http://kalassa.net/kalapedia/api.php?action=feedcontributions&user=Eza1992&feedformat=atom
kalapedia - Käyttäjän muokkaukset [fi]
2024-03-19T10:23:33Z
Käyttäjän muokkaukset
MediaWiki 1.35.0
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:Perukkeenvalmistus_(2).jpg&diff=15671
Tiedosto:Perukkeenvalmistus (2).jpg
2011-05-08T17:20:48Z
<p>Eza1992: </p>
<hr />
<div></div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:Perukkeenvalmistus_(1).jpg&diff=15670
Tiedosto:Perukkeenvalmistus (1).jpg
2011-05-08T17:20:35Z
<p>Eza1992: </p>
<hr />
<div></div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Nieri%C3%A4&diff=15529
Nieriä
2011-03-29T13:39:38Z
<p>Eza1992: typon korjaus</p>
<hr />
<div>{{Taksonomia/eläimet<br />
| nimi = Nieriä<br />
| status = Elinvoimainen<br />
| kuva = rautu.jpg<br />
| leveys = 250'<br />
| domeeni = Aitotumaiset ''Eucarya''<br />
| kunta = Eläinkunta ''Animalia''<br />
| pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata''<br />
| alajakso = Selkärankaiset ''Vertebrata''<br />
| yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes''<br />
| luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii''<br />
| alaluokka: ''Neopterygii''<br />
| lahko = [[Lohikalat]] ''Salmoniformes''<br />
| heimo = [[Lohet]] ''Salmonidae''<br />
| suku = Nieriät ''Salvelinus''<br />
| laji = ''alpinus''<br />
}}<br />
<br />
'''Nieriä''' (''Salvelinus alpinus'') eli '''rautu''' on lohikala, joka elää kylmissä vesissä: Suomessa Pohjois-Lapissa ja Vuoksen vesistössä Itä-Suomessa, Keski-Euroopassa vuoristojärvissä. Se on maailman pohjoisimpana elävä sisävesikala. Jääkauden jälkeen paljastuvien virtojen ja lampien ensimmäisiä kaloja olivat nieriät. Jääkauden jälkeisiä eristyneitä [[relikti|reliktejä]] rautukantoja tavataan Suomesta vielä paikoin mm. Yli-Kemin vesistöalueelta Savukoskelta. Näitä pieniä paikallisia populaatioita uhkaa eniten ilmaston lämpeneminen, sillä nieriä ei siedä lämmintä vettä.<br />
<br />
==Tuntomerkit==<br />
<br />
Nieriä muistuttaa ulkomuodoltaan [[lohi|lohta]] ja [[taimen]]ta. Väritys on kuitenkin huomattavasti tummempi: se on vaaleapilkkuinen, selästä tumma ja vatsasta punertava tai valkoinen. Kutuaikaan koiraan vatsa on voimakkaan punainen. Nieriän vatsapuolen evissä on valkoiset reunukset. Se kasvaa noin 20–60 cm pitkäksi ja painaa tavallisesti 0,3–3kg. Karuissa olosuhteissa nieriä muodostaa ylitiheitä, vain hieman yli 15 cm:n mittaan kasvavia kantoja.<br />
<br />
==Levinneisyys==<br />
<br />
Nieriän levinneisyysalue kattaa pohjoista napapiiriä ympäröivät järvet, joet ja rannikkoalueet kaikilla mantereilla. Erillään eläviä kantoja löytyy Vuoksen vesistöalueelta, Laatokasta, Äänisjärvestä, Ruotsin suurista järvistä, Skotlannista ja Alppijärvistä.<br />
Suomessa nieriä esiintyy luontaisesti Tunturi-Lapissa ja Vuoksen vesistöalueella. Kuusamon ylänköalueella ja Posion alueella on ennen elänyt useita nieriäkantoja, joista ainakin yksi on säilynyt. Istutukset ovat kuljettaneet nieriän muihinkin järviin, joskaan ei ole varmuutta missä lisääntyminen on päässyt alkuun.<br />
<br />
==Lisääntyminen ja elinikä==<br />
<br />
Nieriän kutuaika on syksyllä. Se kutee sekä järvissä, että virtaavissa vesissä. Kutualueina nieriät suosivat sora- ja hiekkapohjaisia matalia rantoja, joissa happea riittää talven yli kehittyville munille. Tavanomainen kutulämpötila on 3–6 astetta ja syvyys on tavallisesti 3–5 metriä, mutta joskus jopa 10 metriä. Ennen kutua koiras valtaa itselleen reviirin, jota se sitten puolustaa mahdollisilta tunkeilijoilta. Kutupaikalle naaras kaivaa pyrstön iskuin useita kutukuoppia. Kutuakti on monimutkainen tapahtuma, johon kuuluu useita vaistonvaraisia liikkeitä.<br />
<br />
Nieriä on pitkäikäinen kala verrattuna loheen ja taimeneen. Esimerkiksi Huippuvuorilta on pyydystetty nieriä, joka painoi 15 kg ja jonka ikä oli 24 vuotta. Suomen ikäennätystä pitää hallussaan Inarijärvestä saatu 17-vuotias kala.<br />
<br />
==Ravinto ja elintavat==<br />
<br />
Nieriän poikasen ensimmäistä ravintoa ruskuaispussivaiheen jälkeen ovat [[vesikirppu|vesikirput]], [[hankajalkaiset|hankajalkaisäyriäiset]] sekä hyttysten ja mäkäräisten toukat. Ensimmäisen kesän jälkeen ne alkavat syödä pinnalla eläviä hyönteisiä, simpukoita ja kotiloita. Nieriä elää tällä ravinnolla ensimmäiset 4–6 vuotta. Vanhemmat raudut syövät myös pikkukaloja. Säännöllinen kaloista koostuva ruokavalio alkaa vasta kun nieriä on saavuttanut 25–30 cm pituuden.<br />
<br />
Loheen ja [[meritaimen]]een verrattuna nieriää voi pitää varsin paikallisena kalana. Ne pysyttelevät usein kymmenen kilometrin säteellä kutupaikastaan ja koska nieriä kutee rannoilla, kutuvaelluksenkaan ei tarvitse olla pitkä. Poikaset oleskelevat kuoriutumisen jälkeen rantavyöhykkeellä. Tarkoin ei tiedetä milloin ne siirtyvät syvempiin vesiin.<br />
<br />
[[Tenojoki|Tenojoen]] vaeltava nieriä nousee loka-marraskuussa jokeen ja puroihin kutemaan. Poikaset oleskelevat joessa 3–5 vuotta ja vaeltavat sitten kevättulvan mukana mereen. Meressä ne viihtyvät vain 2–3 kuukautta, jonka jälkeen ne nousevat takaisin synnyinseuduilleen.<br />
<br />
==Merkitys ihmiselle==<br />
<br />
[[Tiedosto:Nieriäpalat.jpg|200px|thumb|right|Fileroitu nieriä]]<br />
Monet pitävät nieriää Suomen maukkaimpana ruokakalana. Sen liha on punertavaa ja jokseenkin rasvaista. Nieriä on myös suosittu kalastuksen kohde. Suomessa nieriäsaaliita on tilastoitu ainoastaan vapaa-ajan kalastuksen osalta. 1980-luvulla saatu saalis oli 30 tonnia ja ne saatiin melkein yksinomaan Lapin läänistä. Tärkein nieriän pyyntitapa on verkkokalastus. Lapissa harjoitetaan myös keväthangilla nieriän pilkintää. Saalista saadaan myös heittovavalla ja perholla.<br />
<br />
==Kalakannan hoito==<br />
<br />
Kalakannan hoito on osoittautunut hankalaksi nieriän korkeiden ympäristövaatimusten takia.<br />
Ongelmaksi on ilmennyt myös Suomen verkkokalastus, joka poistaa nieriät vesistöistä yleensä jo ennen kuin ne ovat saavuttaneet pyyntikokonsa. Istuttamisen yhteydessä on otettava huomioon myös muut kalat. Nieriä on huono kilpailija eikä kykene taistelemaan yleensä esimerkiksi [[siika|siian]] ja taimenen kanssa. Nieriäjärvien rehevöityminen on myös esteenä nieriän menestymiselle.<br />
<br />
==Lähteet==<br />
<br />
*{{kirjaviite| tekijä=Hannu Lehtonen | vuosiluku=2003 | kirjan nimi=Iso kalakirja - Ahvenesta vimpaan | tunnus=951-0-28134-4 | painopaikka= | kustantaja=WSOY }}<br />
*{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Nieri%C3%A4|Nimeke= Wikipedia.fi - Nieriä}}<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
<br />
*[http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/nieria/ RKTL Kala-atlas: Nieriä]<br />
<br />
[[Luokka:Lohikalat]]</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:Nieri%C3%A4palat.jpg&diff=15528
Tiedosto:Nieriäpalat.jpg
2011-03-29T13:39:03Z
<p>Eza1992: typon korjaus</p>
<hr />
<div>Fileroitua saimaannieriää</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kenraali_Pancho_%26_Pojat_Pohjoiskalotilla&diff=15519
Kenraali Pancho & Pojat Pohjoiskalotilla
2011-03-28T13:51:51Z
<p>Eza1992: /* Lähteet */</p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:75009c3b98534978a27d57d43b50afbb_pancho_promo_ryhmis_576_324.jpg|thumb|250px]]<br />
<br />
'''Kenraali Pancho ja Pojat Pohjoiskalotilla''' on sympaattinen ja huumoria hersyvä selviytymistarina [[kalastus|kalastuksesta]] Pohjoiskalotilla. <br />
<br />
Sarjassa seurataan näyttelijä Tommi Korpelan sekä näyttelijä Kari Hietalahden sekä tämän Kenraali Pancho -nimisen chihuahuan Pohjoiskalotin kalavesien valloitusta. Ryhmän kalastuskokemukset ovat lähinnä mökkikalastusta ja satunnaisia onnistumisia. <br />
<br />
Tommi, Kari ja Pancho suuntavat kuitenkin [[vapa|vapoineen]] [[Jäämeri|Jäämerelle]], Lapin [[puro]]ille, [[koski]]lle ja tunturi[[järvi]]lle tavoitteenaan isot kalansaaliit. Kokeeko ryhmä onnistumisia, kun ruoan on noustava koskista, yöt nukuttava jänkhällä ja Panchon koti-ikävä kasvaa päivä päivältä? <br />
<br />
Kotimainen ohjelma, joka on ollut nähtävissä Jimillä aina tiistaisin klo 22.00<br />
<br />
Jimin naurettavan hyvä kotimainen kalastusohjelma Kenraali Pancho ja Pojat Pohjoiskalotilla saa jatkoa toisen tuotantokauden jaksoilla syksyllä 2010. Näyttelijät Tommi Korpela ja Kari Hietalahti suuntaavat tälläkin kertaa yhdessä Karin chihuahua Kenraali Panchon johdolla kohti Pohjoiskalottia. <br />
<br />
Parempaa kalaonnea etsitään tällä kertaa myös itänaapurin puolelta. Toisella tuotantokaudella poikien seikkailuja päästään seuraamaan kymmenen jakson ajan. Ohjelman tuottaa Jimille Story Of.<br />
<br />
Syksyllä 2011 starttaa ohjelman kolmas tuotantokausi, jolloin suunnataan Pohjoiskalotin sijasta eteläisempään Eurooppaan lämpimämpien vesien äärelle. Ohjelman nettisivujen mukaan "kahden tuotantokauden jälkeen Panchon mitta tuli täyteen Pohjoiskalotilla värjöttelystä ja Kenraali vaati poikia suuntaamaan lämpimämpien kalavesien ääreen". Poikien reissussa on mukana aikaisemmilta tuotantokausilta tuttu Kokkopena – kartanlukijana.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
[http://www.jimtv.fi/ohjelmat/pancho/etusivu Jim]<br />
<br />
[http://www.jimtv.fi/ohjelmat/kenraali-pancho-pojat-pohjoiskalotilla/etusivu Jim - Kenraali Pancho & Pojat Pohjoiskalotilla]<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Kalastusohjelmat ja kalastuspelit]]</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kenraali_Pancho_%26_Pojat_Pohjoiskalotilla&diff=15518
Kenraali Pancho & Pojat Pohjoiskalotilla
2011-03-28T13:51:23Z
<p>Eza1992: kolmas tuotantokausi</p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:75009c3b98534978a27d57d43b50afbb_pancho_promo_ryhmis_576_324.jpg|thumb|250px]]<br />
<br />
'''Kenraali Pancho ja Pojat Pohjoiskalotilla''' on sympaattinen ja huumoria hersyvä selviytymistarina [[kalastus|kalastuksesta]] Pohjoiskalotilla. <br />
<br />
Sarjassa seurataan näyttelijä Tommi Korpelan sekä näyttelijä Kari Hietalahden sekä tämän Kenraali Pancho -nimisen chihuahuan Pohjoiskalotin kalavesien valloitusta. Ryhmän kalastuskokemukset ovat lähinnä mökkikalastusta ja satunnaisia onnistumisia. <br />
<br />
Tommi, Kari ja Pancho suuntavat kuitenkin [[vapa|vapoineen]] [[Jäämeri|Jäämerelle]], Lapin [[puro]]ille, [[koski]]lle ja tunturi[[järvi]]lle tavoitteenaan isot kalansaaliit. Kokeeko ryhmä onnistumisia, kun ruoan on noustava koskista, yöt nukuttava jänkhällä ja Panchon koti-ikävä kasvaa päivä päivältä? <br />
<br />
Kotimainen ohjelma, joka on ollut nähtävissä Jimillä aina tiistaisin klo 22.00<br />
<br />
Jimin naurettavan hyvä kotimainen kalastusohjelma Kenraali Pancho ja Pojat Pohjoiskalotilla saa jatkoa toisen tuotantokauden jaksoilla syksyllä 2010. Näyttelijät Tommi Korpela ja Kari Hietalahti suuntaavat tälläkin kertaa yhdessä Karin chihuahua Kenraali Panchon johdolla kohti Pohjoiskalottia. <br />
<br />
Parempaa kalaonnea etsitään tällä kertaa myös itänaapurin puolelta. Toisella tuotantokaudella poikien seikkailuja päästään seuraamaan kymmenen jakson ajan. Ohjelman tuottaa Jimille Story Of.<br />
<br />
Syksyllä 2011 starttaa ohjelman kolmas tuotantokausi, jolloin suunnataan Pohjoiskalotin sijasta eteläisempään Eurooppaan lämpimämpien vesien äärelle. Ohjelman nettisivujen mukaan "kahden tuotantokauden jälkeen Panchon mitta tuli täyteen Pohjoiskalotilla värjöttelystä ja Kenraali vaati poikia suuntaamaan lämpimämpien kalavesien ääreen". Poikien reissussa on mukana aikaisemmilta tuotantokausilta tuttu Kokkopena – kartanlukijana.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
[http://www.jimtv.fi/ohjelmat/pancho/etusivu Jim]<br />
[http://www.jimtv.fi/ohjelmat/kenraali-pancho-pojat-pohjoiskalotilla/etusivu Jim - Kenraali Pancho & Pojat Pohjoiskalotilla]<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Kalastusohjelmat ja kalastuspelit]]</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Siika_pp2&diff=15494
Siika pp2
2011-03-24T18:52:59Z
<p>Eza1992: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Siika 918.jpg|thumb|250px|918 grammainen siika [[Iso-Söimi|Iso-Söimiltä]]]]<br />
<br />
[[Tiedosto:Siika 1632 Meri.png|thumb|250px|1632-grammainen siika [[Meri (propilkki 2)|Mereltä]]]]<br />
<br />
'''Siikaa''' saadaan suhteellisen monista vesistöistä. Siian koko vaihtelee vesistöittäin, mutta yleisin koko on 500-700 grammaa. Siialla on alamitta, joka on noin sadan gramman tuntumassa.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Siialle hyvin toimiviksi pilkeiksi on havaittu [[Hopeahologrammi|hopeahologrammipystypilkki]] (varsinkin höystettynä surviaissääsken toukalla eli survarilla), sekä morrit. Parhaita siikavesistöjä ovat mm. [[Siika-Valkeinen]] sekä [[Siikakoski]], mutta [[Surrinlampi|Surrinlammeltakin]] siikoja saadaan hyvin, varsinkin kevättalvesta. [[Meri (propilkki 2)|Merellä]] siiat ovat harvemmassa, mutta ne ovat pääsääntöisesti suhteellisen suurikokoisia. Siialle parhaat vuodenajat ovat [[syystalvi]] sekä [[kevättalvi]].<br />
<br />
[[Luokka:Propilkki 2:n kalalajit]]<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
{{Propilkki 2:n kalalajit}}</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Siika_pp2&diff=15493
Siika pp2
2011-03-24T18:45:28Z
<p>Eza1992: +kuva</p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Siika 918.jpg|thumb|250px|918 grammainen siika [[Iso-Söimi|Iso-Söimiltä]]]]<br />
<br />
[[Tiedosto:Siika 1632 Meri.png|thumb|250px|1632-grammainen siika [[Meri (propilkki 2)|Mereltä]]]]<br />
<br />
'''Siikaa''' saadaan suhteellisen monista vesistöistä. Siian koko vaihtelee vesistöittäin, mutta yleisin koko on 500-700 grammaa. Siialla on alamitta, joka on noin sadan gramman tuntumassa.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Siialle hyvin toimiviksi pilkeiksi on havaittu [[Hopeahologrammi|hopeahologrammipystypilkki]], sekä morrit. Parhaita siikavesistöjä ovat mm. [[Siika-Valkeinen]] sekä [[Siikakoski]], mutta [[Surrinlampi|Surrinlammeltakin]] siikoja saadaan hyvin, varsinkin kevättalvesta. Siialle parhaat vuodenajat ovat [[syystalvi]] sekä [[kevättalvi]].<br />
<br />
[[Luokka:Propilkki 2:n kalalajit]]<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
{{Propilkki 2:n kalalajit}}</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:Siika_1632_Meri.png&diff=15492
Tiedosto:Siika 1632 Meri.png
2011-03-24T18:41:35Z
<p>Eza1992: tallensi uuden version Tiedosto:Siika 1632 Meri.png:&#32;Kropattu versio edellisestä</p>
<hr />
<div>Siika 1632 g</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:Siika_1632_Meri.png&diff=15491
Tiedosto:Siika 1632 Meri.png
2011-03-24T16:33:48Z
<p>Eza1992: Siika 1632 g</p>
<hr />
<div>Siika 1632 g</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=J%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4_liikkumisen_vaarat&diff=15407
Jäällä liikkumisen vaarat
2011-03-09T12:19:54Z
<p>Eza1992: /* Jos jää pettää */</p>
<hr />
<div>{{Suositeltu}}<br />
Tässä olisi hyöydyllistä tietoa '''kaikille''' jäällä liikuville, niin konkareille kuin aloittelijoillekin<br />
Eli kuinka kuljet jäällä turvallisesti ja toimit jos putoat jäihin tai joku toinen tarvitsee apuasi.<br />
<br />
Turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein. Hyvästä uimataidosta on apua myös jäällä liikkujalle, jos jää pettää tai joutuu auttajaksi.<br />
<br />
Kevätjään kantavuutta on vaikea arvioida. Keväällä jää voi pettää kulkijan alla jopa 30 senttimetrin vahvuisena. Vielä aamulla kulkijan kestänyt jää voi jo puolen päivän aikaan olla hengenvaarallisen heikkoa.<br />
<br />
'''[[naskali|Naskalit]] kaulaan'''<br />
<br />
[[Tiedosto:800px-Ice fishing on Lake Saimaa.jpg|right|300px|thumb|Jäällä liikuminen on mukavaa jos vaaranpaikkaa ei ole.]]<br />
<br />
<br />
==Vaaranpaikat==<br />
<br />
Kannattaa ensin miettiä, pystyykö jäälle menemään, onko se jää tarpeeksi vahvaa. Sitten kannattaa miettiä oikeita varusteita.Jää[[naskali]]t pitää olla kaulalla mukana, koska repusta tai povitaskusta niitä ei hädän hetkellä ehdi hakea. Toinen asia on miettiä vaaranpaikat jäällä, kuten esimerkiksi veden virtauksen vuoksi vaarallisia paikkoja ovat [[joki|joet]], [[järvi|järvien]] kapeikot,railot, karikot, niemenkärjet,uvenavannot, jokien ja [[puro]]jen suistot sekä äkkijyrkästi veteen putoavien rantapenkereiden vierustat. Teollisuuslaitosten ja asutuskeskusten viemäreiden laskualueilla jää on heikkoa lämpimän päästöveden ja virtauksen takia.<br />
Sillat, laiturit ja jäissä makaavat alukset sitovat lämpöä ja synnyttävät virtauksia, jotka heikentävät jään niiden alla ja lähituntumassa. Vesistöjen syvänteiden kohdalla jää voi olla ympäröivää jäätä heikompaa, koska niissä oleva suurempi vesimäärä jäähtyy hitaammin. Kaislat tekevät jäästä hauraan. Laivaväylät ja kalastajien avannot ovat vaaranpaikkoja. Halkeaman kohdalla jään kantavuus heikkenee. Niiden ja muiden rikkoutumien kohdalle kinostuvan lumen alla jää ohenee ja voi joskus jopa sulaa kokonaan.<br />
<br />
<br />
==Uvenavanto==<br />
<br />
Jää on kevyempää kuin vesi. Siksi jääkansi kelluu veden päällä. Kansi uppoaa, kun sille kertyy paljon lunta kuormaksi. Lumimäärän kerryttyä riittävän suureksi jään alta alkaa tihkua vettä jäälle jostakin jääkannen halkeamasta. Tihkuminen muuttuu vähitellen selväksi virtaukseksi. Virtauskohta, [[uveavanto]], on yleensä senttimetrien ja enimmillään desimetrien suuruusluokkaa. Uveavannosta nouseva vesi sulattaa lumeen usein sohjoisen laikun. Lumen alla sohjokerroksessa [[vesi]] leviää laajalle alueelle, yleensä seuraavan uveavannon vaikutuspiirin asti. <br />
Sana uve kuuluu samaan joukkoon kuin mm upea, uhka ja uhku. Uveavannon synonyymi on uhkuavanto. Molemmat tarkoittavat lumikuorman painamaan jäähän syntynyttä avantoa. Mutta uveavanto, joka on uhkuavantoa yleisempi sana, tarkoittaa usein myös mitä tahansa luonnon tekemää avantoa. <br />
<br />
[[Tiedosto:Avonainen Uveavanto.jpg|left|250px|thumb|Avonainen uvenavanto.]]<br />
[[Tiedosto:Umpeenjäätynyt uveavanto.jpg|250px|center|thumb|Umpeenjäätynyt uvenavanto.]]<br />
<br />
==Railot ja elätykset==<br />
<br />
[[Tiedosto:505px-Crack on ice Helsinki.jpg|right|300px|thumb|Railo Helsingissä.]]<br />
<br />
<br />
Veden ominaispaino vaihtelee lämpötilan mukaan. Kun raskaampi kylmä vesi painuu pohjaan, nousee pintaan lämpimämpää vettä. Joskus esimerkiksi syvänteiden kohdalla tämä veden kiertoprosessi saattaa jäädä käyntiin niin pitkäksi aikaa, että siltä kohdin vesi ei pääse lainkaan jäätymään.. Tällaisia sulapaikkoja sanotaan elätyksiksi. Sulan elätyksen jääreuna on usein aivan jyrkkä. <br />
<br />
Elätykset ovat vaarallisia, etenkin jos ne ovat riitteen tai ohuen lumikerroksen peittämiä. Yleensä elätykset syntyvät vuodesta toiseen samoille paikoille, joten jotkut tietää niitä varoa. <br />
<br />
Jäähän syntyy railoja, kun jään kylmetessä sen tilavuus pienenee ja se halkeilee. Kovilla pakkasilla jään voi kuulla paukkuvan ja jyrisevän. Sisäsaaristossa railojen leveys on aina alle puoli metriä, mutta ulompana railot voivat olla jopa useamman metrin levyisiä. <br />
<br />
Vastaavasti jää laajenee lämmetessään. Puristuksen vaikutuksesta jäähän muodostuu harjanteita, jotka voivat nousta ylös tai painua muun jään alle. <br />
<br />
<br />
==Oikeat varusteet mukaan==<br />
Jäälle ei pitäisi koskaan lähteä yksin, vaan kaveri on aina hyvä olla mukana.<br />
Kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit ovat jokaisen jäällä liikkujan minimivarustus. Ilman terävää apuvälinettä itsensä vetäminen takaisin jäälle on äärimmäisen vaikeaa.<br />
<br />
Reppu on hyvä olla selässä, sellainen reppu, missä on lantiovyö. Reppuun pakataan kuivasti vaihtovaatekerta eli laitetaan kaksi muovipussia päällekkäin ja vedetään ne tiukasti kiinni. Näin pakattu reppu on kuin pelastusliivi selässä: se kannattelee veden pinnalla ja näin päästään naskaleiden avulla helpommin ylös. <br />
<br />
<br />
==Jos jää pettää==<br />
Kun jäästä tipahtaa läpi ja se tapahtuu yllättäen, niin kuin se aina tapahtuu, niin kyllä siinä hätääntyy. Siinä täytyy vain yrittää rauhoittua, muistaa kääntyä siihen suuntaan, mistä tuli, ja sitten lähteä toimimaan.<br />
<br />
<br />
*Pysy rauhallisena.<br />
*Huuda heti apua.<br />
*Käänny siihen suuntaan, josta olit tulossa.<br />
*Jos kuljit hiihtäen, irrota sukset, ellet muuten pääse ylös.<br />
*Riko jäätä edelläsi niin pitkälle kuin se särkyy.<br />
*Kohota uintipotkuilla itsesi vaaka-asentoon ja ponnista jään päälle.<br />
*Kieri, ryömi ja konttaa kunnes olet varmasti kestävällä jäällä.<br />
*Hakeudu nopeasti lämpimään.<br />
<br />
<br />
'''Jos et pääse ylös avannosta'''<br />
<br />
*Pidä kiinni jään reunasta.<br />
*Pysy mahdollisimman liikkumattomana paikallasi.<br />
*Huuda apua tai puhalla pilliin.<br />
*Pidä yllä elämänhaluasi.<br />
*Taistelumieliala lisää selviytymismahdollisuuksiasi.<br />
<br />
<br />
'''Jos joku toinen tarvitsee apuasi'''<br />
<br />
*Huuda apua.<br />
*Soita 112 matkalla uhrin luokse: totea aluksi hädän laatu (esim. "Joku putosi jäihin, ihminen vedessä!") ja pyydä hätäkeskusta heti sen jälkeen hätäpaikantamaan puhelimesi, jos et osaa kertoa tarkkaa sijaintiasi välittömästi.<br />
*Toimi ripeästi, mutta siten että et joudu itse uhriksi.<br />
*Etsi mukaasi sopiva kättäpidempi apuväline.<br />
*Sellaiseksi sopii köysi, riuku, oksa, airo tai oma takki.<br />
*Lähesty pelastettavaa vahvan jään suunnasta.<br />
