Chat

Kirjoittaja Aihe: Joulupukki madepilkillä  (Luettu 10063 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Tuhe

  • Viestejä: 517
    • Profiili
Joulupukki madepilkillä
« : Joulukuu 06, 2009, 20:15:19 »
Taas on se aika vuodesta, et madesoppaa korvatunturille pitäis saada ja varsinkin madetta. Porkkanoita ja ynnämuita lisukkeita korvatunturilla löytyy, mut pukki antoi tonttu tomeralle käskyn hoitaa mateet soppaan, joten teidän kynäniekkojen tulee kehitellä tarina mateensaannista. Jotain pilkkihommiin liittyvää annan palkinnoksi parhaalle satusepolle ja jos juttuja tulee yltäkystin, niin useammallekin. Tunnetusti korvatunturilla tonttuja häärii paljon, joten matikkaakin menee ylettömästi keittoon, joten kovin vaatimaton ei kannata saaliin suhteen olla. Juttujen takaraja on 20.12 klo. 10.00. Tuomarina toimii saittilaiset ja äänestys alkaa 20.12 klo 10.00 ja päättyy 20.12 20.00. Äänivyöryn saanut voittaa, mut tosiaan jos jutunkertojia enelmälti, niin useammalle palkinto. Elikäs nyt voi satuilla elämänsä matikkareissun, niin mehän luemme niitä innolla.


Larzaman

  • Viestejä: 254
  • Häh?
    • MSN Messenger  - lari.paivinen@hotmail.com
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Joulupukki madepilkillä
« Vastaus #1 : Joulukuu 06, 2009, 20:37:09 »
                                                   
       
                                                       Joulupukin Pilkkiretki


Olit tulossa jouluaatto. Sitä ennen täytyi herkutella jouluruualla. Oli joulukuun 23. päivä. Joulupukki kysyi muorilta "Mitäs me syödään Jouluruuaksi?".
Muori vastasi "Puuroa,kinkkua,kalkkunaa, Ja tietysti kalaa!" Joulupukki oli jo melkein unohtanut kalan. Hänellä oli ollut pilkkivehkeet hukassa viime joulusta asti. Pukki sanoi muorille "Ehh... Joo tietysti kalaa!". Pukki ei kehdannut kertoa muorille että hänen pilkkivehkeet on hukassa. Pukki kysyi "Mitäs kalaa tänä jouluna tuon?" Muori vastasi "Keitetään tänä jouluna kunnon madesoppa!". Pukki sanoi "Minä tuon sinulle paljon madetta kunhan pääsen pilkille!".Pukki lähti etsimään pilkkivarusteitaan.Hän etsi joka paikasta mutta ei löytänyt mitään. sitten pukki keksi "Minäpäs pyydän tonttuja tekemään minulle kunnon madepilkintävälineet!" Pukki meni tonttujen luo ja sanoi kalastusekspertille,jonka nimi on Pertti "Teeppäs Pertti minulle kunnon madepilkintävälineet." Pertti sai valmiiksi ne kahdessa tunnissa. Pukki lähti pilkille Petterin kyydillä. Kello oli jo kahdeksan illalla,joten pukin piti kiirehtiä. Pukki tuli perille hänen ottipaikkaansa. Hän laittoi välineet kasaan ja rupesi pilkkimään. Jo 10 sekunnin päästä tuli ensimmäinen made.Se oli iso.Pukki riemastui. Hän laittoi pilkin uudestaan veteen ja taas tuli kala. Tätä jatkui kaksi tuntia ja kello oli puoli yksitoista illalla. Sitten loppui syönti. Se ei pukkia harmittanut,koska hänellä oli jo melkoinen kasa mateita.Hän lähti takaisin Korvatunturille ja muori keitti niistä kunnon sopan.Loppu hyvin,kaikki hyvin.

-Armonlaakso

Tuhe

  • Viestejä: 517
    • Profiili
Vs: Joulupukki madepilkillä
« Vastaus #2 : Joulukuu 06, 2009, 20:48:59 »
No niin, siitä se tarinasuoni alkoi karttumaan, joten esimerkin mukaan kertomaan, mitä uskottavampia matikkareissuja.

Tuhe

  • Viestejä: 517
    • Profiili
Vs: Joulupukki madepilkillä
« Vastaus #3 : Joulukuu 06, 2009, 21:53:09 »
 :-D. Nyt alkaa jutut luistaan. Jatketaan samaan malliin.


Termis

  • Rehumakkaran muiluttaja
  • Viestejä: 688
    • MSN Messenger  - joonas.pysays@hotmail.com
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Joulupukki madepilkillä
« Vastaus #4 : Joulukuu 07, 2009, 17:01:02 »
                                    Joulupukki mateiden perässä
Joulukuu on jo pitkällä, on jo 21. päivä. Pukki ei keksinyt tekemistä ja hän päätti ruveta nikkaroimaan kunnon pilkkivehkeitä.
Pukki työllisti Pekka tontun valamaan hänelle kunnon madeharaa ja vahvaa pilkkivapaa, jolla saisi ylös vaikka 10 kiloisen matikan.
  Pekka innostui pilkkivehkeiden teosta todella paljon ja hän päätti tehdä itselleenkin madeharan ja kestävän vavan.
Pukki ja Pekka-tonttu hakivat muorilta kaksi perunaa, joihin he tekevät muotin ja valavat madeharan lyijystä.
Pekka ja pukki olivat kumpikin tohkeissaan siitä, että he luultavasti saavat tekemillään kalavehkeillä paljon mateita, kunhan ne ovat valmiita.
He alkavat kaivertamaan perunaan muottia ja sulattamaan lyijyä. Pekka etsi pukin kalapakista isoja koukkuja ja taivutti niitä vähän, että made tarttuisi paremmin niihin. Pukki laittoi koukut muottiin kiinni ja Pekka kaatoi lyijyn perunaan pienestä reiästä, jonka he olivat tehneet muottiin.
  Kun he olivat tehneet madeharat, jotka eivät tosin, kovin hyvin onnistuneet he alkoivat miettiä miten he tekisivät hyvän ja kestävän vavan.
Pekka ehdotti, että he katkaisisivat Pukin vanhan ABUn vavan, mutta Pukki kielsi sen ehdottomasti, koska millä hän muuten kesällä kalastaisi suuria taimenia Korvatunturin
läheisestä lammesta, johon laskee joki, jonka läheisyydessä myös mateetkin viihtyvät.
  Sitten Pukki keksi loisto idean, he tekevät poron sarvesta vavan, joka kestää mateen, kuin mateen.
Pukki tiesi, että Poro tallissa on lattialla 2 suurta sarvea, jotka ovat ilman käyttö tarkoitusta lojuneet siellä siitä asti, kun vanha ja suuri poro kuoli.
He menivät hakemaan sarvia. Tallissa he huomasivat järkyttävän asian: Joku oli kähveltänyt sarvet sieltä. Pekka ja Pukki juoksivat kysymään muorilta, että tietääkö hän missä ne voisivat olla.
 Muori ei edes tiennyt, että tallissa on ollut poronsarvet. Pukki ja Pekka olivat jo lähdössä, kyselemään muilta tontuilta sarvia. mutta muori ehti ensin tuputtaa heille pipareita ja torttuja.
  Kun he olivat syöneet pipareita ja torttuja ainakin vadillisen, koska pukin maha ei täyty vielä edes viidestätoista tortusta ja piparista he kävelivät takaisin verstaalle, he näkivät sarvet
Eerik tontulla, joka oli tekemässä niistä joulukoristetta. Pukki ehti juuri ennen, kuin Eerik oli kiinnittänyt sarvet puu tauluun kiinni. Pukki otti sarvet häneltä ja he menivät mitään sanomatta sorvin ääreen.
He leikkasivat sarvien haarat pois ja kiinnittivät sarvet kiinni sorviin. He muotoilivat hyvin tasaisen vavan, joka näytti aivan kauasta ostetulta paitsi, että se oli luusta tehty.
Kun kumpikin vapa oli muotoiltu he menivät Pukin pajan ompelu puolelle ja työllistivät Liisa tontun tekemään kunnon nahkakahvan vapaan.
  Pukki mietti, että millä he saisivat khavan pehmusteen kiinni vapaan ja silloin hän muisti Pääsiäispupulta lahjaksi saadun todella tehokkaan pikaliiman, jonka hän haki laatikostaan.
Onneksi korkki ei ollut liimautunut kiinni. Pekka pursotti liimaa vavan kahvan päälle ja pukki laittoi nahka pehmusteen siihen kiinni. Hän puristi sitä jonkun aikaa, että se liimautuisi kunnolla kiinni.
Pukki oli päästämässä kahvasta irti, mutta ei pystynyt, koska hän oli liimautunut kiinni kahvaan. Hän yritti ja yritti, mutta ei irronnut millään.
Hänen oli pakko hieman leikellä puukolla lapastaan irti kahvasta. Lopulta hän pääsi irti ja oli surullinen, koska hienossa pilkkivavan kahvassa oli kiinn kirjavaa kudelmaa.
Häntä myös harmitti se, että lapasessa oli nyt tontun mentävä aukko kämmenen kohdalla.
  Pekka lohdutti häntä sillä, että ei kalat katso onko pilkkivavassa kirjavaa kangasta kiinni vai ei.
He kiinnittivät siiman vapaan ja päättivät, että odottavat vielä ilta kuuteen asti, jollloin mateet alkavat liikkua kunnolla.


