Chat

Kirjoittaja Aihe: Aloittelijan opas Pilkkiin  (Luettu 1427 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

lareman

  • Kulunnan kaivohauki
  • Viestejä: 418
    • Profiili
    • Sähköposti
Aloittelijan opas Pilkkiin
« : Lokakuu 15, 2017, 01:33:05 »
tl;dr: avaa pilkki, avaa kalja, avaa skype :-)

Mobiliipuoli vaikuttaa tuoneen paljon uusia pelaajia, ja tiimejäkin on syntynyt pitkästä aikaa lisää. Jonkinlaiselle oppaalle olisi siis varmaan tilausta. Tällä alueella olevat oppaat ja neuvot ovat myös jo niin vanhentuneita, ettei niistä saa paljoa irti. Pilkki voi olla aloittelijalle hyvin vaikea peli – jos yleisellä hostilla kysyy neuvoja, vastaukset ovat usein luokkaa ”jään alta saa”.  Toivottavasti tästä oppaasta olisi apua aloitteleville pelaajille, tai miksei hieman kokeneemmillekin. En ala kuitenkaan selostamaan aivan alkeita; oletan että osaat liittyä verkkopeliin, luoda hahmon, vaihtaa aloitusvarusteita ja niin edespäin.

Pro Pilkki on erittäin monimutkainen peli, ja hyväksi pelaajaksi tuleminen vaatii todella paljon aikaa – suurin osa huippupelaajista on hakannut tätä peliä vuosikaudet! Se ei kuitenkaan tarkoita, ettetkö juuri sinä voisi päästä samalle tasolle sellaisten janttereiden kanssa, mutta työtä se vaatii. Paljon. Hyväksi tai kohtalaiseksi pelaajaksi oppiminen vaatiikin sitten huomattavasti vähemmän. Itsellenikin moni tämän pelin aspekti on vielä mysteeri, vaikka olen pelannut Pilkkiä kymmenen vuotta on-off.
 

Kairat
Isompaa kairaa kannattaa käyttää lähes aina, itselläni yli 90% ajasta lienee sitä käyttäen. Ainoastaan kahdessa mapissa suosittelen käyttämään aina pienempää; Telkkä ja Korpipuro. Myös kappalekisoissa pientä kairaa kannattaa harkita, mutta muuten suosittelen käyttämään aina isompaa. Jos unohdat usein vaihtaa kairan takaisin isompaan, voit huoletta käyttää sitä joka mapissa – menetät marginaalisesti enemmän aikaa kairaamisessa.
 

Vavat
Toisin kuin kairojen kohdalla, vapoja kannattaa käyttää paljon laajemmin. Pienempiä vapoja kannattaa käyttää ihan rohkeasti – iso kala voi tietenkin katkoa siimat, mutta syönti voi parantua huimasti jo vaihtamalla kolmosvavasta kakkoseen. Pilkintäsyvyys on kuitenkin tärkeä ottaa vavan valinnassa huomioon. Erot nostoaikojen välillä voivat kasvaa todella suureksi pohjasta pilkittäessä, pinnalla tai matalassa ero taas ei ole kovin suuri.

Morrivavalle on monta käyttötarkoitusta. Se toimii erittäin hyvin aroille ja/tai pienille kaloille, ja huonolla syönnillä hyvin kaikelle muullekin. Paradoksaalisesti morrittelu voi jopa nostaa kalan keskikokoa, jos isot kalat ovat surkealla syönnillä.  Kannattaa muistaa, että myös pystypilkkejä voi käyttää morrivavassa! Isoimmat pilkit katkovat kuitenkin vavasta siiman. Siima katkeaa muutenkin helposti; puolen kilon kala voi jo viedä morrin mennessään.

Kakkosvapa, tai ritsa, on monessa mapissa hyvä yleisvapa. Syönti on hieman heikompi kuin morrivapaa käyttäessä, mutta kestävyys kasvaa ja nostoaika vähenee jo melkoisesti. Ritsassa toimivat hyvin paitsi pystypilkit, myös morrit. Monella järvellä kakkosvavalla morrittelu toimii todella hyvin, etenkin lohikaloja pilkittäessä. Huonolla syönnillä tätä vapaa voi aivan hyvin käyttää kirremapeissakin, tosin suosittelen tekemään niin ainoastaan pinnasta tai matalasta pilkittäessä.

