http://kalassa.net/kalapedia/api.php?action=feedcontributions&user=Shark&feedformat=atomkalapedia - Käyttäjän muokkaukset [fi]2024-03-28T16:15:57ZKäyttäjän muokkauksetMediaWiki 1.35.0http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Syystalvi&diff=3045Syystalvi2009-12-30T13:02:19Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>Syystalvella pilkitään pelissä ensijäillä, monesti peilijäällä, joten syönti voi olla ajoittain hyväkin. Tähän aikaan vuodesta on luonnollisesti lyhyt päivä, joten useimmiten syönti ajoittuu päivän valoisimpaan aikaan. Jotkut lajit tykkäävät siltikin ilta-, ja aamuhämärästä. <br />
<br />
<br />
== Kalastus syystalvella ==<br />
<br />
<br />
Syksyllä esim [[ahven pp2|ahven]] ja [[särki pp2|särki]] eivät syö niin hyvin, kuin esim. kevättalvella. Syystalvesta [[Kirjolohi pp2|kirjolohen]] syönti on usein parempaa, kuin kevättalvesta. <br />
<br />
<br />
[[luokka:Propilkki 2:n vuodenajat]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Syystalvi&diff=3044Syystalvi2009-12-30T13:02:04Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>Syystalvella pilkitään pelissä ensijäillä, monesti peilijäällä, joten syönti voi olla ajoittain hyväkin. Tähän aikaan vuodesta on luonnollisesti lyhyt päivä, joten useimmiten syönti ajoittuu päivän valoisimpaan aikaan. Jotkut lajit tykkäävät siltikin ilta-, ja aamuhämärästä. <br />
<br />
<br />
== Kalastus syystalvella ==<br />
<br />
<br />
Syksyllä esim [[ahven pp2|ahven]] ja [[särki pp2|särki]] eivät syö niin hyvin, kuin esim kevättalvella. Syystalvesta [[Kirjolohi pp2|kirjolohen]] syönti on usein parempaa, kuin kevättalvesta. <br />
<br />
<br />
[[luokka:Propilkki 2:n vuodenajat]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kev%C3%A4ttalvi&diff=3043Kevättalvi2009-12-30T13:01:10Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>Kevättalvella päivä on huomattavasti pitempi, kuin syystalvella, ja keskitalvella. Tällöin syönti ajoittuu pääasiallisesti ilta-, ja aamuhämärään, kun taas päivällä tavataan pitempiä syöntijaksoja, joiden välissä on hiljaisempaa.<br />
<br />
<br />
== Kalastus kevättalvella ==<br />
<br />
Kevättalvi johtaa varsinkin ahvenen ja särjen syöntien parantumiseen, mutta myös eräät muutkin lajit piristyvät. Kuitenkin eräillä lajeilla tapahtuu passivoitumista, kuten kirjolohella, kutuajankohdan lähestyessä.<br />
<br />
[[Luokka:propilkki 2:n vuodenajat]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Keskitalvi&diff=3042Keskitalvi2009-12-30T13:00:22Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>Keskitalvella on päivä lyhyt, kuten syystalvestakin. Syönti ajoittuu siis yleensä päivän valoisimpaan hetkeen. Jotkin lajit pitävät tällöinkin ilta-, ja aamuhämärästä.<br />
<br />
== Kalastus keskitalvella ==<br />
<br />
Keskitalvella on pimeää ja syönti yleisesti hieman heikompaa, mutta joillain lajeilla paras mahdollisuus on juuri tähän aikaan vuodesta. Suuri osa kilpailuista käydään kuitenkin keskitalvella ja tämän vuoksi myös huonomman syönnin osalta pitää tietää kalojen metkut tälläkin vuodenajalla.<br />
<br />
