla tosin 7,5KG hauki. Tolla UL-vavalla kestää tuo väsytys kauemmmin kuin tavallisella vavalla.

jcuster

  • Kenraali Katiska
  • Viestejä: 550
    • Profiili
Vs: Pisin väsyttelynne?
« Vastaus #25 : Marraskuu 20, 2013, 00:20:39 »
Pisin väsytys lienee ollu kevättulvaisessa kymijoessa, Kun etsiskelin taimenia lappakoskelta. Parhaat paikat oli jo käyty läpi, kosken niskan vierestä kilon hauenpulikan olin saanut pois muiden kutua häiritsemästä, kun tuli mieleen kokeilla saaren alapuolella olevaa monttua, jossa on kuulemma jopa hinaaja uponneena.  (hylky.net: sijainti tai paikannimi pielessä kun täppä on lappakosken kohdalla http://www.hylyt.net/hylky.jsp?id=pessankoski_mj2512 )

No pitkä heitto pienemmän haaran loppuliukuun ja odotusta jos tulisi pohjakosketus.... tulihan se, ja ensimmäisellä pompautuksella jämähti kiinni. No tottahan propseja pohjassa piisaa, mutta kohta alkoi melkoinen köydenveto, 7-jalkanen hornet ace kahvaa myöten  mutkalla ja löysiä piti antaa. Alkoi elämään kuvitelma ennätystaimenesta siinä kohdassa. Reilut viitisen minuuttia riehumista jatkui, välillä kala meni alavirtaan mutta tuli akanvirrassa sitten takaisinpäin, kunnes alkoi jossakin 40 metrin päässä loikkimaan. Hauki, metrin verran mittaa sillä. kolmannen hypyn aikana räsänen lensi komeassa kaaressa suusta.

Minä siihen kalliolle istumaan ja kiroilemaan jotta noin hyvin kiinni ollut irtosi, Jolloin hauki alkoi hyppimään uudelleen vähän alempana joella.

Myöhemmin sain samasta kohdasta samalla uistimella samankokoisen hauen, jolta puuttui pätkä kiduskaaren hetuloista, olisko ollut sama kala? Siihen samaan monttuun olen heittänyt 5 heittoa, tämä karkuutus, saatu yli 4-kiloinen, toinen saatu 1,5kg hauki ja kaksi uistinmenetystä.
Yks asia on varma: Kun pilkkihaalarit päällä pierasee sen saa aina silmilleen.

pilkkiäijä

  • Mansesterin makkaramestari
  • Viestejä: 1010
    • MSN Messenger  - kala.keitto@hotmail.com
    • Profiili
Vs: Pisin väsyttelynne?
« Vastaus #26 : Joulukuu 02, 2013, 13:06:44 »
Ei vieläkään kunnon väsytyksiä ole kohdalle osunut, 4,95kg toutain reilussa 5 minuutissa virrasta 0.20 monofiileilla ylös ilman haavia, jigivälineillä 6,7kg hauki ilman haavia ylös noin 5 minuutissa ja reilu 5kg hauki ehkä 5minuutissa kevyillä jigivehkeillä haavin kanssa ylös.

Yksi tapaus jäi kuitenkin vuoden 2012 keväältä/alkukesältä mieleen.
Heittelin 8senttistä vertikaalijigiä viistovirtaan ahvenen tai taimenen toivossa, kun taimenia olin useampia saanut sieltä. Muutama heitto tuotti 25cm taimenen ja ahvenen. Sen jälkeen pitkään hiljaista kunnes vähän lujempi kiskaisu, vastaistu ja kala kiinni. Iskä tulee luokseni, kaivaa puhelimen jostain ja alkaa kuvaamaan videota. Aikaa kului, kala tulee ehkä vajaan 10 minuutin kuluttua näköetäisyydelle, mutta sillä ei ollut mitään aikeita nousta ylös. Video pysäytettiin pariin otteeseen, koska siinä ei juurikaan ollut nähtävää, kala vain pyöri muutaman metrin päässä rannasta eikä antautunut millään. Videon kuvaaminen lopetettiin, kun videota oli otettu +18minuuttia, ja siihen mahtui ainakin 2 taukoa, eli kalan väsytykseen meni reilusti 20minuuttia.

Kala ei itsessään ollut mikään suuri, tasan 3kg hyvässä kunnossa oleva lihava ja vahva taimen, mutta väsytyksen kestoon vaikutti suht kova virta, kevyet välineet ja haavin puuttuminen. Pari isompaakin taimenta olin samoilla välineillä samoilta paikoilta väsyttänyt, mutta niissä ei 10 minuuttia mennyt kummassakaan.

Toinen tapaus: Heittelin ahvenia jigillä rannalta ja tiesin yhden paikan missä usein on paljon haukia, noin 2-4kg. Ahven nappasi jigiin tämän haukipaikan takaa, ja päätin kelata ahventa hitaasti ylös. Ahven tulee jo rantaan, ja ehdin pettyä, kun hauista ei ollut kuulunut mitään. Kunnes syvästä vedestä syöksyy ainakin metrin mittanen hauen hahmo ja nappaa ahvenen suuhunsa ja sukeltaa takaisin syvyyksiin. 10-15minuuttia vedin haukea edes takas syvänteen reunaa, kävelin rantaa pitkin moneen kertaan paikasta toiseen saamatta haukea kertaakaan enään edes lähelle näköetäisyyttä. Jarru oli niin kireällä mitä sen sai, ja vapa koko väsytyksen äärirajoilla. Lopulta hauki päästää ahvenesta irti, ja saan ylös vain kuolleen, noin 200g ahvenen, jolla oli komeat hampaanjäljet kyljissään.
Olen kalastelijapoika!


Kirjaudu sisään palveluiden tunnuksilla

 



center>