Myös Holmesiksi kutsuttu kolmosvapa lienee pelin selvästi käytetyin vapa, myös itselläni. Sillä on hyvä aloittaa suurimmassa osasta mappeja, vaihtaen sitten pienempään, mikäli syönti on huonoa. Holmesin siima on jo todella kestävä; sen katkomiseen tarvitaan lähemmäs kahden kilon kala, tosin pienempikin hauki voi pätkäistä huonolla tuurilla. Kestävyyden puolesta puhuu ennätyslistakin: 9.7kg me-made on vedetty ylös tällä vavalla!  (Korjaus edit: ei oltu, mutta kakkosena oleva 9.1kg oli)

Nelosvapa on todellakin erikoisvapa. Sitä kannattaa käyttää ainoastaan madekisoissa, eikä yleensä niissäkään. Jos tiedät, että paikasta jossa pilkit nousee usein yli kilon mateita, kannattaa tätä vapaa harkita. Muiden lajien kuin mateiden kohdalla syönti on merkittävästi heikompi kuin kolmosvavassa. Syönnin heikkouden takia nelosvavan käyttö esim. kirremapeissa on huono idea. Toki tällä vavalla on hyväkin puolensa: siima katkeaa erittäin harvoin, lähinnä suurten haukien tai viittä kiloa lähentelevien mateiden käsittelyssä.
 

Syötit
Survari (se pitkä toukka) on käytännössä aina paras syötti, piste. Oman kokemukseni pohjalta se toimii lähes aina paremmin kuin mikään kärpäsentoukista, kohdelajista riippumatta. Koska survarit toimivat niin hyvin, ne myös loppuvat kesken useimmissa kisoissa. Jos syönti on hyvä pelin alussa, kannattaa koittaa toukilla ja säästää survarit pelin lopun huonompaan syöntiin.

Ellei syönti ole erittäin hyvä, toukka kannattaa vaihtaa kun siitä alkaa lähtemään väri. Vastaavasti survari kannattaa vaihtaa, kun siitä on enää pieni pala jäljellä; puolikkaalla saa melkein yhtä hyvin kuin kokonaisella. Tyhjällä koukulla saa erittäin huonosti kalaa, oli syönti mikä tahansa.

Nyrkkisääntöinä toukista voidaan sanoa, että punainen toukka toimii melko hyvin kaikille lajeille, vihreä hieman paremmin särkikaloille ja sininen puolestaan jalokaloille, etenkin siialle. Vaihtelu voi kuitenkin olla suurta, ja päätös oikeasta toukasta muistuttaa joskus rakettitiedettä. Tosin sillä erotuksella, että kaikki laskut pitää suorittaa päässä. Keltainen toukka on itselleni vuosien jälkeenkin mysteeri, enkä käytä sitä juuri koskaan. Huhujen mukaan sillä saa ainakin ruutanaa.

Muilla syöteillä ei ole niin paljon merkitystä. Matikkapilkeissä käytetään kalanpalaa. Jotkut kokeneet, taikauskoiset pelaajat väittävät pyrstöpalojen toimivan huonommin kuin muiden – itse en ole havainnut mitään eroa palojen välillä. Katka ja tahnat ovat hieman turhia syöttejä, sillä niitä ei ole syytä käyttää juuri koskaan. Räsänen (raitalusikka) ei yksinkertaisesti ole kovin hyvä pilkki edes kirrelätäköissä, mutta siitä lisää pilkit-osiossa. Rautulätkissä katka on kokeilemisen arvoinen, jos pilkitään kirrejä tai mateita, mutta silloinkin survari toimii yleensä paremmin.
 

Pilkit
Oikean pilkin valinta voi olla hyvin haastavaa. Vaihtoehtoja on todella paljon, enkä itsekään käytä noin puolia pilkeistä juuri koskaan. Etenkin aloittelijan kannattaa pitäytyä aluksi muutamassa yleispilkissä, ja opetella sitten erikoisempien vehkeiden nyansseja.