Pukki ja Pekka ovat lähdössä kohti lampea, jossa huhutaan asuvan todella suuren mateen. Muori huikkasi vielä heidän perään, että Jouluksi tarvitaan paljon mateita. He valjastivat Petterin ja lähtivät köröttelemään lammelle.
Oli kova pakkanen ja taivaalla näkyi vain tähdet. He suunnistivat kohti jokisuuta, jossa viihtyy mateet. Pukki ja pekka kairasivat valmiiksi isommat reiät, ettei tarvisi riskeerata ison kalan kiinni ollessa suurentamalla avantoa.
Pukki laski pilkin veteen ja odotti jonkin aikaa ja tunsi mateen olevan kiinni pilkissä, hän riuhtaisi ylöspäin ja avannosta nousi kohta 34cm pitkä made.
Pekka oli juuri äsken saanut pilkin veteen ja oli kateudesta vihreä pukille, joka sai reissun avaus mateen.
  Pukki ja Pekka ottivat leikkimielisen kisan, että se joka saa eniten mateita saa syödä isoimman mateen kokonaan.
Kalaa nousi tasaista tahtia noin 45 minuutin ajan ja kummallakin oli iso kasa 30cm-40cm mateita. Sitten hiljeni, ja tuntui, että kalat olisivat loppuneet kokonaan.
Pukki rupesi ihailemaan tähtiä , jotka näyttivät todella kirkkailta näin pimeällä.
  Pukki säikähti tosissaan, kun Pekka huusi, että nyt on varmaan 6 kiloinen made kiinni. Pekka väsytteli rauhassa jättiä noin 15 minuutin ajan, koska siima oli niin heikko ettei uskaltanut voimalla nostaa kalaa ylös.
Pukki meni katsomaan ihan vierestä, kun Pekka ähki ja puhkui, näytti siltä, että Pekka ei väsyttänyt kalaa vaan se väsytti Pekkaa. 5 minuutin päästä kala nousi pintaa kohti ja Pekka näki, että se oli yli metrin mittainen vonkale.
Pekka ilkkui, että hän saa paljon isomman kalan ylös, kuin Pukki ja saa vieläpä syödä sen itse, koska Pukki oli saanut vain 8 kalaa ja Pekka 14.
Kun made alkoi selvästi väsyä ja Pekka nosti sitä kohti avannon suu aukko se kävi vaan irvistämässä avannossa ja napsautti siiman poikki ja Pekka suuttui ja lähti kotia kohti, mutta Pukki jäi vielä pilkille.
  Pukki oli pilkkinyt tuloksetta 25 minuuttia ja silloin tärähti! Hyvä ettei Pukki kaatunut rähmälleen maahan, koska veto oli niin voimakas.
Pukki väsytti sitä ja huomasi, että se on sama jätti, mikä oli Pekka-tontulla kiinni. Se oli selvästi väsynyt Pekan tapaamisessa ja Pukki sai sen nostettua avantoon ja Pukki koukkasi sen ylös.
Se oli arviolta noin 8-9kiloinen jötkäle.
  Pukki päätti lähteä itsekkin kotiin, koska lapasen reiästä tuli kylmää ilmaa lapaseen. Kun Pukki oli kotona hän kävi näyttämässä Madetta Pekalle, joka innostui heti, että saa syödä sen, koska sai eniten kalaa.
Pukki oli hiukan pettynyt, koska ei saanut syödä upeaa mamma madetta itse. Pukki passitti muorin perkaamaan mateita ja kohta muori huusi Pekan ja Pukin katsomaan.
Jätti mateen vatsassa oli 7 pientä madetta, eli Pukki saa syödä  jätin itse, koska periaatteessa sai enemmän kalaa, kuin Pekka. Joulupöydässä kuitenkin Pukki antoi puolet isosta mateesta Pekalle, koska Pekkahan oli sen puoliksi väsyttänytkin.
Pukki antoi vielä joululahjaksi Pekalle hänen menettämänsä madeharan, joka oli ollut mateessa kiinni, kun Pukki nosti sen jäälle.
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 07, 2009, 18:14:48 kirjoittanut terminator »
"Ei ole tyhmiä kysymyksiä, on vain tyhmiä ihmisiä."

topsteri

  • Viestejä: 4
    • Profiili
Vs: Joulupukki madepilkillä
« Vastaus #5 : Joulukuu 07, 2009, 18:27:49 »
Jouluinen matikkakeitto
On jouluaattoaamu, korvatunturilla tontun häärivät minkä ehtivät, jotta illasta tulisi ikimuistoinen kaikille maailman lapsille.
Joulumuori valmistaa makoisaa riisipuuroa, ja ihmettelee, miksei ukkokulta jo saavu tuota riisi-ihanuutta maistelemaan, alkoihan kellokin olemaan paljon.
"Huhuu ukkokulta, on joulu, joten sinun täytyy syödä hyvin, jotta jaksat jakaa lahjoja kaikille maailman lapsille" muori huhuili pukille ovensuusta
Pukki tähän vastasi "Ei muorikulta, tässä mikään riisikeitto auta, vuodesta toiseen olen sitä samaa posinut jokaisena jouluaattona."
Muori mietti, mikähän tuohon ukkoon mennyt on, ei ol´ ennen riisi-ihanuudesta kieltäytynyt, lieneekö sairas?
"Mikäs sinua risoo, joulukuumetta, vaiko aivan pikkiriikkisen stressiä?" Muori leperteli pukillensa.
"Ei tässä mitään kuumeita ole, vaan haluan...MATIKKASOPPAA" Joulupukki huudahti!
"Matikkasoppaa? Eihän se käy laatuun, jouluna syödään nimen omaan jouluruokaa kuten riisipuuroa" Joulumuori sanoi tuohtuneena.
"Jos ei matikkasoppaa ala tulemaan, aivan turha luulla että tämä punanuttu mitään lahjoja jakaa kenellekkään" Joulupukki sanoi vaativalla äänellä.
Muori kääntyi kannoillaan, ja hipsi matkoihinsa, ja etsi käsiinsä rapala-tontun, joka vastaa kalastusaiheisista lahjoista.

Muori selitti rapalalle lyhyesti ongelmansa, ja kalastustonttu ymmärsi asian vakavuuden, ja aikoi tehdä kaikkensa pelastaakseen joulun.
Rapala pakkasi laukkuunsa tarvittavat välineet, ja meni porotallille.
Noniin petteri, suunta kohti nuorttijokea, sisäpirin huhu kertoo, että siellä elee lapin suurimmat ja makoisimmat mateet.




Rapala laski pilkkinsä veteen, ja odotti kärsimättömänä tärppiä, ja joutui kokeilemaan useita vieheiitä, ennenkuin nappasi, eikä mikään pieni tärppi ollutkaan!
Rapala väsytteli kalaa, oli varmasri pohjoiskalotin pisin matikanväsyttelyaika kautta aikain.
Suurennettuaan avannon noin kuuden metrin kokoiseksi halkaisijaltaan, sai hän kalan ylös, ja se olikin niin suuri made, ettei se mahtunut millään rekeen, vaan joutui tonttu raapaisemaan lapinleukullaan noin viiden kilon kokoisen palasen, ja ajoi porolla takaisin joulupukin tönöön, jossa joulumuori jo malttamattomana odottteli.
Ennennäkemättömän nopeaa muori valmisti pukille mkoisan matikkasopan, ja kylkeen vielä kumillisen terästettyä glögiä.

Kyllä oli pukki tyytyväinen, ja voi sitä kiitollisuuden  määrää, jonka hän osoitti rapala-tontulle.

Ja näin pelastettiin jälleen kerran joulu.

Kirjoitusvirheitä on, mutta olkoon.

Don Miguel

  • Viestejä: 444
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Joulupukki madepilkillä
« Vastaus #6 : Joulukuu 07, 2009, 18:41:34 »
Joulupukin päivämade

Näin joulun alla kansallissankarillamme, joulupukilla, pitää kiirettä: On selvitettävä, ketkä niitä kilttejä lapsia ovat, mitä he toivovat ja missä he asuvat. Tämä aikaa vievä työ on ympärivuorokautista ja eipä joulupukki näin joulukuussa nuku ollenkaan. Aivan yliluonnollinen olio pukki ei kuitenkaan ole, hänen saalisviettinsä on perinteistä suomalaista laatua: kovaa ja kiihkeää. Pukkia ei nuo metsästystouhut niin kiinnosta, mutta kalastus hänellä on lähellä sydäntä.

Eräänä joulukuisena päivänä se sitten tapahtui - joulupukin uskollinen tietokone sanoi sopimuksensa irti ja näin päivän työt olivat tehty - ennen kuin ne olivat ehtineet alkaakaan. Ulkona oli synkeää ja luntakin hieman tuprutti. "Tonttuni kyllä saavat tietokoneen tämän päivän aikana korjattua ja pääsen jatkamaan töitäni, mutta mitä tekemistä voisinkaan keksiä" tuumi joulupukki omassa työhuoneessaan. Porojen kanssa ei tarvinnut treenata -Petteri johtajanaan porolauma oli jo huippuiskussa. Tonttuja ei tarvinnut ohjeistaa, eikä muorinkaan tehtäviä passanut häiritä. Hetken aikaa pohdittuaan iski joulupukkiin oivallus:
"Tänään pidetään kunnolla vapaata ja mennään pilkille monen kuukauden tauon jälkeen!"

Pilkkivermeitä ei ollut vaikea löytää. Kuin taikaiskusta siimatkin olivat kesän jäljiltä kerrassaan oivassa kunnossa -ikään kuin koskaan niitä ei olisi käytettykään. Joulupukki alkoi miettimään päivän taktiikkaa: "Näin alkutalvesta Korvatunturinlammella siiat, harjukset ja raudut ovat hyvällä syönnillä. Madettakin tietysti olisi, mutta vielä ei ole helmikuun matikkakelit." Jatkettuaan hieman pohdintaansa joulupukki päätyi ottamaan välineet, joilla olisi mahdollisuus alkutalven lajeihin. Kärpäsentoukkia pukki joutui jo hieman haeskelemaan, mutta onneksi pukki tietää hyvin toukka-apajatkin. Keittiötontuilta kahvit ja joulupullat evääksi, ja sitten kohti pilkkikauden avausta!