[[luokka:propilkki 2:n vuodenajat]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Uittaminen&diff=3041Uittaminen2009-12-30T12:58:32Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>Pilkkivapaa voi liikutella kehdella eri tavalla. Joko liikuttamalla hiiren vasemmalla näppäimellä, joka vastaa "ranneliikettä. Tai hiiren oikealla napilla, joka liikuttaa koko vapaa ylös,- ja alaspäin. Yleinen hyvä tapa on itse kokeilla millainen uitto toimii milläkin pilkillä. <br />
<br />
== Pelaajien hyväksihavaittuja vinkkejä uittotavoista. ==<br />
<br />
'''1.''' "Älä "huiski" vavalla vaan vedä rauhallisia vetoja jotka likipitäen alkaa ja loppuu samaan paikkaan. Pääasia on rauhallinen uitto, jotkut sanovat myös pilkin alaslaskulla olevan merkityksensä.(Vedät hiirellä vapaa avannon päälle ja pidät siellä). Se 5 sek vetojen välillä on hyvä aika, mutta etsi silti "oikeaa"."<br />
<br />
'''2.''' "Semmoset pienet terävät nykäys sarjat toimii. 10-15 pientä terävää nykäystä 5sek tauko sitte rauhallinen pitkä nosto odottelua 5sek ja sitte taas 10-15 pientä terävää jne. Kirre ottaa yleensä siinä pienten terävien nykäysten aikana tai heti sen nykyttelyn loputtua."<br />
<br />
'''3.''' "Isompaa kalaa kuten kirreä pilkittäessä tasurilla pitkiä rauhallisia vetoja ja väliin sitten myös niitä lyhyitä ja aika nopeita. Haukea pilkittäessä enemmän liikettä kuin kirren kanssa ja ahvenille siitä väliltä."<br />
<br />
<br />
'''4.''' "Räsäsen kanssa pilkittäessä: Ensin kymmenen nopeaa nykäystä ja pari hidasta. Odottelua muutama sekunti ja sama uudestaan"<br />
<br />
<br />
'''5.''' "Räsäselle: Tee 7-10 nopea nykäisyä, sitten ihan alas. Odota n.8 sek sitten pitkiä nopeita vetoja 7kpl ja vapa normaali asentoon. Odota 7 sek ja toista sama uudelleen.<br />
<br />
'''6.''' "Morrille: Nopeita lyhyitä nykäisyjä 20-25kpl ja sitten vapa alas. Odota n 4 sek ja toista sama uudelleen."<br />
<br />
[[luokka:propilkki 2:n taktiikat ja vinkit]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Taktiikoita_eripitusille_kilpailuille&diff=3040Taktiikoita eripitusille kilpailuille2009-12-30T12:56:56Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>Tämän artikkelin tarkoituksena on antaa neuvoa, mihin ja millaiseen kalaan pilkintä kannattaa keskittää. <br />
<br />
== Lyhyet kisat ==<br />
<br />
Lyhyemmissä kilpailuissa, kuten 10 tai 15 min, kannattaa ottaa hieman riskiä, yrittää isompaa kalaa esim tasapainopilkeillä tai lusikoilla, sillä yksikin iso kala voi olla yhtä kuin voitto. <br />
<br />
== Pidemmät kisat ==<br />
<br />
Pidemmissä kisoissa (30-120 min) kannattaa hakeutua paikoille, joista tulee paljon kalaa. Eli niin sanotuille massapaikoille, joista voi tulla pyynnin ohessa isompiakin.<br />
<br />
[[luokka:propilkki 2:n taktiikat ja vinkit]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Kilonpuisto&diff=3039Käyttäjä:Kilonpuisto2009-12-30T12:55:27Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>Pelissä on joitain erikoiskisatyyppejä. Tässä artikkelissa anneteen pieniä ohjeita, miten niissä kannattaa pilkkiä.<br />
<br />
== Kisatyyppi "Kappalemäärä", sekä "Kaikki lajit, kpl" ==<br />
<br />
Näillä kisatyypeillä kannattaa käyttää pienten kalojen pilkkejä, koska kalojen koollahan ei ole merkitystä. Löytämällä suuren pikkukalaparven on voitto lähellä. <br />
<br />
== Kisatyyppi "Suurin kala" ==<br />