Pystypilkit ovat hyviä yleispilkkejä. Suurimmalla osalla voi saada lähes kaikkea kalaa, mutta eroja on eri pilkkien välillä paljonkin. Eniten käytetyt ja parhaat yleispilkit ovat kultasiipi (viima) ja juomukupari (käpy, juomu). Ne toimivat varsinkin ahvenelle, ja siitähän saalis pääasiallisesti koostuu suurimmassa osassa vesistöjä. Hopea hologrammi (holo) kuuluu myös peruspilkkien arsenaaliin. Se toimii hyvin jalokaloille, ennen kaikkea siialle – mutta on erittäin hyvä myös särjelle, kiiskelle ja joskus muillekin lajeille.

Pystyjen uittaminen on helppoa; yksi pitkähkö nyky viiden sekunnin välein on aivan toimiva tekniikka. Jalokaloja tai muuta erikoisempaa pilkittäessä kannattaa kokeilla myös aktiivisempaa uittamista. Pieniä eroja on myös pilkkikohtaisesti.


Morrit ovat myös hyviä yleispilkkejä. Niitä kannattaa käyttää tilanteissa, joissa syönti pystyihin ei ole kovin hyvä. Morrit rajoittavat vavat ykköseen tai kakkoseen. Kelta- ja kuparimorri toimivat kaikille lajeille suhteellisen hyvin, ja ovat aloittelijaystävällisiä pilkkejä. Maininnanarvoisia ovat myös punainen, joka on hyvä siialle, sekä oranssi, joka toimii hyvin kaikille jalokaloille, ennen kaikkea raudulle. Muitakin morreja kannattaa kokeilla, mutta ne ovat harvoin käytettyjä erikoispilkkejä.

Morrien uitto on periaatteessa yksinkertaista: jatkuva, pieni nypyttely on toimiva ratkaisu tilanteeseen kuin tilanteeseen. Välillä kannattaa pitää lyhyitä taukoja tai hakata pilkkiä pohjaan. Pieniä kaloja pyytäessä kannattaa nykiä erityisen ahkerasti, puolestaan jalokaloja morritellessa kannattaa pitää useammin taukoja.


Tasurit ovat erikoispilkkejä, joita käytetään turhien lajien karsimiseen tai kalojen keskikoon nostamiseen hyvällä syönnillä. Usein isotkin ahvenet syövät paremmin pystyihin, mutta pikkukalat voivat tulla häiritsemään kiskomista. Ne saadaan tasureilla karsittua pois. Oranssi ja punahopea tasuri ovat hyviä peruspilkkejä ahvenelle; oranssi houkuttelee myös tehokkaasti haukia ja punahopea taimenia. Microtasurit toimivat hyvin ahvenelle ja kirjolohelle, mutta niiden kanssa joutuu käyttämään ykkös- tai kakkosvapaa, kuten morreissa.

Tasurien uitto perustuu siihen, että niiden tulisi olla lähes koko ajan liikkeessä, vieläkin enemmän kuin morrien. Liiallisten taukojen pitäminen voi tappaa syönnin nopeasti. Kokeile erilaisia tekniikoita eri lajeille.
 
Erikoisempia pilkkejä on pelissä vielä muutama. Rautulätkät ovat nimensä mukaisesti hyviä pilkkejä raudulle, mutta niillä saadaan myös muita jalokaloja, mateita ja haukia. Etenkin ”salmiakki” on kokeilemisen arvoinen tavanomaisissakin kisoissa. Räsäset (ne lusikat) rajaavat pikkukalat pois liiankin tehokkaasti, joten niiden ainoa järkevä käyttötarkoitus on suurin kala -muodossa tai vastaavassa. Kovin usein niitä ei siis kannata laittaa siiman päähän.


Mistä löytää ottipaikat?
Järviä on pelissä aika uskomaton määrä, eikä kokenutkaan pelaaja muista jokaisen mapin jokaista ottipaikkaa. Aloittelijan voikin olla todella vaikea ylipäätään löytää kaloja, saati sitten saada hyvää tulosta. Hyvä keino ottipaikkojen löytämiseen on pelata julkisella hostilla ja tarkkailla muita pelaajia; pistä muistiin paikat, joista voittaja tai merkittävien tiimien pelaajat pilkkivät. Niissä on yleensä kalaa. Älä kuitenkaan mene kairailemaan viereen, ellet halua mulkun mainetta ja muiden pelaajien vihoja niskoillesi. Koita paikkaa sitten ensi kerralla, tai vaikka yksinpelissä!