Puolen tunnin rämpimisen jälkeen pukki alkoi saavuttamaan Korvatunturilammen kuvankauniin ympäristön. Jäällä ei ollut kukaan käynyt, sen näki lumen koskemattomuudesta ja jääkekojen puuttumisesta. "Tämäpä loistavaa, saattaa olla hyväkin syönti tuloillaan." pukilla kävi mielessä. Hänen aavistuksena saivat vahvistuksen kolmannella reiällä: komea jytkäys nosti pukin verenpainetta. Rauhallisen ja taidokkaan väsytyksen jälkeen pukki näki pilkkikauden ensimmäisensä - puolentoistakilon kirjava rautu haukkoi henkeään punertuvalla lumella. "Kauden ensiimmäinen minun on pidettävä, muutoin se tietää epäonnea loppukaudelle" oli pukki kuullut vanhassa sanonnassa sanottavan. Niinpä pukki pisti kalan ahkioonsa ja jatkoi pilkintää.

Päivemmällä lumipyry yltyi ja tuulikin alkoi voimistumaan. Osaaltaan tällä oli ollut vaikutus syöntiin, ja lopulta syönti loppuikin. Muutama hopeinen siika, suuripurjeinen harjus ja ensimmäisenä tullut kuningasrautu olivat enemmänkin kuin tarpeeksi joulupukille mutta silti hän ei malttanut lähteä vielä takaisin pajalle - siellä kyllä ehtisi viettää aikaansa vielä monta päivää ennen jouluaattoa. Pukki päätti tehdä reiän lammen syvimpään koskaan. "Jospa kalat ovat painuneet syvemmälle tuiverrusta pakoon." Pitkään pukin ei tarvinnut pilkkiänsä heiluttaa syvän päällä, kuin jotain erikoista nappasi kiinni.
"Hmm, erikoinen tärppi. Jännästi venkoilee ja jumputtaa, ettei vaan olisi jänkhäkoira iskenyt silmiäänsä arvopilkkiini." pukki kauhisteli. Muutaman minuutin taiston jälkeen vastapelurin laatu alkoi selviämään: "Made! Made keskellä päivää ja vielä tähän vuodenaikaan! Tuostahan muori valmistaisi herkullisen sopan, kunhan nyt vain tulisi ylös." Onneksi yli kuusisataavuotta oli tuonut pukin otteisiin rauhallisuutta ja varmuutta, joten lopulta madekin koki aikaisempien kalojen kohtalon. "Huh, tämä ei ole suurimpia mateitani täältä, mutta varmasti yksi niistä ikimuistoisimmista." pukki arvioi muutaman kilon matikkaansa. Taistelun tuoksinnassa oli hämäräkin ehtinyt hiipiä takaisin, joten pukki päätti lopettaa tämän päivän osalta. "Lyhyitä ovat pohjoisen päivät talvella." pohdiskeli pukki taapertaessaan kohti Korvatunturin päämajaansa. Tämän päivän pukki tulisi muistamaan ainakin seuraavat 2 vuosisataa.
---

Hyvää joulunodotusta pilkkikansalle. Pimeään talveen on tulossa valoa joulun, ja ikimuistoisten reissujen muodossa.
Muistakaamme lähimmäisiämme.

-Don Miguel
"Kärsivällisyys miehen tiellä pitää"

*HenTeri*

  • Viestejä: 128
    • Profiili
Vs: Joulupukki madepilkillä
« Vastaus #7 : Joulukuu 08, 2009, 18:36:48 »
Pukin Kaamosretki

  Taas oli se aika vuodesta jolloin kiirettä piisasi ja varsinkin ruokatarpeiden kanssa. Muori oli valitellut jo viikon, kun pukki ei viitsinyt lähteä käymään madepilkillä, koska se kala oli varsinkin muorin suurtaherkkua.. Lopulta pukki hermostui lopullisesti tuohon valitukseen ja tokaisi, että ''Se on nyt jotta mä lähren hakeen sulle ne halavatun limanuljakkeet ja takasi on turha outello vähhän aikhaan''. Pukki lähti kiireen vilkkaa kala-viehetonttuexpertti Kalkallen luo juttusille ja siinä mennessään ajatteli: ''piru nuita muihjjia, alkaa käpy palamaan pikku hiljaa..onhan tuota saanut kuulla jo puolitoistavuosisataa..''.

Kalkallen pajalla oli hiljaista kuin huopatossu tehtaalla..ei niin ristin sielua vaikka pukki kuinka karjui. Sitten pukilla välähti, Kalkalle oli varmasti mennyt pajansa takana olevalle lammelle johon oli istutettu kirjolohta. Heti pajan taakse tallustettuaan pukki huomasi, että siellähän istua nyyhötti itse Kalkalle ja Tahvo-tonttu.. Tahvo oli Kalkallen apuri ja hän suunnitteli hienoja värityksiä Kalkallen valmistamiin vieheisiin. Hän huomasi pukin tulevan heidän luo ja hihkaisi: ''Hei pukki *hik* tämä uusi ''lapin hulta'' *hik* siis ''lapin kulta'' väritys on soiva peli näille kirjolohille *hik*. Ja jäällähän oli pulskeita kirjolohia jo 5 kappaletta. Terve vuan - sanoi Kalkalle, juu kuten tuo Tahvo sanoi niin onhan tämä kunnon väri näille ja varmaan arvaatkin mistä väritys on saanut nimensä..Tahvo oli löytänyt poissaollessani minun joulukätkön. Mutta mitäs asiaa sinulla on kun tänne saavuit ?
Ja niin pukki kertoi tarvitsevansa apua mateen pilkintään ja lähtisikö Kalkalle itse mukaan pukin kaveriksi. Kalkalle kertoi mateiden löytyvän sora tai hiekkapohjaisilta paikoista ja jokisuiden ja karikoiden kupeesta. Niitä pilkkiessään pukki tarvitsisi mademorrin tai madeharan ja hän antoikin omia itsetekemiään madeharojaan pukille. Hän itse ei ehtisi mukaan juuri nyt, koska hänen oli lähdettävä käymään uusimassa Tahvon tuhoamat juomat ja tuoda vielä vähän uudenvuoden kuplivaa..

Nämä tärkeät tiedot saatuaan lähti pukki kohti päärakennuksen ullakkoa, jossa hän muisteli pilkkirepun ja kairansa olevan. Pukin muisti vain sattui aina joskus temppuilemaan ja nytkään hän ei löytänyt etsimäänsä. Hän kysyi tontuilta missä hänen pilkkireppunsa mahtoi olla, mutta tuskin kukaan osasi edes antaa vihjettä missä se voisi olla. Lopulta tonttu-Hepokatti sattui tulemaan paikalle ja sanoi: ''siellähän se hevostallin nurkassa nyhjöttää kairan kanssa''. Tästä tiedosta pukki riemastui ja lähti kiireen vilkkaa pukemaan samalla huutaen Hepokatille, että laita poro valmiiksi lähtöä varten. Lähdön syytä pukki ei ollut sanonut ja Hepokatti ihmetteli, että iskikö pukille taas dementtia sillä eihän lahjojenjako vielä ollut ajankohtaista.

Pukki valmistautui reissuun hyvin, hän pakkasi evästä ja pukeutui lämpimästi, sillä saattoihan pakkanen noussa yöllä 30 asteeseenkin täällä napapiirillä. Ulkona oli raikasilma, kun pukki karautti poronsa kanssa liikkeelle. Siinä lähtömainingeissa pukki muisti käydä rakennusvajallaan, jossa pukki nikkaroi tai nikkaroi ja nikkaroi, sillä siellä pukilla oli salainen pontikka tehdas ja nytkin hän koppasi taskumattiinsa lämmikettä kylmänsään varalta. Pukki päätti mennä 20 kilometrin päässä olevalle kuthujärvelle, eihän se järven oikea nimi ollut vaan pukki oli antanut nimen sille nuoruusvuosinaan, kun oli siellä aina käynyt muorin kanssa, joka silloin vielä oli viehkeä kaunis nainen, tätä pukki ei muorin kuullessa olisi uskaltanut sanoa sillä silloin pukki olisi ollut vaaravyöhykkeellä saada kaulinkädestä josta vielä oli muistona viimevuoden kuhmu päässä ja isku oli ollut niin mojova, että kuhmu ei ollut vieläkään hävinnyt. Järvelle päästyään kello oli jo 20:00, ensimmäiseksi pukki kävi sytyttämässä aimoroihut järvellä olevaan kotaan jossa aikoi yöpyä seuraavan yön.

Vihdoin ja viimein pukki pääsi järvelle ja ajoi ajokkinsa kanssa uimarannan kohdalle ja antoi porollensa rehua järsittäväksi siksi aikaa kun itse pilkkisi.
Pukki kairasi pari reikää uimarannan lähistölle ja olihan se sorapohjainen joten sieltä pitäisi madetta löytyä, kuten Kalkalle oli kertonut. Hän laittoi siimanpäähän pystypilkin, vaikka Kalkalle oli juuri sanonut, että niitä yritetään madeharalla tai mademorrilla pohjasta..Ensimmäinen pilkki irtosi huonon solmun takia ja lumpsahti pohjan syövereihin, eihän pukki ollut käynyt pilkillä sitten 1910 luvun..
Siinä istuskellessaan pukin ajatukset vierivät kauas menneisyyteen kun pukki oli vielä hoikka ja partakaan ei ollut vielä kuin nysäputen mittainen..Silloin pukki ja muori olivat uimarannalla ja... Pukin ajatukset keskeytyivät, kun pystypilkkiin tommasi kala joka osottautui kiiskeksi. Niitä tuli tusinan verran. Silloin pukille riitti hän vaihtoi paikkaa Jänkhäjoen suulle ja kairasi siihen 10 reikää heti kerralla, voimistelihan pukki muulloinkin kuin illalla makuuhuoneessa.