<br />
Tässä kisatyypissä kannattaa pilkkiä koko kisa pilkeillä, joilla isoa kalaa yleensää saadaan. (esim. tasapainopilkit). Tällöin kalojen määrä on vähäisempi, mutta saadut kalat ovat kookkaampia.<br />
<br />
== Kisatyyppi "Eniten lajeja" ==<br />
<br />
Kisatyypin ollessa tämä, kannattaa jokaisen kalan jälkeen vaihtaa pilkkiä erilaiseen. Myös paikanvaihto kannattaa jokaisen saadun kalan jälkeen. Ei nimittäin ole mitään järkeä pilkkiä samassa paikassa ja samalla pilkillä, koska tällöin saadaan todennäköisemmin samaa lajia. <br />
<br />
== Kisatyyppi: "Vain ahven" ja "Vain ahven, kpl" ==<br />
<br />
Näissä kisatyypeissä kannattaa hakeutua paikoille, joissa ahvenia tiedetään olevan. Sellaisilla paikoilla kannattaa testata erilaisia pilkkejä, ja alkaa pilkkiä sellaisella pilkillä, millä ahvenia havaitaan tulevan. Vain ahven, kpl -kisatyypissä kannattaa yrittää mielummin saada paljon pieniä ahvenia, kuin hakea isoa ahventa.<br />
<br />
== Kisatyyppi "Vain pasuri" ja "Vain pasuri, kpl" ==<br />
<br />
Tässä kisatyypissä pasureita kannattaa etsiä aina oletetuilta pasuripaikoilta, sillä niitä saadaan yleensä kisasta toiseen aina samoilta apajilta.<br />
<br />
<br />
== Kisatyyppi: "Vain kiiski" ja "Vain kiiski, kpl" ==<br />
<br />
Tässä kisatyypissä kannattaa pilkkiä pohjan tuntumassa pilkeillä, joilla pieniä kaloja saadaan. Tämä sen takia, koska kiisket syövät useimmiten pohjasta.<br />
<br />
== Kisatyyppi: "Kirjo ja taimen" ja "Kirjo ja taimen kpl" ==<br />
<br />
Näissä kisatyypeissä kannattaa pilkkiä koko ajan pilkeillä, joilla näitä kirjolohia ja taimenia saadaan. (esim. [[raitalusikka]]) Kun taas kilpaillaan kappalemäärästä, ja ollaan [[Hossalaislammet|Hossalaislammilla]], kannattaa mennä oikeanpuoleiseen lampeen, josta kirjolohia saadaan enemmän, mutta pienempiä.<br />
<br />
[[luokka:propilkki 2:n taktiikat ja vinkit]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Kilonpuisto&diff=3038Käyttäjä:Kilonpuisto2009-12-30T12:55:01Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>Pelissä on joitain erikoiskisatyyppejä. Tässä artikkelissa anneteen pieniä ohjeita, miten niissä kannattaa pilkkiä<br />
<br />
== Kisatyyppi "Kappalemäärä", sekä "Kaikki lajit, kpl" ==<br />
<br />
Näillä kisatyypeillä kannattaa käyttää pienten kalojen pilkkejä, koska kalojen koollahan ei ole merkitystä. Löytämällä suuren pikkukalaparven on voitto lähellä. <br />
<br />
== Kisatyyppi "Suurin kala" ==<br />
<br />
Tässä kisatyypissä kannattaa pilkkiä koko kisa pilkeillä, joilla isoa kalaa yleensää saadaan. (esim. tasapainopilkit). Tällöin kalojen määrä on vähäisempi, mutta saadut kalat ovat kookkaampia.<br />
<br />
== Kisatyyppi "Eniten lajeja" ==<br />
<br />
Kisatyypin ollessa tämä, kannattaa jokaisen kalan jälkeen vaihtaa pilkkiä erilaiseen. Myös paikanvaihto kannattaa jokaisen saadun kalan jälkeen. Ei nimittäin ole mitään järkeä pilkkiä samassa paikassa ja samalla pilkillä, koska tällöin saadaan todennäköisemmin samaa lajia. <br />
<br />
== Kisatyyppi: "Vain ahven" ja "Vain ahven, kpl" ==<br />
<br />