Kannattaa ottaa huomioon, että parhailla paikoilla on yleensä myös reilusti pilkkijöitä. Jos olet pelannut yleisellä hostilla Merellä, olet varmaan huomannut kasan pelaajia vasemmalla ”munuaisella” ja kenties sieltä pilkkinytkin. Suosittelen etsimään kaloja jostain muualta kuin näistä paikoista: puhki kairatulta spotilta saadaan harvoin voittoja, kun kalat jakautuvat niin monen eri pelaajan kesken.

Paras keino tulla hyväksi tietyssä mapissa on löytää oma luotettava ”vakipaikka”, josta yleensä aloittaa. Kun löytää hyvän kalapaikan jolla ei yleensä ole tuhotonta määrää pilkkijöitä, kannattaa pilkkiä siellä useamminkin ja opetella paikan metkut. On kuitenkin syytä muistaa, että ”varmoja paikkoja” on pelissä nykyään todella vähän. Sen takia laaja tuntemus järvien kalapaikoista on erittäin hyödyllinen; aloitusreikä on monesti tyhjä. Ainoa keino saavuttaa laaja mappituntemus on yksinkertaisesti pelata paljon, mielellään verkkopeleissä.
 

Eri syvyydet ja niissä pilkkiminen
Kalaparvet liikkuvat eri syvyyksissä. Yleensä syönti on paras pohjasta, mutta syvässä vedessä kannattaa aloittaa pinnasta. Tämä johtuu siitä, että kalojen nostelu syvyyksistä kestää kauan – ehdit saada paljon enemmän, jos vedät pinnasta tai onnistut houkuttelemaan kalat sinne. Jotkut lajit, kuten siika, viihtyvät onneksi pinnassa erityisen hyvin. Syvästä vedestä pilkittäessä vapavalinnan merkitys myös korostuu. Jos mittari on melkein tapissa, kolmosvapaa pienempi keppi tekee kalojen nostamisesta auttamatta liian hidasta tuloksen saavuttamiseen.

Usein kalaparvet ovat jakaantuneet eri syvyyksiin. Etenkin jalokalat voivat jakaantua hyvin laajasti, joten niitä pyytäessä kannattaa vaihdella syvyyttä ahkerasti. Jos syönti loppuu yhdestä syvyydestä, kalat voivat edelleen napata jostain toisesta. Paikka- ja lajikohtaiset vaihtelut ovat kuitenkin suuria, ja ne voi oppia ainoastaan pelaamalla.


Vuoden- ja kellonaika
Vuodenajoilla on suuri vaikutus syöntiin. Niiden merkitys vaihtelee eri järvissä, mutta kevätaamu on lähes kaikissa se kalaisin ajankohta, joten luonnollisesti silloin myös pilkitään eniten, niin yleisillä hosteilla kuin tiimipeleissäkin. Syystalvella syönti on yleensä hieman heikompi kuin keväisin – eron huomaa ennen kaikkea särkikaloissa, jotka syövät syksyisin paljon huonommin. Tämä kannattaa ottaa huomioon paikkaa valitessa. Keväisin ja syksyisin paras syönti osuu yleensä aamuun.

Keskitalvi on selvästi haasteellisin vuodenaika. Silloin syönti on heikoimmillaan, ja kalat monesti eri paikoissa kuin syksyllä ja keväällä. Syöntihuippu ajoittuu yleensä keskipäivään. Kannattaa varautua morritteluun ja tyhjiin reikiin. Muista lajeista poiketen made syö parhaiten juuri keskitalvella.

Sekä syys- että keskitalvella on mahdollisuus peilijäähän. Tällöin jäällä ei voi juosta, mikä hankaloittaa kaukana sijaitseville paikoille kulkemista. Kalat ovat myös hieman arempia kuin normaalilla jäällä, mutta ero ei ole kovin merkittävä. Kannattaa kuitenkin välttää turhaa kairailua.
 