*Konttaa ja ryömi viimeiset metrit.<br />
*Auttaessasi levitä painon tasaamiseksi jalkasi.<br />
*Jos auttajia on useampia, voitte muodostaa pelastusketjun.<br />
*Liikutelkaa kylmettynyttä erittäin varovaisesti.<br />
*Nopea lämmittäminen voi aiheuttaa vaarallisen jälkijäähtymisen.<br />
*Suojatkaa vedestä autettua lisäjäähtymiseltä.<br />
*Toimittakaa terveyskeskukseen.<br />
<br />
<br />
'''Jos uhri on tajuton'''<br />
<br />
*Soita 112.<br />
*Tutkikaa, hengittääkö uhri. Jos hengitys puuttuu tai se on poikkeavaa, epämääräistä tai heikkoa, toimikaa ''Jos uhri vaikuttaa elottomalta'' -otsakkeen alla olevien ohjeiden mukaan.<br />
*Varmistakaa hapensaanti.<br />
*Kääntäkää uhri varovasti kylkiasentoon.<br />
*Suojatkaa lisäjäähtymiseltä.<br />
*Välttäkää uhrin ylimääräistä liikuttelua, sillä tällöin raajoista sydämeen nopeasti kulkeutuva kylmä veri voi johtaa sydänpysähdykseen.<br />
*Toimittakaa nopeasti sairaalaan tai odottakaa avun saapumista. Uhri kannattaa kuljettaa varovasti rantaan, jonne ambulanssi pääsee.<br />
<br />
'''Mikäli uhri ei hengitä tai uhrin hengitys on vaikeasti havaittavaa, hyvin poikkeavaa tai heikkoa (=jos uhrin ei voida todeta hengittävän varmasti 10 sek tutkimisen aikana), aloita aina puhallus- ja paineluelvytys'''. 112 on soitettava ennen elvytyksen aloittamista, jos niin ei ole jo tehty. Voit esimerkiksi soittaa 112, laittaa puhelimen kaiuttimen päälle ja ilmoittaa hätäsi päivystäjälle paineluelvytyksen aikana.<br />
<br />
<br />
'''Jos uhri vaikuttaa elottomalta'''<br />
<br />
*Varmista, että olet uhrin kanssa turvallisessa paikassa, jossa on kova alusta.<br />
*Tutki uhrin hengitystä korkeintaan 10 sekunnin ajan.<br />
**''Jos uhri hengittää varmasti:'' Käännä uhri kylkiasentoon ja noudata ylläolevan ''Jos uhri on tajuton'' -otsakkeen alla olevia ohjeita.<br />
**''Jos et voi varmistua uhrin omasta hengittämisestä'': Soita ensin 112 (laita puhelimen kaiutin päälle heti kun se on mahdollista, laske puhelin kuivalle alustalle ja painele puhuessasi päivystäjän kanssa). Hätäpuhelun jälkeen aloita puhallus- ja painantaelvytys. Jatka elvytystä, kunnes paikalle saapuva ammattihenkilöstö antaa luvan lopettaa tai et enää jaksa. Jos paikalla on useita henkilöitä, vaihdelkaa elvytysvuoroja muutaman minuutin välein, sillä elvytys on fyysisesti sekä henkisesti äärimmäisen raskasta (vaihtakaa vuoroja esim. puhalluselvytyksen aikana, jolloin painalluksiin ei tule tarpeetonta viivettä).<br />
*Hakeudu tilanteen jälkeen läheisten seuraan tai pyydä välitöntä kriisiapua terveyskeskuksesta tai sairaalasta.<br />
<br />
<br />
Hukkuneen elvytysohje löytyy kokonaisuudessaan Suomen Punaisen Ristin sivuilla: [http://www.redcross.fi/ensiapu/ensiapuohjeet/elvytys/fi_FI/index/_files/84665087791795389/default/PPE_hukuksissa_2011.pdf Hukkunut eloton henkilö (PDF)]<br />
<br />
==Lähteet==<br />
<br />
*http://yle.fi/akuutti/arkisto2005/290305_c.htm<br />
*http://www.jyrkihari.fi/jutut/setuve.htm<br />
*http://www.wakkanet.fi/loisto/docshtml/lehtimaa_jaalla.html<br />
[[Luokka:Artikkelit]]</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=J%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4_liikkumisen_vaarat&diff=15399
Jäällä liikkumisen vaarat
2011-03-08T17:12:34Z
<p>Eza1992: virheellinen ohjeistus korjattu</p>
<hr />
<div>{{Suositeltu}}<br />
Tässä olisi hyöydyllistä tietoa '''kaikille''' jäällä liikuville, niin konkareille kuin aloittelijoillekin<br />
Eli kuinka kuljet jäällä turvallisesti ja toimit jos putoat jäihin tai joku toinen tarvitsee apuasi.<br />
<br />
Turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein. Hyvästä uimataidosta on apua myös jäällä liikkujalle, jos jää pettää tai joutuu auttajaksi.<br />
<br />
Kevätjään kantavuutta on vaikea arvioida. Keväällä jää voi pettää kulkijan alla jopa 30 senttimetrin vahvuisena. Vielä aamulla kulkijan kestänyt jää voi jo puolen päivän aikaan olla hengenvaarallisen heikkoa.<br />
<br />
'''[[naskali|Naskalit]] kaulaan'''<br />
<br />
[[Tiedosto:800px-Ice fishing on Lake Saimaa.jpg|right|300px|thumb|Jäällä liikuminen on mukavaa jos vaaranpaikkaa ei ole.]]<br />
<br />
<br />
==Vaaranpaikat==<br />
<br />
Kannattaa ensin miettiä, pystyykö jäälle menemään, onko se jää tarpeeksi vahvaa. Sitten kannattaa miettiä oikeita varusteita.Jää[[naskali]]t pitää olla kaulalla mukana, koska repusta tai povitaskusta niitä ei hädän hetkellä ehdi hakea. Toinen asia on miettiä vaaranpaikat jäällä, kuten esimerkiksi veden virtauksen vuoksi vaarallisia paikkoja ovat [[joki|joet]], [[järvi|järvien]] kapeikot,railot, karikot, niemenkärjet,uvenavannot, jokien ja [[puro]]jen suistot sekä äkkijyrkästi veteen putoavien rantapenkereiden vierustat. Teollisuuslaitosten ja asutuskeskusten viemäreiden laskualueilla jää on heikkoa lämpimän päästöveden ja virtauksen takia.<br />
Sillat, laiturit ja jäissä makaavat alukset sitovat lämpöä ja synnyttävät virtauksia, jotka heikentävät jään niiden alla ja lähituntumassa. Vesistöjen syvänteiden kohdalla jää voi olla ympäröivää jäätä heikompaa, koska niissä oleva suurempi vesimäärä jäähtyy hitaammin. Kaislat tekevät jäästä hauraan. Laivaväylät ja kalastajien avannot ovat vaaranpaikkoja. Halkeaman kohdalla jään kantavuus heikkenee. Niiden ja muiden rikkoutumien kohdalle kinostuvan lumen alla jää ohenee ja voi joskus jopa sulaa kokonaan.<br />
<br />
<br />
==Uvenavanto==<br />
<br />
Jää on kevyempää kuin vesi. Siksi jääkansi kelluu veden päällä. Kansi uppoaa, kun sille kertyy paljon lunta kuormaksi. Lumimäärän kerryttyä riittävän suureksi jään alta alkaa tihkua vettä jäälle jostakin jääkannen halkeamasta. Tihkuminen muuttuu vähitellen selväksi virtaukseksi. Virtauskohta, [[uveavanto]], on yleensä senttimetrien ja enimmillään desimetrien suuruusluokkaa. Uveavannosta nouseva vesi sulattaa lumeen usein sohjoisen laikun. Lumen alla sohjokerroksessa [[vesi]] leviää laajalle alueelle, yleensä seuraavan uveavannon vaikutuspiirin asti. <br />
Sana uve kuuluu samaan joukkoon kuin mm upea, uhka ja uhku. Uveavannon synonyymi on uhkuavanto. Molemmat tarkoittavat lumikuorman painamaan jäähän syntynyttä avantoa. Mutta uveavanto, joka on uhkuavantoa yleisempi sana, tarkoittaa usein myös mitä tahansa luonnon tekemää avantoa. <br />
<br />
==Railot ja elätykset==<br />
<br />
[[Tiedosto:505px-Crack on ice Helsinki.jpg|right|300px|thumb|Railo Helsingissä.]]<br />
<br />
<br />
Veden ominaispaino vaihtelee lämpötilan mukaan. Kun raskaampi kylmä vesi painuu pohjaan, nousee pintaan lämpimämpää vettä. Joskus esimerkiksi syvänteiden kohdalla tämä veden kiertoprosessi saattaa jäädä käyntiin niin pitkäksi aikaa, että siltä kohdin vesi ei pääse lainkaan jäätymään.. Tällaisia sulapaikkoja sanotaan elätyksiksi. Sulan elätyksen jääreuna on usein aivan jyrkkä. <br />
<br />
Elätykset ovat vaarallisia, etenkin jos ne ovat riitteen tai ohuen lumikerroksen peittämiä. Yleensä elätykset syntyvät vuodesta toiseen samoille paikoille, joten jotkut tietää niitä varoa. <br />
<br />
Jäähän syntyy railoja, kun jään kylmetessä sen tilavuus pienenee ja se halkeilee. Kovilla pakkasilla jään voi kuulla paukkuvan ja jyrisevän. Sisäsaaristossa railojen leveys on aina alle puoli metriä, mutta ulompana railot voivat olla jopa useamman metrin levyisiä. <br />
<br />
Vastaavasti jää laajenee lämmetessään. Puristuksen vaikutuksesta jäähän muodostuu harjanteita, jotka voivat nousta ylös tai painua muun jään alle. <br />
<br />
<br />
==Oikeat varusteet mukaan==<br />
Jäälle ei pitäisi koskaan lähteä yksin, vaan kaveri on aina hyvä olla mukana.<br />
Kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit ovat jokaisen jäällä liikkujan minimivarustus. Ilman terävää apuvälinettä itsensä vetäminen takaisin jäälle on äärimmäisen vaikeaa.<br />
<br />
Reppu on hyvä olla selässä, sellainen reppu, missä on lantiovyö. Reppuun pakataan kuivasti vaihtovaatekerta eli laitetaan kaksi muovipussia päällekkäin ja vedetään ne tiukasti kiinni. Näin pakattu reppu on kuin pelastusliivi selässä: se kannattelee veden pinnalla ja näin päästään naskaleiden avulla helpommin ylös. <br />
<br />
<br />
==Jos jää pettää==<br />
Kun jäästä tipahtaa läpi ja se tapahtuu yllättäen, niin kuin se aina tapahtuu, niin kyllä siinä hätääntyy. Siinä täytyy vain yrittää rauhoittua, muistaa kääntyä siihen suuntaan, mistä tuli, ja sitten lähteä toimimaan.<br />
<br />
<br />
*Pysy rauhallisena<br />
*Huuda heti apua.<br />
*Käänny siihen suuntaan, josta olit tulossa.<br />
*Jos kuljit hiihtäen, irrota sukset, ellet muuten pääse ylös.<br />
*Riko jäätä edelläsi niin pitkälle kuin se särkyy.<br />
*Kohota uintipotkuilla itsesi vaaka-asentoon ja ponnista jään päälle.<br />
*Kieri, ryömi ja konttaa kunnes olet varmasti kestävällä jäällä.<br />
*Hakeudu nopeasti lämpimään.<br />
<br />
<br />
'''Jos et pääse ylös avannosta'''<br />
<br />
*Pidä kiinni jään reunasta.<br />
*Pysy mahdollisimman liikkumattomana paikallasi.<br />
*Huuda apua tai puhalla pilliin.<br />
*Pidä yllä elämänhaluasi.<br />
*Taistelumieliala lisää selviytymismahdollisuuksiasi.<br />
<br />
<br />
'''Jos joku toinen tarvitsee apuasi'''<br />
<br />
*Soita 112 matkalla uhrin luokse: totea aluksi hädän laatu (esim. "Joku putosi jäihin, ihminen vedessä!") ja pyydä hätäkeskusta heti sen jälkeen hätäpaikantamaan puhelimesi, jos et osaa kertoa tarkkaa sijaintiasi välittömästi.<br />
*Toimi ripeästi, mutta siten että et joudu itse uhriksi.<br />
*Etsi mukaasi sopiva kättäpidempi apuväline.<br />
*Sellaiseksi sopii köysi, riuku, oksa, airo tai oma takki.<br />
*Lähesty pelastettavaa vahvan jään suunnasta.<br />
*Konttaa ja ryömi viimeiset metrit.<br />
*Auttaessasi levitä painon tasaamiseksi jalkasi.<br />
*Jos auttajia on useampia, voitte muodostaa pelastusketjun.<br />
*Liikutelkaa kylmettynyttä erittäin varovaisesti.<br />
*Nopea lämmittäminen voi aiheuttaa vaarallisen jälkijäähtymisen.<br />
*Suojatkaa vedestä autettua lisäjäähtymiseltä.<br />
*Toimittakaa terveyskeskukseen.<br />
<br />
<br />
'''Jos uhri on tajuton'''<br />
<br />
*Soita 112.<br />
*Varmistakaa hapensaanti.<br />
*Kääntäkää uhri varovasti kylkiasentoon.<br />
*Suojatkaa lisäjäähtymiseltä.<br />
*Välttäkää uhrin ylimääräistä liikuttelua, sillä tällöin raajoista sydämeen nopeasti kulkeutuva kylmä veri voi johtaa sydänpysähdykseen.<br />
*Toimittakaa nopeasti sairaalaan tai odottakaa avun saapumista. Uhri kannattaa kuljettaa varovasti rantaan, jonne ambulanssi pääsee.<br />
<br />
'''Mikäli uhri ei hengitä tai uhrin hengitys on vaikeasti havaittavaa, hyvin poikkeavaa tai heikkoa (=jos uhrin ei voida todeta hengittävän varmasti 10 sek tutkimisen aikana), aloita aina puhallus- ja paineluelvytys'''. 112 on soitettava ennen elvytyksen aloittamista, jos niin ei ole jo tehty. Voit esimerkiksi soittaa 112, laittaa puhelimen kaiuttimen päälle ja ilmoittaa hätäsi päivystäjälle paineluelvytyksen aikana.<br />
<br />
<br />
'''Jos uhri vaikuttaa elottomalta'''<br />
<br />
*Varmista, että olet uhrin kanssa turvallisessa paikassa.<br />
*Tutki uhrin hengitystä korkeintaan 10 sekunnin ajan.<br />
**''Jos uhri hengittää varmasti:'' Käännä uhri kylkiasentoon ja noudata ylläolevan ''Jos uhri on tajuton'' -otsakkeen alla olevia ohjeita.<br />
**''Jos et voi varmistua uhrin omasta hengittämisestä'': Soita ensin 112 (laita puhelimen kaiutin päälle heti kun se on mahdollista, laske puhelin kuivalle alustalle ja painele puhuessasi päivystäjän kanssa). Hätäpuhelun jälkeen aloita puhallus- ja painantaelvytys. Jatka elvytystä, kunnes paikalle saapuva ammattihenkilöstö antaa luvan lopettaa tai et enää jaksa. Jos paikalla on useita henkilöitä, vaihdelkaa elvytysvuoroja muutaman minuutin välein, sillä elvytys on fyysisesti sekä henkisesti äärimmäisen raskasta (vaihtakaa vuoroja esim. puhalluselvytyksen aikana, jolloin painalluksiin ei tule tarpeetonta viivettä).<br />
*Hakeudu tilanteen jälkeen läheisten seuraan tai pyydä välitöntä kriisiapua terveyskeskuksesta tai sairaalasta.<br />
<br />
<br />
==Lähteet==<br />
<br />
*http://yle.fi/akuutti/arkisto2005/290305_c.htm<br />
*http://www.jyrkihari.fi/jutut/setuve.htm<br />
*http://www.wakkanet.fi/loisto/docshtml/lehtimaa_jaalla.html<br />
[[Luokka:Artikkelit]]</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=J%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4_liikumisen_vaarat&diff=15366
Jäällä liikumisen vaarat
2011-03-06T22:48:36Z
<p>Eza1992: siirsi sivun Jäällä liikumisen vaarat uudelle nimelle Jäällä liikkumisen vaarat:&#32;kirjoitusvirhe otsikossa</p>
<hr />
<div>#OHJAUS [[Jäällä liikkumisen vaarat]]</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=J%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4_liikkumisen_vaarat&diff=15365
Jäällä liikkumisen vaarat
2011-03-06T22:48:36Z
<p>Eza1992: siirsi sivun Jäällä liikumisen vaarat uudelle nimelle Jäällä liikkumisen vaarat:&#32;kirjoitusvirhe otsikossa</p>
<hr />
<div>Tässä olisi hyöydyllistä tietoa '''kaikille''' jäällä liikuville, niin konkareille kuin aloittelioillekin.<br />
Eli kuinka kuljet jäällä turvallisesti ja toimit jos putoat jäihin tai joku toinen tarvitsee apuasi.<br />
<br />
Turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein. Hyvästä uimataidosta on apua myös jäällä liikkujalle, jos jää pettää tai joutuu auttajaksi.<br />
<br />
Kevätjään kantavuutta on vaikea arvioida. Keväällä jää voi pettää kulkijan alla jopa 30 senttimetrin vahvuisena. Vielä aamulla kulkijan kestänyt jää voi jo puolen päivän aikaan olla hengenvaarallisen heikkoa.<br />
<br />
'''[[naskali|Naskalit]] kaulaan'''<br />
<br />
[[Tiedosto:800px-Ice fishing on Lake Saimaa.jpg|right|300px|thumb|Jäällä liikuminen on mukavaa jos vaaranpaikaa ei ole.]]<br />
<br />
<br />
==Vaaranpaikat==<br />
<br />
Kannattaa ensin miettiä, pystyykö jäälle menemään, onko se jää tarpeeksi vahvaa. Sitten kannattaa miettiä oikeita varusteita.Jää[[naskali]]t pitää olla kaulalla mukana, koska repusta tai povitaskusta niitä ei hädän hetkellä ehdi hakea. Toinen asia on miettiä vaaranpaikat jäällä, kuten esimerkiksi veden virtauksen vuoksi vaarallisia paikkoja ovat [[joki|joet]], [[järvi|järvien]] kapeikot, karikot, niemenkärjet,uvenavannot, jokien ja [[puro]]jen suistot sekä äkkijyrkästi veteen putoavien rantapenkereiden vierustat. Teollisuuslaitosten ja asutuskeskusten viemäreiden laskualueilla jää on heikkoa lämpimän päästöveden ja virtauksen takia.<br />
Sillat, laiturit ja jäissä makaavat alukset sitovat lämpöä ja synnyttävät virtauksia, jotka heikentävät jään niiden alla ja lähituntumassa. Vesistöjen syvänteiden kohdalla jää voi olla ympäröivää jäätä heikompaa, koska niissä oleva suurempi vesimäärä jäähtyy hitaammin. Kaislat tekevät jäästä hauraan. Laivaväylät ja kalastajien avannot ovat vaaranpaikkoja. Halkeaman kohdalla jään kantavuus heikkenee. Niiden ja muiden rikkoutumien kohdalle kinostuvan lumen alla jää ohenee ja voi joskus jopa sulaa kokonaan.<br />
<br />
<br />
==Uvenavanto==<br />
<br />
Jää on kevyempää kuin vesi. Siksi jääkansi kelluu veden päällä. Kansi uppoaa, kun sille kertyy paljon lunta kuormaksi. Lumimäärän kerryttyä riittävän suureksi jään alta alkaa tihkua vettä jäälle jostakin jääkannen halkeamasta. Tihkuminen muuttuu vähitellen selväksi virtaukseksi. Virtauskohta, uveavanto, on yleensä senttimetrien ja enimmillään desimetrien suuruusluokkaa. Uveavannosta nouseva vesi sulattaa lumeen usein sohjoisen laikun. Lumen alla sohjokerroksessa vesi leviää laajalle alueelle, yleensä seuraavan uveavannon vaikutuspiirin asti. <br />
Sana uve kuuluu samaan joukkoon kuin mm upea, uhka ja uhku. Uveavannon synonyymi on uhkuavanto. Molemmat tarkoittavat lumikuorman painamaan jäähän syntynyttä avantoa. Mutta uveavanto, joka on uhkuavantoa yleisempi sana, tarkoittaa usein myös mitä tahansa luonnon tekemää avantoa. <br />
<br />
<br />
==Oikeat varusteet mukaan==<br />
Jäälle ei pitäisi koskaan lähteä yksin, vaan kaveri on aina hyvä olla mukana.<br />
Kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit ovat jokaisen jäällä liikkujan minimivarustus. Ilman terävää apuvälinettä itsensä vetäminen takaisin jäälle on äärimmäisen vaikeaa.<br />
<br />
Reppu on hyvä olla selässä, sellainen reppu, missä on lantiovyö. Reppuun pakataan kuivasti vaihtovaatekerta eli laitetaan kaksi muovipussia päällekkäin ja vedetään ne tiukasti kiinni. Näin pakattu reppu on kuin pelastusliivi selässä: se kannattelee veden pinnalla ja näin päästään naskaleiden avulla helpommin ylös. <br />
<br />
<br />
==Jos jää pettää==<br />
Kun jäästä tipahtaa läpi ja se tapahtuu yllättäen, niin kuin se aina tapahtuu, niin kyllä siinä hätääntyy. Siinä täytyy vain yrittää rauhoittua, muistaa kääntyä siihen suuntaan, mistä tuli, ja sitten lähteä toimimaan.<br />
<br />
<br />
*Pysy rauhallisena<br />
*Huuda heti apua.<br />
*Käänny siihen suuntaan, josta olit tulossa.<br />
*Jos kuljit hiihtäen, irrota sukset, ellet muuten pääse ylös.<br />
*Riko jäätä edelläsi niin pitkälle kuin se särkyy.<br />
*Kohota uintipotkuilla itsesi vaaka-asentoon ja ponnista jään päälle.<br />
*Kieri, ryömi ja konttaa kunnes olet varmasti kestävällä jäällä.<br />
*Hakeudu nopeasti lämpimään.<br />
<br />
<br />
'''Jos et pääse ylös avannosta'''<br />
<br />
*Pidä kiinni jään reunasta.<br />
*Pysy mahdollisimman liikkumattomana paikallasi.<br />
*Huuda apua tai puhalla pilliin.<br />
*Pidä yllä elämänhaluasi.<br />
*Taistelumieliala lisää selviytymismahdollisuuksiasi.<br />
<br />
<br />
'''Jos joku toinen tarvitsee apuasi'''<br />
<br />
*Soita 112 matkalla uhrin luokse: totea aluksi hädän laatu (esim. "Joku putosi jäihin, ihminen vedessä!") ja pyydä hätäkeskusta heti sen jälkeen hätäpaikantamaan puhelimesi, jos et osaa kertoa tarkkaa sijaintiasi välittömästi.<br />
*Toimi ripeästi, mutta siten että et joudu itse uhriksi.<br />
*Etsi mukaasi sopiva kättäpidempi apuväline.<br />
*Sellaiseksi sopii köysi, riuku, oksa, airo tai oma takki.<br />
*Lähesty pelastettavaa vahvan jään suunnasta.<br />
*Konttaa ja ryömi viimeiset metrit.<br />
*Auttaessasi levitä painon tasaamiseksi jalkasi.<br />
*Jos auttajia on useampia, voitte muodostaa pelastusketjun.<br />
*Liikutelkaa kylmettynyttä erittäin varovaisesti.<br />
*Nopea lämmittäminen voi aiheuttaa vaarallisen jälkijäähtymisen.<br />
*Suojatkaa vedestä autettua lisäjäähtymiseltä.<br />
*Toimittakaa terveyskeskukseen.<br />
<br />
<br />
'''Jos uhri on tajuton'''<br />
<br />
*Soita 112.<br />
*Varmistakaa hapensaanti.<br />
*Kääntäkää uhri varovasti kylkiasentoon.<br />
*Suojatkaa lisäjäähtymiseltä.<br />
*Välttäkää uhrin ylimääräistä liikuttelua, sillä tällöin raajoista sydämeen nopeasti kulkeutuva kylmä veri voi johtaa sydänpysähdykseen.<br />
*Toimittakaa nopeasti sairaalaan tai odottakaa avun saapumista. Uhri kannattaa kuljettaa varovasti rantaan, jonne ambulanssi pääsee.<br />
<br />
Syvästi alilämpöisen painantaelvytys voi aiheuttaa hengenvaarallisen sydämen kammiovärinän, kun raajoista sydämeen kulkeutuva kylmä veri saa sydämen rytmin häiriintymään. '''Mikäli uhri ei hengitä tai uhrin hengitys on vaikeasti havaittavaa, hyvin poikkeavaa tai heikkoa (=jos uhrin ei voida todeta hengittävän varmasti 10 sek tutkimisen aikana), aloita aina puhallus- ja paineluelvytys'''. 112 on soitettava ennen elvytyksen aloittamista, jos niin ei ole jo tehty. Voit esimerkiksi soittaa 112, laittaa puhelimen kaiuttimen päälle ja ilmoittaa hätäsi päivystäjälle paineluelvytyksen aikana.<br />
<br />
<br />
'''Jos uhri vaikuttaa elottomalta'''<br />
<br />
*Varmista, että olet uhrin kanssa turvallisessa paikassa.<br />
*Tutki uhrin hengitystä korkeintaan 10 sekunnin ajan.<br />
**''Jos uhri hengittää varmasti:'' Käännä uhri kylkiasentoon ja noudata ylläolevan ''Jos uhri on tajuton'' -otsakkeen alla olevia ohjeita.<br />
**''Jos et voi varmistua uhrin omasta hengittämisestä'': Soita ensin 112 (laita puhelimen kaiutin päälle heti kun se on mahdollista, laske puhelin kuivalle alustalle ja painele puhuessasi päivystäjän kanssa). Hätäpuhelun jälkeen aloita puhallus- ja painantaelvytys. Jatka elvytystä, kunnes paikalle saapuva ammattihenkilöstö antaa luvan lopettaa tai et enää jaksa. Jos paikalla on useita henkilöitä, vaihdelkaa elvytysvuoroja muutaman minuutin välein, sillä elvytys on fyysisesti sekä henkisesti äärimmäisen raskasta (vaihtakaa vuoroja esim. puhalluselvytyksen aikana, jolloin painalluksiin ei tule tarpeetonta viivettä).<br />
*Hakeudu tilanteen jälkeen läheisten seuraan tai pyydä välitöntä kriisiapua terveyskeskuksesta tai sairaalasta.<br />
<br />
<br />
==Lähteet==<br />
<br />
http://yle.fi/akuutti/arkisto2005/290305_c.htm<br />
<br />
http://www.jyrkihari.fi/jutut/setuve.htm</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=J%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4_liikkumisen_vaarat&diff=15364
Jäällä liikkumisen vaarat
2011-03-06T22:43:36Z
<p>Eza1992: pari tarkennusta ja lisäystä (elvytysohje, kehotus soittamaan 112 hädässä)</p>
<hr />
<div>Tässä olisi hyöydyllistä tietoa '''kaikille''' jäällä liikuville, niin konkareille kuin aloittelioillekin.<br />
Eli kuinka kuljet jäällä turvallisesti ja toimit jos putoat jäihin tai joku toinen tarvitsee apuasi.<br />
<br />
Turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein. Hyvästä uimataidosta on apua myös jäällä liikkujalle, jos jää pettää tai joutuu auttajaksi.<br />
<br />