Näissä kisatyypeissä kannattaa hakeutua paikoille, joissa ahvenia tiedetään olevan. Sellaisilla paikoilla kannattaa testata erilaisia pilkkejä, ja alkaa pilkkiä sellaisella pilkillä, millä ahvenia havaitaan tulevan. Vain ahven, kpl -kisatyypissä kannattaa yrittää mielummin saada paljon pieniä ahvenia, kuin hakea isoa ahventa.<br />
<br />
== Kisatyyppi "Vain pasuri" ja "Vain pasuri, kpl" ==<br />
<br />
Tässä kisatyypissä pasureita kannattaa etsiä aina oletetuilta pasuripaikoilta, sillä niitä saadaan yleensä kisasta toiseen aina samoilta apajilta.<br />
<br />
<br />
== Kisatyyppi: "Vain kiiski" ja "Vain kiiski, kpl" ==<br />
<br />
Tässä kisatyypissä kannattaa pilkkiä pohjan tuntumassa pilkeillä, joilla pieniä kaloja saadaan. Tämä sen takia, koska kiisket syövät useimmiten pohjasta.<br />
<br />
== Kisatyyppi: "Kirjo ja taimen" ja "Kirjo ja taimen kpl" ==<br />
<br />
Näissä kisatyypeissä kannattaa pilkkiä koko ajan pilkeillä, joilla näitä kirjolohia ja taimenia saadaan. (esim. [[Raitalusikka]]) Kun taas kilpaillaan kappalemäärästä, ja ollaan [[Hossalaislammet|Hossalaislammilla]], kannattaa mennä oikeanpuoleiseen lampeen, josta kirjolohia saadaan enemmän, mutta pienempiä.<br />
<br />
[[luokka:propilkki 2:n taktiikat ja vinkit]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Kilonpuisto&diff=3037Käyttäjä:Kilonpuisto2009-12-30T12:54:12Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>Pelissä on joitain erikoiskisatyyppejä. Tässä artikkelissa anneteen pieniä ohjeita, miten niissä kannattaa pilkkiä<br />
<br />
== Kisatyyppi "Kappalemäärä", sekä "Kaikki lajit, kpl" ==<br />
<br />
Näillä kisatyypeillä kannattaa käyttää pienten kalojen pilkkejä, koska kalojen koollahan ei ole merkitystä. Löytämällä suuren pikkukalaparven on voitto lähellä. <br />
<br />
== Kisatyyppi "Suurin kala" ==<br />
<br />
Tässä kisatyypissä kannattaa pilkkiä koko kisa pilkeillä, joilla isoa kalaa yleensää saadaan. (esim. tasapainopilkit). Tällöin kalojen määrä on vähäisempi, mutta saadut kalat ovat kookkaampia.<br />
<br />
== Kisatyyppi "Eniten lajeja" ==<br />
<br />
Kisatyypin ollessa tämä, kannattaa jokaisen kalan jälkeen vaihtaa pilkkiä erilaiseen. Myös paikanvaihto kannattaa jokaisen saadun kalan jälkeen. Ei nimittäin ole mitään järkeä pilkkiä samassa paikassa ja samalla pilkillä, koska tällöin saadaan todennäköisemmin samaa lajia. <br />
<br />
== Kisatyyppi: "Vain ahven" ja "Vain ahven, kpl" ==<br />
<br />
Näissä kisatyypeissä kannattaa hakeutua paikoille, joissa ahvenia tiedetään olevan. Sellaisilla paikoilla kannattaa testata erilaisia pilkkejä, ja alkaa pilkkiä sellaisella pilkillä, millä ahvenia havaitaan tulevan. Vain ahven, kpl -kisatyypissä kannattaa yrittää mielummin saada paljon pieniä ahvenia, kuin hakea isoa ahventa.<br />
<br />
== Kisatyyppi "Vain pasuri" ja "Vain pasuri, kpl" ==<br />
<br />
Tässä kisatyypissä pasureita kannattaa etsiä aina oletetuilta pasuripaikoilta, sillä niitä saadaan yleensä kisasta toiseen aina samoilta apajilta.<br />
<br />
<br />
== Kisatyyppi: "Vain kiiski" ja "Vain kiiski, kpl" ==<br />
<br />
Tässä kisatyypissä kannattaa pilkkiä pohjan tuntumassa pilkeillä, joilla pieniä kaloja saadaan. Tämä sen takia, koska kiisket syövät useimmiten pohjasta.<br />
<br />
== Kisatyyppi: "Kirjo ja taimen" ja "Kirjo ja taimen kpl" ==<br />
<br />