Sää
Jos oikean toukan valitseminen muistutti rakettitiedettä, sään vaikutuksen arvioiminen on aivokirurgiaa kahden promillen humalassa. Tekijöitä on yksinkertaisesti liikaa (tuulen nopeus ja suunta, lämpötila, säätila), että niistä voisi yleensä vetää mitään johtopäätöksiä. Yksittäiset paikat voivat toimia paremmin tietyillä tuulilla. Jotkut pilkit vaikuttavat myös toimivan eri tavoin säästä riippuen. Nämä oppii yksinkertaisesti pelaamalla ja kiinnittämällä säähän huomiota. Koska sään vaikutukset ovat niin monimutkaiset ja satunnaiset, suosittelen uutta pelaajaa jättämään ne vähälle huomiolle. Tai vaikka unohtamaan kokonaan, et häviä siinä paljon.
 

Miten tämä madepilkintä oikein toimii?
Mademapit ovat haastavia, ja aloittelija saattaa hyvinkin jäädä kisassa täysin kalatta; tapahtuupa tätä joskus itsellenikin. Mateita saadaan kahdella erillisellä madepilkillä (kolmospakin ensimmäiset), sekä molemmilla rautulätkillä. Kärsivällisyys on tärkeässä roolissa: usein voi olla minuuttien taukoja nyvyissä, ja yhtäkkiä tuleekin sitten monta kalaa putkeen.

Mateet viihtyvät parhaiten matalassa: yli kahden pykälän vedestä niitä ei kannata yrittää. Kalat ovat siksikin keskittyneet hyvin pienille alueille normaaleihin kisoihin verrattuna. Toisaalta paikat on myös tämän vuoksi helpompi opetella; jo pari verkkopeliä per mappi riittää yleensä näyttämään mahdolliset paikat. Jos olet löytänyt hyvän luottopaikan, kannattaa pysytellä siellä jonkun aikaa, vaikkei alussa näkyisi mitään elämän merkkejä. Kuten aiemmin mainitsin, kärsivällisyys on tärkeää.

Pilkin uittaminen on hyvin tärkeässä roolissa mateita pilkittäessä. Oikeasta tekniikasta on monia mielipiteitä. Jatkuva, pieni pompottaminen toimii hyvin, samoin kuin pilkin rauhallinen vetely pohjassa. Isoja vetojakin voi koittaa välillä, mutta pilkkiä ei kannata pitää kovin kauan paikoillaan.
 

Kirjolohia, onko niitä?
Kenties tärkein neuvo aloittelijoille: heittäkää Räsänen roskakoriin! Se ei kuulu parhaisiin kirrepilkkeihin useastakin syystä. Ensinnäkin syönti siihen on heikko, varsinkin vähän pienemmillä kaloilla. Räsäselle erityiset tahnat ja katka tuovat vielä omat muuttujansa peliin; näistä toimivinta on hyvin vaikea arvioida. Räsäsellä ei myöskään voi saada siikoja, jotka toisivat kalapussiin mukavasti lisäpainoa monessa istarijärvessä.

Parhaisiin kirrepilkkeihin kuuluvat värikkäät pystyt (etenkin pinkki), rautulätkät, liitsit ja värikkäät morrit. Myös microtasureita kannattaa kokeilla. Uittotekniikasta on jokaisella omat mielipiteet – sekoitus nypyttelyä, hitaita nostoja sekä pitkähköjä taukoja kuitenkin toimii. Suosittelen kokeilemaan ahkerasti ja etsimään sinulle toimivan uittotekniikan itse. Pilkkien toimivuus tuntuu vaihtelevan aika satunnaisesti, joten kisan aikana kannattaa koittaa monia vehkeitä, mikäli tärppejä ei ala kuulumaan.

Mainitsin äsken morrit ja microt. Monelle saattaa kuulostaa oudolta, että suosittelen pilkkejä, jotka vaativat kakkosvavan käyttöä. Pinnasta pilkittäessä irtoamisen todennäköisyys ja nostoaika eivät kuitenkaan hirveästi poikkea kolmosesta – toki siima katkeilee hieman useammin. Syvemmältä pilkittäessä erot vapojen välillä kasvavat, minkä vuoksi pohjasta harvoin kannattaa kakkosvavalla yrittää. Yleensä on järkevää aloittaa kolmosvavalla ja siihen sopivalla pilkillä, mutta vaihtaa pienempään rohkeasti jos kalaa ei ala kuulumaan.
 