Kevätjään kantavuutta on vaikea arvioida. Keväällä jää voi pettää kulkijan alla jopa 30 senttimetrin vahvuisena. Vielä aamulla kulkijan kestänyt jää voi jo puolen päivän aikaan olla hengenvaarallisen heikkoa.<br />
<br />
'''[[naskali|Naskalit]] kaulaan'''<br />
<br />
[[Tiedosto:800px-Ice fishing on Lake Saimaa.jpg|right|300px|thumb|Jäällä liikuminen on mukavaa jos vaaranpaikaa ei ole.]]<br />
<br />
<br />
==Vaaranpaikat==<br />
<br />
Kannattaa ensin miettiä, pystyykö jäälle menemään, onko se jää tarpeeksi vahvaa. Sitten kannattaa miettiä oikeita varusteita.Jää[[naskali]]t pitää olla kaulalla mukana, koska repusta tai povitaskusta niitä ei hädän hetkellä ehdi hakea. Toinen asia on miettiä vaaranpaikat jäällä, kuten esimerkiksi veden virtauksen vuoksi vaarallisia paikkoja ovat [[joki|joet]], [[järvi|järvien]] kapeikot, karikot, niemenkärjet,uvenavannot, jokien ja [[puro]]jen suistot sekä äkkijyrkästi veteen putoavien rantapenkereiden vierustat. Teollisuuslaitosten ja asutuskeskusten viemäreiden laskualueilla jää on heikkoa lämpimän päästöveden ja virtauksen takia.<br />
Sillat, laiturit ja jäissä makaavat alukset sitovat lämpöä ja synnyttävät virtauksia, jotka heikentävät jään niiden alla ja lähituntumassa. Vesistöjen syvänteiden kohdalla jää voi olla ympäröivää jäätä heikompaa, koska niissä oleva suurempi vesimäärä jäähtyy hitaammin. Kaislat tekevät jäästä hauraan. Laivaväylät ja kalastajien avannot ovat vaaranpaikkoja. Halkeaman kohdalla jään kantavuus heikkenee. Niiden ja muiden rikkoutumien kohdalle kinostuvan lumen alla jää ohenee ja voi joskus jopa sulaa kokonaan.<br />
<br />
<br />
==Uvenavanto==<br />
<br />
Jää on kevyempää kuin vesi. Siksi jääkansi kelluu veden päällä. Kansi uppoaa, kun sille kertyy paljon lunta kuormaksi. Lumimäärän kerryttyä riittävän suureksi jään alta alkaa tihkua vettä jäälle jostakin jääkannen halkeamasta. Tihkuminen muuttuu vähitellen selväksi virtaukseksi. Virtauskohta, uveavanto, on yleensä senttimetrien ja enimmillään desimetrien suuruusluokkaa. Uveavannosta nouseva vesi sulattaa lumeen usein sohjoisen laikun. Lumen alla sohjokerroksessa vesi leviää laajalle alueelle, yleensä seuraavan uveavannon vaikutuspiirin asti. <br />
Sana uve kuuluu samaan joukkoon kuin mm upea, uhka ja uhku. Uveavannon synonyymi on uhkuavanto. Molemmat tarkoittavat lumikuorman painamaan jäähän syntynyttä avantoa. Mutta uveavanto, joka on uhkuavantoa yleisempi sana, tarkoittaa usein myös mitä tahansa luonnon tekemää avantoa. <br />
<br />
<br />
==Oikeat varusteet mukaan==<br />
Jäälle ei pitäisi koskaan lähteä yksin, vaan kaveri on aina hyvä olla mukana.<br />
Kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit ovat jokaisen jäällä liikkujan minimivarustus. Ilman terävää apuvälinettä itsensä vetäminen takaisin jäälle on äärimmäisen vaikeaa.<br />
<br />
Reppu on hyvä olla selässä, sellainen reppu, missä on lantiovyö. Reppuun pakataan kuivasti vaihtovaatekerta eli laitetaan kaksi muovipussia päällekkäin ja vedetään ne tiukasti kiinni. Näin pakattu reppu on kuin pelastusliivi selässä: se kannattelee veden pinnalla ja näin päästään naskaleiden avulla helpommin ylös. <br />
<br />
<br />
==Jos jää pettää==<br />
Kun jäästä tipahtaa läpi ja se tapahtuu yllättäen, niin kuin se aina tapahtuu, niin kyllä siinä hätääntyy. Siinä täytyy vain yrittää rauhoittua, muistaa kääntyä siihen suuntaan, mistä tuli, ja sitten lähteä toimimaan.<br />
<br />
<br />
*Pysy rauhallisena<br />
*Huuda heti apua.<br />
*Käänny siihen suuntaan, josta olit tulossa.<br />
*Jos kuljit hiihtäen, irrota sukset, ellet muuten pääse ylös.<br />
*Riko jäätä edelläsi niin pitkälle kuin se särkyy.<br />
*Kohota uintipotkuilla itsesi vaaka-asentoon ja ponnista jään päälle.<br />
*Kieri, ryömi ja konttaa kunnes olet varmasti kestävällä jäällä.<br />
*Hakeudu nopeasti lämpimään.<br />
<br />
<br />
'''Jos et pääse ylös avannosta'''<br />
<br />
*Pidä kiinni jään reunasta.<br />
*Pysy mahdollisimman liikkumattomana paikallasi.<br />
*Huuda apua tai puhalla pilliin.<br />
*Pidä yllä elämänhaluasi.<br />
*Taistelumieliala lisää selviytymismahdollisuuksiasi.<br />
<br />
<br />
'''Jos joku toinen tarvitsee apuasi'''<br />
<br />
*Soita 112 matkalla uhrin luokse: totea aluksi hädän laatu (esim. "Joku putosi jäihin, ihminen vedessä!") ja pyydä hätäkeskusta heti sen jälkeen hätäpaikantamaan puhelimesi, jos et osaa kertoa tarkkaa sijaintiasi välittömästi.<br />
*Toimi ripeästi, mutta siten että et joudu itse uhriksi.<br />
*Etsi mukaasi sopiva kättäpidempi apuväline.<br />
*Sellaiseksi sopii köysi, riuku, oksa, airo tai oma takki.<br />
*Lähesty pelastettavaa vahvan jään suunnasta.<br />
*Konttaa ja ryömi viimeiset metrit.<br />
*Auttaessasi levitä painon tasaamiseksi jalkasi.<br />
*Jos auttajia on useampia, voitte muodostaa pelastusketjun.<br />
*Liikutelkaa kylmettynyttä erittäin varovaisesti.<br />
*Nopea lämmittäminen voi aiheuttaa vaarallisen jälkijäähtymisen.<br />
*Suojatkaa vedestä autettua lisäjäähtymiseltä.<br />
*Toimittakaa terveyskeskukseen.<br />
<br />
<br />
'''Jos uhri on tajuton'''<br />
<br />
*Soita 112.<br />
*Varmistakaa hapensaanti.<br />
*Kääntäkää uhri varovasti kylkiasentoon.<br />
*Suojatkaa lisäjäähtymiseltä.<br />
*Välttäkää uhrin ylimääräistä liikuttelua, sillä tällöin raajoista sydämeen nopeasti kulkeutuva kylmä veri voi johtaa sydänpysähdykseen.<br />
*Toimittakaa nopeasti sairaalaan tai odottakaa avun saapumista. Uhri kannattaa kuljettaa varovasti rantaan, jonne ambulanssi pääsee.<br />
<br />
Syvästi alilämpöisen painantaelvytys voi aiheuttaa hengenvaarallisen sydämen kammiovärinän, kun raajoista sydämeen kulkeutuva kylmä veri saa sydämen rytmin häiriintymään. '''Mikäli uhri ei hengitä tai uhrin hengitys on vaikeasti havaittavaa, hyvin poikkeavaa tai heikkoa (=jos uhrin ei voida todeta hengittävän varmasti 10 sek tutkimisen aikana), aloita aina puhallus- ja paineluelvytys'''. 112 on soitettava ennen elvytyksen aloittamista, jos niin ei ole jo tehty. Voit esimerkiksi soittaa 112, laittaa puhelimen kaiuttimen päälle ja ilmoittaa hätäsi päivystäjälle paineluelvytyksen aikana.<br />
<br />
<br />
'''Jos uhri vaikuttaa elottomalta'''<br />
<br />
*Varmista, että olet uhrin kanssa turvallisessa paikassa.<br />
*Tutki uhrin hengitystä korkeintaan 10 sekunnin ajan.<br />
**''Jos uhri hengittää varmasti:'' Käännä uhri kylkiasentoon ja noudata ylläolevan ''Jos uhri on tajuton'' -otsakkeen alla olevia ohjeita.<br />
**''Jos et voi varmistua uhrin omasta hengittämisestä'': Soita ensin 112 (laita puhelimen kaiutin päälle heti kun se on mahdollista, laske puhelin kuivalle alustalle ja painele puhuessasi päivystäjän kanssa). Hätäpuhelun jälkeen aloita puhallus- ja painantaelvytys. Jatka elvytystä, kunnes paikalle saapuva ammattihenkilöstö antaa luvan lopettaa tai et enää jaksa. Jos paikalla on useita henkilöitä, vaihdelkaa elvytysvuoroja muutaman minuutin välein, sillä elvytys on fyysisesti sekä henkisesti äärimmäisen raskasta (vaihtakaa vuoroja esim. puhalluselvytyksen aikana, jolloin painalluksiin ei tule tarpeetonta viivettä).<br />
*Hakeudu tilanteen jälkeen läheisten seuraan tai pyydä välitöntä kriisiapua terveyskeskuksesta tai sairaalasta.<br />
<br />
<br />
==Lähteet==<br />
<br />
http://yle.fi/akuutti/arkisto2005/290305_c.htm<br />
<br />
http://www.jyrkihari.fi/jutut/setuve.htm</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Puronieri%C3%A4_pp2&diff=15192
Puronieriä pp2
2011-02-26T21:42:40Z
<p>Eza1992: linkityksen korjaus</p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Puronieriä454.jpg|thumb|250px|Puronieriä 454 grammaa]]<br />
<br />
[[Tiedosto:Puronieriä 247g.png|thumb|250px|247-grammainen puronieriä Korpipurolta]]<br />
<br />
'''Puronieriää''' saadaan [[niemisjärvet | Niemisjärviltä]] ja [[Korpipuro (pp2)|Korpipurolta]]. Ne ottavat satunnaisesti [[kirjolohi pp2|kirjolohen]] sekä [[taimen pp2|taimenen]] pilkinnän ohessa. Puronieriä on Korpipuron valtalaji. Puronieriällä ei ola alamittaa.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Hyviä pilkkejä puronieriälle ovat ainakin [[raitalusikka]], [[rautulätkä]] sekä [[vihertävä mikrotasapaino]]. <br />
<br />
Puronieriää tulee hyvin Niemisjärvien keskimmäisestä järvestä. Myös rautulätkää kannattaa kokeilla. Puronieriöitten koko jää yleensä 350-450gramman välimaastoon.<br />
<br />
[[Luokka:propilkki 2:n kalalajit]]<br />
<br />
<br />
{{Propilkki 2:n kalalajit}}<br />
{{Tynkä/Propilkki 2}}</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Puronieri%C3%A4_pp2&diff=15191
Puronieriä pp2
2011-02-26T21:40:04Z
<p>Eza1992: +kuva</p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Puronieriä454.jpg|thumb|250px|Puronieriä 454 grammaa]]<br />
<br />
[[Tiedosto:Puronieriä 247g.png|thumb|250px|247-grammainen puronieriä Korpipurolta]]<br />
<br />
'''Puronieriää''' saadaan [[niemisjärvet | Niemisjärviltä]] ja [[Korpipuro]]lta. Ne ottavat satunnaisesti [[kirjolohi pp2|kirjolohen]] sekä [[taimen pp2|taimenen]] pilkinnän ohessa. Puronieriällä ei ola alamittaa.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Hyviä pilkkejä puronieriälle ovat ainakin [[raitalusikka]], [[rautulätkä]] sekä [[vihertävä mikrotasapaino]]. <br />
<br />
Puronieriää tulee hyvin Niemisjärvien keskimmäisestä järvestä. Myös rautulätkää kannattaa kokeilla. Puronieriöitten koko jää yleensä 350-450gramman välimaastoon.<br />
<br />
[[Luokka:propilkki 2:n kalalajit]]<br />
<br />
<br />
{{Propilkki 2:n kalalajit}}<br />
{{Tynkä/Propilkki 2}}</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:Puronieri%C3%A4_247g.png&diff=15189
Tiedosto:Puronieriä 247g.png
2011-02-26T21:38:38Z
<p>Eza1992: 247-grammainen puronieriä Korpipurolta.</p>
<hr />
<div>247-grammainen puronieriä Korpipurolta.</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kirjolohi_pp2&diff=15184
Kirjolohi pp2
2011-02-26T21:21:50Z
<p>Eza1992: +kuva</p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Kirjolohi3229.jpg|thumb|250px|Kirjolohi 3229 grammaa]]<br />
<br />
[[Tiedosto:Kirre 1847g.png|thumb|250px|1847-grammainen kirjolohi Kolmisopesta]]<br />
<br />
'''Kirjolohia''' tavataan muutamista vesistöistä. Niitä voi löytää ainakin seuraavista vesistöistä: [[Hossalaislammet]], [[Iso-Ruuhijärvi]], [[Niemisjärvet]], [[Surrinlampi]], [[Linlonlahti]], [[Saarijärvi]] sekä [[Taivallampi]]. Kirjolohet ovat yleensä suhteellisen isoja. Niiden koko vaihtelee vesistöttäin. Taivallammesta saatujen kirjojen koko jää yleensä alle kilon. Hossalaislammilta on mahdollista saada yli kolmen kilon yksilöitä. Suurin pelistä saatu kirjolohi on yli 3500-grammainen. <br />
<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Kirjolohet tuovat nopeasti kalapussiin painoa. Niitä kannattaa yrittää lusikoilla, sekä tasapainopilkeillä. Myös morrilla niitä on saatu. Räsänen on erittäin luotettava pilkki kirjolohelle. [[Niemisjärvet|Niemisjärviltä]], [[Iso-Ruuhijärvi|Isolta Ruuhijärveltä]] ja [[Hossalaislammet|Hossalaislammilta]] kirjolohta saa hyvin syvänteiden reunamilta ja syvänteistä. Hossalaislammilla kannattaa kokeilla oikeanpuoleisen lammen alimman laiturin edustalta.<br />
<br />
[[Luokka:Propilkki 2:n kalalajit]]<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
{{Propilkki 2:n kalalajit}}</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:Kirre_1847g.png&diff=15183
Tiedosto:Kirre 1847g.png
2011-02-26T21:20:32Z
<p>Eza1992: Kirjolohi 1847 g Kolmisopesta.</p>
<hr />
<div>Kirjolohi 1847 g Kolmisopesta.</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=S%C3%A4yne_pp2&diff=15182
Säyne pp2
2011-02-26T21:14:47Z
<p>Eza1992: +kuva</p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Säyne1480.jpg|thumb|250px|Säyne 1480 grammaa Linlonlahdelta]]<br />
<br />
[[Tiedosto:Säyne_1193g.png|thumb|200px|1193-grammainen säyne Lahnalammilta]]<br />
<br />
Pelissä esiintyvät '''säyneet''' eli '''säynävät''' ovat yleensä suhteellisen hyvänkokoisia. Säyneellä ei ole alamittaa.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Säynettä saadaan mm. [[Haapolahti|Haapolahdesta]], [[Lehmilampi|Lehmilammesta]], [[Linlonlahti|Linlonlahdesta]] sekä [[Savilahti|Savilahdesta]]. Myös siikakoskella on hyvä säynekanta. Ne tuovat reppuun hyvin painoa juurikin niiden hyvän koon takia. Yleensä niitä pyydetään pystypilkeillä, mutta pienillä tasapainopilkeilläkin säyneitä on saatu.<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Propilkki 2:n kalalajit]]<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
{{Propilkki 2:n kalalajit}}</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:S%C3%A4yne_1193g.png&diff=15181
Tiedosto:Säyne 1193g.png
2011-02-26T21:12:53Z
<p>Eza1992: Säyne 1193 g</p>
<hr />
<div>Säyne 1193 g</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Salakka_pp2&diff=15177
Salakka pp2
2011-02-26T20:40:05Z
<p>Eza1992: vaihdoin kuvan tuoreempaan</p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Salakka32.png|thumb|250px|32-grammainen salakka]]<br />
<br />
'''Salakka''' on melko harvinainen kalalaji, kuten oikeassakin pilkinnässä, sitä saadaan erittäin harvoin. <br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Salakan saaminen koukkuun on hyvin sattumanvaraista. Ne ovat myös yleensä pienikokoisia, joten voitto ei salakoilla yleensä ole tavallisissa kilpailuissa mahdollista. Joissain tilanteissa sitäkin tavoitellaan, kuten "[[taktiikoita erikoiskisatyypeille#Kisatyyppi "Eniten lajeja"|eniten lajeja]]"-kisatyypissä, jolloin tavanomaiset lajit on jo saatu. Salakkaa saa pystypilkeillä, sekä morreilla, eli niillä, joilla pieniä kaloja yleensä pelissä pilkitään.<br />
<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Propilkki 2:n kalalajit]]<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
{{Propilkki 2:n kalalajit}}<br />
{{Tynkä/Propilkki 2}}</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:Salakka32.png&diff=15168
Tiedosto:Salakka32.png
2011-02-26T20:12:55Z
<p>Eza1992: Version 0.85 salakka (32 g)</p>
<hr />
<div>Version 0.85 salakka (32 g)</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Paistettu_kala&diff=15139
Paistettu kala
2011-02-25T00:26:08Z
<p>Eza1992: siirsi sivun Paistettu kala uudelle nimelle Paistettu kala (fileet / isot kalat):&#32;tarkennus</p>
<hr />
<div>#OHJAUS [[Paistettu kala (fileet / isot kalat)]]</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kalan_paistaminen&diff=15138
Kalan paistaminen
2011-02-25T00:26:08Z
<p>Eza1992: siirsi sivun Paistettu kala uudelle nimelle Paistettu kala (fileet / isot kalat):&#32;tarkennus</p>
<hr />
<div>Kalan paistamisella tarkoitetaan yleensä ruodittujen, nahattomien ja leivitettyjen fileeviipaleiden paistamista paistinpannulla tai vastaavalla. Lähes kaikkia kalalajeja voidaan paistaa pannulla. Rasvaiset (kuten [[lohikalat]]) ja vähärasvaiset kalat (esim. [[kuha]], [[ahven]] ja [[hauki]]) valmistetaan usein keskenään hieman eri tavalla, mutta se ei ole välttämätöntä. Pannulla paistaminen soveltuu valmistustapana erityisen hyvin lohikaloille, kuhalle ja ahvenelle. Jos elät siinä uskossa, että savukalan voittanutta ei ole, et ole selvästikään maistanut pannulla paistettua kalaa!<br />
<br />
<br />
<br />
=== Esivalmistelut ===<br />
.<br />
<br />
1. '''Valmistele kala leivitystä varten'''. Suolista kala, fileoi se ja ruodi fileet. Jaa file osiin leikkaamalla se n. 1,5 - 2 cm paksuiksi viipaleiksi. Nostele viipaleet sopivankokoisen astiaan.<br />
<br />
2. '''Mausta viipaleet'''. Mausta viipaleet oman makusi mukaan: suola, mustapippuri, sitruunapippuri ja valkopippuri ovat perinteisesti käytettyjä mausteita. Hienojakoista suolaa kuluu n. 1 teelusikallinen fileekiloa kohti. Mustapippuria voi lisätä 3/4 teelusikallista, sitruunapippuria hieman vähemmän. Valkopippurin käytössä kannattaa olla varovainen (ripaus riittää), sillä sen voimakas maku peittää helposti kalan oman maun alleen. Myös sitruunamehua voi lisätä tilkkasen, mutta sitä voi lisätä myös paiston aikana. Sitruunamehun hapot kypsentävät kalan lihaa ja kiinteyttävät sitä helpottaen näin lihan käsittelyä valmistuksen aikana. Sitruunamehun tilalla voi käyttää myös valkoviiniä, sillä siinäkin on vastaavia happoja. Punaviini ei sovellu yhteen kalan kanssa. Vältä pehmeänmakuisten yrttien lisäämistä tässä vaiheessa, sillä ne menettävät herkästi makunsa valmistuksen aikana. Pyörittele ja hiero mausteet kevyesti viipaleisiin ja nosta astia jääkaappiin maustumaan leivityksen valmistelun ajaksi.<br />
<br />
3. '''Valmistele leivitys.''' Leivitys on lähes aina kolmivaiheinen: ensin maustetut kalaviipaleet pyöritellään vehnäjauhoissa, jonka jälkeen ne käytetään kananmunavellissä. Sitten ne nostetaan kolmanteen, korppujauhoja sisältävään astiaan, joissa kalaviipaleet pyöritellään huolellisesti. Sen jälkeen palat voi nostaa neljänteen astiaan odottamaan satsin valmistumista: on helpompaa leivittää kaikki viipaleet kerralla ja aloittaa palojen paistaminen vasta sen jälkeen, koska näin palat voi laittaa samaan aikaan pannulle.<br />
<br />
==== Leivitystapoja ====<br />
<br />
Leivitysvaiheessa voi antaa luovuutensa kukkia: leivitysmateriaaliksi sopii lähes mikä tahansa viljatuote. Yleensä omat lisäykset sekoitetaan viimeiseen (eli korppujauhoja sisältävään) astiaan. Korppujauhoihin voi sotkea vaikkapa murskattuja sokeroimattomia muroja (erityisesti maissilastut soveltuvat tähän hyvin, jopa sipsejä voi kokeilla!) tai murskattuja hapankorppuja.<br />
<br />
Vehnäjauhot voi paahtaa sellaisenaan paljaalla pannulla kauniin kellertäväksi vähärasvaisia kaloja valmistettaessa. Paahdetut vehnäjauhot antavat vähärasvaiselle kalalle pehmeän, miellyttävän paahdetun maun. Myös pinjansiemeniä voi lisätä korppujauhojen sekaan - siemenet voi myös paahtaa ensin. Vehnäjauhojen ja pinjansiemenien paahtamisesta on hyötyä lähinnä vähärasvaisia kaloja valmistettaessa, sillä rasvaisten kalojen rasva peittää paahteisen maun tehokkaasti.<br />
<br />
Vehnäjauhoihin (eli ensimmäiseen leivitysastiaan) voi myös lisätä hieman korppujauhoja ja korppujauhoihin vastaavasti hieman vehnäjauhoja ( = presidenttileivitys), jolloin kalapalojen pinnan koostumuksesta tulee miellyttävän vaihteleva.<br />
<br />
=== Paistaminen ===<br />
.<br />
<br />
4. '''Laita paistinpannu (mielellään teflonpohjainen) levylle ja lisää pannulle reilu rasvanokare.''' Mitä tahansa ruuanlaittoon soveltuvaa rasvaa voi käyttää (kaikki meijerivoista pehmeärasvaisiin kevyttuotteisiin käy). Laita levy lämpiämään n. 2/3 eli 4/6 lämmölle, levitä sulava rasva tasaisesti pannulle ja nostele kalapalat pannulle. Jos pannusi on huonolaatuinen eli sen pohja on kupera varsinkin lämmitettäessä, asettele palojen paksuimmat kohdat pannun keskelle.<br />
<br />
5. '''Seuraa kalapalojen kypsentymistä ja lisää rasvaa, jos sitä on pannulla hyvin vähän tai ei lainkaan.''' Rasvaa kuluu paiston aikana usein runsaasti, sillä leivitysjauhot imevät tehokkaasti rasvaa. Käännä palat siinä vaiheessa, kun paistopuolelle alkaa ilmestyä rusehtavia eli kevyesti palaneita kohtia. Viipaleet kypsentyvät usein muutamassa minuutissa. Muista lisätä pannulle rasvaa heti palojen kääntämisen jälkeen! Voit myös lisätä tässä vaiheessa sitruunamehua, vaikka suurin osa siitä imeytyykin lähinnä leivitystaikinaan.<br />
<br />
6. '''Tarkista palojen kypsyys halkaisemalla keskipaksuinen viipale keskeltä.''' Kaikessa kalan kypsennyksessä pätee sääntö, että kala pitää ottaa pois kuumasta silloin, kun se on vielä keskeltä hieman raakaa. Kalan liha nimittäin kypsentyy hieman vielä astiassa, ennen kuin se jäähtyy. Jos kala on kypsää jo kuumasta pois otettaessa, se on ylikypsää lautasella. Kalan liha menettää makunsa, sitkistyy ja muuttuu kuivaksi hyvin herkästi liikaa kypsennettäessä, joten '''varo ylikypsentämistä!''' Kalan liha onkin yksi vaativimmista lihatyypeistä kypsentää. '''Huom!''' Jos et voi varmistua kalan tuoreudesta (esim. kaupasta ostettu lohi, etenkin vakuumoitu!), paista liha varmasti kypsäksi, sillä esimerkiksi botuliinimyrkytyksen ja listerioosin riski on todellinen varsinkin vakuumisäilöttyä kalaa valmistettaessa. Hieman liian kypsä kala lautasella on parempi vaihtoehto kuin vakava ruokamyrkytys!<br />
<br />
7. '''Pyyhi pannulta ruskea rasva ja palanut töhnä pois talouspaperimytyllä pannullisten välissä.''' Näin palaneen aineksen pistävä maku ei pääse tarttumaan seuraavan pannullisen viipaleisiin. Uunihanskojen tai vastaavien lämpösuojattujen käsineiden käyttö on suositeltavaa, sillä kuuma ja rasvainen pannu tekee pahaa jälkeä ihon osuessa siihen. Jos poltit kätesi kaikesta huolimatta, anna paistamisen odottaa ja pidä palanutta kohtaa kylmässä vedessä n. 10 minuutin ajan.<br />
<br />
<br />
=== Herkuttelu ===<br />
.<br />
<br />
8. '''Anna kalapalojen jäähtyä hieman''' (tämä on vaikea vaihe!)''', asettele kauniisti tarjolle ja tarjoa esimerkiksi perunamuusin kanssa.'''<br />
<br />
9. '''Nauti!''' Hujauta mehevä kalapala lisukkeen kanssa ääntä kohti, laita silmät kiinni ja sukella Ahdin valtakunnan asukkien makujen taivaalliseen maailmaan!</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kalan_valmistustavat&diff=15137
Kalan valmistustavat
2011-02-25T00:24:49Z
<p>Eza1992: linkitys</p>
<hr />
<div>== Graavaaminen ==<br />
<br />
<br />