Näissä kisatyypeissä kannattaa pilkkiä koko ajan pilkeillä, joilla näitä kirjolohia ja taimenia saadaan. (Esim [[Raitalusikka]]) Kun taas kilpaillaan kappalemäärästä, ja ollaan hossalaislammilla, kannattaa mennä oikeanpuoleiseen lampeen, josta kirjolohia saadaan enemmän, mutta pienempiä.<br />
<br />
[[luokka:propilkki 2:n taktiikat ja vinkit]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Taimen_pp2&diff=3036Taimen pp22009-12-30T12:48:43Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>Taimenta saadaan pelissä suhteellisen monista veistöistä, mm. [[Iso-Söimi]], [[Niemisjärvet]], [[Meri]], sekä [[Rautupuro]]. Taimenet ovat pelissä yleensä isoja, suurimmat pelissä saadut taimenet ovat yli 3-kiloisia. Taimenella on alamitta, joka on noin 650 grammaa.<br />
<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
[[Tiedosto:Taimen2699.jpg|thumb|Taimen 2699 grammaa]]<br />
Taimenta pyydetään samoilla pilkeillä, kuin muitakin jalokaloja. Yleensä taimenen pyyntiin käytetään lusikoita ja tasapainoja. Isot taimenet tuovat nopeasti pussiin painoa vaikkapa vesistöillä, missä tulee yleensä vain pientä kalaa. <br />
<br />
[[Luokka:Propilkki 2:n kalalajit]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=S%C3%A4yne_pp2&diff=3035Säyne pp22009-12-30T12:46:37Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>Pelissä esiintyvät '''säyneet''' eli '''säynävät''' ovat yleensä suhteellisen hyvänkokoisia. Säyneellä ei ole alamittaa.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Säynettä saadaan mm. [[Haapolahti|Haapolahdesta]], [[Lehmilampi|Lehmilammesta]], sekä [[Savilahti|Savilahdesta]]. Ne tuovat reppuun hyvin painoa juurikin niiden hyvän koon takia. Yleensä niitä pyydetään pystypilkeillä, mutta pienillä tasapainopilkeilläkin säyneitä on saatu.<br />
<br />
== Ennätykset ==<br />
[[Tiedosto:Säyne1480.jpg|thumb|Säyne 1480 grammaa Linlonlahdelta]]<br />
ME-säyne on 1498-grammainen, joka on saatu [[Linlonlahti|Linlonlahdesta]].<br />
<br />
[[Luokka:Propilkki 2:n kalalajit]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=S%C3%A4rki_pp2&diff=3034Särki pp22009-12-30T12:45:46Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>Särki on pelissä esiintyvistä särkikaloista yleisin saalis. Sitäkin tavataan monista pelin vesistöistä. Särjen koko on usein pienehköä. Ne jäävät usein alle 100-grammaisiksi, mutta isoimmat pelistä saadut särjet ovat yli puolikiloisia. Särjellä ei ole alamittaa.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
[[Tiedosto:Särki225g.jpg|thumb|Särki 225 grammaa]]<br />
Särjillä on yleensä hankalaa menestyä kisoissa, koska ne ovat pieniä, mutta joillain vesistöillä sekin on mahdollista. Särkiä tavataan monesti suurissa parvissa. Niiden tartutus voi olla vaikeaa, koska särki ensin maistelee syöttiä, toisin kuin muut lajit, kuten ahven, jotka nappaavat syöttiin kerralla. Niitä pyydetään pienten kalojen pilkeillä, kuten morreilla ja pystypilkeillä. Särkeä tavataan harvoin aavoilta alueilta. Useimmiten ne viihtyvät rannan tuntumassa.<br />
<br />
== Ennätyksiä ==<br />
Särjen epävirallinen ME on 530g ja se on saatu [[Pohjalampi|Pohjalammelta]].<br />