Silloin pukki päätti laittaa Kalkallen tekemän madeharan siimaan ja aloitti pilkinnän. Melkein heti joku käväisi kopaisemassa haraa, mutta ei tarttunut, hetki tästä ja nyt oli siimanpäässä kala! Kala osottautui pienehköksi mateeksi, mutta tästäkin kalasta pukki oli tyytyväinen sillä hän tiesi nyt, että osasi oikealle paikalle ja vieläpä sellaiselle mistä löytyi kalaa. Toinen made tarttui melkein heti perään, mutta sen jälkeen oli hiljaista. Yhtäkkiä alkoi kuulumaan pukin tulojäljiltä railakasta joikaamista kaukaa. Pukki oli ihmeissään, että kuka tänne melkein tuntemattomalle erämaajärvelle osaisi tulla ja vieläpä samaan aikaan kuin pukki. Parisenkymmentä minuuttia ehti kuulua joikhaamista kun järven rannalla alkoi näkymään lyhdyn kajoa. Kulkijan tullessa lähelle huomasi joikaajan olevan itse Kalkalle joka ajaa kurautti pukin ajokin viereen ja huudahti iloisesti: ''Kyl maar pukki on komhia ilma, ketunhäntäkin on piiskannut tunturia kun on noin kaunhiit revontulet'' Ja totta maar, olihan siellä kirkkaan vihreät revontulet, jotka huiskivat taivaalla kuin meren mainingit. Pukki kysyi heti Kalkallelta, että mikä se nyt noin joikautti kun kuului jo monen kilometrin päästä. Kalkalle oli ottanut lämmikkeeksi pukin valmistamaa pontikkaa lämmikkeeksi ennen reissuun lähtöä ja samaan syssyyn Kalkalle kehui pukkia parista mateestaan ja hyvän paikan valitsemisesta. Pukki ja Kalkalle vaihtoivat yhdessä tuumin paikkaan 20 metriä sivummas ja aloittivat yhdessä tuumin mateiden juksaamisen. Ja tulihan niitä mateita, parin kilon molemmin puolin ja ennen puoltayötä alkoivat he tehdä lähtöä iltapuulle.

Mutta silloinpa tarrasi Kalkallelle suuri kala ja hihkaisi pukkia tulemaan avuksi nostokoukun kanssa, juuri kun pukki oli nousemassa tarrasi hänen vapaansakin aimo vonkale, ja vapa oli lentää avantoon..Siinäpä heillä molemmilla pulma olikin , että miten kalat saataisiin pinnan paremmalle puolelle. Siinä väsytellessä pukin kala rauhoittui pohjaan täysin liikkumattomaksi ja Kalkallen kalakin oli jo miltei täysin väsynyt. Nopeasti pukki avasivapansa jarrun auki ja tökkäisi vapansa lumeen ja pinkaisi Kalkalle avuksi nostamaan kalaa. Kun pukki oli saanut nostokoukulla kalasta kiinni katkesi siima ja samassa pukki ehti nostaa kalan jäälle. Made oli valtavan kokoinen siinä 5 kilon pintaan tuumasi Kalkalle, mutta nyt täytyi heidän kiirehtiä pukin vavalle ja pukin tarratessa vapaan lähti siimaa rullaamaan puolalta kuin nato-ohjus ikään. Kala oli siis vain köllötellyt pohjalla ja kerännyt voimiaan. Kala teki pitkiä vetoja, onneksi pukki oli vaihtanut siiman vapaansa ja laittanut sitä riittävästi.

Miltei tunnin väsyteltyään pukki oli väsyksissä ja hikikarpalot kihosivat otsalle lämpimän pukeutumisen ja jännityksen ohella. Nyt pukki tunsi kalan olevan lähellä reikää ja pyysi Kalkallea katsomaan minkälainen ohjus sieltä oli tulossa ja naurahti, mutta siinä samassa kun Kalkalle katsoi reiästä pukin nauru hyytyi sillä Kalkallen naama meni kalpeaksi. Hän sanoi kalan olevan todella suuri made jonka kokoista hän ei ollut kulloinkaan nähnyt vaikka olikin pilkkinyt montamonituista vuotta. Kala ei millään mahtuisi tulemaan tästä reiästä ja Kalkalle pinkaisi hakemaan reestään jäätuuran ja alkoi sahaamaan aukkoa isommaksi samalla varoen siiman katkeamista. Pukki antoi kalalle vähän löysiä, ettei se vain huomaisi mitään epäillyttävää tässä touhussa. Lopulta reikä oli niin suuri, että siitä olisi mahtunut pukkikin menemään. Nyt pukkikin huomasi kalan sillä vesi oli kirkasta ja vettä ei ollut kuin 2-3 metriä, kala oli pohjassa makaamassa ja se oli valtavan kokoinen. Kalkalle ujutti koukkunsa kalan kiduksien taakse, mutta samassa kun hän riuhtaisi katkesi pukin vavasta siima. Kumpikin kauhistui, että näinkö tässä sitten kävi, mutta pohjaan katsoessaa made oli vieläkin paikoillaan ja kiireesti hän ujutti nostokoukun uudestaan kiduksien taakse ja nyt se tarttui kalaan. Kalkalle sai nostaa tosissaan kalaa jäälle ja kalasta pukki riemastui ja huudahti niin, että erämaa raikui. Made oli Kalkallen mielestä arviolta 10 kilonpintaan ja pukki sekä Kalkalle päättivät ottaa pukin taskumatista ''kaatoryypyt'' tämän ja Kalkallen kalan kunniaksi, ennenkuin alkoivat suolistaa niitä. Ilta oli venynyt jo kello 3 maihin ja he päättivät lähteä kodalle nukkumaan ja aamuhämärissä lähteä ajamaan Korvatunturille. Kalaa he saivat niin paljon, että siitä riittäisi koko Korvatunturin väelle.

Yöllä pukki näki unta samaisesta paikasta, hän oli siinä pilkilä samalla kohdin yksin ja hänelle tarttui niin iso kala, että sitä hän joutui kiskomaan kaksinkäsin todella paksusta siimasta. Kun kala oli tarpeeksi väsynyt hän katsoi reiästä ja kauhistui niin, jotta oli tulla muorille pyykkipäivä. Reiän toisesta päästä häntä katsoi itse reiän kokoinen tumma silmä ja siinä samassa siima katkesi ja pukki lensi selälleen maahan ja kala meni menojaan, se oli ollut niin suuri ettei sitä olisi saanut kuin avovedestä ylös. Samassa Kalkalle herätteli hänet ja kysyi miksi pukki oli kiskonut unissaan jotain. mutta unesta pukki ei puhunut sanaakaan. Hän aikoi tulla uudestaan taas ensivuonna jos vaikka hänen unensa kävisi toteen, mutta silloin hän varmasti ottaisi harppuunan mukaan..kaiken varalta :wink:.
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 18, 2009, 18:38:12 kirjoittanut *HenTeri* »
Vain kuolleet ovat nähneet sodan lopun. - Platon

El Dorado

  • Viestejä: 801
    • MSN Messenger  - futislude95@hotmail.com
    • Profiili
    • http://www.kalassa.net/keskustelut/index.php
    • Sähköposti
Vs: Joulupukki madepilkillä
« Vastaus #8 : Joulukuu 08, 2009, 20:01:43 »
Joulupukin pilkkireissu


Nyt on se aika vuodesta, että Joulu on tulossa. Joulupukilla ja muorilla sitä kiirettä on pitänyt..
Muori kysyi joulupukilta, että "Mitähän me tänä joulunu syötäisiin", joulupukki tokaisi, että "Kinkku pöytään vaan, niin hyvä tulloo, ja voisinhan minä käyä yhden matteenki tuosta järvestä hakemassa", muori sanoi, että "lähdeppä sitten nyt heti".
   Joulupukki lähti kohti pukkijärvi, nimistä järveä. Pukilla oli reissulla mukana kahavia, yksi mato, kaira ja yksi pilkki vapa, muita pilkkivehkeitä hänellä ei ole ollut varaa ostaa, koska kaikki rahat on menny lasten lahajojen ostamisseen.
   Joulupukki oli järävellä kamppeet valamiina pilikkimään. Hän kairasi reiän, pujotti lieron pystypilkin tapsiin, ja tiputti pilkin pilkki reikään.
Pukki oli viimeksi pilikkiny kaksisattaa vuotta sitten, sillon ku pukki oli 164 vuotta. Tekniikka oli kyllä hyvin vielä hallussa. Pukki nosteli aina välillä pilikkiä, hiljaista on. Pukki alkoi hermoilla jo, koska kalat eivät edes yrittäneet ottaa syöttiin, niimpä pukki kaatoi itselle kahvia ja alko hörppimään..
  Pienen hetken kuluttua pukilla tärppäsi, joku oikein iso kala. Kahvit lensi pukin parralle ja naamaan. "Tämähä on iso"-pukki totesi.
Kala näkyi jo pilkkireiästä ja se oli iso matikka! Pukki otti vanttuillaan kiinni matteen kiduksista ja nosti sen jäälle, "KOMIA MADE!"
   Pukki pakkasi tavarat ja lähti kohti Pukin ja muorin taloa. Siellä muori teki monta hyvää jouluista ruokaa matteesta.
Madesoppaa tuli jopa 6 litraa pukin komiasta matteesta.