« Viimeksi muokattu: Lokakuu 25, 2017, 15:46:49 kirjoittanut lareman »


mianka

  • Viestejä: 112
  • *tanan Tunari
    • Profiili
Vs: Aloittelijan opas Pilkkiin
« Vastaus #1 : Lokakuu 15, 2017, 14:19:24 »
Hyvä tietopaketti aloittelijalle ja tosiaan vähän muillekin. Eipä meinaan itse ole
tullut kokeiltua rautulätkiä mateen pilkinnässä :)

Sen verran tuohon kärpäsentoukkaan haluan takertua, että ainakin punaisella
syönti särkikalojen keskuudessa (varsinkin pasuri) joskus jopa paranee, kun
toukasta lähtee väri. Ja jopa ihan pienellä kärpäsentoukan värittömällä palasella
tulee joskus paremmin kuin upouudella ja punaisuuttaan hohtavalla. Mutta se
nyt kai menee ns. edistyneempien pelaajien osioon. Näin ei tokikaan läheskään
aina nimittäin ole.

lareman

  • Kulunnan kaivohauki
  • Viestejä: 418
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Aloittelijan opas Pilkkiin
« Vastaus #2 : Lokakuu 15, 2017, 23:39:59 »
Hyvä tietopaketti aloittelijalle ja tosiaan vähän muillekin. Eipä meinaan itse ole
tullut kokeiltua rautulätkiä mateen pilkinnässä :)

Sen verran tuohon kärpäsentoukkaan haluan takertua, että ainakin punaisella
syönti särkikalojen keskuudessa (varsinkin pasuri) joskus jopa paranee, kun
toukasta lähtee väri. Ja jopa ihan pienellä kärpäsentoukan värittömällä palasella
tulee joskus paremmin kuin upouudella ja punaisuuttaan hohtavalla. Mutta se
nyt kai menee ns. edistyneempien pelaajien osioon. Näin ei tokikaan läheskään
aina nimittäin ole.
Itse en ole huomannut positiivista eroa, mutta väitteitä olen kuullut. Varmaan ihan mahdollista, mutta harvinaista. Sen sijaan tuosta pikkupalasesta olen kokonaan eri mieltä, ei sillä meinaa syödä edes Haapolahden kappalekisassa :D

Merja Memmu Kukkola

  • Viestejä: 10
  • Perheellinen propilkkiin hurahtanut *tuplamummo*
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Aloittelijan opas Pilkkiin
« Vastaus #3 : Lokakuu 18, 2017, 10:58:06 »
Päivää  :-)

Ompa hyvä kirjoitus ja hienosti tiivistetty paljon asiaa!

Tämä kirjoitus olisi hyvä saada näkyviin esim. etusivulle josta sen saisi bongattua ne jotka tietoa tarvitsee, itse olen kysyjiä koittanut alkuun neuvoakkin mutta eipä siinä oman pillkimisen lomassa kauheasti jouda kirjoittamaan.

Itselle tuli hyvinkin tutuksi nuo jopa tylyt ja ilkeät kommentit kun aloittelin pelaamaan. Kului siinä jokunen viikko kun luin kalassa netin kirjoituksia pelistä ja pelaamisesta.
Minä ajattelen niin että, opastaessa muita saan peliin mukaan uusia pelaajia :) Aika moni vaan käy kokeilemassa kun ja jos vastaanotto jäällä on kylmäkiskoista tuskin palaavat!

Omakin osaaminen on vielä ihan alkutaipaleella vaikka tuloksiakin on jo jonkunverran kertynytkin,olen itse pellannut kevättalvesta 2017 alkaen ja loppua ei ainakaan vielä näy :) on tämä sen verran koukuttava peli.

Kiitokset kuuluu pelin kehittäjille,tekevät hienoa työtä.

Mitä tulee tuohon toukka asiaan niin kyllä, juurikin Haapolahdella kpl kisassa olen huomannut että värikkäät toukat kelpaavat parhaiten haalean värisinä joskus yhdellä toukalla saa jopa 4-5 kalaa :)



Kirjaudu sisään palveluiden tunnuksilla

 



center>