Graavaamiseen käytetään nykyään kiinteälihaisia ja rasvaisia kaloja, kuten esimerkiksi lohia ja sen sukulaiskaloja. Liha käsitellään suolalla ja sokerilla ja tämän jälkeen annetaan kalan olla kylmässä. Proteiinit jähmettyvät ja kalan liha kypsyy. Graavatessa kalaa ei nyljetä vaan se fileoidaan. Lihaan hierotaan suolan, sokerin ja pippurin sekoitusta. Fileet laitetaan yhteen ja niiden väliin asetetaan hieman tilliä. Tämän jälkeen suljetaan tiiviisti esim. voipaperiin tai muovipussiin. Sen jälkeen pussi asetetaan jääkaappiin noin kahdeksi vuorokaudeksi jonka aikana kala valmistuu. Graavi tarjoillaan yleensä perunoiden, salaatin sekä pinaattimuhennoksen kanssa.<br />
<br />
<br />
== [[Paistettu kala|Paistaminen pannulla]] ==<br />
<br />
<br />
Pannussa paistamisen tarkoitus on kypsentää kala ja saada kalan pinta kullankeltaiseksi ja rapeaksi. Jauhoja käytetään sen takia että kala pysyisi koossa lautaselle asti. Silakat ja muikut kieritellaan ruisjauhoissa ennen paistoa, koska ne ovat rasvaisia ja voimakkaan makuisia. Hienoaromisemmat kalat kuten lohet ja kampelat vaativat vehnäjauhokäsittelyä. Yksi tapa on vatkata muna ja sekoittaa korppujauhoja siihen. Jonka jälkeen kalaa pyoritellään sekoituksessa. Kalan paistamisessa on tärkeää että rasvaa on riittävästi ja pannu on kuuma. Ruskettämisen jälkeen vähennetään lämpöä.<br />
<br />
<br />
== Uunissa paistaminen ==<br />
<br />
<br />
Kilon painoiset kalat ovat parhaimpia uuni kaloja. Kalat asetetaan pannulle selkäpuoli ylöspäin vatsalihat taivutettuna sisäänpäin. Maustaminen ja suolaaminen voi tapahtua ennen paistamista. Myös paistamisen jälkeen voi maustaa tai suolata oman maun mukaan. Kalan selkään hierotaan jauhoja ja sivellään kanamunaa. Tämän jälkeen kalan selkään ripotellaan korppujauhoja. Kaloja jotka ovat kuivalihaisia kuten hauki voi käsitellä voisulalla. Uunikala kypsytetään miedolla lämpötilalla koon mukaan puolestatunnista tuntiin. Lopuksi kala sivellään sen omalla liemellä. Uunipannu kannattaa vuorata levinpaperilla tai paistokelmulla jotta kalaa on helppo siirtää ilman että se hajoaisi. Liemestä saa hyvän kastikkeen lisäämällä jauhoja ja kermaa.<br />
<br />
<br />
== Keittäminen ==<br />
<br />
<br />
Käyttämällä court-bouillonia keittäessä saa parhaan tuloksen. Liemi kiehautetaan kuumaksi ja sen jälkeen kala upotetaan liemeen. Kiehautuksen jälkeen annetaan kalan muhia poreilevassa liemessä kunnes se on kypsä. Pienen kalan voi kypsyttää jäähtyvässä nesteessä. Kalan on mahduttava keittoastiaan ja liemen pitää peittää kala kokonaan. Court-bouillonista saa hyvän kastikkeen pohjan.<br />
<br />
<br />
== Höyryttäminen ==<br />
<br />
<br />
Kalan höyryttäminen on suomalaisille aika harvinainen tapa. Tämä tapa on ranskalaisten suosima ja useissa talouksissa on oma kalakattila jossa on pohjaritilä. Höyryttäminen on hyvä tapa valmistaa kala koska kalan aromit eivät liukene keitin veteen. Liemeen laitetaan runsaasti yrttimausteita jotka mehustavat kalan. Suomalaisten korvike ritiläpohjaiselle kattilalle on katajan oksat jotka antavat kalalle havumetsän aromin.<br />
<br />
<br />
== Kalaa nuotiolla ==<br />
<br />
<br />
Kalaa voi loimuttaa nuotiolla. Kalat laitetaan keppeihin jotka laitetaan vinosti tulen suuntaan. Loimulautoihin kalat kiinnitetaan puunauloilla. Paistaminen sanomalehdessä on myös hyvä tapa. Maustettu ja puhdistettu kala, jonka sisälle voi lisätä vielä mausteita. Kääritään ensin voipaperiin sen jälkeen sanomalehteen jota lisätään muutama märkä arkki kerrallaan. Kalan voi myös kääriä folio paperiin mutta kalaan ei tule nuotion makua.<br />
<br />
<br />
== Savustaminen ==<br />
<br />
<br />
Rasvaiset kalat kuten säynävä, lohi, kampela ja silakka ovat parhaita savustus kaloja. On kaksi eri tapaa savustaa: kuuma- ja kylmäsavustus. Kuumasavustuksessa kala tavallaan paistetaan savussa. Ja olisi parasta jos kuumasavustettu kala tarjoillaan heti savustuksen jälkeen. Kylmäsavustus on hitaampaa ja se voi kestää muutamia päiviä. Kala menettää suuren osan kosteudestaan ja siksi se on hyvin säilyvä. Kylmäsavustettua kalaa tarjoillaan yleensä leikkeleenä. Savustuksessa on tärkeää että välineet ovat puhtaita ja puu on oikean laatuista. Paras savustuspuu on luultavasti leppä. Pihkaiset puut antavat kitkerän maun. Myös kaupasta saatavia savustuspuruja voi kokeilla. Savun määrä on tärkeämpää kuin kuumuus. Kalat kannattaa peratä mutta ei välttämättä suomustaa. Kuivatut tai huuhdotut kalat voi suolata joko ennen tai jälkeen savustamisen. Kala on kypsä silloin kun evät eivät enää pysy kalassa.<br />
<br />
<br />
== Friteeraaminen ==<br />
<br />
<br />
Friteeraaminen tarkoittaa rasvassa keittämistä. Tämä tapa on tuttu varsinkin matkoilijoille. Rasvassa keittäminen on paras tehdä keittiössä, koska rasva läiskyy ja haju on voimakas. Friteeraaminen onnistuu tavallisessa teräskattilassa. Mutta parhaiten saa friteerattua sähkökäyttöisellä friteerauspannulla joita saa alan erikoisliikkeista ja hyvinvarustetuista tavarataloista. Pienet kalat sopivat kokonaisina friteerattaviksi. Isommat kalat fileoituina ja leikattuina parin kolmen sentinmetrin paloiksi. Kattilaan kaadetaan litra öljy ja odotetaan että öljy alkaa poreilemaan siihen upotetun leivänpalan ympärillä. Kuorrutusta varten tehdään hieman lättytaikinaa paksumpi seos missä ei ole sokeria laisinkaan. Kalat pyöritellään taikinassa ennen kattilaan upottamista. Kalat ovat valmiita kun ne nousevat pintaan ja muuttuvat kullanruskeiksi. Kalat nostetaan kattilasta reikäkauhalla ja laitetaan vuokaan jossa on leivinpaperia. Sen jälkeen vuoka laitetaan uuniin miedolle lämmölle jotta ne pysyisivät lämpöisinä. Öljyn saa käyttää monta kertaa kunhan pohjalle kertynyt sakka kaadetaan pois. Myös vihanneksia voi friteerata ja ranskalaisia perunoita valmistetaan samalla tavalla. Kaloille ja vihanneksille on oltava oma paistoöljy. <br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
* Kalassa.netin arkisto<br />
<br />
[[Luokka:Kalaruoat]]<br />
[[Luokka:artikkelit]]</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kalan_paistaminen&diff=15136
Kalan paistaminen
2011-02-25T00:18:12Z
<p>Eza1992: </p>
<hr />
<div>Kalan paistamisella tarkoitetaan yleensä ruodittujen, nahattomien ja leivitettyjen fileeviipaleiden paistamista paistinpannulla tai vastaavalla. Lähes kaikkia kalalajeja voidaan paistaa pannulla. Rasvaiset (kuten [[lohikalat]]) ja vähärasvaiset kalat (esim. [[kuha]], [[ahven]] ja [[hauki]]) valmistetaan usein keskenään hieman eri tavalla, mutta se ei ole välttämätöntä. Pannulla paistaminen soveltuu valmistustapana erityisen hyvin lohikaloille, kuhalle ja ahvenelle. Jos elät siinä uskossa, että savukalan voittanutta ei ole, et ole selvästikään maistanut pannulla paistettua kalaa!<br />
<br />
<br />
<br />
=== Esivalmistelut ===<br />
.<br />
<br />
1. '''Valmistele kala leivitystä varten'''. Suolista kala, fileoi se ja ruodi fileet. Jaa file osiin leikkaamalla se n. 1,5 - 2 cm paksuiksi viipaleiksi. Nostele viipaleet sopivankokoisen astiaan.<br />
<br />
2. '''Mausta viipaleet'''. Mausta viipaleet oman makusi mukaan: suola, mustapippuri, sitruunapippuri ja valkopippuri ovat perinteisesti käytettyjä mausteita. Hienojakoista suolaa kuluu n. 1 teelusikallinen fileekiloa kohti. Mustapippuria voi lisätä 3/4 teelusikallista, sitruunapippuria hieman vähemmän. Valkopippurin käytössä kannattaa olla varovainen (ripaus riittää), sillä sen voimakas maku peittää helposti kalan oman maun alleen. Myös sitruunamehua voi lisätä tilkkasen, mutta sitä voi lisätä myös paiston aikana. Sitruunamehun hapot kypsentävät kalan lihaa ja kiinteyttävät sitä helpottaen näin lihan käsittelyä valmistuksen aikana. Sitruunamehun tilalla voi käyttää myös valkoviiniä, sillä siinäkin on vastaavia happoja. Punaviini ei sovellu yhteen kalan kanssa. Vältä pehmeänmakuisten yrttien lisäämistä tässä vaiheessa, sillä ne menettävät herkästi makunsa valmistuksen aikana. Pyörittele ja hiero mausteet kevyesti viipaleisiin ja nosta astia jääkaappiin maustumaan leivityksen valmistelun ajaksi.<br />
<br />
3. '''Valmistele leivitys.''' Leivitys on lähes aina kolmivaiheinen: ensin maustetut kalaviipaleet pyöritellään vehnäjauhoissa, jonka jälkeen ne käytetään kananmunavellissä. Sitten ne nostetaan kolmanteen, korppujauhoja sisältävään astiaan, joissa kalaviipaleet pyöritellään huolellisesti. Sen jälkeen palat voi nostaa neljänteen astiaan odottamaan satsin valmistumista: on helpompaa leivittää kaikki viipaleet kerralla ja aloittaa palojen paistaminen vasta sen jälkeen, koska näin palat voi laittaa samaan aikaan pannulle.<br />
<br />
==== Leivitystapoja ====<br />
<br />
Leivitysvaiheessa voi antaa luovuutensa kukkia: leivitysmateriaaliksi sopii lähes mikä tahansa viljatuote. Yleensä omat lisäykset sekoitetaan viimeiseen (eli korppujauhoja sisältävään) astiaan. Korppujauhoihin voi sotkea vaikkapa murskattuja sokeroimattomia muroja (erityisesti maissilastut soveltuvat tähän hyvin, jopa sipsejä voi kokeilla!) tai murskattuja hapankorppuja.<br />
<br />
Vehnäjauhot voi paahtaa sellaisenaan paljaalla pannulla kauniin kellertäväksi vähärasvaisia kaloja valmistettaessa. Paahdetut vehnäjauhot antavat vähärasvaiselle kalalle pehmeän, miellyttävän paahdetun maun. Myös pinjansiemeniä voi lisätä korppujauhojen sekaan - siemenet voi myös paahtaa ensin. Vehnäjauhojen ja pinjansiemenien paahtamisesta on hyötyä lähinnä vähärasvaisia kaloja valmistettaessa, sillä rasvaisten kalojen rasva peittää paahteisen maun tehokkaasti.<br />
<br />
Vehnäjauhoihin (eli ensimmäiseen leivitysastiaan) voi myös lisätä hieman korppujauhoja ja korppujauhoihin vastaavasti hieman vehnäjauhoja ( = presidenttileivitys), jolloin kalapalojen pinnan koostumuksesta tulee miellyttävän vaihteleva.<br />
<br />
=== Paistaminen ===<br />
.<br />
<br />
4. '''Laita paistinpannu (mielellään teflonpohjainen) levylle ja lisää pannulle reilu rasvanokare.''' Mitä tahansa ruuanlaittoon soveltuvaa rasvaa voi käyttää (kaikki meijerivoista pehmeärasvaisiin kevyttuotteisiin käy). Laita levy lämpiämään n. 2/3 eli 4/6 lämmölle, levitä sulava rasva tasaisesti pannulle ja nostele kalapalat pannulle. Jos pannusi on huonolaatuinen eli sen pohja on kupera varsinkin lämmitettäessä, asettele palojen paksuimmat kohdat pannun keskelle.<br />
<br />
5. '''Seuraa kalapalojen kypsentymistä ja lisää rasvaa, jos sitä on pannulla hyvin vähän tai ei lainkaan.''' Rasvaa kuluu paiston aikana usein runsaasti, sillä leivitysjauhot imevät tehokkaasti rasvaa. Käännä palat siinä vaiheessa, kun paistopuolelle alkaa ilmestyä rusehtavia eli kevyesti palaneita kohtia. Viipaleet kypsentyvät usein muutamassa minuutissa. Muista lisätä pannulle rasvaa heti palojen kääntämisen jälkeen! Voit myös lisätä tässä vaiheessa sitruunamehua, vaikka suurin osa siitä imeytyykin lähinnä leivitystaikinaan.<br />
<br />
6. '''Tarkista palojen kypsyys halkaisemalla keskipaksuinen viipale keskeltä.''' Kaikessa kalan kypsennyksessä pätee sääntö, että kala pitää ottaa pois kuumasta silloin, kun se on vielä keskeltä hieman raakaa. Kalan liha nimittäin kypsentyy hieman vielä astiassa, ennen kuin se jäähtyy. Jos kala on kypsää jo kuumasta pois otettaessa, se on ylikypsää lautasella. Kalan liha menettää makunsa, sitkistyy ja muuttuu kuivaksi hyvin herkästi liikaa kypsennettäessä, joten '''varo ylikypsentämistä!''' Kalan liha onkin yksi vaativimmista lihatyypeistä kypsentää. '''Huom!''' Jos et voi varmistua kalan tuoreudesta (esim. kaupasta ostettu lohi, etenkin vakuumoitu!), paista liha varmasti kypsäksi, sillä esimerkiksi botuliinimyrkytyksen ja listerioosin riski on todellinen varsinkin vakuumisäilöttyä kalaa valmistettaessa. Hieman liian kypsä kala lautasella on parempi vaihtoehto kuin vakava ruokamyrkytys!<br />
<br />
7. '''Pyyhi pannulta ruskea rasva ja palanut töhnä pois talouspaperimytyllä pannullisten välissä.''' Näin palaneen aineksen pistävä maku ei pääse tarttumaan seuraavan pannullisen viipaleisiin. Uunihanskojen tai vastaavien lämpösuojattujen käsineiden käyttö on suositeltavaa, sillä kuuma ja rasvainen pannu tekee pahaa jälkeä ihon osuessa siihen. Jos poltit kätesi kaikesta huolimatta, anna paistamisen odottaa ja pidä palanutta kohtaa kylmässä vedessä n. 10 minuutin ajan.<br />
<br />
<br />
=== Herkuttelu ===<br />
.<br />
<br />
8. '''Anna kalapalojen jäähtyä hieman''' (tämä on vaikea vaihe!)''', asettele kauniisti tarjolle ja tarjoa esimerkiksi perunamuusin kanssa.'''<br />
<br />
9. '''Nauti!''' Hujauta mehevä kalapala lisukkeen kanssa ääntä kohti, laita silmät kiinni ja sukella Ahdin valtakunnan asukkien makujen taivaalliseen maailmaan!</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kalan_paistaminen&diff=15135
Kalan paistaminen
2011-02-25T00:17:50Z
<p>Eza1992: </p>
<hr />
<div>Kalan paistamisella tarkoitetaan yleensä ruodittujen, nahattomien ja leivitettyjen fileeviipaleiden paistamista paistinpannulla tai vastaavalla. Lähes kaikkia kalalajeja voidaan paistaa pannulla. Rasvaiset (kuten [[lohikalat]]) ja vähärasvaiset kalat (esim. [[kuha]], [[ahven]] ja [[hauki]]) valmistetaan usein keskenään hieman eri tavalla, mutta se ei ole välttämätöntä. Pannulla paistaminen soveltuu valmistustapana erityisen hyvin lohikaloille, kuhalle ja ahvenelle. Jos elät siinä uskossa, että savukalan voittanutta ei ole, et ole selvästikään maistanut pannulla paistettua kalaa!<br />
<br />
<br />
<br />
=== Esivalmistelut ===<br />
.<br />
<br />
1. '''Valmistele kala leivitystä varten'''. Suolista kala, fileoi se ja ruodi fileet. Jaa file osiin leikkaamalla se n. 1,5 - 2 cm paksuiksi viipaleiksi. Nostele viipaleet sopivankokoisen astiaan.<br />
<br />
2. '''Mausta viipaleet'''. Mausta viipaleet oman makusi mukaan: suola, mustapippuri, sitruunapippuri ja valkopippuri ovat perinteisesti käytettyjä mausteita. Hienojakoista suolaa kuluu n. 1 teelusikallinen fileekiloa kohti. Mustapippuria voi lisätä 3/4 teelusikallista, sitruunapippuria hieman vähemmän. Valkopippurin käytössä kannattaa olla varovainen (ripaus riittää), sillä sen voimakas maku peittää helposti kalan oman maun alleen. Myös sitruunamehua voi lisätä tilkkasen, mutta sitä voi lisätä myös paiston aikana. Sitruunamehun hapot kypsentävät kalan lihaa ja kiinteyttävät sitä helpottaen näin lihan käsittelyä valmistuksen aikana. Sitruunamehun tilalla voi käyttää myös valkoviiniä, sillä siinäkin on vastaavia happoja. Punaviini ei sovellu yhteen kalan kanssa. Vältä pehmeänmakuisten yrttien lisäämistä tässä vaiheessa, sillä ne menettevät herkästi makunsa valmistuksen aikana. Pyörittele ja hiero mausteet kevyesti viipaleisiin ja nosta astia jääkaappiin maustumaan leivityksen valmistelun ajaksi.<br />
<br />
3. '''Valmistele leivitys.''' Leivitys on lähes aina kolmivaiheinen: ensin maustetut kalaviipaleet pyöritellään vehnäjauhoissa, jonka jälkeen ne käytetään kananmunavellissä. Sitten ne nostetaan kolmanteen, korppujauhoja sisältävään astiaan, joissa kalaviipaleet pyöritellään huolellisesti. Sen jälkeen palat voi nostaa neljänteen astiaan odottamaan satsin valmistumista: on helpompaa leivittää kaikki viipaleet kerralla ja aloittaa palojen paistaminen vasta sen jälkeen, koska näin palat voi laittaa samaan aikaan pannulle.<br />
<br />
==== Leivitystapoja ====<br />
<br />
Leivitysvaiheessa voi antaa luovuutensa kukkia: leivitysmateriaaliksi sopii lähes mikä tahansa viljatuote. Yleensä omat lisäykset sekoitetaan viimeiseen (eli korppujauhoja sisältävään) astiaan. Korppujauhoihin voi sotkea vaikkapa murskattuja sokeroimattomia muroja (erityisesti maissilastut soveltuvat tähän hyvin, jopa sipsejä voi kokeilla!) tai murskattuja hapankorppuja.<br />
<br />
Vehnäjauhot voi paahtaa sellaisenaan paljaalla pannulla kauniin kellertäväksi vähärasvaisia kaloja valmistettaessa. Paahdetut vehnäjauhot antavat vähärasvaiselle kalalle pehmeän, miellyttävän paahdetun maun. Myös pinjansiemeniä voi lisätä korppujauhojen sekaan - siemenet voi myös paahtaa ensin. Vehnäjauhojen ja pinjansiemenien paahtamisesta on hyötyä lähinnä vähärasvaisia kaloja valmistettaessa, sillä rasvaisten kalojen rasva peittää paahteisen maun tehokkaasti.<br />
<br />
Vehnäjauhoihin (eli ensimmäiseen leivitysastiaan) voi myös lisätä hieman korppujauhoja ja korppujauhoihin vastaavasti hieman vehnäjauhoja ( = presidenttileivitys), jolloin kalapalojen pinnan koostumuksesta tulee miellyttävän vaihteleva.<br />
<br />
=== Paistaminen ===<br />
.<br />
<br />
4. '''Laita paistinpannu (mielellään teflonpohjainen) levylle ja lisää pannulle reilu rasvanokare.''' Mitä tahansa ruuanlaittoon soveltuvaa rasvaa voi käyttää (kaikki meijerivoista pehmeärasvaisiin kevyttuotteisiin käy). Laita levy lämpiämään n. 2/3 eli 4/6 lämmölle, levitä sulava rasva tasaisesti pannulle ja nostele kalapalat pannulle. Jos pannusi on huonolaatuinen eli sen pohja on kupera varsinkin lämmitettäessä, asettele palojen paksuimmat kohdat pannun keskelle.<br />
<br />
5. '''Seuraa kalapalojen kypsentymistä ja lisää rasvaa, jos sitä on pannulla hyvin vähän tai ei lainkaan.''' Rasvaa kuluu paiston aikana usein runsaasti, sillä leivitysjauhot imevät tehokkaasti rasvaa. Käännä palat siinä vaiheessa, kun paistopuolelle alkaa ilmestyä rusehtavia eli kevyesti palaneita kohtia. Viipaleet kypsentyvät usein muutamassa minuutissa. Muista lisätä pannulle rasvaa heti palojen kääntämisen jälkeen! Voit myös lisätä tässä vaiheessa sitruunamehua, vaikka suurin osa siitä imeytyykin lähinnä leivitystaikinaan.<br />
<br />
6. '''Tarkista palojen kypsyys halkaisemalla keskipaksuinen viipale keskeltä.''' Kaikessa kalan kypsennyksessä pätee sääntö, että kala pitää ottaa pois kuumasta silloin, kun se on vielä keskeltä hieman raakaa. Kalan liha nimittäin kypsentyy hieman vielä astiassa, ennen kuin se jäähtyy. Jos kala on kypsää jo kuumasta pois otettaessa, se on ylikypsää lautasella. Kalan liha menettää makunsa, sitkistyy ja muuttuu kuivaksi hyvin herkästi liikaa kypsennettäessä, joten '''varo ylikypsentämistä!''' Kalan liha onkin yksi vaativimmista lihatyypeistä kypsentää. '''Huom!''' Jos et voi varmistua kalan tuoreudesta (esim. kaupasta ostettu lohi, etenkin vakuumoitu!), paista liha varmasti kypsäksi, sillä esimerkiksi botuliinimyrkytyksen ja listerioosin riski on todellinen varsinkin vakuumisäilöttyä kalaa valmistettaessa. Hieman liian kypsä kala lautasella on parempi vaihtoehto kuin vakava ruokamyrkytys!<br />
<br />
7. '''Pyyhi pannulta ruskea rasva ja palanut töhnä pois talouspaperimytyllä pannullisten välissä.''' Näin palaneen aineksen pistävä maku ei pääse tarttumaan seuraavan pannullisen viipaleisiin. Uunihanskojen tai vastaavien lämpösuojattujen käsineiden käyttö on suositeltavaa, sillä kuuma ja rasvainen pannu tekee pahaa jälkeä ihon osuessa siihen. Jos poltit kätesi kaikesta huolimatta, anna paistamisen odottaa ja pidä palanutta kohtaa kylmässä vedessä n. 10 minuutin ajan.<br />
<br />
<br />
=== Herkuttelu ===<br />
.<br />
<br />
8. '''Anna kalapalojen jäähtyä hieman''' (tämä on vaikea vaihe!)''', asettele kauniisti tarjolle ja tarjoa esimerkiksi perunamuusin kanssa.'''<br />
<br />
9. '''Nauti!''' Hujauta mehevä kalapala lisukkeen kanssa ääntä kohti, laita silmät kiinni ja sukella Ahdin valtakunnan asukkien makujen taivaalliseen maailmaan!</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kalan_paistaminen&diff=15134
Kalan paistaminen
2011-02-25T00:13:28Z
<p>Eza1992: </p>
<hr />
<div>Kalan paistamisella tarkoitetaan yleensä ruodittujen, nahattomien ja leivitettyjen fileeviipaleiden paistamista paistinpannulla tai vastaavalla. Lähes kaikkia kalalajeja voidaan paistaa pannulla. Rasvaiset (kuten [[lohikalat]]) ja vähärasvaiset kalat (esim. [[kuha]], [[ahven]] ja [[hauki]]) valmistetaan usein keskenään hieman eri tavalla, mutta se ei ole välttämätöntä. Pannulla paistaminen soveltuu valmistustapana erityisen hyvin lohikaloille, kuhalle ja ahvenelle. Jos elät siinä uskossa, että savukalan voittanutta ei ole, et ole selvästikään maistanut pannulla paistettua kalaa!<br />
<br />
<br />
<br />
=== Esivalmistelut ===<br />
.<br />
<br />
1. '''Valmistele kala leivitystä varten'''. Suolista kala, fileoi se ja ruodi fileet. Jaa file osiin leikkaamalla se n. 1,5 - 2 cm paksuiksi viipaleiksi. Nostele viipaleet sopivankokoisen astiaan.<br />
<br />
2. '''Mausta viipaleet'''. Mausta viipaleet oman makusi mukaan: suola, mustapippuri, sitruunapippuri ja valkopippuri ovat perinteisesti käytettyjä mausteita. Hienojakoista suolaa kuluu n. 1 teelusikallinen fileekiloa kohti. Mustapippuria voi lisätä 3/4 teelusikallista, sitruunapippuria hieman vähemmän. Valkopippurin käytössä kannattaa olla varovainen (ripaus riittää), sillä sen voimakas maku peittää helposti kalan oman maun alleen. Myös sitruunamehua voi lisätä tilkkasen, mutta sitä voi lisätä myös paiston aikana. Sitruunamehun hapot kypsentävät kalan lihaa ja kiinteyttävät sitä helpottaen näin lihan käsittelyä valmistuksen aikana. Vältä pehmeänmakuisten yrttien lisäämistä tässä vaiheessa, sillä ne menettevät herkästi makunsa valmistuksen aikana. Pyörittele ja hiero mausteet kevyesti viipaleisiin ja nosta astia jääkaappiin maustumaan leivityksen valmistelun ajaksi.<br />
<br />
3. '''Valmistele leivitys.''' Leivitys on lähes aina kolmivaiheinen: ensin maustetut kalaviipaleet pyöritellään vehnäjauhoissa, jonka jälkeen ne käytetään kananmunavellissä. Sitten ne nostetaan kolmanteen, korppujauhoja sisältävään astiaan, joissa kalaviipaleet pyöritellään huolellisesti. Sen jälkeen palat voi nostaa neljänteen astiaan odottamaan satsin valmistumista: on helpompaa leivittää kaikki viipaleet kerralla ja aloittaa palojen paistaminen vasta sen jälkeen, koska näin palat voi laittaa samaan aikaan pannulle.<br />
<br />
==== Leivitystapoja ====<br />
<br />