- E.D

Aika lyhyt "tarina"... :-D
  
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 11, 2009, 16:14:30 kirjoittanut EL Dorado »


Tuhe

  • Viestejä: 517
    • Profiili
Vs: Joulupukki madepilkillä
« Vastaus #9 : Joulukuu 08, 2009, 23:13:54 »
Mukavastihan sitä matikkasoppaainetta on noussu, lisää juttuja vain. :-D

Perca

  • Pyydyskalastaja
  • Global Moderator
  • *****
  • Viestejä: 646
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Joulupukki madepilkillä
« Vastaus #10 : Joulukuu 09, 2009, 01:24:03 »
Taas oli se aika vuodesta - ja muorilla se aika kuukaudesta. Pukkia vitutti aivan suunnattomasti, mikään ei sujunut perinteiseen malliin. Työkiireiden lisäksi pakkanen ei tuntunut tulevan edes väkisin, pukin vakiolampi ei ollut vielä jäätynyt kunnolla. Pukki oli painellut touhutippa nenässä lammen ensijäille ja uponnut muniaan myöten rantakaislikkoon - saaliina vain sitkeä flunssa. Loppuviikolle oli kuitenkin luvassa piukka pakkanen, ja likaisia käsiään yhteen hieroen hän jo unelmoi lauantaiyön ensireissusta. Olo keveni hieman kun pukki palautti mieleensä edellisen vuoden limaiset kalayöt..

Pikkujoulut menivät pitkäksi, ja pukki tasoitteli pitkin lauantaita edellisen illan glögillä. Iltaa kohden olo ei enää tuntunut poron alle jääneeltä, ja pukki sai kammettua itsensä kammarista kahvinkeittoon. Suunnitelmana oli houkutella limamikkoja parilla syöttisärjellä sekä ryöstäjällä. Kahdeksan pintaan pukki astui pihalle pakkaseen mikä saisi jääkarhutkin lähtemään Pohjoisnavalta etelämmäksi. Sylki jäätyi ennen osumistaan maahan mutta pukki vain myhäili, kestäisipähän jää tällä kertaa! Valkopartainen sankarimme lyllersi parasta mahdollista vauhtia jäälle ja kairaamaan ensimmäistä reikää. Kohtpuoliin särjet oli upotettu pohjan tuntumaan ja pukki täräytteli ryöstäjällä pohjaa lähistöllä.

Ei mennyt aikaakaan kun toinen jäällä olevista syöttikapuloista alkoi pyörähdellä jäällä lupaavasti, kolmihaarat selässä uiva särki oli ilmeisesti kohdannut tiensä pään. Pukki lähti kuin hauki atraimen alta vatsa holtittomasti hytkyen kohti jäällä villisti pomppivaa kapulaa. Kalanhimoissaan pukki teki valtaisan tiikeriloikan metrien päästä kohti kapulaa laskeutuen pehmeälle teräsjäälle. Pukin elopainon ja jään kohtaamisessa heikompi antoi periksi, ja jäähän halkesi pitkä railo. Pukki tempaisi raivoisan vastaiskun, eikä langan toisessa päässä särkeä sulattelemaan alkanut vastapeluri havainnut muuta kuin pienen piston ruokatorvessa kolmihaarakoukun porauduttua syvään ja tiukasti.

Raivoisa kamppailu alkoi kun jään alla havaittiin että nyt olisi tarkoitus mennä vastentahtoisesti ylöspäin. Lanka oli kovilla kahden titaanin ottaessa mittaa toisistaan. Hyisestä vedestä huolimatta kala pystyi pitämään hyvin puolensa, vaikka pukki keittelikin jo mielessään kermaista madekeittoa. Taistelun alkaessa kääntyä kalan tappioksi pukin punaiset bokserit alkoivat olla jo lotomärät hiestä, tämä ei ollut pitänyt kuntoaan liiemmin yllä. Ainoastaan maksan treenaamisesta pukki jaksoi enää kantaa huolta. Pukki kiskoi kiskomistaan kunnes kalan valtaisa alaleuka tärähti avannon alareunaan. Pikaisen metrimittaisen kokoarvion jälkeen pukki totesi ettei langan toisessa päässä teutaroiva mörkö tulisi edes pitkän Atkinsonin dieetin jälkeen kuusituumaisesta.

Kelmeässä kuunvalossa pukki säesti avannonlaajennusoperaatiota kovaan ääneen lukuisilla synonyymeillä sekä miehen että naisen sukupuolielimistä. Kahdeksansenttistä jäätä sai hitaasti rouhittua moralla, mikä pukilla järjestään roikkui vyöllä. Lopulta pukin käsi oli kainaloon asti jäässä ja avanto juuri ja juuri sen verran suurennettuna että petoa saattaisi yrittää sovittaa mahtumaan siitä läpi. Lappalaisella päättäväisyydellä pukki ujutti saaliin himmeän valkoisena hohtavaa leukaa avantoa kohti, toisessa kädessään mukana varuilta ollut järkälemäinen nostokoukku... Pukki sai koukun lähelle kalan leukaa ja räpylämääräisellä arviolla repäisi niin maan perkeleesti koukkua kohti Pohjantähteä kuin lapasesta lähti. Valtavan raskas lasti nousi hitaasti mutta tasaisesti avannosta, ja lopulta tömähti jäähän kananlennon jälkeen.

Pukin laajasta lajintuntemuksesta huolimatta mieleen ei nyt heti juolahtanut Suomessa edes harvalukuisena esiintyvää vihreänsävyistä mateen alalajia. Vähitellen ruma totuus valkeni ja pukki huomasi tutkivansa haukea - joskin todella reilunkokoista. Valtaisa vitutuksen aallot huuhtoivat pukin yli raivon kiehuessa melko nopeaan tahtiin yli. Mielikuvien madekeitto nostettiin liedeltä ja pukki ei epätoivon maustamassa itkupotkuraivarissaan keksinyt muuta kuin polkaista maiharillaan jäätä niin paljon kuin lapikkaasta lähti. Pahaksi onnekseen pukki ei huomannut katsoa alleen, ja melkolailla millintarkasti survaisi saappaansa tiikerihypyn avaaman railon päälle. Tuore jäähän ei moista pahoinpitelyä kestänyt, vaan murtui vatsakkaan pukin alta räsähdellen. Lammen kuningashauki nauroi paskaista naurua päästyään samaisen reiän kautta omaan elementtiinsä jatkamaan särkikannan terrorisoimista.

Punasilmäinen pukki astui tupaan, ja samojen pikkujoulujen jäljiltä muori kaameassa kapulassaan katseli BB:tä kiikkustuolissa. Yritti samalla särpiä vähän vettä - ainoaa kamaa mikä siinä vaiheessa pysyi sisällä. Krapulapeikot hakkasivat pikkuruisilla nuijillaan villiä rumpusooloa muorin päänupin sisäpuolella, ja muori säkenöivässä kivussaan vittuuntui pienestäkin häiriötekijästä. Kissakin oli päässyt jäähylle kehrättyään liian äänekkäästi. Nähtyään vettä valuvan pukin muori havaitsi voivansa purkaa helposti ylitsetursuavaa kiukkuaan punanuttuiseen Schwarzeneggeriimme. "Vittuako sä siinä vettä valut, painu vaihtamaan vaatteesi! Ja jos et kuivaa jälkiäsi, taidan ihan piruuttani jättää joulumadekeiton tältä vuodelta keittämättä, saat syödä vaikka saatanan haukea - jos sellaisen edes satut saamaan!"

Muoria ei ole löydetty vielä tähänkään päivään mennessä.
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 09, 2009, 01:26:46 kirjoittanut Perca »
Vegetarian is an old indian word for bad hunter

DoupleV

  • Viestejä: 175
  • Undercover toimittaja
    • Profiili
Vs: Joulupukki madepilkillä
« Vastaus #11 : Joulukuu 12, 2009, 14:02:18 »
Hah hah...Loistavia juttuja, mutta Percan tarinaan oli ujutettu mukavasti huumoria. Sai taas nauraa.  :lol:
"Ja takaisin yläkertaan"

"Liian monta rautaa tulessa"

Olli

  • Viestejä: 248
    • Profiili
Vs: Joulupukki madepilkillä
« Vastaus #12 : Joulukuu 14, 2009, 19:27:09 »
No sainpahan minäkin kirjoiteltua jotain:

Joulupukki matikkapilkillä

PIRRRRRRRRRRRRRRRRRRRR
Pukin herätyskello soi 07:00 aamulla. Nopsaan hän heitti punaisen nuttunsa niskaan, vetäisi punaiset housunsa jalkaan ja asetti punaisen lakkinsa päähänsä. Unisena hän käveli keittiöön aamiaista nauttimaan.
-Mitäs meillä on tänä aamuna? Pukki kysyi Muorilta.
-Riisipuuroa, se onnistui todella hyvin tänään.
-Riisipuuroa?! RIISIPUUROA?! Eikö meillä muuta ole? Riisipuuro tulee jo ulos korvista! Pukki raivosi.
-No kun minä nyt tämän laitosta satun tykkäämään, ja tätä on halpa ja helppo valmistaa.
Pukki penkoi kaappeja ja totesi, ettei heillä homeisen leivän lisäksi juuri muuta ollutkaan kuin puuronvalmistustarvikkeita.
Pukki örisi jotain epämääräistä, ja lähti ullakolle niin raskain askelin että lattia paukkui.