[[Luokka:Propilkki 2:n kalalajit]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Sulkava_pp2&diff=3033Sulkava pp22009-12-30T12:42:22Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>'''Sulkavaa''' saadaan pilkkimisen ohessa vain satunnaisesti. Pilkkijät eivät tätä lajia juurikaan tavoittele. Sulkavalla ei ole alamittaa.<br />
<br />
[[Tiedosto:sulkava_47.jpg|thumb|47 grammainen sulkava [[Pieni Särkinen|Pieneltä Särkiseltä]]]]<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Sulkava ei siis ole mikään kohdelaji, mutta joissain tilanteissa sitäkin saatetaan tavoitella, kuten "Eniten lajeja"-kisatyypissä, jolloin tavallisimmat lajit on jo saatu.<br />
<br />
Sulkavaa saa samoilla vieheillä, kuin millä pieniä kaloja yleensä pilkitään. Sulkavapitoisia vesistöjä ovat mm. [[Haapolahti]], [[Pieni Särkinen]] sekä [[Särkijärvi]]. Niitä saa kaikkina vuodenaikoina, mutta kevättalvella sulkava syö parhaiten, kuten muutkin särkikalalajit yleensä.<br />
<br />
== Ennätyksiä ==<br />
<br />
Suomenennätyssulkava on [[Särkijärvi|Särkijärveltä]] saatu 235-grammainen.<br />
Maailmanennätyssulkava on myöskin Särkijärveltä saatu 246-grammainen.<br />
<br />
[[Luokka:Propilkki 2:n kalalajit]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Sorva_pp2&diff=3032Sorva pp22009-12-30T12:38:23Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>'''Sorvaa''' löytyy pelissä melko monesta vesistöstä. Suurina esiintyminä ne voivat tuoda kalapussille painoa nopeasti, sillä ne ovat yleensä hyvänkokoisia.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Sorvia saadaan suhteellisen usein. Esim. [[Savilahti|Savilahdesta]], [[Lehmilampi|Lehmilammesta]], [[Linlonlahti|Linlonlahdesta]], sekä [[Särkijärvi|Särkijärvestä]] saadaan sorvaa. Sorvaa saadaan yleensä pystypilkeillä ja mormyskoilla.<br />
<br />
== Ennätyksiä ==<br />
[[Tiedosto:Sorva274.jpg|thumb|Sorva 274 grammaa]]<br />
Suurin pelistä saatu sorva on [[Särkijärvi|Särkijärvestä]] saatu 510 grammainen vonkale.<br />
<br />
[[Luokka:Propilkki 2:n kalalajit]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Sorva_pp2&diff=3031Sorva pp22009-12-30T12:38:08Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>'''Sorvaa''' löytyy pelissä melko monesta vesistöstä. Suurina esiintyminä ne voivat tuoda kalapussille painoa nopeasti, sillä ne ovat yleensä hyvänkokoisia.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Sorvia saadaan suhteellisen usein. Esim [[Savilahti|Savilahdesta]], [[Lehmilampi|Lehmilammesta]], [[Linlonlahti|Linlonlahdesta]], sekä [[Särkijärvi|Särkijärvestä]] saadaan sorvaa. Sorvaa saadaan yleensä pystypilkeillä ja mormyskoilla.<br />
<br />
== Ennätyksiä ==<br />
[[Tiedosto:Sorva274.jpg|thumb|Sorva 274 grammaa]]<br />
Suurin pelistä saatu sorva on [[Särkijärvi|Särkijärvestä]] saatu 510 grammainen vonkale.<br />
<br />
[[Luokka:Propilkki 2:n kalalajit]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Siika_pp2&diff=3030Siika pp22009-12-30T12:36:29Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>'''Siikaa''' saadaan suhteellisen monista vesistöistä. Siian koko vaihtelee vesistöittäin, mutta yleisin koko on 500-700 grammaa. Siialla on alamitta.<br />
<br />