Leivitysvaiheessa voi antaa luovuutensa kukkia: leivitysmateriaaliksi sopii lähes mikä tahansa viljatuote. Yleensä omat lisäykset sekoitetaan viimeiseen (eli korppujauhoja sisältävään) astiaan. Korppujauhoihin voi sotkea vaikkapa murskattuja sokeroimattomia muroja (erityisesti maissilastut soveltuvat tähän hyvin, jopa sipsejä voi kokeilla!) tai murskattuja hapankorppuja.<br />
<br />
Vehnäjauhot voi paahtaa sellaisenaan paljaalla pannulla kauniin kellertäväksi vähärasvaisia kaloja valmistettaessa. Paahdetut vehnäjauhot antavat vähärasvaiselle kalalle pehmeän, miellyttävän paahdetun maun. Myös pinjansiemeniä voi lisätä korppujauhojen sekaan - siemenet voi myös paahtaa ensin. Vehnäjauhojen ja pinjansiemenien paahtamisesta on hyötyä lähinnä vähärasvaisia kaloja valmistettaessa, sillä rasvaisten kalojen rasva peittää paahteisen maun tehokkaasti.<br />
<br />
Vehnäjauhoihin (eli ensimmäiseen leivitysastiaan) voi myös lisätä hieman korppujauhoja ja korppujauhoihin vastaavasti hieman vehnäjauhoja ( = presidenttileivitys), jolloin kalapalojen pinnan koostumuksesta tulee miellyttävän vaihteleva.<br />
<br />
=== Paistaminen ===<br />
.<br />
<br />
4. '''Laita paistinpannu (mielellään teflonpohjainen) levylle ja lisää pannulle reilu rasvanokare.''' Mitä tahansa ruuanlaittoon soveltuvaa rasvaa voi käyttää (kaikki meijerivoista pehmeärasvaisiin kevyttuotteisiin käy). Laita levy lämpiämään n. 2/3 eli 4/6 lämmölle, levitä sulava rasva tasaisesti pannulle ja nostele kalapalat pannulle. Jos pannusi on huonolaatuinen eli sen pohja on kupera varsinkin lämmitettäessä, asettele palojen paksuimmat kohdat pannun keskelle.<br />
<br />
5. '''Seuraa kalapalojen kypsentymistä ja lisää rasvaa, jos sitä on pannulla hyvin vähän tai ei lainkaan.''' Rasvaa kuluu paiston aikana usein runsaasti, sillä leivitysjauhot imevät tehokkaasti rasvaa. Käännä palat siinä vaiheessa, kun paistopuolelle alkaa ilmestyä rusehtavia eli kevyesti palaneita kohtia. Viipaleet kypsentyvät usein muutamassa minuutissa. Muista lisätä pannulle rasvaa heti palojen kääntämisen jälkeen! Voit myös lisätä tässä vaiheessa sitruunamehua, vaikka suurin osa siitä imeytyykin lähinnä leivitystaikinaan.<br />
<br />
6. '''Tarkista palojen kypsyys halkaisemalla keskipaksuinen viipale keskeltä.''' Kaikessa kalan kypsennyksessä pätee sääntö, että kala pitää ottaa pois kuumasta silloin, kun se on vielä keskeltä hieman raakaa. Kalan liha nimittäin kypsentyy hieman vielä astiassa, ennen kuin se jäähtyy. Jos kala on kypsää jo kuumasta pois otettaessa, se on ylikypsää lautasella. Kalan liha menettää makunsa, sitkistyy ja muuttuu kuivaksi hyvin herkästi liikaa kypsennettäessä, joten '''varo ylikypsentämistä!''' Kalan liha onkin yksi vaativimmista lihatyypeistä kypsentää. '''Huom!''' Jos et voi varmistua kalan tuoreudesta (esim. kaupasta ostettu lohi, etenkin vakuumoitu!), paista liha varmasti kypsäksi, sillä esimerkiksi botuliinimyrkytyksen ja listerioosin riski on todellinen varsinkin vakuumisäilöttyä kalaa valmistettaessa. Hieman liian kypsä kala lautasella on parempi vaihtoehto kuin vakava ruokamyrkytys!<br />
<br />
7. '''Pyyhi pannulta ruskea rasva ja palanut töhnä pois talouspaperimytyllä pannullisten välissä.''' Näin palaneen aineksen pistävä maku ei pääse tarttumaan seuraavan pannullisen viipaleisiin. Uunihanskojen tai vastaavien lämpösuojattujen käsineiden käyttö on suositeltavaa, sillä kuuma ja rasvainen pannu tekee pahaa jälkeä ihon osuessa siihen. Jos poltit kätesi kaikesta huolimatta, anna paistamisen odottaa ja pidä palanutta kohtaa kylmässä vedessä n. 10 minuutin ajan.<br />
<br />
<br />
=== Herkuttelu ===<br />
.<br />
<br />
8. '''Anna kalapalojen jäähtyä hieman''' (tämä on vaikea vaihe!)''', asettele kauniisti tarjolle ja tarjoa esimerkiksi perunamuusin kanssa.'''<br />
<br />
9. '''Nauti!''' Hujauta mehevä kalapala lisukkeen kanssa ääntä kohti, laita silmät kiinni ja sukella Ahdin valtakunnan asukkien makujen taivaalliseen maailmaan!</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kalan_paistaminen&diff=15133
Kalan paistaminen
2011-02-25T00:11:47Z
<p>Eza1992: /* Esivalmistelut */</p>
<hr />
<div>Kalan paistamisella tarkoitetaan yleensä ruodittujen, nahattomien ja leivitettyjen fileeviipaleiden paistamista paistinpannulla tai vastaavalla. Lähes kaikkia kalalajeja voidaan paistaa pannulla. Rasvaiset (kuten [[lohikalat]]) ja vähärasvaiset kalat (esim. [[kuha]], [[ahven]] ja [[hauki]]) valmistetaan usein keskenään hieman eri tavalla, mutta se ei ole välttämätöntä. Pannulla paistaminen soveltuu valmistustapana erityisen hyvin lohikaloille, kuhalle ja ahvenelle. Jos elät siinä uskossa, että savukalan voittanutta ei ole, et ole selvästikään maistanut pannulla paistettua kalaa!<br />
<br />
<br />
<br />
=== Esivalmistelut ===<br />
.<br />
<br />
1. '''Valmistele kala leivitystä varten'''. Suolista kala, fileoi se ja ruodi fileet. Jaa file osiin leikkaamalla se n. 1,5 - 2 cm paksuiksi viipaleiksi. Nostele viipaleet sopivankokoisen astiaan.<br />
<br />
2. '''Mausta viipaleet'''. Mausta viipaleet oman makusi mukaan: suola, mustapippuri, sitruunapippuri ja valkopippuri ovat perinteisesti käytettyjä mausteita. Hienojakoista suolaa kuluu n. 1 teelusikallinen fileekiloa kohti. Mustapippuria voi lisätä 3/4 teelusikallista, sitruunapippuria hieman vähemmän. Valkopippurin käytössä kannattaa olla varovainen (ripaus riittää), sillä sen voimakas maku peittää helposti kalan oman maun alleen. Myös sitruunamehua voi lisätä tilkkasen, mutta sitä voi lisätä myös paiston aikana. Sitruunamehun hapot kypsentävät kalan lihaa ja kiinteyttävät sitä helpottaen näin lihan käsittelyä valmistuksen aikana. Vältä pehmeänmakuisten yrttien lisäämistä tässä vaiheessa, sillä ne menettevät herkästi makunsa valmistuksen aikana. Pyörittele ja hiero mausteet kevyesti viipaleisiin ja nosta astia jääkaappiin maustumaan leivityksen valmistelun ajaksi.<br />
<br />
3. '''Valmistele leivitys.''' Leivitys on lähes aina kolmivaiheinen: ensin maustetut kalaviipaleet pyöritellään vehnäjauhoissa, jonka jälkeen ne käytetään kananmunavellissä. Sitten ne nostetaan kolmanteen, korppujauhoja sisältävään astiaan, joissa kalaviipaleet pyöritellään huolellisesti. Sen jälkeen palat voi nostaa neljänteen astiaan odottamaan satsin valmistumista: on helpompaa leivittää kaikki viipaleet kerralla ja aloittaa palojen paistaminen vasta sen jälkeen, koska näin palat voi laittaa samaan aikaan pannulle.<br />
<br />
==== Leivitystapoja ====<br />
<br />
Leivitysvaiheessa voi antaa luovuutensa kukkia: leivitysmateriaaliksi sopii lähes mikä tahansa viljatuote. Yleensä omat lisäykset sekoitetaan viimeiseen (eli korppujauhoja sisältävään) astiaan. Korppujauhoihin voi sotkea vaikkapa murskattuja sokeroimattomia muroja (erityisesti maissilastut soveltuvat tähän hyvin, jopa sipsejä voi kokeilla!) tai murskattuja hapankorppuja.<br />
<br />
Vehnäjauhot voi paahtaa sellaisenaan paljaalla pannulla kauniin kellertäväksi vähärasvaisia kaloja valmistettaessa. Paahdetut vehnäjauhot antavat vähärasvaiselle kalalle pehmeän, miellyttävän paahdetun maun. Myös pinjansiemeniä voi lisätä korppujauhojen sekaan - siemenet voi myös paahtaa ensin. Vehnäjauhojen ja pinjansiemenien paahtamisesta on hyötyä lähinnä vähärasvaisia kaloja valmistettaessa, sillä rasvaisten kalojen rasva peittää paahteisen maun tehokkaasti.<br />
<br />
Vehnäjauhoihin (eli ensimmäiseen leivitysastiaan) voi myös lisätä hieman korppujauhoja ja korppujauhoihin vastaavasti hieman vehnäjauhoja ( = presidenttileivitys), jolloin kalapalojen pinnan koostumuksesta tulee miellyttävän vaihteleva.<br />
<br />
=== Paistaminen ===<br />
.<br />
<br />
'''4. Laita paistinpannu (mielellään teflonpohjainen) levylle ja lisää pannulle reilu rasvanokare.''' Mitä tahansa ruuanlaittoon soveltuvaa rasvaa voi käyttää (kaikki meijerivoista pehmeärasvaisiin kevyttuotteisiin käy). Laita levy lämpiämään n. 2/3 eli 4/6 lämmölle, levitä sulava rasva tasaisesti pannulle ja nostele kalapalat pannulle. Jos pannusi on huonolaatuinen eli sen pohja on kupera varsinkin lämmitettäessä, asettele palojen paksuimmat kohdat pannun keskelle.<br />
<br />
'''5. Seuraa kalapalojen kypsentymistä ja lisää rasvaa, jos sitä on pannulla hyvin vähän tai ei lainkaan.''' Rasvaa kuluu paiston aikana usein runsaasti, sillä leivitysjauhot imevät tehokkaasti rasvaa. Käännä palat siinä vaiheessa, kun paistopuolelle alkaa ilmestyä rusehtavia eli kevyesti palaneita kohtia. Viipaleet kypsentyvät usein muutamassa minuutissa. Muista lisätä pannulle rasvaa heti palojen kääntämisen jälkeen! Voit myös lisätä tässä vaiheessa sitruunamehua, vaikka suurin osa siitä imeytyykin lähinnä leivitystaikinaan.<br />
<br />
'''6. Tarkista palojen kypsyys halkaisemalla keskipaksuinen viipale keskeltä.''' Kaikessa kalan kypsennyksessä pätee sääntö, että kala pitää ottaa pois kuumasta silloin, kun se on vielä keskeltä hieman raakaa. Kalan liha nimittäin kypsentyy hieman vielä astiassa, ennen kuin se jäähtyy. Jos kala on kypsää jo kuumasta pois otettaessa, se on ylikypsää lautasella. Kalan liha menettää makunsa, sitkistyy ja muuttuu kuivaksi hyvin herkästi liikaa kypsennettäessä, joten '''varo ylikypsentämistä!''' Kalan liha onkin yksi vaativimmista lihatyypeistä kypsentää. '''Huom!''' Jos et voi varmistua kalan tuoreudesta (esim. kaupasta ostettu lohi, etenkin vakuumoitu!), paista liha varmasti kypsäksi, sillä esimerkiksi botuliinimyrkytyksen ja listerioosin riski on todellinen varsinkin vakuumisäilöttyä kalaa valmistettaessa. Hieman liian kypsä kala lautasella on parempi vaihtoehto kuin vakava ruokamyrkytys!<br />
<br />
'''7. Pyyhi pannulta ruskea rasva ja palanut töhnä pois talouspaperimytyllä pannullisten välissä.''' Näin palaneen aineksen pistävä maku ei pääse tarttumaan seuraavan pannullisen viipaleisiin. Uunihanskojen tai vastaavien lämpösuojattujen käsineiden käyttö on suositeltavaa, sillä kuuma ja rasvainen pannu tekee pahaa jälkeä ihon osuessa siihen. Jos poltit kätesi kaikesta huolimatta, anna paistamisen odottaa ja pidä palanutta kohtaa kylmässä vedessä n. 10 minuutin ajan.<br />
<br />
<br />
=== Herkuttelu ===<br />
.<br />
<br />
'''7. Anna kalapalojen jäähtyä hieman''' (tämä on vaikea vaihe!)''', asettele kauniisti tarjolle ja tarjoa esimerkiksi perunamuusin kanssa.'''<br />
<br />
'''8. Nauti!''' Hujauta mehevä kalapala lisukkeen kanssa ääntä kohti, laita silmät kiinni ja sukella Ahdin valtakunnan asukkien makujen taivaalliseen maailmaan!</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kalan_paistaminen&diff=15132
Kalan paistaminen
2011-02-25T00:10:16Z
<p>Eza1992: Ak: Uusi sivu: Kalan paistamisella tarkoitetaan yleensä ruodittujen, nahattomien ja leivitettyjen fileeviipaleiden paistamista paistinpannulla tai vastaavalla. Lähes kaikkia kalalajeja voidaan pai…</p>
<hr />
<div>Kalan paistamisella tarkoitetaan yleensä ruodittujen, nahattomien ja leivitettyjen fileeviipaleiden paistamista paistinpannulla tai vastaavalla. Lähes kaikkia kalalajeja voidaan paistaa pannulla. Rasvaiset (kuten [[lohikalat]]) ja vähärasvaiset kalat (esim. [[kuha]], [[ahven]] ja [[hauki]]) valmistetaan usein keskenään hieman eri tavalla, mutta se ei ole välttämätöntä. Pannulla paistaminen soveltuu valmistustapana erityisen hyvin lohikaloille, kuhalle ja ahvenelle. Jos elät siinä uskossa, että savukalan voittanutta ei ole, et ole selvästikään maistanut pannulla paistettua kalaa!<br />
<br />
<br />
<br />
=== Esivalmistelut ===<br />
.<br />
<br />
1. '''Valmistele kala leivitystä varten'''. Suolista kala, fileoi se ja ruodi fileet. Jaa file osiin leikkaamalla se n. 1,5 - 2 cm paksuihin viipaleisiin. Nostele viipaleet sopivankokoisen astiaan.<br />
<br />
2. '''Mausta viipaleet'''. Mausta viipaleet oman makusi mukaan: suola, mustapippuri, sitruunapippuri ja valkopippuri ovat perinteisesti käytettyjä mausteita. Hienojakoista suolaa kuluu n. 1 teelusikallinen fileekiloa kohti. Mustapippuria voi lisätä 3/4 teelusikallista, sitruunapippuria hieman vähemmän. Valkopippurin käytössä kannattaa olla varovainen (ripaus riittää), sillä sen voimakas maku peittää helposti kalan oman maun alleen. Myös sitruunamehua voi lisätä tilkkasen, mutta sitä voi lisätä myös paiston aikana. Sitruunamehun hapot kypsentävät kalan lihaa ja kiinteyttävät sitä helpottaen näin lihan käsittelyä valmistuksen aikana. Vältä pehmeänmakuisten yrttien lisäämistä tässä vaiheessa, sillä ne menettevät herkästi makunsa valmistuksen aikana. Pyörittele ja hiero mausteet kevyesti viipaleisiin ja nosta astia jääkaappiin maustumaan leivityksen valmistelun ajaksi.<br />
<br />
3. '''Valmistele leivitys.''' Leivitys on lähes aina kolmivaiheinen: ensin maustetut kalaviipaleet pyöritellään vehnäjauhoissa, jonka jälkeen ne käytetään kananmunavellissä. Sitten ne nostetaan kolmanteen, korppujauhoja sisältävään astiaan, joissa kalaviipaleet pyöritellään huolellisesti. Sen jälkeen palat voi nostaa neljänteen astiaan odottamaan satsin valmistumista: on helpompaa leivittää kaikki viipaleet kerralla ja aloittaa palojen paistaminen vasta sen jälkeen, koska näin palat voi laittaa samaan aikaan pannulle.<br />
<br />
==== Leivitystapoja ====<br />
<br />
Leivitysvaiheessa voi antaa luovuutensa kukkia: leivitysmateriaaliksi sopii lähes mikä tahansa viljatuote. Yleensä omat lisäykset sekoitetaan viimeiseen (eli korppujauhoja sisältävään) astiaan. Korppujauhoihin voi sotkea vaikkapa murskattuja sokeroimattomia muroja (erityisesti maissilastut soveltuvat tähän hyvin, jopa sipsejä voi kokeilla!) tai murskattuja hapankorppuja.<br />
<br />
Vehnäjauhot voi paahtaa sellaisenaan paljaalla pannulla kauniin kellertäväksi vähärasvaisia kaloja valmistettaessa. Paahdetut vehnäjauhot antavat vähärasvaiselle kalalle pehmeän, miellyttävän paahdetun maun. Myös pinjansiemeniä voi lisätä korppujauhojen sekaan - siemenet voi myös paahtaa ensin. Vehnäjauhojen ja pinjansiemenien paahtamisesta on hyötyä lähinnä vähärasvaisia kaloja valmistettaessa, sillä rasvaisten kalojen rasva peittää paahteisen maun tehokkaasti.<br />
<br />
Vehnäjauhoihin (eli ensimmäiseen leivitysastiaan) voi myös lisätä hieman korppujauhoja ja korppujauhoihin vastaavasti hieman vehnäjauhoja ( = presidenttileivitys), jolloin kalapalojen pinnan koostumuksesta tulee miellyttävän vaihteleva.<br />
<br />
<br />
=== Paistaminen ===<br />
.<br />
<br />
'''4. Laita paistinpannu (mielellään teflonpohjainen) levylle ja lisää pannulle reilu rasvanokare.''' Mitä tahansa ruuanlaittoon soveltuvaa rasvaa voi käyttää (kaikki meijerivoista pehmeärasvaisiin kevyttuotteisiin käy). Laita levy lämpiämään n. 2/3 eli 4/6 lämmölle, levitä sulava rasva tasaisesti pannulle ja nostele kalapalat pannulle. Jos pannusi on huonolaatuinen eli sen pohja on kupera varsinkin lämmitettäessä, asettele palojen paksuimmat kohdat pannun keskelle.<br />
<br />
'''5. Seuraa kalapalojen kypsentymistä ja lisää rasvaa, jos sitä on pannulla hyvin vähän tai ei lainkaan.''' Rasvaa kuluu paiston aikana usein runsaasti, sillä leivitysjauhot imevät tehokkaasti rasvaa. Käännä palat siinä vaiheessa, kun paistopuolelle alkaa ilmestyä rusehtavia eli kevyesti palaneita kohtia. Viipaleet kypsentyvät usein muutamassa minuutissa. Muista lisätä pannulle rasvaa heti palojen kääntämisen jälkeen! Voit myös lisätä tässä vaiheessa sitruunamehua, vaikka suurin osa siitä imeytyykin lähinnä leivitystaikinaan.<br />
<br />
'''6. Tarkista palojen kypsyys halkaisemalla keskipaksuinen viipale keskeltä.''' Kaikessa kalan kypsennyksessä pätee sääntö, että kala pitää ottaa pois kuumasta silloin, kun se on vielä keskeltä hieman raakaa. Kalan liha nimittäin kypsentyy hieman vielä astiassa, ennen kuin se jäähtyy. Jos kala on kypsää jo kuumasta pois otettaessa, se on ylikypsää lautasella. Kalan liha menettää makunsa, sitkistyy ja muuttuu kuivaksi hyvin herkästi liikaa kypsennettäessä, joten '''varo ylikypsentämistä!''' Kalan liha onkin yksi vaativimmista lihatyypeistä kypsentää. '''Huom!''' Jos et voi varmistua kalan tuoreudesta (esim. kaupasta ostettu lohi, etenkin vakuumoitu!), paista liha varmasti kypsäksi, sillä esimerkiksi botuliinimyrkytyksen ja listerioosin riski on todellinen varsinkin vakuumisäilöttyä kalaa valmistettaessa. Hieman liian kypsä kala lautasella on parempi vaihtoehto kuin vakava ruokamyrkytys!<br />
<br />
'''7. Pyyhi pannulta ruskea rasva ja palanut töhnä pois talouspaperimytyllä pannullisten välissä.''' Näin palaneen aineksen pistävä maku ei pääse tarttumaan seuraavan pannullisen viipaleisiin. Uunihanskojen tai vastaavien lämpösuojattujen käsineiden käyttö on suositeltavaa, sillä kuuma ja rasvainen pannu tekee pahaa jälkeä ihon osuessa siihen. Jos poltit kätesi kaikesta huolimatta, anna paistamisen odottaa ja pidä palanutta kohtaa kylmässä vedessä n. 10 minuutin ajan.<br />
<br />
<br />
=== Herkuttelu ===<br />
.<br />
<br />
'''7. Anna kalapalojen jäähtyä hieman''' (tämä on vaikea vaihe!)''', asettele kauniisti tarjolle ja tarjoa esimerkiksi perunamuusin kanssa.'''<br />
<br />
'''8. Nauti!''' Hujauta mehevä kalapala lisukkeen kanssa ääntä kohti, laita silmät kiinni ja sukella Ahdin valtakunnan asukkien makujen taivaalliseen maailmaan!</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Nieri%C3%A4&diff=14876
Nieriä
2011-01-17T16:18:04Z
<p>Eza1992: kuva</p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:rautu.jpg|right|300px]]<br />
<br />
'''Nieriä''' (''Salvelinus alpinus'') eli '''rautu''' on lohikala, joka elää kylmissä vesissä: Suomessa Pohjois-Lapissa ja Vuoksen vesistössä Itä-Suomessa, Keski-Euroopassa vuoristojärvissä. Se on maailman pohjoisimpana elävä sisävesikala. Jääkauden jälkeen paljastuvien virtojen ja lampien ensimmäisiä kaloja olivat nieriät. Jääkauden jälkeisiä eristyneitä [[relikti|reliktejä]] rautukantoja tavataan Suomesta vielä paikoin mm. Yli-Kemin vesistöalueelta Savukoskelta. Näitä pieniä paikallisia populaatioita uhkaa eniten ilmaston lämpeneminen, sillä nieriä ei siedä lämmintä vettä.<br />
<br />
==Tuntomerkit==<br />
<br />
Nieriä muistuttaa ulkomuodoltaan [[lohi|lohta]] ja [[taimen]]ta. Väritys on kuitenkin huomattavasti tummempi: se on vaaleapilkkuinen, selästä tumma ja vatsasta punertava tai valkoinen. Kutuaikaan koiraan vatsa on voimakkaan punainen. Nieriän vatsapuolen evissä on valkoiset reunukset. Se kasvaa noin 20–60 cm pitkäksi ja painaa tavallisesti 0,3–3kg. Karuissa olosuhteissa nieriä muodostaa ylitiheitä, vain hieman yli 15 cm:n mittaan kasvavia kantoja.<br />
<br />
==Levinneisyys==<br />
<br />
Nieriän levinneisyysalue kattaa pohjoista napapiiriä ympäröivät järvet, joet ja rannikkoalueet kaikilla mantereilla. Erillään eläviä kantoja löytyy Vuoksen vesistöalueelta, Laatokasta, Äänisjärvestä, Ruotsin suurista järvistä, Skotlannista ja Alppijärvistä.<br />
Suomessa nieriä esiintyy luontaisesti Tunturi-Lapissa ja Vuoksen vesistöalueella. Kuusamon ylänköalueella ja Posion alueella on ennen elänyt useita nieriäkantoja, joista ainakin yksi on säilynyt. Istutukset ovat kuljettaneet nieriän muihinkin järviin, joskaan ei ole varmuutta missä lisääntyminen on päässyt alkuun.<br />
<br />
==Lisääntyminen ja elinikä==<br />
<br />
Nieriän kutuaika on syksyllä. Se kutee sekä järvissä, että virtaavissa vesissä. Kutualueina nieriät suosivat sora- ja hiekkapohjaisia matalia rantoja, joissa happea riittää talven yli kehittyville munille. Tavanomainen kutulämpötila on 3–6 astetta ja syvyys on tavallisesti 3–5 metriä, mutta joskus jopa 10 metriä. Ennen kutua koiras valtaa itselleen reviirin, jota se sitten puolustaa mahdollisilta tunkeilijoilta. Kutupaikalle naaras kaivaa pyrstön iskuin useita kutukuoppia. Kutuakti on monimutkainen tapahtuma, johon kuuluu useita vaistonvaraisia liikkeitä.<br />
<br />
Nieriä on pitkäikäinen kala verrattuna loheen ja taimeneen. Esimerkiksi Huippuvuorilta on pyydystetty nieriä, joka painoi 15 kg ja jonka ikä oli 24 vuotta. Suomen ikäennätystä pitää hallussaan Inarijärvestä saatu 17-vuotias kala.<br />
<br />
==Ravinto ja elintavat==<br />
<br />
Nieriän poikasen ensimmäistä ravintoa ruskuaispussivaiheen jälkeen ovat [[vesikirppu|vesikirput]], [[hankajalkaiset|hankajalkaisäyriäiset]] sekä hyttysten ja mäkäräisten toukat. Ensimmäisen kesän jälkeen ne alkavat syödä pinnalla eläviä hyönteisiä, simpukoita ja kotiloita. Nieriä elää tällä ravinnolla ensimmäiset 4–6 vuotta. Vanhemmat raudut syövät myös pikkukaloja. Säännöllinen kaloista koostuva ruokavalio alkaa vasta kun nieriä on saavuttanut 25–30 cm pituuden.<br />
<br />
Loheen ja [[meritaimen]]een verrattuna nieriää voi pitää varsin paikallisena kalana. Ne pysyttelevät usein kymmenen kilometrin säteellä kutupaikastaan ja koska nieriä kutee rannoilla, kutuvaelluksenkaan ei tarvitse olla pitkä. Poikaset oleskelevat kuoriutumisen jälkeen rantavyöhykkeellä. Tarkoin ei tiedetä milloin ne siirtyvät syvempiin vesiin.<br />
<br />
[[Tenojoki|Tenojoen]] vaeltava nieriä nousee loka-marraskuussa jokeen ja puroihin kutemaan. Poikaset oleskelevat joessa 3–5 vuotta ja vaeltavat sitten kevättulvan mukana mereen. Meressä ne viihtyvät vain 2–3 kuukautta, jonka jälkeen ne nousevat takaisin synnyinseuduilleen.<br />
<br />
==Merkitys ihmiselle==<br />
<br />
[[Tiedosto:Nieriäpalat.jpg|200px|thumb|right|Fileroimaton nieriä]]<br />
Monet pitävät nieriää Suomen maukkaimpana ruokakalana. Sen liha on punertavaa ja jokseenkin rasvaista. Nieriä on myös suosittu kalastuksen kohde. Suomessa nieriäsaaliita on tilastoitu ainoastaan vapaa-ajan kalastuksen osalta. 1980-luvulla saatu saalis oli 30 tonnia ja ne saatiin melkein yksinomaan Lapin läänistä. Tärkein nieriän pyyntitapa on verkkokalastus. Lapissa harjoitetaan myös keväthangilla nieriän pilkintää. Saalista saadaan myös heittovavalla ja perholla.<br />