-Jossain täällä ne on... Pukki jupisi itsekseen.
Pukki penkoi jokaisen nurkan ja kaapin mitä löytyi.
-Ahaa! Tämä löytyi! Pukki hihkaisi!

-Mitähän se pukki tuolla oikein touhuilee? Tontut ja Muori tuumivat.
-Meni varmaan etsimään parempaa puurokauhaa.

Pukki piteli 6 tuuman kairaansa.
Kohta hän löysi myös pilkkipönttönsä, jonka hän oli saanut tontuilta lahjaksi. Se oli todella suuri. Pitihän sen kestää pukin paino, ja lisäksi kaikki pilkkitavarat, jotka hän omisti. Niitä hänelle oli kertynyt vuosien varrella jo melko paljon.
Pukki avasi pöntön kannen.
-Täällähän nämä. Vanhat uskolliset vehkeet jotka eivät ikinä ole pettäneet isäntäänsä. Kaikki tallella, ja valmiina taistelemaan kaloja vastaan uudestaan. Vähän vaan teroittelua ja siiman vaihtoa...

Jonkun ajan päästä Pukki tömisteli alakertaan kantaen tavaroitaan ja outoja jupisten.
-Meinasitko Pukki pilkille mennä? Muori kysyi.
-No en kai minä huvikseni näitä kanna! Saadaan jotain vaihtelua sille iänikuiselle riisipuurolle. Tonttu Toljanteri, tulehan mukaan niin nostetaan madetta kahden miehen voimin jäälle.
-Ottakaahan evästä mukaan, Muori huolehti
-Eihän kalareissu ole kalareissu ilman evästä, Pukki totesi, ja heitti eväsrepun rekeen
Ja niin kaksi pilkkimiestä lähtivät matkaan.

He lensivät korkealla ylhäällä, porojen vetäessä rekeä eteenpäin. Pukin tutulle ottipaikalle päästiin pian. Porot olivat elämänsä kunnossa, kiitos ankarien kesäharjoitusten.
-Noniin Toljanteri, eiköhän lähdetä kairailemaan!

Pukki ja Toljanteri astelivat jäälle. Jäätä oli runsaasti, ja niin oli luntakin.
-Kairan terä on vaihdettu, joten eiköhän tällä synny reikiä paljonkin tänään.
Toljanterin pyöritti kairaa, mutta oikeastaan taisi kaira pyörittää Toljanteria.
-Äh, anna minä näytän...
Ja niin molemmat saivat kairattua reiät, ja he laskivat pilkkinsä pohjaan.

Aikansa vapoja heiluteltuaan, Toljanterilla tärähti.
-Pukki! Nyt on kala kiinni!
Kohta jäällä pötkötti kiloinen made. Ja eipä kauaa kestänyt kun toinenkin samanmoinen makasi jäällä.

Muutamia samanlaisia tapahtumia tuli, kunnes pukki tömähti mahalleen jäälle.
-Nyt on iso! Pukki huusi
Siimaa vietiin että vaikutti kuin sitä olisi kelaan lastattuna kilometrejä.
Ilmeitä väännellen pukki väsytteli kalaa. Jos sitä nyt edes kalaksi pystyi sanomaan. Hirviöltä se vaikutti.
Illan pimetessä kamppailu jatkui.
-Pukki, tarvitsetko apua.
-Emmä ku khyyl mä jakhan viiel vähässe
-Tänne se vapa! Toljanteri komensi.
Pukki tuupertui maahan Toljanterin jatkaessa väsytystä.
Toljanteri väänteli jonkun aikaa, kun otus rupesi jo väsymään, ja pukkikin rupesi jo virkoamaan.
-Pukki! Koukku esiin! Otus on kohta reiällä.
Toljanteri veti hampaat irvessä siimasta, ja hän näki vedessä epämääräisen hahmon.
-Ongelmia tiedossa, kala on liian suuri mahtuakseen tuosta pikkuisesta avannosta.
Pukki lähti hakemaan tuuraa Toljanterin taltuttaessa jättisaalista.
Pian pilkkikaksikko sai avantoa isommaksi. Avannon halkaisija oli ainakin metri. Toljanteri kiskoi minkä jaksoi, ja pukki otti koukun esiin kalan lähestyessä avantoa. Samassa kävi jotain odottamatonta:
Kuului kova napsahdus. Siima napsahti poikki.
-Näin minä en päätä tätä kalareissua! Toljanteri karjaisi, ja hyppäsi avantoon.
Pukki kauhistui. Yksi hänen parhaista työtontuistaan oli juuri loikannut hyisen veden kylmään syleilyyn.
Avantoon nousi paljon ilmakuplia. Näytti ihan Muorin puuropadalta. Mutta nyt oli parempaa ajateltavaa kuin Muorin puuropadat. Kohta kuplia ei enää tullut. Pukki oli murtunut. Äkkiä avantoon nousi jotain.
Jättimade! Ja Toljanterin punainen vaatetuskin näkyi.
-Ota tästä kiinni! Pukki huusi toverilleen ojentaen kaulaliinaansa. Kohta Toljanteri oli jään paremmalla puolella.
Pukki koukkasi jättimäisen mateen jäälle. Huhhuh! Suurempaa kalaa hän ei ollut nähnyt sitten vuoden 1659 pilkkikisojen jälkeen. Ei ollut aikaa ihmetellä petoa. Toljanteri oli saatava lämpimään tupaan.

Pian porot lensivät taivaalla, mutta taakka oli raskaampi ison saaliin takia. Pukki oli lähettänyt yhden poron viemään viestiä, että takkaan olisi lisättävä puita.
Kohta oltiin perillä, ja Toljanteri pääsi lämmittelemään.
Jättimadetta mentiin punnitsemaan. 10,2kg! Toljanteri oli jo sen verran lämmennyt että pystyi avaamaan sanaisen arkkunsa.
-Jo on vonkale!
-On se! Kerrohan, mitä oikein teit siellä veden alla?
-No, otin kunnon otteen kalan päästä, ja se rupesi rimpuilemaan. Annoin sille Muorin tekemät eväät. Se oli ovela veto, sillä Muorin ruokaa ei edes jättimade kestänyt. Kala pökertyi ja sitten vaan iskin puukolla niskaan.
-Erikoinen saalistustapa, mutta saatinpahan kala kumminkin! Pukki naurahti.

Pukki iski jättimateen pöytään Muorin silmien eteen.
-No jo on perhana jos sinä vielä sitä puuroa keittelet ja sanot että mitään muutakaan ei voi tehdä. Tästä ja noista pienemmistä riittää vaikka ensi jouluun asti.
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 15, 2009, 10:54:20 kirjoittanut Olli »

El Dorado

  • Viestejä: 801
    • MSN Messenger  - futislude95@hotmail.com
    • Profiili
    • http://www.kalassa.net/keskustelut/index.php
    • Sähköposti
Vs: Joulupukki madepilkillä
« Vastaus #13 : Joulukuu 14, 2009, 19:35:25 »
Mahtava tarina Ollilla!!!  :-D

Shark

  • Viestejä: 966
  • Korrostan
    • Profiili
Vs: Joulupukki madepilkillä
« Vastaus #14 : Joulukuu 14, 2009, 20:50:30 »
Matikkata

Jouluaaton urakan jälkeen pukki heittäytyi viihteelle, mutta jo Tapaninpäivänä Muori alkoi äkämystyä lattialle yllättäen nukahtaneelle miehelleen:
-PUKKIII! PUKKII! Herrääppä jo siittä lattialta... HERÄÄ! Sie olet jo kohta pari päivää siinä maanut, eikhään sole jo aika nousta... PUKKI! Tontut on jo valjastanu reen ja lähössä sille matikkaretkele vai sanonko mie niile että sie et lähekhään?
Pukki sukii valkoista partaansa vastaten möreän matalalla äänellä muorilleen lähtevänsä pimplaahmaan jos nesteytyspuoli saahaan kunthoon matkale. Muori pyörittää silmiään ja vastaa Pukin pyyntöön: "net on tontut lastanu reen täytheen pulloa ja putelia että läheppä jo siittä jaloista makaamasta niin mieki pääsen omhiin puuhiin..."

Niin ovat 4 iloista veikkoa Joulupukin johdolla päässeet matkaan kohti salaista matikkalampea Suomen rajan tuolla puolen, veli venäläisen valtakuntaan. Reki on jo täynnä hilpeätä reissumieltä, Pukin johtaessa kuoroaan väkijuoman voimalla:
"Me ollaan SANKAREITA kaikki, ihan jokainen sankareita olhaan" Jokos olhaan kohta Torvelo perilä, alkaa evhäät olheen kohta lopussa ainaki juomapuolela? Siihen reen ohjastaja tonttu Torvelo: Olema met jo kohta, Kirkkoniemi meni vasemmalta vasta ohi niin että suhahti ja mjuurmanski tullee kohta.
-Katohan kohta päästään poijjat pimplaahmaan matikkata, son niin tontut että matikkata matikkata matikkata sulle vai miten soli, lauleskeli Pukki reen pohjalla maatessaan.

Onnistuneen laskeutumisen jälkeen iloinen veljeskunta kaivaa esille pelivehkeet, matikkaharat, ryöstäjät ja vavat, jollaisia jouluksi oli toivonut moni, muisteli Pukki syötittäessään haraansa salaisella aseellaan, ruotsalaisella surströmming -hapansilakkaviipaleella. "Noni Torvelo kairaappa reiät että pääsemä joskus poieski täältä, en kereny pukea päälleni ko lakin aamula ja alkaa pikkuhiljaa purra viima ratekissiin paikkoihin", ärähti Pukki reiäntekijä tontulleen.