<br />
==Kalakannan hoito==<br />
<br />
Kalakannan hoito on osoittautunut hankalaksi nieriän korkeiden ympäristövaatimusten takia.<br />
Ongelmaksi on ilmennyt myös Suomen verkkokalastus, joka poistaa nieriät vesistöistä yleensä jo ennen kuin ne ovat saavuttaneet pyyntikokonsa. Istuttamisen yhteydessä on otettava huomioon myös muut kalat. Nieriä on huono kilpailija eikä kykene taistelemaan yleensä esimerkiksi [[siika|siian]] ja taimenen kanssa. Nieriäjärvien rehevöityminen on myös esteenä nieriän menestymiselle.<br />
<br />
==Lähteet==<br />
<br />
*{{kirjaviite| tekijä=Hannu Lehtonen | vuosiluku=2003 | kirjan nimi=Iso kalakirja - Ahvenesta vimpaan | tunnus=951-0-28134-4 | painopaikka= | kustantaja=WSOY }}<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
<br />
*[http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/nieria/ RKTL Kala-atlas: Nieriä]<br />
<br />
[[Luokka:Lohikalat]]</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:Nieri%C3%A4palat.jpg&diff=14875
Tiedosto:Nieriäpalat.jpg
2011-01-17T16:14:04Z
<p>Eza1992: Fileroimatonta saimaannieriää</p>
<hr />
<div>Fileroimatonta saimaannieriää</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:IMGP9816.jpg&diff=14874
Tiedosto:IMGP9816.jpg
2011-01-17T16:13:37Z
<p>Eza1992: Fileroimatonta saimaannieriää</p>
<hr />
<div>Fileroimatonta saimaannieriää</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Sorva&diff=14873
Sorva
2011-01-17T16:06:24Z
<p>Eza1992: kuva</p>
<hr />
<div>{{Taksonomia/eläimet <br />
| nimi = Sorva<br />
| status = Elinvoimainen<ref>http://www.iucnredlist.org/apps/redlist/details/19946/0</ref><br />
| iucn = 19946<br />
| kuva = Kalalla 028.JPG<br />
| leveys = 250<br />
| kuvateksti =<br />
| kunta = Eläinkunta ''Animalia''<br />
| pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata''<br />
| alajakso = Selkärankaiset ''Vertebrata''<br />
| yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes''<br />
| luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii''<br />
| lahko = [[Karppikalat]] ''Cypriniformes''<br />
| heimo = [[Särkikalat]] ''Cyprinidae''<br />
| suku = Scardinius<br />
| laji = ''erythrophthalmus''<br />
| laji_auktori = <br />
| kaksiosainen = Scardinius erythrophthalmus <br />
| kaksiosainen_auktori = ([[Carl von Linné|Linnaeus]], 1758)<br />
| wikispecies = <br />
| commonscat = Scardinius erythrophthalmus<br />
}}<br />
'''Sorva''' (''Scardinius erythrophthalmus'') on Euroopassa ja Keski-Aasiassa esiintyvä kala.<ref name=wiki>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Sorva|Nimeke=www.wikipedia.fi/sorva}}</ref><br />
<br />
== Ulkonäkö ==<br />
<br />
[[Tiedosto:Sorva_900px.jpg|250px|thumb|right|Noin 400-grammainen sorva.]]<br />
<br />
Sorva muistuttaa ulkonäöltään [[särki|särkeä]], mutta sillä on punaiset evät ja se on särkeä leveämpi, lisäksi aikuisten yksilöiden kyljissä on kuparinruskeaa sävyä. Sitä kutsutaan myös "punakontiksi" evien värin takia. Sorva kasvaa 15–30 cm:n pituiseksi, harvoin yli 30cm, mutta suurin pituus 45cm eli noin 1,7kg painava kala. <ref name="wiki"/><br />
<br />
Sorvan suu on ylöspäin suuntautunut. Vatsaevät ovat sorvalla selvästi selkäevän etupuolella, kun ne särjellä ovat lähes samalla kohtaa. Sorva on hiukan isosuomuisempi kuin särki. Kylkiviivalle sorvalla mahtuu 40–43 suomua, kun niitä särjellä on keskimäärin 42–45.<ref name=portti>http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/sorva</ref> <br />
<br />
== Ravinto ==<br />
<br />
Sorva on kaikkiruokainen ja syö erilaisten pohjaeläinten lisäksi vesikasveja.<ref name="portti"/><ref name="wiki"/> Liikkuu pienissä parvissa syöden vitoja, ärviöitä, näkinpartaisleviä ja muita kasveja sekä hyönteisiä, kotiloita ja mahdollisesti muiden kalojen mätiä. Ensimmäisten viikkojen aikana poikaset syövät eläinplanktonia. <br />
<br />
== Kutu ==<br />
<br />
Sorva kutee toukokuun lopussa tai kesäkuussa, kun sen suosimien kutupaikkojen, matalien, ruohikkoisten lahtien veden lämpötila on noussut 17–22 asteeseen.<ref name="portti"/> Mätimunia 100 000 - 200 000kpl, läpimitta 1,5mm. Munat takertuvat tiukasti vesikasveihin. Kuoriutuminen tapahtuu lämpötilasta riippuen 3-10 päivässä. Poikaset kuluttavat ruskuaispussinsa loppuun kasveihin kiinnittyneenä. Sorva sekaantuu joskus muiden kalojen kutuun ja näin ollen voi risteytyä [[vimpa|vimman]], [[salakka|salakan]] tai [[särki|särjen]] kanssa. <br />
<br />
== Levinneisyys ja elinympäristö ==<br />
<br />
Sorva on eteläinen ja lämpimien vesien laji, jota meillä on vain eteläisessä osassa Suomea. Sisävesissä sitä esiintyy Etelä-Pohjanmaalla Jalasjärvelle, Järvi-Suomessa Ruovedelle, Keiteleeseen ja Maaningalle asti. Suomenlahden rannikolla sorva on yleinen ja Pohjanlahdessa sitä on harvinaisempana Vaasan korkeudelle saakka. Sorva on tyypillisesti rehevien, matalien ja liejupohjaisten järvien ja merenlahtien asukki. <ref name="portti"/>Suosii myös matalia, nopeasti lämpeneviä järviä sekä jokien lahnavyöhykkeitä. Talvisin sorva hakeutuu syvempiin vesiin talvehtimaan.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
Sorva tarttuu [[mato-onki|mato-onkeen]], [[pohja-onki|pohja-onkeen]] sekä pilkkiin, yleensä sivusaaliina. Sitkeähenkisenä kalana sorva on hyvä syöttikala mm. hauelle. <br />
<br />
== Käyttö ruokakalana ==<br />
Ei arvostusta ruokakalana. <br />
<br />
== Lähteet ==<br />
{{viitteet}}<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
{{kuvapalvelu|http://kalapedia.fi/kuvat/displayimage.php?album{{-}}15&pos{{-}}4}}<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Särkikalat]]</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:Sorva_900px.jpg&diff=14872
Tiedosto:Sorva 900px.jpg
2011-01-17T16:02:15Z
<p>Eza1992: Noin 400 grammaa painava sorva eli punakontti.</p>
<hr />
<div>Noin 400 grammaa painava sorva eli punakontti.</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kalapedia:Hiekkalaatikko&diff=14862
Kalapedia:Hiekkalaatikko
2011-01-15T23:35:36Z
<p>Eza1992: testausta</p>
<hr />
<div>{| align=center border=0 cellpadding=4 cellspacing=4 style="border: 1px solid #CC9; background-color: #F1F1DE" width="100%" <br />
| [[Tiedosto:Kalapedian muokkauspainike.jpg|500|border|left]]<br />
Tämä on '''hiekkalaatikko''', jossa voit kokeilla sivun muokkaamista vapaasti. Paina sivun ylälaidassa olevaa ''muokkaa''-linkkiä ja muokkaa tätä sivua.<br />
<br />
'''Ohjeet artikkelin tekoa varten:'''<br />
[[Luokka:Kalapedian ylläpito]]<br />
* Paina ''muokkaa''-nappia, joka sijaitsee kalabannerin alapuolella.<br />
* Tämän jälkeen olet sivulla, jossa voit muokata artikkelia.<br />
* Väliotsikon voit tehdä seuraavasti<br />
* == Väliotsikkoteksti ==<br />
* Hyvässä artikkelissa on aina lähteet, joten niiden lisäämistä suositellaan. Teet aluksi otsikon, jonka sisälle kirjoitat Lähteet. Otsikon alle voit kirjoittaa lähteesi. <br />
**Jos käytät kirjalähdettä niin olisi hyvä mainita ainakin kirjailijan- ja kirjannimi, kustantaja ja ISBN-koodi. Katso myös [[Malline:Kirjaviite]]<br />
**Jos käytät internetlähdettä kuten wikipediaa niin laitat linkin kyseisestä lähteestä. Näin: [Internet osoite] Katso myös [[Malline:Verkkoviite]]<br />
* [[Ohje:Yleisopas|Lisäohjeita saat täältä >>]]<br />
* [http://www.kalassa.net/keskustelut/index.php?topic=22961.0| Lisäohjeita saat täältä >>]<br />
|}<br />
<br />
{{verkkoviite|osoite=http://www.kalamies.com/|Nimike=Kalamies.com}}<br />
<br />
<br />
[[Hauki|Hauet]] Hauki on yksi suomen yleisimpiä kaloja se voi kasvaa jopa 30-kiloiseksi. Koiras Hauet kasvavat harvoin yli 3kg painoiseksi. Haukea kalastaessa kannattaa käyttää peruketta koska hauilla on terävät hampaat jotka katkaisevat helposti siiman. [[Hauki|Hauella]] on solakka ruumis mutta pitkä. [[Hauki|Hauet]] syövät sammakoita, myyriä, sorsanpoikasia ja muita kaloja.<br />
T:Pilkkijä99<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
----<br />
<br />
<br />
= Kirjolohen kalastusopas =<br />
<br />
<br />
<br />
Istutettuja kirjolohia haukutaan usein kehnoiksi taistelijoiksi, maultaan huonoiksi ja muodottomiksi evärikoiksi. Usein ennakkoluulot ovat kuitenkin liioiteltuja. Lohemme kauniinvärinen amerikanserkku tarjoaa ainutlaatuisen ja mielenkiintoisen mahdollisuuden lohikalojen kalastukseen, etenkin pilkintään. Kirjolohi järjestää kehnosta maineestaan huolimatta usein kunnollisen taistelun siiman päässä ennen antautumistaan. Useimmat kalastajat pitävätkin kirjolohta jopa taimenta parempana taistelijana.<br />
<br />
Kirjolohta terveellisempää raaka-ainetta keittiöön saa hakea. Sen rasvainen liha ja näin edelleen terveydelle ja kehitykselle tärkeiden rasvahappojen korkea pitoisuus ja hyvälaatuisen proteiinin yhdistelmä tekevät kirjolohen lihasta todellisen terveyspommin. Koska kalat kasvatetaan kasvatusaltaissa ja niitä ruokitaan tarkasti valvotulla ruokintaseoksella, niiden lihaan ei pääse kertymään ympäristömyrkkyjä, kuten dioksiineja tai elohopeaa, toisin kuin luonnonkaloihin. Hyväkuntoinen kirjolohi on myös erinomaisen maukas kala, mikä tekee siitä yhdessä positiivisten terveysvaikutusten kanssa yhden käyttökelpoisimmista ruokaraaka-aineista. Osaavan kokin käsissä kirjolohi taipuukin mitä monimuotoisimmiksi ruokalajeiksi.<br />
<br />
<br />
<br />
Käsittelen tässä artikkelissa kirjolohen kalastusta lähinnä seisovassa vedessä eli istutuslammilla.<br />
<br />
<br />
==Kirjolohen kalastajan vuodenkulku==<br />
<br />
Vuoden alkupää tammikuusta helmikuuhun on keskimäärin huonoa aikaa kirjolohen kanssa kamppailemaan mielivän kannalta. Jään päällä on paljon lunta ja päivä on vielä melko lyhyt, jolloin valoa pääsee jääkannen alle suhteellisen vähän. Myös jään päälle nouseva vesi aiheuttaa usein syönnin heikkenemisen. Keskitalvellakin on kuitenkin aivan mahdollista nostaa suuria saaliita, jos vain sattuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan.<br />
<br />
Maaliskuussa kirjolohien syönti alkaa piristyä selvästi. Päivä pitenee vauhdilla ja jäänpäällinen lumi alkaa sulaa, jolloin valoisuus jääkannen alla kasvaa voimakkaasti. Tämä näkyy kirjolohien keskimäärin parempana syöntinä: hyvän syönnin päiviä on orastavan kevään edetessä aina vain useammin. Etenkin punaista sisältävät vieheet ja syötit toimivat usein, sillä lohen silmän herkkyys värille kasvaa tutkitusti kevään aikana. Tällöin punertavansävyiset pyydöt voivat toimia voimakkaana ärsykkeenä kalalle, mikä taas saa ne iskemään vihaisesti kalastajan vieheisiin. Pelkkään punaiseen ei kuitenkaan kannata luottaa, sillä muut värit toimivat keväällä aivan yhtä hyvin kuin muinakin vuodenaikoina. Punaisten vieheiden ja syöttien käyttäminen voi kuitenkin olla toimiva taktiikka etenkin huonon syönnin aikana, jolloin ne voivat olla riittävän voimakkaita iskuärsykkeitä kalalle.<br />
<br />
Jäidenlähdön jälkeen monilla kalastajilla on talven jäljiltä purkamattomia paineita kalastuksen saralla, mutta ajanjakso on etenkin sisävesillä kalastuksellisesti erittäin hankalaa, kun mikään laji ei ole erityisesti otillaan. Tällöin helpotusta tuskaan voivat tuoda etenkin istutuslammet, joihin on istutettu kirjolohen lisäksi myös monen mielestä parhaimman makuista kalaamme, nieriää. Viirukylki- ja punamahajahtiin voi varustautua esimerkiksi täkyrakseilla, jotka toimivat mainiosti etenkin nieriän pyynnissä kylmän veden aikaan. Täkyrakseilla pääsee lähes aina parhaaseen tulokseen vetämällä niitä lähes rantaviivassa kiinni, jolloin ne tavoittavat ainakin nieriät parhaiten. Plaanerin käytöstä on tällöin suurta apua, sillä silloin venettä voi soutaa syvemmällä vedellä, jolloin kalat eivät säiky matalassa vedessä ylitsekulkevaa venettä.<br />
<br />
Alkukesä on kirjolohen kalastajan kulta-aikaa niin sään kuin syönninkin osalta. Vesi ei ole vielä lämmennyt liiaksi (pl. lähteestä vetensä saavat lammet, joissa vesi pysyy melko viileänä läpi vuoden) ja valoa vedessä riittää, jolloin kirjolohet ovat usein jopa riehakkaalla syönnillä. Suursaaliiden mahdollisuus on suurin juuri alkukesästä. Kalat alkavat kuitenkin noudattaa yhä voimakkaammin syöntisyklejä. Tällöin kalastajan on oltava valmiina nopeaan toimintaan: ensin voi olla useiden tuntien ajan aivan hiljaista, kunnes syönti yhtäkkiä muuttuu raivokkaaksi loppuakseen hetken kuluttua yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin. Syöntijaksot voivat olla vain muutamien minuuttien mittaisia ja niitä voi seurata tuntien täydellinen hiljaisuus, joten etenkin vetouistelijan ja tahnaonkijan kannattaa todella laskea vieheensä takaisin pyyntiin heti, kun se on mahdollista. Ripeä toiminta syöntijakson aikana ilmenee usein selvästi painavampana saalispussina kotiin lähdettäessä.<br />
<br />
Keski- ja loppukesällä erityisesti matalilla lammilla kalastus on hankalaa, sillä heinä- ja elokuussa vesi on yleensä aivan liian lämmintä lohikaloille, jolloin niiden syönti-innokkuus laskee. Jos kaloja onnistuukin narraamaan, kotona voi kohdata ikävä yllätys. Kalat nimittäin viihtyvät viileää vettä tavoitellessaan usein pohjalla, mikä paljastuu viimeistään ruokapöydässä, kun kalassa on ikävä pohjamutamainen sivumaku. Syvillä ja laajoilla sekä erityisesti lähteestä vetensä saavilla lammilla tilanne ei ole ollenkaan yhtä paha, kun vesimassa ei pääse lämpenemään kauttaaltaan liikaa. Tällaisissa lammissa kalat ovat usein syvemmässä vedessä ja ne tekevät vain satunnaisia pistoja ylempiin, lämpimämpiin vesikerroksiin, lähinnä ravintoa etsiessään. Kaloja voi siis etsiä hieman syvemmästä vedestä kuin muina vuodenaikoina, mikäli pintavedestä pyynti ei tuota tulosta. Toisaalta, kala ottaa vieheen todennäköisimmin kohdatessaan sen pintavedessä – silloinhan se on juuri etsimässä ravintoa.<br />
<br />
Lyhyen kesän vaihtuessa syksyksi kirjolohta ruokapöytäänsä mielivän kausi jatkuu edelleen. Vesimassan viilentyessä syönti saattaa piristyä pitkäksikin aikaa etenkin matalilla lammilla. Lisäksi kalojen pistävä mutamainen sivumaku vähenee syksyn edetessä, kun kalojen ei enää tarvitse uida vatsapuoli kiinni pohjamudassa. Kausi jatkuu yhtälailla myös muillakin lammilla. Kalat voivat sijaita melkeinpä missä tahansa, melko syvästäkin vedestä aivan pintakalvoon saakka. Päivän lyhentyessä syönnin jaksottaisuus alkaa jälleen heiketä ja näin tasoittua. Loppusyksyn pimeinä öinä voi kokeilla myös hieman harvinaisempaa pyyntitekniikkaa: kirjolohen tuulastusta, mikäli se on sallittua. Liilakyljet kiinnostuvat tuulastuslampun valosta siinä missä muutkin kalat.<br />
<br />
Lopulta talvi saa otteen istutuslammistakin jääkannen muodostuessa niiden katoksi. On tullut aika vaihtaa virvelit pilkkivapoihin. Kirkkaiden jäiden lyhyehkö jakso on pilkkukyljen pyytäjälle huippuaikaa, koska jään alla riittää valoa ja kalat käyvät ahnaasti kiinni pyytöihin. Mikäli lammessa on vielä kalaa runsain mitoin, todellisen hirmusyönnin vaara on olemassa, jolloin ongissa on jatkuvasti kaloja kiinni. Kirkkailla jäillä kannattaa myös ainakin kokeilla jännittävää pyyntitekniikkaa: uistimen heiluttamista aivan jääkannen alla, jolloin viehettä lähestyvät kalat voi nähdä jääkannen läpi. Jännitys on huipussaan, kun vaikkapa liitsiä heiluttaessaan huomaa sitä lähestyvän tumman hahmon, joka pysähtyy lopulta vain senttien päähän vieheestä arvioimaan sen kelpaavuutta ravinnoksi: sehän on kolmekiloinen kirjolohi…<br />
<br />
<br />
==Pilkkukylkien sielunmaailma==<br />
<br />
===Älä hae kaloja liian syvältä===<br />
<br />
Kirjolohet viihtyvät talvisaikaan käytännössä syvyysalueella, joka ulottuu nollasta neljään metriin saakka. Neljää metriä syvemmästä vedestä lohikaloja saa talvella hyvin harvoin, joten pilkkijän kannattaa keskittyä pyytämään kaloja lähempänä pintaa. Kalat liikkuvat myös neljää metriä syvemmillä alueilla lähes aina pintavesissä, joten kymmenenkään metrin vedeltä ei kaloja tarvitse syvältä hakea. Etenkin nieriöillä on tapana uida läpi talven aivan jääkannen alla, mutta myös kirjolohet ja taimenet liikkuvat toisinaan alle metrin päässä jäästä.<br />
<br />
===Kirjolohen syönti on usein jaksottaista===<br />
<br />
Kirjolohella on erityisen voimakas taipumus syödä jaksottaisesti etenkin kesäaikaan, kuten yllä on jo mainittukin. Esimerkiksi kesäkuun alkupäivinä syönti on usein niin voimakkaasti jaksottaista, että auringon noustessa saattaa olla 15 minuutin mittainen raivokas syöntijakso, jonka jälkeen 3-4 tunnin aikana ei havaitse minkäänlaista merkkiä kaloista. Hiljaisen jakson jälkeen seuraa taas muutamien minuuttien mittainen syöntijakso, jonka jälkeen lampi vaikuttaa usean tunnin jälkeen taas aivan kuolleelta. Siksi erityisesti usealla vavalla pyytävän kalastajan tulisi olla valmiina nopeisiin toimiin, kun ensimmäinen kala tarttuu. Jos ja kun kala saadaan ylös, ottiviehe tulisi laskea mahdollisimman nopeasti takaisin pyyntiin.<br />
<br />
Syöntisyklien pituudet ja frekvenssi vaihtelevat usein säännöllisesti päivän edetessä. Aamulla syöntijaksot ovat hieman pidempiä ja niitä on hieman tiheämmin, kun taas päiväksi syöntijaksot lyhenevät ja harvenevat. Iltaa kohden syöntijaksot jälleen hieman pitenevät ja niitä esiintyy useammin. Yöksi jaksottaisuus usein hieman hellittää, jolloin kaloja saa harvakseltaan pitkin yötä. Syönnin kesäaikainen jaksottaisuus on koettava itse, muuten sitä ei usko.<br />
<br />
Keväällä ja syksyllä syönnin syklisyys ei ole niin voimakasta, mutta kuitenkin huomattavissa. Talvellakin esiintyy syöntijaksoja, mutta ne eivät ole niin selvästi havaittavissa. Talviaikaan kalojen syöntiaktiivisuus pikemminkin aaltoilee, vaihdellen huonommasta syönnistä kohtalaiseen tai hyvään syöntiin.<br />
<br />
===Lammessa vietetty aika muuttaa kirjolohien viehemieltymyksiä===<br />
<br />
Istutukset vaikuttavat eri pyyntitekniikoiden tehokkuuteen melkoisesti. Istutuksen jälkeisinä päivinä kalat ovat usein hyvällä syönnillä, ja ne iskevät isoihin, suuriliikkeisiin ja kirkasvärisiin uistimiin. Esimerkiksi lusikkauistimet, kuten Kuusamon Lätkä, Räsänen ja Tiura räikeän värisinä ovat hyviä esimerkkejä vastaistutetuille lohille toimivista uistimista, ainakin talvisaikaan. Kesällä vastaavasti myös isohkojen ja voimakkaan väristen vaappujen tenho tepsii usein hyvin vastaistutetuille lohille.<br />
<br />
Kun istutuksesta on kulunut viikko tai kaksi, edellämainitut uistimet alkavat menettää tehoaan. Nyt hopeakyljet kiinnostuvat myös pienemmistä, pieniliikkeisistä ja himmeämmän värisistä vieheistä. Talvella esimerkiksi liitsin, mormyskan ja tasapainon tehokkuus kasvaa päivien kuluessa, kun taas kesällä kalojen kiinnostus esimerkiksi perhoja kohtaan kasvaa.<br />
<br />
===Kirjolohet liikkuvat jatkuvasti===<br />
<br />
Kirjolohi on erikoinen kala myös siinä mielessä, että se on jatkuvassa liikkeessä. Tähän perustuu suurelta osin myös ootto-onginnan tehokkuus: ongen voi jättää pitkäksikin aikaa – jopa koko päiväksi – pyytämään samalle paikalle, ilman että sen tehokkuus kärsii. Kun kalat liikkuvat jään alla, onkia ei usein tarvitse itse liikuttaa.<br />
<br />
Kalat usein kiertävät lammen reunoja pitkin ympäri etenkin, jos lampi on pieni ja matala. Isommilla lammilla kalat liikkuvat toki myös, mutta lähinnä vain tietyillä alueilla. Esimerkiksi niemenkärjen ympärillä on usein paljon kalaa, mutta alueella olevat kalat liikkuvat lähinnä juuri niemenkärjen ympärillä, eivätkä lähde uimaan muualle alueelta. Kirjolohi onkin monen muun kalan tavoin parvikala.<br />
<br />
===Kalat eivät hajaudu tasaisesti lammen alueelle===<br />
<br />
Vaikka lohet uivat vedessä ahkerasti, jokaisella lammella on omat ottialueensa. Osa niistä vaihtelee luonnollisesti päivittäin, osa viikoittain, osa kuukausittain, osa vuodenajoittain ja osa vuosittain. Lähes kaikilla lammilla on myös alueita, jotka antavat kalaa ympäristöään paremmin lähes aina. Ehkä selvimmin ottipaikkojen vaihtelu näkyy vuosittaisella tasolla, kun samat paikat keräävät kaloja ensijäiden tulosta jäiden lähtöön. Esimerkiksi Enonkosken Pirttilahdella on havaittavissa selvää vaihtelua siinä, kerääntyvätkö kalat talven ajaksi lahden pohjois- vai eteläosaan. Myös ottialueiden koko vaihtelee aina muutamien neliömetrien ”hotspoteista” jopa hehtaarien kokoisiin alueisiin. Esimerkiksi suurten kivien edustat ovat usein pienialaisia hotspotteja, kun taas vaikkapa lammen keskellä sijaitseva, syvän veden ympäröimä matalampi patti on taas kauttaaltaan hyvää aluetta.<br />
<br />
Koska tietyillä paikoilla on enemmän kalaa kuin toisilla, ei kirjolohen kalastajakaan säästy täysin kalojen etsimisen vaivalta. Mikäli siis haluaa maksimoida saaliinsa, kannattaa kaloja etsiä aktiivisesti. Kalastettavia alueita kannattaa vaihdella päivän mittaan, mikäli saalista ei ala kuulua. Luvanmyyjältä voi tiedustella viime aikoina kaloja antaneita paikkoja ja jäältä voi etsiä verijälkiä (tosin niihin kannattaa suhtautua varauksella, sillä onpa jopa sianverta laskettu kalattomien avantojen viereen harhautukseksi!). Onkien paikan vaihtelu palkitsee ennen pitkää, ja pitkällä aikavälillä aktiivisella etsinnällä pääsee lammen ottipaikoista parhaiten jyvälle.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
== Pilkintätekniikat: Leppoisasta ootto-onginnasta räjähtäviin lätkäonkitärppeihin ==<br />
<br />