"Vihdoinkin", Pukki toteaa ja laskee pullon kädestään rekeen, "nyt kattokaa poijjat mallia miten pilkithään matikkata". Joulupukin matikkahara sujahtaa kahentoista tuuman reiästä vaivattomasti kohti lammen syvyyksiä. Tontut tekevät perässä samoin, ja niin on 4 pyydystä narraamassa mateita. Ja välittömästi kuuluu huudahdus: "Näeppoka sole poka mikhän, son matikka eikä mikhään muu", ja jäällä hypähtelee tosiaankin Pukin paljaitten varpaitten vieressä reilu kuustoistakilonen matikka. Toiset tontut eivät näytä huomioivat tapahtunutta, sillä tonttu Torvelo näyttää nostavan myös kalaa. Pukkikin tarkastelee tilannetta, kun yhtäkkiä Torvelo nostaa ylös reilu puoltoistakilosen siian ryöstäjällä, joka intouttaa tontut laulamaan yhteen ääneen kahen kilon siikaa.

Pukki viittaa kintaalla pikkusiialle, ja tuhahtaa muille tontuille että matikkaa tässä olhaan poijjat hakemassa, ei mithään loheksia. Laitama pilkki vetheen ja otama kalat poies. Ehtii kulua muutama sekunti jälleen ja Pukin vieressä loikkii parisataa paunainen matikka, jolle Pukki toteaa tyynesti: "Siinä poijjaat teille matikan mallia, eikhään tämä jo riitä Muorile, viemä sintit Korvatunturille ja lähemä poijjat yhele klökile!" Pukki alkaa kerätä kamppeitaan jäältä, ja iloinen nelikko lastautuu takaisin rekeen, ohjaajanaan tonttu Torvelo ja suuntanaan Korvatunturi.
Jovain.

Noe

  • Viestejä: 60
    • Profiili
Vs: Joulupukki madepilkillä
« Vastaus #15 : Joulukuu 15, 2009, 19:14:23 »
Joulukuun 24, päivä jona se tapahtui



Oli rauhallinen aamu, tuuli puhalsi lempeästi korvatunturin laella. Erämaa oli hiljainen eikä hiljaisuutta rikkonut kuin tunturipuron solina.
Niin ja tietenkin Joulupukin iänikuinen kuorsaus. Kello oli tasan viisi, sen tiesi siitä kun yksi pukin poroista alkoi kiekumaan.
Tämä poro oli vuosia sitten joutunut onnettomuuteen astuessaan karhunrautaan. Jalka selvisi kipsauksella, mutta sillä todennäköisesti hieman pimahti, kun
on siitä lähtien kiekunut joka aamu, aina kello viisi. Pukki tiesi että hänen tuli nousta. Muori oli jo täydessä työn touhussa järjestämässä aamupalaa talon väelle.
Niille lukemattomille pienille otuksille joita normaali ihminen harvoin näkee. Tontuille. Padassa porisi puuro, uunissa kypsyi kinkku ja pannussa kiehui muorin kuuluisa
nokipannu kahvi. Pukki tempaisi housut jalkaan, napitti paidan ja liittyi muorin seuraan keittiöön.

"Huomenia muori!" Pukki tokaisi
"Olihan se aikakin jo nousta, kello kaksi minuuttia yli viisi ja sinun pitäisi matikatkin käydä tempomassa illallista varten" Muori ärähti.
"Voii, en sano mikä tai paha minut perii. Enhän minä tuollaista voinut muistaa kun on ne lahjat jaettavana ja kaikki muu häslinki" Pukki voivotteli.
"Voi sinua Pukki kun muistisikin pätkii. Minähän lupasin että tontut jakavat lahjat tänä vuonna että kerkeät hakea ne mateet" Muori totesi.
"No niimpä tietenkin. Syödäämpä nyt tämä aamupala ensin että jaksaa niitä sitten nostella rauhassa." Pukki sanoi.
"TONTUUUT! Aamiainen on valmis!" Muori rääkäisi.

Samassa kun muori oli suunsa sulkenut, kymmeniä pieniä jalkapareja kipitti portaita alas keittiöön.
Muori otti kinkun uunista ja muut herkut pöytään. Sen jälkeen kaikki istuutuivat pöytään nauttimaan päivän tärkeintä ateriaa.

"Oi kun on hyvää! Tulee ihan lapsuus mieleen." Pukki mässytti.
"Paras ollakkin tai tulee tupenrapinat, minulla meni iso tovi näitä valmistaessa" Muori sanoi.

Kun lautaset olivat tyhjenneet, tontut painuivat töihinsä ja muori alkoi tiskata.
Pukki lähti varastolle kaivamaan pilkkivarusteensa esille.

"Haalarit, kaira, vapa ja pystärit, ja kaikki muut rakkaat varusteeni siistissä pinossa halkojen vieressä." Pukki mutisi itsekseen.

Hän pakkasi pilkkijakkara-reppunsa ja kiiruhti muorin tykö.

"Muori! Käy sinä valjastamassa porot ja reki, minä teen sillävälin syötit" Pukki puhui juoksusta hengästyneenä.

Pukki oli aina valmistanut syöttinsä itse, koska korvatunturilla ei paljon huoltoasemia tai supermarketteja näkynyt.
Pukki etsi reseptin ja alkoi etsiä aineksia.

"10 kiloo talous sokeria, 9 hiiv.. MITÄ? Väärä lappu, ahaa tuollahan se onkin." Pukki erehtyi.

Pukin salainen resepti sisälti vanhaa leivänkyrsää ja mädäntynyttä kinkkua. Omituiseltahan tuo kuullostaa, mutta mateet siitä ovat näyttäneet tykkäävän
viime vuosinakin.

Kun pukki oli valmis. Muori toivotti hänelle hyvää matkaa ja mainiota kalaonnea.
Tuuli oli koventunut aamun mittaan ja pakkastakin pukki arvioi olevan reippaasti.
Porot painoivat tunturia alas sillä pukin perinteinen matikkalampi sijaitsi alhaalla.

"Kovempaa Einari ja Pate! Ei tässä koko päivää aikaa ole" Pukki komensi

Porot todennäköisesti ymmärsivät Pukin puheen ja kiihdyttivät vauhtiaan.
Reki pomppi ja pukki oli kauhuissaan.

"EI NÄIN LUJAA PERRRKELE!" Pukki huusi pelon vallassa.

Porot olivat kyllästyneet pukin iänikuiseen valitukseen ja päättivät tehdä jotain odottamatonta.
Porot kääntyivät jyrkästi niin että Pukki lensi reen selästä ja kieri tunturia alas.
Onneksi reppu pehmusti laskua edes jotenkin mutta kyllä pukilta parit kiroukset suusta pääsi.

Pukin teki mieli kotiin, mutta olisi todella nöyrää ja noloa mennä tyhjin käsin takaisin.
Pukki etsi sopivan näköisen paikan ja viritti vapansa kullanhohtoisella pystypilkillä ja pyöritti koukkuun pallon oma tekoista syöttiiään.
Hän laski syötin lähelle pohjaa ja istuutui odottamaan.

Aikaa kului. Ei madeen madetta, ainoa saalis oli hieman yli puolikiloinen siika sekä muutama hassu ahven.
Pukki alkoi hermostua kun mitään ei kuulunut.
Hän päätti vaihtaa paikkaa ja tunnustaa tappionsa jos sieltäkään ei tärppäisi.

Pukki asteli syvää lumipeitettä pitkin jonkin matkaa ja totesi itsekseen:
"Nyt jos ei tule niin se on sit tässä"

Hän laski syötin veteen ja jäi odottamaan taas.

Lampi oli täysin autio, ei ihmisen ihmistä, ei eläimen eläintä.

Pukki oli lapsena käynyt tällä samaisella järvellä jolla hänen isänsä oli hukkunut.
Pukin isä oli tunnetusti ollut kova pilkkimies ja aina ensimmäinen kokeilemassa jään kestävyyttä.
Pukin ollessa kahdeksan vuotias, hänen isänsä lähti pilkkiretkelle josta häntä ei sitemmin kuulunut takaisin.
Kesällä ruumis oli löytynyt pohjalta kun Pukki oli sukellellut.

Yhtäkkiä siima kiristyi ja vapa taipui. Pukki havahtui muistelmistaan ja tiesi että tämä se on.
Matikka jota hän on odottanut, Matikka josta isä olisi ollut ylpeä.

Pukki väsytteli kalaa ja hämmästyi kuinka vahva se oli.
Hän ei ollut eläessään kokenut niin suurta vastusta siiman toisessa päässä.

Kalan pää näkyi jo, se oli valtava.
Pukki kaivoi nostokoukkunsa repusta ja varoi osumasta siimaan.
Hetken jälkeen, pukki sai nostettua kalan ja se oli se tunne, jota kenenkään kalamiehen ei pitäisi eläessään tuntea.

Kala oli hauki.

Pukkia ei sen koomin kotiin kuulunut ja huhutaan että hän koki saman kuin isänsä.

Mutta tarina elää ikuisesti Pukin muistolle, ja varoituksena innokkaimmille pilkkimiehille.