Kirjolohta voi pyytää mitä monimuotoisimmilla välineillä ja tekniikoilla. Yhtä ainoaa oikeaa tyyliä kalastaa ei ole. Pilkkukyljen pyytäjän repertuaariin kuuluvat kaikenlaiset pyyntivälineet aina tahnapalloista perhoihin ja pikkuruisista mormyskoista lusikkauistimiin. Leppoisaa ajanvietettä hakeva pyytäjä voi valita ootto-onginnan, kun taas toiminnasta pitävälle kalastajalle vaikkapa heittokalastus tai lätkäonginta mahtavine tärppeineen on sopiva vaihtoehto.<br />
<br />
<br />
===Ootto-onginta===<br />
<br />
Kirjolohen ootto-onginta on melko omalaatuinen pyyntilaji, jota ei muistuta oikeastaan mikään muu maassamme yleisesti harrastettava kalastustapa. Ootto-onginta perustuu kirjolohen tapaan uida jatkuvasti, jolloin riittää, että onget tuodaan kalojen lähelle tai oletetulle reitille – loppu hoituukin kuin itsestään. Mutta mitä ootto-onginta oikeastaan on?<br />
<br />
Ootto-onginta on virvelin, ongen tai pilkkiongen avulla tapahtuvaa passiivista pyyntiä, jossa veteen lasketaan kelluvalla syöttitahnalla peitetty pieni koukku. Koska tahna on kelluvaa, koukku syötteineen saadaan haluttuun syvyyteen kiinnittämällä siimaan pieniä lyijyhauleja tai isompi, liukuva paino. Paino(t) lisätään siimaan yleensä n. 0,2 – 1 metrin päähän tahnapallosta. Etenkin talvella ootto-ongella voi pyytää myös syvässä vedessä siten, että painot jäävät väliveteen; tällöin tahnapallo saadaan halutulle syvyydelle myös syvässä vedessä. Koska lohikalat eivät talvisin juurikaan liiku lammissa neljää metriä syvemmällä, tahnapallonkin tehot ovat parhaimmillaan 0–4 metrin syvyydellä.<br />
<br />
====Ootto-onkijan välineet====<br />
<br />
Ootto-onkija ei kovin kummoisia välineitä tarvitse. Avoveden ootto-onginnassa vavaksi kelpaa esimerkiksi ahvenen jigaukseen soveltuva virvelisetti. UL-vapa ja -kela kelpaavat mainiosti kirjolohen pyyntiin, mutta myös haukivirveli ajaa asian, kunhan vaihtaa siiman ohuempaan monofiiliin. Avokelan koko voi olla väliltä 2000–3000, ja siimaksi soveltuu parhaiten 0,18 mm – 0,22 mm monofiili. Yli 0,20–millisen siiman käyttöä kannattaa välttää mikäli se on mahdollista, sillä heikolla syönnillä jo liian paksu siima saattaa saada tahnapalloa mutustelevan kirjolohen hylkäämään syötin ennen sen nielaisemista. Vavan pituudella ei ole suurta merkitystä, kunhan sillä saa heijattua tahnapallon tarpeeksi pitkälle rannasta. Myös onkivavalla voi harrastaa ootto-ongintaa, mutta se edellyttää lähes aina paksumman siiman ja kohon käyttöä ja vapojen tarkkaa vahtimista tai vapatelineiden käyttöä, jotta tahnapallon nielaissut kirjolohi ei teutaroidessaan tempaise vapaa veteen kalastajan ulottumattomille.<br />
<br />
Talvella ootto-ongeksi riittää esimerkiksi perinteinen Delfinin pilkkivapa, josta on poistettu kärkiosa ja puolan jarru. Toimivia onkivirityksiä voi rakennella muistakin ongista, ja kalastuskaupoista on saatavissa myös ootto-ongintaa varten tehtyjä onkilaitteita. Olennaista on vain, että siima pääsee juoksemaan puolalta ilman havaittavaa vastusta, jos ja kun kirjolohi lähtee syötin napattuaan uimaan tahnapallo suussaan tai vatsassaan. Jos kala tuntee uidessaan suupieltään ja kylkeään vasten painavan siiman, se hylkää syötin suurella todennäköisyydellä. Jään päältä ongittaessa siima voi olla ohuempaa kuin avovedestä pyydettäessä, 0,14 – 0,20 millimetrin paksuista. Avannon peittäminen esimerkiksi styroksi- tai Finnfoam-levyllä, johon on tehty ohut ura siimaa varten, on suositeltavaa silloin, jos onget ovat muodoltaan ja kooltaan sellaisia, että ne mahtuvat sujahtamaan läpi avannosta ainakin silloin, kun pilkkijä poistuu onkien välittömästä läheisyydestä. Muutoin onkien luokse palaavaa kalastajaa voi odottaa yllätys, kun onkia onkin vähemmän kuin hetki sitten…<br />
<br />
Tärppi-ilmaisimen käyttö on erittäin suositeltavaa ja hyödyllistä, koska niitä käyttämällä kalastajan ei tarvitse vahtia ja kierrellä katsomassa onkia jatkuvasti. Tärppi-ilmaisimen voi rakentaa itse esimerkiksi ohuesta ja lättänästä muovinpätkästä, jonka päähän kiinnitetään kirkkaanväriseksi värjätty stryroksipallo, jossa on isohko, paksuhkosta rautalangasta tehty lenkki, jonka lävitse siima pujotetaan. Lenkin rautalangassa ei saa olla rosoja, sillä muutoin siima hiertyy poikki kalan vetäessä siimaa. Tärppi-indikaattori kiinnitetään ootto-ongen kärjen paikalle. Tärpin voi havaita kauempaakin styroksipallon painuessa alemmas. Vielä käytännöllisempi ja parempi, mutta vastaavasti työläämpi tärpinilmaisin toimii päinvastoin: lippu tai vastaava nousee pystyyn, kun kala nappaa. Kaupasta ostetuissa ootto-ongissa on usein tällainen tärppi-indikaattori, mutta sen voi rakentaa myös itse, jos aikaa, välineitä ja sorminäppäryyttä riittää. Tärppi-indikaattorin tärkeä ominaisuus on näkyvyyden ja helpon tulkittavuuden lisäksi se, että se ei aiheuta minkäänlaista ylimääräistä vastusta kalan lähtiessä kuljettamaan tahnapalloa, eikä varsinkaan nyppäisyä, joka pystyasentoon tärpin yhteydessä nousevista tärppi-indikaattoreista varsin usein aiheutuu.<br />
<br />
Koukun ihanteellinen koko on kolmihaarakoukkua käytettäessä 16. Yksihaarainen koukku voi olla kokoa, paria suurempi. Koukkujen tulee olla huipputeräviä, käytännössä siis kemiallisesti teroitettuja. Säästäminen koukuissa näkyy varmasti kevyempänä saalispussina. Koukku kiinnitetään siimaan normaalilla solmulla. Unisolmu on käyttökelpoisin solmu, sillä sen saa kiristettyä solmimisvaiheessa lenkittömäksi. Sopiva kierrosten määrä on 6-7. Solmu pitää kostuttaa esimerkiksi suussa ennen kiristystä, eikä koukun ja solmun välille saa jäädä lenkkiä, vaan solmu tulee kiristää lenkittömäksi. Ylitsejäävä siimanpää tulee katkaista niin lyhyeksi kuin mahdollista, sillä lyhyeksi katkaistu siimantynkä helpottaa suuresti tahnapallon laittamista koukun ympärille.<br />
<br />
Siimaa saa olla talvellakin puolalla reilusti, sillä tärpin jäädessä huomaamatta kala kuljettaa muutoin siiman nopeasti loppuun. Jos siimaa ei ole tarpeeksi, monofiilikään ei anna tarpeeksi periksi, ja kala pääsee riuhtomaan koukun irti. Kun siimaa on puolalla reilusti, se ei tietenkään lopu niin nopeasti, ja mikäli niin pääsee käymään, monofiili joustaa kalan tempoillessa kuin kuminauha, jolloin kala ei saa revittyä koukkua kovin helposti irti. Onkia kannattaa vahtia joka tapauksessa tarkasti varsinkin kalastettaessa rantojen läheisyydessä, sillä kala osaa kyllä vapauttaa itsensä pyörittämällä siiman esimerkiksi pohjahaon tai –kiven ympärille, jos se saa vapaasti siimaa.<br />
<br />
Ootto-onkija tarvitsee lisäksi kaksi apuvälinettä, jotka eivät tule välttämättä jokaiselle mieleen. Ne eivät ole tosin aivan välttämättömiä, mutta elämää suuresti helpottavia: ohuen puutikun tai vaikkapa kardemummamausteputken, jonka päähän on tehty pieni viilto sekä hammasharjan. Tikulla on kätevä irrottaa kalan vatsaan tai ruokaputkeen asti kulkeutunut koukku kuljettamalla se viillon avulla siimaa pitkin koukun luokse, jolloin tikkua painaistaan hieman voimaa käyttäen syvemmälle. Tämän jälkeen tikku vain vedetään pois vatsasta, ja jos työntöliike onnistui, mukana tulee tikun päähän kiinnittynyt koukku. Tikku säästää aikaa, vaivaa ja sormia varsinkin kovalla pakkasella, kun kalastaja säästyy uuden koukun solmimiselta siimaan. Hammasharja taas on kätevä pois lähdettäessä tai tahnaa vaihdettaessa, koska sillä on kätevä pyyhkäistä tahnapallo pois koukusta. Sormin suoritettuna koukun puhdistus tahnasta on yllättävän hankala operaatio. Hammasharjan saa puhdistettua kätevästi hankaamalla sitä vedessä avannon reunaa vasten.<br />
<br />
<br />
====Kalastaminen ootto-ongilla====<br />
<br />
Ootto-ongen painotus on erityisen tärkeä ja tarkkaavaisuutta vaativa vaihe. Liukumatonta painoa, käytännössä siis lyijystä tehtyjä onkihauleja käytettäessä niitä tulee lisätä vain sen verran, että niiden yhteispaino on vain hieman tahnapallon nostetta suurempi. Yksikin isohko hauli voi riittää painoksi, mutta useamman pienen haulin käytöstäkään ei ole erityistä haittaa. Elämän helpottamiseksi kannattaa käyttää niin pieniä hauleja, että ne mahtuvat menemään onkivavan siimareiästä lävitse. Jos hauleja ei ole tarpeeksi, tahnapallo jää luonnollisesti kellumaan avantoon, kun siimaa lapetaan veteen, mutta jos niitä on liikaa, kala saattaa hylätä syötin lähtiessään kuljettamaan sitä painojen aiheuttaman vastuksen takia. Haulien sopiva etäisyys tahnapallosta on yleensä 0,3 – 1 metriä, mutta pitempiäkin välejä voi käyttää.<br />
<br />
Tahnapallo lisätään koukun päälle vasta jäällä, kun avanto on tehty ja puhdistettu täysin vapaaksi sohjosta ja jäähileistä. Tahnapurkista otetaan sopivan kokoinen pala tahnaa, ja se pyöritellään kämmenien välissä tasapintaiseksi palloksi. Tahnan pyörittely on tehtävä kuivin käsin, sillä joutuessaan kosketuksiin veden kanssa tahna alkaa välittömästi liueta siihen, ja muuttuu liukkaaksi ja limaiseksi klöntiksi. Puvun vyölle voikin pyöräyttää käsien kuivaamiseen varatun rätin tai pyyhkeen, sillä kosteilla tai märillä käsillä tahnapallon pyörittäminen ei yksinkertaisesti onnistu.<br />
<br />
Kun tahnapallo on kauniin tasapintainen ja pyöreä, koukku painetaan varovasti pallon sisään. Tahnapallon tulisi nyt olla sen kokoinen, että se riittää juuri ja juuri peittämään koukun sivusuunnassa. Tässä vaiheessa pitää olla tarkkana, sillä koukun tulee olla kokonaan pallon sisällä. Kun koukku on pallon sisällä, palloa muokataan sormilla varovasti painelemalla pitkulaiseksi niin, että tahnaa siirtyy koukun yläpuolelle. Koukku ei saa tässäkään vaiheesta tulla lainkaan näkyville tai tuntuviin, joten tämä vaihe vaatii usein hieman harjoittelua. Tämän jälkeen tahnalla peitetään jälleen varovasti painelemalla myös solmu siimantynkineen kokonaan tahnan alle – samalla peittyvät myös koukun painamisesta jääneet urat. Nyt pitkulaiseksi muokattu pallo on valmis laskettavaksi veteen. Kun kala lopulta nappaa tahnapallon suuhunsa, se ei huolellisen valmistelun ansiosta tunne minkäänlaisia ulokkeita suussaan, ja siksi nielaisee pallon suuremmalla todennäköisyydellä. Lisäksi pitkulainen pallo on kalalle helpompi niellä verrattuna täysin pyöreään palloon. Pallon muotoiluun kannattaa uhrata aikaa ja vaivaa, sillä se voi olla ratkaiseva ero etenkin huonon syönnin aikaan. Vieressä pilkkivä kalastaja saattaa naureskella touhulle, mutta hymy hyytyy viimeistään siinä vaiheessa, kun vierustoverisi valiteltua pelkkiä vetäisyjä ja kerran puraistuja tahnapalloja ootto-ongissa, nostat pitkälle vatsaansa tahnapallon nielaisseen kalan jäälle.<br />
<br />
Pallon syvyys mietityttää usein varsinkin ensimmäisiä kertoja ootoilla pyytävää kalastajaa. Pallon sijoittaminen oikeaan syvyyteen on kuitenkin melko helppoa, sillä aikaisemmin mainittu syvyysalue nollasta neljään metriin toimi myös ootto-ongittaessa. Jos haluaa pelata varman päälle, pallon voi jättää 0 ja 2,5 metrin välille, millä alueella suurin osa lohista lähes aina liikkuu.<br />
<br />
<br />
<br />
Kirjoittanut Esa Oksman / Eza1992 (kalassa.net)<br />
<br />
[[Käyttäjä:Eza1992|Eza1992]] 15. tammikuuta 2011 kello 23.35 (UTC)</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Abu_Garcia&diff=14858
Abu Garcia
2011-01-14T16:52:19Z
<p>Eza1992: /* Hyrräkelat */</p>
<hr />
<div>'''Abu Garcia''' on ruotsalainen virkityskalastusvälinevalmistaja. Yhtiön nimi oli AB Urfabriken, sittemmin ABU Svängsta ja lopuksi Abu Garcia. Yritys valmistaa nykyään kalastusvälineitä virkistyskalastukseen.<br />
<br />
Yhtiö on osa Pure Fishing-yhtymää, johon Abu Garcian lisäksi kuuluvat [[Berkley]], Fenwick, Stren, Mitchell, Johnson, Spider ja 7Strand.<br />
<br />
== Tuotteita ==<br />
<br />
[[Luokka:Kalastusvälinevalmistajat]]<br />
<br />
Historiallisesti merkittäviä tuotteita<br />
1941: Abu Record -umpikela<br />
1952: Abu Ambassadeur -hyrräkela<br />
1957 Abumatic<br />
1965: Abu Cardinal -avokela<br />
Conolon-vapa<br />
Toby-lusikkauistin<br />
<br />
<br />
<br />
== Avokelat ==<br />
<br />
<br />
<br />
Cardinal 100U, 101, 102, 104, 106 <br />
viisikuulalaakerinen avokelasarja, välitys 5,1:1 lukuun ottamatta 106:a, jossa välitys 4,8:1. siimatila 4/100-12/250 kelan koosta riippuen<br />
Cardinal 172, 174, 177, 178 <br />
nelikuulalaakerinen avokelasarja, välitys 5,1:1. malleissa 177 ja 178 välitys 4,8:1, siimatila 6/175 - 20/235 mallista riippuen<br />
Cardinal 300U, 301, 302, 303, 304 <br />
seitsenkuulalaakerinen avokelaksarja, välitys 5,1:1, siimatila 4/100 - 10/210<br />
Cardinal 502ALBi, 503ALBi, 504ALBi, 506ALBi <br />
kymmenkuulalaakerinen avokelasarja, välitys 5,1:1, mallissa 506 välitys 4,8:1, siimatila 6/110 - 12/250 mallista riippuen<br />
Cardinal 601ALB, 602ALB, 603ALB, 604 ALB, 606ALB <br />
seitsenkuulalaakerinen avokelasarja, välitys 5,1:1, siimatila 6/110 - 12/250 mallista riippuen<br />
Cardinal 702LX, 702LX, 704LX, 706LX, 707LX <br />
seitsenkulalaakerinen avokelasarja, välitys 5,1:1, siimatila 6/110 - 17/250 mallista riippuen<br />
Cardinal 801, 802, 804, 806, 807, C3<br />
Soron STX 10, 20, 30, 40, 50, 60 <br />
yksitoistakuulalaakerinen avokelasarja, välitys 5,1:1, malleissa 60 ja 70 välitys 4,8:1, siimatila 6/110 - 17/250 mallista riippuen<br />
<br />
<br />
<br />
== Hyrräkelat ==<br />
<br />
<br />
Abu Record A, C, 2, 300, 600, 1300, 1400, 1500, 1550, 1560, 1600, 1610, 1700, 1800, 1900, 2000, 2100, 2200, 2300, 2500, 3000 Flyer<br />
Abu Ambassadeur<br />
<br />
[[Tiedosto:Ambassadeus7000.jpg|thumb|right|300px|Abu Garcian valmistama, kalastajien keskuudessa kulttimaineen saavuttanut Ambassadeur 7000.]]<br />
<br />
== Umpikelat ==<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
== Abumatic ==<br />
<br />
<br />
Abumatic on 1957 Ruotsissa myyntiin tullut avokelatyyppi, jonka ensimmäiset myyntiesitteet jaettiin Abu Viking-nimisinä. Koska nimi Viking, suomeksi Viikinki, oli varattu, nimettiin umpikelasarja Abumaticiksi. Umpikelassa oli muovinen musta runko ja värillinen alumiinikoppa.<br />
<br />
Abumatic-kelojen valtamistaminen lopetettiin runsaaksi 20 vuodeksi, mutta 2009 tehtiin uusia Abumatic-keloja, mm. punaista Abumatic 170:ää muistuttava Abumatic 170i.<br />
Abumatic<br />
20 (1961-1967)[1]<br />
30 (1957-1960)<br />
30A (1961-1965)<br />
32 (1959-1961)<br />
35 (1960-1962)<br />
40 (1960-1962)<br />
60 (1957-1961)<br />
62 (1959-1961)<br />
70 (1957-1964), kelojen uudelleennumeroinnin yhteydessä 70:stä tuli 1965 170 <br />
72 (1959-1961)<br />
75 (1961-1965)<br />
80 (1959-1969)<br />
82 (1959-1961)<br />
110 (1968-1977)<br />
120 (1967-1980)<br />
135 (1963-1964)<br />
136<br />
140<br />
141<br />
145 (1966-1976)<br />
150 (1967-1980)<br />
155<br />
160 (1963-1976)<br />
170 (1965-1982, 1994-2002) <br />
220 (1971-1978)<br />
270 (1974-1980)<br />
280 (1970-1971)<br />
290 (1972-1982)<br />
320 (1972-1982)<br />
330 (1977-1982)<br />
350 (1977-1982)<br />
360<br />
Combomatic (Abumatic kiinnitettynä kiiteästi vapaan), 12 mallia<br />
<br />
<br />
== Viitteet ==<br />
<br />
<br />
* http://www.rullen.se/galleri/pages/Abumatic20.htm<br />
* http://www.rullen.se/galleri/pages/Abumatic170.htm</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:Kaikuluotain_Navman.jpg&diff=14857
Tiedosto:Kaikuluotain Navman.jpg
2011-01-14T16:44:31Z
<p>Eza1992: </p>
<hr />
<div>Navmanin värinäytöllinen karttaplotteri. © Eza1992<br />
<br />
<br />
*'''KARTTA'''<br />
<br />
<br />
*'''DPT''' = depth = syvyys (13.7 m)<br />
*'''SOG''' = speed on ground = nopeus maahan nähden (todellinen nopeus) (4.4 km/h)<br />
*'''TMP''' = temperature = (veden) lämpötila (14,2°C)<br />
<br />
* '''Kartalla''' näkyvät punertavat viivat ovat ajojälkeä/-historiaa, eli jälkiloki.<br />
* '''Yksittäiset''' numerot ovat syvyyksiä (metreinä).<br />
<br />
<br />
<br />
*'''KAIKULUOTAIN'''<br />
<br />
<br />
* '''Syvyys''' = 13.7 m<br />
* '''Viiva''' = käyttäjän säädettävissä oleva merkitty syvyys, tässä 5.1 metriä<br />
* '''Signaalien''' voimakkuus ilmaistaan väreillä, kaikuluotaimen vasemmassa reunassa on merkitty signaalien voimakkuuksia vastaavat värit, voimakkaimman signaalin väri (punainen) on ylimmäisenä ja heikoimman näytettävän signaalin väri (vaaleansininen/valkoinen) on alimmaisena.<br />
* '''Kaikuluotaimen''' punainen yläosa (=voimakas signaali) on normaalia kaikuhäiriötä, siitä ei tarvitse välittää.<br />
* '''Noin''' 10 m syvyydessä näkyvät objektit ovat kaloja ja kalaparvia.<br />
* '''Pohja''' alkaa valkoisen ja punaisen värin rajalta n. 13 m syvyydessä.</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Eza1992&diff=14856
Käyttäjä:Eza1992
2011-01-14T16:27:19Z
<p>Eza1992: Ak: Sivu tyhjennettiin</p>
<hr />
<div></div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Suvasvesi&diff=7352
Suvasvesi
2010-03-07T21:55:32Z
<p>Eza1992: </p>
<hr />
<div>{| style="margin: 0 0 1em 2em; border: 1px solid #aaaaaa;" align="right" cellpadding=0 cellspacing=0<br />
| style="background:#8fabb9; padding: 3px 5px 3px 5px;" align="center" | '''Suvasvesi'''<br />
|-<br />
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | <br />
|-<br />
! style="background:#c3ced3; font-size: 120%; border-top: 1px solid #aaaaaa; border-bottom: 1px solid #aaaaaa; padding: 0 5px 0 5px;" | <br />
|-<br />
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #edf3fe;" | '''pinta-ala''': 233,58 km²<br />
|-<br />
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | '''Pinnankorkeus''': 81,7m<br />
|-<br />
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #edf3fe;" | '''Suurin syvyys''': 89.0m<br />
|-<br />
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | '''Laskujoki''': Heinäveden reitti<br />
|-<br />
|}<br />
<googlemap version="0.9" lat="62.627456" lon="28.210831" type="map" zoom="11" width="700" height="500" scale="yes" overview="yes"><br />
(N) 62.66487, 28.185551<br />
Suvasvesi North -kraatteri. Tarkka syvyys ei ole tiedossa, esimerkiksi Maanmittauslaitos on <br />
mitannut kraatterin syvyydeksi 102 metriä, muita arvioita syvyydestä ovat mm. 98, 95, 92, 91 ja 89 m. Kraatterin synnyttämä Kukkarinselkä on hyvää kalastusaluetta etenkin lohikalojen osalta.<br />
(S) 62.603795, 28.228466<br />
Suvasvesi South -kraatteri. Alueen syvyys on n. 20-35 m. Kraatterin synnyttämä Haapaselkä on hyvää kalastusaluetta, etenkin ahven, hauki ja taimen ovat yleisiä saaliskaloja.<br />
(V) 62.579698, 28.14075<br />
Veneenlaskuluiska (materiaali betoni) Horsmalahdessa. Toinen laskuluiska sijaitsee pohjoisempana, Kukkarinselän puolella Enonlahdessa.<br />
(P) 62.619734, 28.37174<br />
Paimensaari.<br />
Lisätietoa: http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=6463<br />
(I) 62.631297, 28.196663<br />
Kattava tietopaketti Suvasvedestä (klikkaa linkkiä): http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=10798<br />
</googlemap><br />
'''Suvasvesi''' on Vuoksen vesistöön kuuluva järvi Itä-Suomen läänissä Kuopion ja Leppävirran alueella. <br />
<br />
Järvi on osa Iso-Kallaa. Suvasvesi koostuu kahdesta avoselästä: Kukkarinselästä pohjoisessa ja Haapaselästä etelässä. <br />
<br />
Näitä kahta selkää erottaa saariryhmä. Kukkarinselkä on epätavallisen syvä Suomen mittakaavassa, sillä se on syvimmässä kohdassaan 89,0 metriä syvä.<br />
<br />
Suvasvesi on Päijänteen (95,3 m) ja Inarijärven (91,8 m) jälkeen Suomen kolmanneksi syvin järvi. <br />
<br />
Suvasvesi on myös Kallaveden reitin kauneudestaan kuulun itäisen laskuhaaran eli Heinäveden reitin alkupää. <br />
<br />
Se rajoittaa koillisesta Suomen suurinta saarta Soisaloa.<br />
<br />
Vuonna 2001 Kukkarinselältä löydettiin meteoriittitörmäyksessä syntyviä pirstekartioita, mikä teki siitä Suomen kuudennen tunnetun meteoriittikraatterin.<br />
<br />
Kraatteri, joka myös yleisimmin tunnetaan nimellä Suvasvesi North, sijaitsee keskellä Kukkarinselkää ja on noin 3,5 kilometriä halkaisijaltaan. <br />
<br />
Kraatterin ikä tunnetaan nykyisinkin huonosti: se on arviolta 240–780 miljoonaa vuotta. <br />
<br />
Haapaselkä muistuttaa pohjoista osaa ja sen on myös oletettu olevan törmäyskraatteri. <br />
<br />
Se tunnetaan myös nimellä Suvasvesi South -kraatteri. Se on samankokoinen kuin Kukkarinselän kraatteri, mutta sen ikää ei ole vielä määritetty. <br />
<br />
Se saattaa liittyä Suvasveden pohjoiseen kraatteriin, mikä tekisi Suvasveden rakenteesta erittäin harvinaisen kaksoistörmäyskraatterin.<br />
<br />
Erityinen nähtävyys on Paimensaari, joka kertoo neljän sisaruksen kekseliäästä aherruksesta 1900-luvulla. <br />
<br />
Saaren perinneympäristöstä pitävät nykyisin huolta niittotalkoot ja lampaat. <br />
<br />
Viehättävässä Paimensaaressa on myös lyhyt luontopolku sekä tulentekopaikka eväshetkiin.<br />
<br />
Kauniit järvimaisemat vastaanottavat niin kalastajat kuin historiasta kiinnostuneet. <br />
<br />
Kristallinkirkkaat vedet kätkevät veden alle arvoitukselliset meteoriittikraatterit. <br />
<br />
Suvasvesi on Suomen syvimpiä järviä, sillä keskivaiheilta on pohjaan matkaa peräti 90 metriä. <br />
<br />
Tämä on muinaisen kraatterin ansiota. <br />
<br />
Suvasveden kirkkaissa vesissä voi näkyvyyttä riittää jopa 30 metriin saakka. <br />
<br />
Pystysuorat kalliomuodostelmat ovat upea näky vedenpinnan alla. <br />
<br />
Suvaksen uisteluvesille kalastajia houkuttelevat kesäisin taimen ja siika, kun taas keväällä ja syksyisin järvilohi.<br />
<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
[http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=10806 Luontoon]<br />
<br />
[http://fi.wikipedia.org/wiki/Suvasvesi wikipedia]<br />
<br />
[[Luokka:Kalapaikat Itä-Suomi]]<br />
<br />
[[Luokka:Suomen järvet]]</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Suvasvesi&diff=7351
Suvasvesi
2010-03-07T21:48:48Z
<p>Eza1992: kartta</p>
<hr />
<div>{| style="margin: 0 0 1em 2em; border: 1px solid #aaaaaa;" align="right" cellpadding=0 cellspacing=0<br />
| style="background:#8fabb9; padding: 3px 5px 3px 5px;" align="center" | '''Suvasvesi'''<br />
|-<br />
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | <br />
|-<br />
! style="background:#c3ced3; font-size: 120%; border-top: 1px solid #aaaaaa; border-bottom: 1px solid #aaaaaa; padding: 0 5px 0 5px;" | <br />
|-<br />
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #edf3fe;" | '''pinta-ala''': 233,58 km²<br />
|-<br />
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | '''Pinnankorkeus''': 81,7m<br />
|-<br />
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #edf3fe;" | '''Suurin syvyys''': 89.0m<br />
|-<br />
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | '''Laskujoki''': Heinäveden reitti<br />
|-<br />
|}<br />
<googlemap version="0.9" lat="62.628403" lon="28.23349" type="map" zoom="11" width="700" height="500" scale="yes" overview="yes"><br />
(N) 62.66487, 28.185551<br />
Suvasvesi North -kraatteri. Tarkka syvyys ei ole tiedossa, esimerkiksi Maanmittauslaitos on <br />
mitannut kraatterin syvyydeksi 102 metriä, muita arvioita syvyydestä ovat mm. 98, 95, 92, 91 ja 89 m. Kraatterin synnyttämä Kukkarinselkä on hyvää kalastusaluetta etenkin lohikalojen osalta.<br />
(S) 62.603795, 28.228466<br />
Suvasvesi South -kraatteri. Alueen syvyys on n. 20-35 m. Kraatterin synnyttämä Haapaselkä on hyvää kalastusaluetta, etenkin ahven, hauki ja taimen ovat yleisiä saaliskaloja.<br />
(V) 62.579698, 28.14075<br />
Veneenlaskuluiska (materiaali betoni) Horsmalahdessa. Toinen laskuluiska sijaitsee pohjoisempana, Kukkarinselän puolella Enonlahdessa.<br />
(P) 62.619734, 28.37174<br />
Paimensaari.<br />
Lisätietoa: http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=6463<br />
</googlemap><br />
'''Suvasvesi''' on Vuoksen vesistöön kuuluva järvi Itä-Suomen läänissä Kuopion ja Leppävirran alueella. <br />
<br />
Järvi on osa Iso-Kallaa. Suvasvesi koostuu kahdesta avoselästä: Kukkarinselästä pohjoisessa ja Haapaselästä etelässä. <br />
<br />
Näitä kahta selkää erottaa saariryhmä. Kukkarinselkä on epätavallisen syvä Suomen mittakaavassa, sillä se on syvimmässä kohdassaan 89,0 metriä syvä.<br />
<br />
Suvasvesi on Päijänteen (95,3 m) ja Inarijärven (91,8 m) jälkeen Suomen kolmanneksi syvin järvi. <br />
<br />
Suvasvesi on myös Kallaveden reitin kauneudestaan kuulun itäisen laskuhaaran eli Heinäveden reitin alkupää. <br />
<br />
Se rajoittaa koillisesta Suomen suurinta saarta Soisaloa.<br />
<br />
Vuonna 2001 Kukkarinselältä löydettiin meteoriittitörmäyksessä syntyviä pirstekartioita, mikä teki siitä Suomen kuudennen tunnetun meteoriittikraatterin.<br />
<br />
Kraatteri, joka myös yleisimmin tunnetaan nimellä Suvasvesi North, sijaitsee keskellä Kukkarinselkää ja on noin 3,5 kilometriä halkaisijaltaan. <br />
<br />
Kraatterin ikä tunnetaan nykyisinkin huonosti: se on arviolta 240–780 miljoonaa vuotta. <br />
<br />
Haapaselkä muistuttaa pohjoista osaa ja sen on myös oletettu olevan törmäyskraatteri. <br />
<br />
Se tunnetaan myös nimellä Suvasvesi South -kraatteri. Se on samankokoinen kuin Kukkarinselän kraatteri, mutta sen ikää ei ole vielä määritetty. <br />
<br />
Se saattaa liittyä Suvasveden pohjoiseen kraatteriin, mikä tekisi Suvasveden rakenteesta erittäin harvinaisen kaksoistörmäyskraatterin.<br />
<br />
Erityinen nähtävyys on Paimensaari, joka kertoo neljän sisaruksen kekseliäästä aherruksesta 1900-luvulla. <br />
<br />
Saaren perinneympäristöstä pitävät nykyisin huolta niittotalkoot ja lampaat. <br />
<br />
Viehättävässä Paimensaaressa on myös lyhyt luontopolku sekä tulentekopaikka eväshetkiin.<br />
<br />
Kauniit järvimaisemat vastaanottavat niin kalastajat kuin historiasta kiinnostuneet. <br />
<br />
Kristallinkirkkaat vedet kätkevät veden alle arvoitukselliset meteoriittikraatterit. <br />
<br />
Suvasvesi on Suomen syvimpiä järviä, sillä keskivaiheilta on pohjaan matkaa peräti 90 metriä. <br />
<br />
Tämä on muinaisen kraatterin ansiota. <br />
<br />
Suvasveden kirkkaissa vesissä voi näkyvyyttä riittää jopa 30 metriin saakka. <br />
<br />
Pystysuorat kalliomuodostelmat ovat upea näky vedenpinnan alla. <br />
<br />
Suvaksen uisteluvesille kalastajia houkuttelevat kesäisin taimen ja siika, kun taas keväällä ja syksyisin järvilohi.<br />
<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
[http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=10806 Luontoon]<br />
<br />
[http://fi.wikipedia.org/wiki/Suvasvesi wikipedia]<br />
<br />
[[Luokka:Kalapaikat Itä-Suomi]]<br />
<br />
[[Luokka:Suomen järvet]]</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Suvasvesi&diff=7349
Suvasvesi
2010-03-07T21:43:05Z
<p>Eza1992: karttaan infoa</p>
<hr />
<div>{| style="margin: 0 0 1em 2em; border: 1px solid #aaaaaa;" align="right" cellpadding=0 cellspacing=0<br />
| style="background:#8fabb9; padding: 3px 5px 3px 5px;" align="center" | '''Suvasvesi'''<br />
|-<br />
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | <br />
|-<br />
! style="background:#c3ced3; font-size: 120%; border-top: 1px solid #aaaaaa; border-bottom: 1px solid #aaaaaa; padding: 0 5px 0 5px;" | <br />
|-<br />
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #edf3fe;" | '''pinta-ala''': 233,58 km²<br />
|-<br />
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | '''Pinnankorkeus''': 81,7m<br />
|-<br />
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #edf3fe;" | '''Suurin syvyys''': 89.0m<br />
|-<br />
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | '''Laskujoki''': Heinäveden reitti<br />
|-<br />
|}<br />
<googlemap version="0.9" lat="62.623983" lon="28.24379" type="map" zoom="11" width="700" height="500" scale="yes" overview="yes"><br />
(N) 62.66487, 28.185551<br />
Suvasvesi North -kraatteri. Tarkka syvyys ei ole tiedossa, esimerkiksi Maanmittauslaitos on <br />
mitannut kraatterin syvyydeksi 102 metriä, muita arvioita syvyydestä ovat mm. 98, 95, 92, 91 ja 89 m. Kraatterin synnyttämä Kukkarinselkä on hyvää kalastusaluetta etenkin lohikalojen osalta.<br />
(S) 62.603795, 28.228466<br />
Suvasvesi South -kraatteri. Alueen syvyys on n. 20-35 m. Kraatterin synnyttämä Haapaselkä on hyvää kalastusaluetta, etenkin ahven, hauki ja taimen ovat yleisiä saaliskaloja.<br />
(V) 62.579698, 28.14075<br />
Veneenlaskuluiska (materiaali betoni) Horsmalahdessa. Toinen laskuluiska sijaitsee pohjoisempana, Kukkarinselän puolella Enonlahdessa.<br />
</googlemap><br />
<br />
'''Suvasvesi''' on Vuoksen vesistöön kuuluva järvi Itä-Suomen läänissä Kuopion ja Leppävirran alueella. <br />
<br />
Järvi on osa Iso-Kallaa. Suvasvesi koostuu kahdesta avoselästä: Kukkarinselästä pohjoisessa ja Haapaselästä etelässä. <br />
<br />
Näitä kahta selkää erottaa saariryhmä. Kukkarinselkä on epätavallisen syvä Suomen mittakaavassa, sillä se on syvimmässä kohdassaan 89,0 metriä syvä.<br />
<br />
Suvasvesi on Päijänteen (95,3 m) ja Inarijärven (91,8 m) jälkeen Suomen kolmanneksi syvin järvi. <br />
<br />
Suvasvesi on myös Kallaveden reitin kauneudestaan kuulun itäisen laskuhaaran eli Heinäveden reitin alkupää. <br />
<br />
Se rajoittaa koillisesta Suomen suurinta saarta Soisaloa.<br />
<br />
Vuonna 2001 Kukkarinselältä löydettiin meteoriittitörmäyksessä syntyviä pirstekartioita, mikä teki siitä Suomen kuudennen tunnetun meteoriittikraatterin.<br />
<br />
Kraatteri, joka myös yleisimmin tunnetaan nimellä Suvasvesi North, sijaitsee keskellä Kukkarinselkää ja on noin 3,5 kilometriä halkaisijaltaan. <br />
<br />
Kraatterin ikä tunnetaan nykyisinkin huonosti: se on arviolta 240–780 miljoonaa vuotta. <br />
<br />
Haapaselkä muistuttaa pohjoista osaa ja sen on myös oletettu olevan törmäyskraatteri. <br />
<br />
Se tunnetaan myös nimellä Suvasvesi South -kraatteri. Se on samankokoinen kuin Kukkarinselän kraatteri, mutta sen ikää ei ole vielä määritetty. <br />
<br />
Se saattaa liittyä Suvasveden pohjoiseen kraatteriin, mikä tekisi Suvasveden rakenteesta erittäin harvinaisen kaksoistörmäyskraatterin.<br />
<br />
Erityinen nähtävyys on Paimensaari, joka kertoo neljän sisaruksen kekseliäästä aherruksesta 1900-luvulla. <br />
<br />
Saaren perinneympäristöstä pitävät nykyisin huolta niittotalkoot ja lampaat. <br />
<br />
Viehättävässä Paimensaaressa on myös lyhyt luontopolku sekä tulentekopaikka eväshetkiin.<br />
<br />
Kauniit järvimaisemat vastaanottavat niin kalastajat kuin historiasta kiinnostuneet. <br />
<br />
Kristallinkirkkaat vedet kätkevät veden alle arvoitukselliset meteoriittikraatterit. <br />
<br />
Suvasvesi on Suomen syvimpiä järviä, sillä keskivaiheilta on pohjaan matkaa peräti 90 metriä. <br />
<br />
Tämä on muinaisen kraatterin ansiota. <br />
<br />
Suvasveden kirkkaissa vesissä voi näkyvyyttä riittää jopa 30 metriin saakka. <br />
<br />
Pystysuorat kalliomuodostelmat ovat upea näky vedenpinnan alla. <br />
<br />
Suvaksen uisteluvesille kalastajia houkuttelevat kesäisin taimen ja siika, kun taas keväällä ja syksyisin järvilohi.<br />
<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
[http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=10806 Luontoon]<br />
<br />
[http://fi.wikipedia.org/wiki/Suvasvesi wikipedia]<br />
<br />
[[Luokka:Kalapaikat Itä-Suomi]]<br />
<br />
[[Luokka:Suomen järvet]]</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Nahkiainen&diff=7348
Nahkiainen
2010-03-07T21:06:31Z
<p>Eza1992: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Nahkiainen.jpg|800px|thumb|left|Suvasveteen laskevasta purosta pyydystetty nahkiainen. Kuvan yksilö on noin 15 senttimetriä pitkä.]]<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
'''Nahkiainen''' (''Lampetra fluviatilis'') on [[nahkiaiset|ympyräsuisiin]] kuuluva leuaton kala, joka nousee loppukesällä tai syksyllä merestä jokiin kutemaan. <br />
<br />
Elämänsä ensimmäiset 4–5 vuotta nahkiainen viettää joessa toukkana. Sen jälkeen aikuinen nahkiainen elää 1–3 vuotta meressä ennen paluutaan kutemaan jokeen. Nahkiainen ei ole jokiuskollinen, toisin kuin [[lohet|lohikaloihin]] kuuluvat vaelluskalat. Kutu tapahtuu keväällä, ja sen jälkeen kuteneet nahkiaiset kuolevat. <br />
<br />
Nahkiaisia esiintyy yli 30 Itämereen laskevassa joessa. Nahkiaisista on olemassa myös pelkästään sisävesissä eläviä kantoja. Ne nousevat järvistä pieniin virtaaviin vesiin. Näitä järvinahkiaisiksi kutsuttuja nahkiaisia esiintyy [[Vuoksi|Vuoksen]], [[Kymijoki|Kymijoen]] ja [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] vesistöissä. Täysikasvuiset nahkiaiset ovat 25–35 cm pitkiä. Nahkiainen loisii kaloissa.<br />
<br />
== Elintarvikkeena ==<br />
<br />
Nahkiainen on melko rasvainen ja ruodoton. Sitä myydään usein paistettuna tai savustettuna. Lihassa on hienostunut maku, ja se sopii mainiosti myös grillattavaksi ja erilaisiin muhennoksiin. <br />
<br />
Suomessa nahkiainen valmistetaan yleensä niin, että se nirhataan ja sotketaan suolassa. Kun veri on valunut pois, nahkiainen paistetaan leppähaloilla ritilän päällä uunissa.<br />
<br />
<br />
== Nahkiaisen pyynti ==<br />
<br />
<br />
Aikaisemmin nahkiaisia pyydettiin kokonaan puusta valmistetuilla varpumerroilla. Ne tehtiin noin puolen senttimetrin vahvuisista, sileiksi veistellyistä katajan varvuista. Ne sidottiin pehmeäksi vaivatuilla kuusen juurilla. Yhteen mertaan meni noin 300 varpua. Sisäpuolelle asennettiin 5 lujaa puuvyötä, jotka pitivät merran lujasti siinä kuuluvassa muodossa. Mertaan kuului vielä nielulaite ja kaksi pitkää keppiä eli korvaa, joiden avulla merta laskettiin koskeen tokeita vasten ja koettaessa taas nostettiin ylös. Pyyntikausi alkoi elokuun 15. päivän jälkeen. Merrat painettiin veteen illalla ja käytiin kokemassa seuraavana aamuna ennen auringon nousua.<br />
<br />
[[luokka:nahkiaiset]]</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:Absoluuttinen_ilmankosteus.gif&diff=3356
Tiedosto:Absoluuttinen ilmankosteus.gif
2010-01-08T16:01:27Z
<p>Eza1992: </p>
<hr />
<div>Absoluuttinen ilmankosteus. Kun ilman lämpötila tiedetään, tiedetään näin ollen myös sen lämpöisen ilman maksimaalinen absoluuttinen kosteus (g/m3), ja kun tätä maksimimäärää verrataan sen hetkiseen ilmankosteuteen, saadaan suhteellinen ilmankosteus (%).</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Hauki&diff=3355
Hauki
2010-01-08T15:53:03Z
<p>Eza1992: linkitystä</p>
<hr />
<div>Hauki (Esox lucius) on sisä- ja rannikkovesissä elävä petokala. Suomessa se on toiseksi yleisin saaliskala.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
== Koko ja ulkonäkö ==<br />
<br />
[[Kuva:Hauensuu.jpg|thumb|300px|Hauen suussa on satoja kappaleita takaviistoon suuntautuneita, teräviä hampaita, jotka estävät tehokkaasti saaliskalan karkaamisen ja helpottavat nielemistä.]]<br />
<br />
Hauen pohjaväri on vihreä ja sen kyljissä on vaaleanvihreitä tai keltaisia raitoja ja pilkkuja, vatsa hauella on vaalea. Väritys sopii hyvin aluskasvillisuuden joukossa piileskelyyn ja saaliin vaanimiseen. Hauella on suuri pää ja kita sekä terävät hampaat ja suuret silmät. Sen ruumiinrakenne on solakka ja [[Kalojen anatomia#Evät|evät]] ovat keskittyneet petokaloille tyypillisesti peräpäähän. Tämä mahdollistaa nopeat hyökkäykset saaliin kimppuun. Hauki voi parhaimmillaan kasvaa jopa puolitoistametriseksi ja 35-kiloiseksi, mutta Suomessa hauki harvoin saavuttaa yli 140 cm:n pituutta ja yli 20 kilon painoa. Yleensä uistimeen tarttuu 500-1000g yksilöitä.<br />
<br />
<br />
{{#ev:youtube|UMJiqTHl45k|400}}<br />
<br />
== Levinneisyys ==<br />
Haukea tavataan Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomessa hauki on levinnyt koko maahan. Itämeressä haukea on säännöllisesti alueilla, joiden suolapitoisuus ei ylitä 18 promillea, mutta hauen lisääntyminen onnistuu vain alle 7 promillen suolapitoisessa vedessä. Pieni (alle 1 kg) hauki viihtyy lähes 20-asteisessa vedessä, mutta hauen koon kasvaessa sen optimilämpötila pienenee niin, että yli 10-kiloisen hauen optimilämpötila on jopa vain n. 10 astetta.<br />
<br />
== Ravinto ==<br />
Hauki on petokala. Se siirtyy eläinplanktonista kalaravintoon jo varsin varhaisessa vaiheessa, ensimmäisenä kesänään alle 10 cm:n mittaisena. Paitsi pienempiä kaloja, hauki voi napata toisinaan myös sammakon tai uivan myyrän, joissain tapauksissa isokokoinen hauki tappaa jopa uivan vesilinnun poikasen. Rapuja ja vesihyönteisten toukkiakin on löydetty hauen mahalaukusta. Hauki on opportunisti, eikä se karta mitään kalalajia ravintonaan: se pyrkii syömään aina sitä kalaa, jota kulloinkin on helpoimmin saatavilla. Esimerkiksi pienen metsälammen hauki syö lammen valtalajia ahventa, kun taas virtavedessä elävät hauet syövät myös taimenia tai muita lohikaloja. Hauen kyky sopeutua ruokansa suhteen antaa sille suuren edun ravintokilpailussa, sekä miltei takaa hauelle ravintoketjun kärkisijan. Näiden seikkojen takia hauen saalisluettelo on laaja; se koostuu siitä mitä hauki kulloinkin sattuu saamaan eteensä, mutta miltei aina siihen kuuluu särki ja ahven. Hauki on toisinaan myös kannibaali, eikä se epäröi syödä pienempää lajitoveriaan.<br />
<br />
<br />
Pienet hauet tarvitsevat ravintokalaa 5–10 kiloa kasvaakseen itse yhden kilon. Suurilla hauilla tämä suhde kuitenkin muuttuu ja on jopa 30 : 1, Toisin sanottuna kasvaakseen kilon ne tarvitsevat kolmekymmentä kiloa ravintokalaa. Vaikka luku kuulostaa suurelta, ei suurikaan hauki haittaa sen saaliskalojen populaatioita. Hauilla on tärkeä rooli vesistön hyvinvoinnin kannalta, rehevöitymisen hillitsijöinä: kun haukia on riittävästi, eivät särkikalakannat pääse runsastumaan liikaa. Useissa lähteissä on mainittu, että petokalojen osuuden vesistön koko kalakannasta tulisi olla noin 30–40 %:n luokkaa, jotta tasapaino säilyisi.<br />
<br />
Hauki saalistaa vaanien yleensä vesikasvillisuuden seassa, isojen kivien, uppopuiden tai muiden suojassa. Isot, usean kilon hauet saalistavat myös selkävesillä, käyttäen sisävesillä ravintonaan vapaan veden parvikaloja kuten muikkua ja kuoretta, merialueella silakkaa. Tällöin hauki ui välivedessä usein varsin syvällä ja syöksyy saaliinsa kimppuun alhaalta, syvyyden hämärän turvaan luottaen. Kun potentiaalinen saaliskohde on havaittu, hauki alkaa liikkua hitaasti kohti saalistaan, kunnes saalis on iskuetäisyydellä. Tällöin hauki iskee räjähtävällä nopeudella saaliiseensa tavallisimmin sivulta päin, kääntää sen suussaan nieltävään asentoon ja syö saaliinsa. Varsinkin isokokoiset saaliskalansa hauki pyrkii nielemään pääpuoli edellä.<br />
<br />
Merialueen kalastajat puhuvat usein "silakkahauesta", jolla tarkoitetaan silakkaparvia seurailevia, usein melko rotevan kokoisia haukia. Varmaa näyttöä näiden silakkaan erikoistuneiden haukien olemassaolosta ei ole kuitenkaan saatu. Ilmeisesti hauki on merelläkin vain opportunisti, eli suosii silakkaa mikäli sitä on saaliskaloista helpoimmin saatavilla<br />
<br />
== Lisääntyminen ==<br />
<br />
Hauki saavuttaa kutukypsyyden noin 30–40 cm:n mittaisena, ollessaan noin 3–4-vuotias. Kutuaika on keväällä. Sisävesillä kutu käynnistyy heinikkoisilla tulvarannoilla heti niiden vapauduttua jäistä, normaalivuosina Keski-Suomen korkeudella toukokuun alkupuolella. Lapissa hauet ovat kuteneet myöhässä olevan kevään takia joinakin vuosina jopa jään alle. Mitä pienempi vesistö, sitä nopeammin haukien kutu on ohitse. Merialueella kutu käynnistyy veden lämpötilan noustessa kutulahdessa +7 °C:een. Mitä idemmäksi Suomenlahdella ja mitä pohjoisemmaksi Pohjanlahdella mennään, sitä myöhemmin keväällä kutu käynnistyy. Samaten, mitä lähempänä avomerta saaristossa ollaan, sitä hitaammin vesi lämpenee ja sitä myöhemmin kutukin alkaa. Hyvin ulkona sijaitsevilta kutupaikoilta on tavattu kutemattomia haukia vielä kesäkuussakin. Vesistöstä riippumatta ensimmäisenä kutevat pienemmät hauet, suuret hauet viimeisenä. Hauen mädin kuoriutuminen vaatii vedeltä lämpöä 120 päiväastettalähde?. Jos vesi on siis esimerkiksi noin kymmenasteista, poikaset kuoriutuvat noin 12 päivän kuluttua kutuhetkestä. Poikaset ovat aluksi kiinni vesikasveissa ja siirtyvät sitten hieman syvempiin vesiin.[7]<br />
<br />
Hauet ovat paikkauskollisia kaloja – on sanottu, että suurin osa hauista elää koko elämänsä synnyinpaikkansa "näköpiirissä", usein vain kilometrin-parin säteellä siitä. Tutkimuksissa on myös havaittu, että koemielessä pyydetyt, eri paikkaan kuljetetut ja vapautetut hauet ovat hakeutuneet usein ja varsin nopeasti takaisin samoille paikoille, joista ne aluksi pyydettiin. Pidempiä vaelluksia hauki tekee vapaaehtoisesti lähinnä silloin, kun sopivia kutupaikkoja on alueella niukasti tarjolla. Erityisesti Pohjanlahdella hauet lisääntyvät usein mielellään rannikon tuntumassa sijaitsevilla järvillä ja lammilla, joista on puro- tms. yhteys mereen. Nämä sisävedet lämpenevät keväällä nopeasti ja ravinto- yms. olosuhteet ovat hauenpoikasten kannalta muutenkin otollisemmat kuin erityisesti pohjoisen merialueen melko karuilla rannoilla<br />
<br />
== Kalastus ja käyttö ==<br />
Haukea pyydetään pääasiassa [[Verkko_(kalastus)|verkoilla]], [[katiska|katiskoilla]], [[uistin|uistelemalla]], [[Talvihauen täkykalastus|tä'y]]illä ja [[iskukoukku|iskukoukuilla]]. Myös [[rysä]]pyynti ja [[tuulastus]] voivat tuottaa hyvän haukisaaliin.<br />
<br />
Suomessa hauki on suosittu ruokakala, vaikkakin se on joidenkin mielestä hiukan mauton. Monin paikoin haukea ei pidetä ruokakalana lainkaan, mutta mm. Saksassa ja Suomessa sitä syödään yleisesti. Ranskalainen keittiö arvostaa haukea suuresti ruokakalana, siksi hauki on Ranskassa kalliimpaa kuin esimerkiksi [[lohi]]. Erittäin suurien haukien syöminen ei ole suositeltavaa, sillä ne voivat sisältää haitallisia määriä raskasmetalleja, joita kertyy hauen elimistöön sen ravinnosta. Lisäksi vanhan hauen liha maistuu melko puisevalta.<br />
<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
<br />
*[[Viehevalinta hauen heittokalastuksessa]]<br />
<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
<br />
[http://www.suomenhaukiseura.com Suomen Haukiseura]<br />
[http://www.haukkiklubi.com Haukiklubi ry]<br />
[http://www.heittokalastus.info Hauen heittokalastusta & haukigalleria]<br />
<br />
--[[Käyttäjä:Luminis|Luminis]] 8. tammikuuta 2010 kello 14.08 (UTC)</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tmi_Truutti_Oy&diff=3347
Tmi Truutti Oy
2010-01-08T13:59:16Z
<p>Eza1992: ohjaussivu</p>
<hr />
<div>#REDIRECT [[Tmi Truutti]]</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Apassi&diff=3346
Apassi
2010-01-08T13:56:43Z
<p>Eza1992: ohjaussivu</p>
<hr />
<div>#REDIRECT [[Vaapun_valmistus#Vaihe_2:_Materiaalin_valinta]]</div>
Eza1992
http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=S%C3%A4rkilahna&diff=3319
Särkilahna
2010-01-06T16:44:43Z
<p>Eza1992: /* Lähteet */</p>
<hr />
<div>Särkilahna on [[särki|särjen]] ja [[lahna]]n risteytymä. Särkilahna on Suomen yleisin kala[[risteymä]]. Särkilahna kuuluu rehevöityneiden vesien lajeihin. [[Tiedosto:sarkilahna.jpg|right]]Koekalastuksissa sitä on tullut esille. Särkilahna saattaa olla lisääntymiskykyinen.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
*Wikipedia<br />
<br />
[[luokka:särkikalat]] [[luokka:artikkelit]]</div>
Eza1992