-Noe/Joel






« Viimeksi muokattu: Joulukuu 15, 2009, 22:19:28 kirjoittanut Noe »

Karski

  • Viestejä: 262
    • MSN Messenger  - jannekarjalainen91@hotmail.com
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Joulupukki madepilkillä
« Vastaus #16 : Joulukuu 16, 2009, 20:30:16 »
röpsit noellle :-D
''eise oo niin justiinsa''


fileeroitu kuha

  • Viestejä: 61
    • Profiili
Vs: Joulupukki madepilkillä
« Vastaus #17 : Joulukuu 16, 2009, 21:58:16 »
ONNI ONNETTOMUUDESSA

Korvatunturilla, Joulupukin pajassa riitti juhlan alla vilskettä.Tontut nikkaroivat viimeisten lahjojen parissa ja Joulumuori puolestaan puuhasteli kyökissä riisipuronsa kimpussa. Työhuoneessaan itse Pukki kävi läpi puutelistaa. Kaikki tuntui olevan kunnossa! Lahjapinoja lojui röykkiöittäin lähtöä odottamassa ja pilttuussaan porot jo tuhisivat perin innokkaina. Edes Petteri, joka yleensä oli itse rauhallisuus, ei ollut millään pysyä nahoissaan. Joulu oli porojenkin mielestä vuoden ylevintä aikaa.

Tupakeittiössä Joulumuori nosti höyryävän puurokattilan liedeltä ja lähetti tontut hakemaan Pukkia illalliselle. Pian jo istuskeltiinkin pitkän ruokapöydän äärellä kepeästi jutustellen ja täyteläisen riisipuuron ihanaisista aromeista nauttien. Leppoisan illallishetken katkaisi kuitenkin radio: "Sikainfluenssaa tavattu Pohjoisessa. Juuri saamiemme tietojen mukaan Korvatunturin liepeillä sijaitsevalta sikatilalta on löydetty joukko sairastuneita eläimiä. Terveysviranomaiset kehoittavat ihmisiä äärimmäiseen varovaisuuteen. Sian lihasta tulee ainakin toistaiseksi pysyä visusti erossa."

Pukki ja Muori loivat toisiinsa tyrmistyneitä katseita. - Ei siis silavaa tänä jouluna, murahti Pukki ja jatkoi puuronsa lusikoimista. Yhtäkkiä Pukki alkoi kuitenkin yskiä hallitsemattomasti. Säikähtäneet tontut ehtivät jo pelätä Pukin tukehtuneen kuoliaaksi, kun Joulumuori sai viimein Pukkia selkään takomalla irroitettua mantelin, joka oli ollut vähällä tukkia Pukki- paran henkitorven. Pukki puhisi huojentuneena. Vihainen hän kuitenkin oli. - Vast' edes myös puuro on tässä talossa pannassa, ärjäisi hän sitten tonttujen tuijottaessa ymmyrkäisinä. - Mutta Pukki? Tontut äimistelivät. - Niin ikään jää sika tänä jouluna syömättä. Jos kerran puurokin on vast' edes pannassa, mitä kummaa me oikeastaan lappamme pyhinä suihimme? Pukki hymähteli. - Me syömme tietysti sitä, mitä luontoäiti meille anteliaisuudessaan suo. Minäpä lähdenkin tästä hankkimaan meille murkinaa. Käskekääpä tallitonttuja valjastaa Petteri.

Pian Pukki jo pyyhälsikin Petterin vetämissä valjaissa kohti lähellä sijaitsevaa järveä. Mukanaan Pukilla oli jääkaira, järeä vapa ja ensisijaisesti matikoita varten väkerretty tallitonttujen tekemä hara. - Pah sanon minä puuroille ja perinneherkuille, huusi Pukki rämpiessään ottipaikoille. Hetken perästä Pukki pysähtyi ja kairasi avannon. Vaikka oli pimeää näki Pukki oivasti, sillä Petteri oli löntystellyt Pukin mukana jäälle ja kuten kaikki tietävät, valaisee Petteri nenällään synkimmätkin valon hyljänneet sopet ja sopukat. Pukki laski siimansa veteen ja alkoi pompotella haraansa pohjan tietämissä. Ja eipä aikaakaan, kun Pukin vavassa tuntui kaikkien aikojen tärppi! Pukki jännittyi ja alkoi väsyttää virkeänä tempoilevaa vesipetoa. Muutaman tunnin väsytyksen perästä Pukin voimat alkoivat kuitenkin herpaantua. Kala pysyi itse pintaisesti pohjan lähellä, eikä suostunut millään nousemaan avannon likelle. Silloin Joulupukki punoi mielessään sotasuunnitelman. Hän irroitti siiman toisen pään vavasta solmiakseen sen tiukalle solmulle Petterin voimakkaiden sarvien ympärille. Sitten Pukki komensi Petterin liikkeelle. Ja kas Kummaa! Kuin ohjus ampaisi kala avannosta jäälle, eikä mikä tahansa sintin- rimpula vaan aivan käsittämättömän valtaisa matikka. Tyytyväisyyttä hykerrellen Pukki kolkkasi kaskelotin kokoisen eväkkään ja kaivoi puntarin esille. Se näytti lähes kahtakymmentä kiloa! - Piut paut potkalle ja puuroille, nauroi Pukki. Tänä jouluna Pukin pajassa herkuteltaisiin maittavalla matikkasopalla. Joulu oli pelastettu.

Tuhe

  • Viestejä: 517
    • Profiili
Vs: Joulupukki madepilkillä
« Vastaus #18 : Joulukuu 21, 2009, 08:52:12 »
Vähän viivähti äänestys, kun töihin jouduin. Äänestys alkaa nyt ja päättyy illalla 21.12 klo 19.00. Joten voitte äänen antaa ja yks ääni per saittilainen.

Jacke

  • Viestejä: 165
    • Profiili
Vs: Joulupukki madepilkillä
« Vastaus #19 : Joulukuu 21, 2009, 09:03:19 »
Kaikilla aivan mahtavia tarinoita. Ootte te melkoisia satusetiä.  :-)
Pitkän pohdinnan päätteeksi annan ääneni Ollille
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 21, 2009, 09:05:01 kirjoittanut -Jack-- »

jarmoankka

  • Ädin kielen opetaja
  • Viestejä: 1018
  • 5.5kg lumpeiden kuningatarta
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Joulupukki madepilkillä
« Vastaus #20 : Joulukuu 21, 2009, 10:22:54 »
Nyt kun kirjoitukset on valmiit, voisit muokata aihetta ja laittaa äänestyksen, niin olisi helpompi sunkin Tuhe katsoa tulokset... (joita ei vielä muille tarvisi näyttääkkään)

Mutta varalta siltä,että et sitä laita, niin: lukuisat naurun pärskähdykset aiheuttanut Percan tarina saa täältä pisteet!!!!
pessimisti ei pety koskaan. Aina sattuu kun tapahtuu ja jos usein sattuu, siihen tottuu.

UISTIN

  • Pohjakalojen rapsuttaja
  • Viestejä: 210
    • Profiili
Vs: Joulupukki madepilkillä
« Vastaus #21 : Joulukuu 21, 2009, 10:28:59 »
Kaikilla oli todella hyviä tarinoita  mutta kuitenkin ehkä parhaat  oli noella, ollilla ja percalla. Pitkän pohdiskelun jälkeen päätin antaa ääneni noelle.
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 29, 2013, 01:19:54 kirjoittanut UISTIN »

Hagge

  • Viestejä: 358
    • Profiili
Vs: Joulupukki madepilkillä
« Vastaus #22 : Joulukuu 21, 2009, 11:04:59 »
Hyviä tarinoita kaikilla mutta itse annan ääneni *HenTeri* :lle.

Timpe

  • Vieras
Vs: Joulupukki madepilkillä
« Vastaus #23 : Joulukuu 21, 2009, 11:34:52 »
Ihan hyviä juttuja monilla, mutta kyllä se Percan tarina nousi muiden ohitse tällä kertaa.

Tappu

  • Viestejä: 12
    • Profiili
Vs: Joulupukki madepilkillä
« Vastaus #24 : Joulukuu 21, 2009, 13:10:51 »
No tuo Noen tarina oli aika monipuolinen mutta Ollin tarinassa saatiin madetta=)
Taidan tykätä silti enemmän Noen tarinasta joten ääneni menee Noelle.
(nuo olivat kaksi tasaisinta minusta)
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 21, 2009, 13:18:03 kirjoittanut Tappu »

sube

  • Viestejä: 158
    • Profiili
Vs: Joulupukki madepilkillä
« Vastaus #25 : Joulukuu 21, 2009, 13:13:59 »
Annan ääneni percalle, oli sen verran hauska! :D
Muutkin tarinat oli hyviä.

lareman

  • Kulunnan kaivohauki
  • Viestejä: 481
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Joulupukki madepilkillä
« Vastaus #26 : Joulukuu 21, 2009, 13:22:25 »
Kauan eläköön Perca, kerrassaan loistava, humoristinen ja omaperäinen tarina. :-)

Larzaman

  • Viestejä: 254
  • Häh?
    • MSN Messenger  - lari.paivinen@hotmail.com
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Joulupukki madepilkillä
« Vastaus #27 : Joulukuu 21, 2009, 14:01:07 »
Itse annan ääneni  terminatorille. Mahtava tarina johon on käytetty aikaa ja vaivaa  :wink:

(saankohan äänestää?  :-D )



-Armonlaakso
E:kyllä muillakin mahtavia tarinoita oli,älkää lannistuko jos jäätte häviölle äänissä  :wink:

Vs: Joulupukki madepilkillä
« Vastaus #28 : Joulukuu 21, 2009, 14:25:32 »
Noe:lle menee ääni. :wink:
Hauki on kalastajan ystävä...se ottaa aina silloinkin, kun muut kalat eivät

Molopääklaani


Karski

  • Viestejä: 262
    • MSN Messenger  - jannekarjalainen91@hotmail.com
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Joulupukki madepilkillä
« Vastaus #29 : Joulukuu 21, 2009, 14:49:42 »
''eise oo niin justiinsa''


Kirjaudu sisään palveluiden tunnuksilla

 



center>