[[Tiedosto:Siika 918.jpg|thumb|918 grammainen siika [[Iso-Söimi|Iso-Söimiltä]]]]<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Siialle hyvin toimiviksi pilkeiksi on havaittu [[Hopeahologrammi|hopeahologrammipystypilkki]], sekä morrit. Parhaita siikavesistöjä ovat mm. [[Siika-Valkeinen]] sekä [[Siikakoski]], mutta [[Surrinlampi|Surrinlammeltakin]] siikoja saadaan hyvin, varsinkin kevättalvesta. Siialle parhaat vuodenajat ovat [[syystalvi]] sekä [[kevättalvi]].<br />
<br />
[[Luokka:Propilkki 2:n kalalajit]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Seipi_pp2&diff=3028Seipi pp22009-12-30T12:35:08Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>'''Seipeä''' saadaan pelissä vain satunnaisesti. Se ei siis kovin yleinen kala ole. Seivellä ei ole alamittaa.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
[[Tiedosto:Seipi20.jpg|thumb|Seipi 20 grammaa]]<br />
Seiven saanti on satunnaista. Ne ovat myös kooltaan pienikokoisia (20-40g), joten seivillä harvoin voitetaan. Ne eivät ole pilkkijän tavoitteena, tosin joissain tilanteissa, kuten "eniten lajeja"- kisatyypissä, jolloin tavanomaiset lajit on jo saatu, seipiäkin yritetään saada. Niitä pilkitään samoilla välineillä, kuin pieniä kaloja yleensä. Esimerkiksi näistä vesistöistä on mahdollista saada seipi siiman päähän: [[Haapolahti]], [[Kivijoki]], ja [[Lehmilampi]].<br />
<br />
[[Luokka:Propilkki 2:n kalalajit]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Seipi_pp2&diff=3027Seipi pp22009-12-30T12:34:35Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>'''Seipeä''' saadaan pelissä vain satunnaisesti. Se ei siis kovin yleinen kala ole. Seivellä ei ole alamittaa.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
[[Tiedosto:Seipi20.jpg|thumb|Seipi 20 grammaa]]<br />
Seiven saanti on satunnaista. Ne ovat myös kooltaan pienikokoisia (20-40g), joten seivillä harvoin voitetaan. Ne eivät ole pilkkijän tavoitteena, tosin joissain tilanteissa, kuten "eniten lajeja"- kisatyypissä, jolloin tavanomaiset lajit on jo saatu, seipiäkin yritetään saada. Niitä pilkitään samoilla välineillä, kuin pieniä kaloja yleensä. Esimerkiksi näistä vesistöistä on mahdollista saada seipi siiman päähän: [[Haapolahti|Haapolahdessa]], [[Kivijoki|Kivijoessa]], sekä [[Lehmilampi|Lehmilammessa]] on seipiä.<br />
<br />
[[Luokka:Propilkki 2:n kalalajit]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Salakka_pp2&diff=3026Salakka pp22009-12-30T12:30:03Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>'''Salakka''' on pelissä melko harvinainen kalalaji, kuten oikeassakin pilkinnässä, sitä saadaan erittäin harvoin. <br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Salakan saaminen koukkuun on hyvin sattumanvaraista. Ne ovat myös yleensä pieniä, joten voitto ei salakoilla yleensä ole tavallisissa kilpailuissa mahdollista. Joissain tilanteissa sitäkin tavoitellaan, kuten "eniten lajeja"-kisatyypissä, jolloin tavanomaiset lajit on jo saatu. Salakkaa saa pystypilkeillä, sekä morreilla, eli niillä, joilla pieniä kaloja yleensä pelissä pilkitään.<br />
<br />
== Ennätyksiä ==<br />
[[Tiedosto:Salakka36g.jpg|thumb|Salakka 36 grammaa]]<br />
Suurin pelistä saatu salakka on [[Jormuanlahti|Jormuanlahdelta]] saatu 57 grammainen.<br />
<br />
[[Luokka:Propilkki 2:n kalalajit]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Puronieri%C3%A4_pp2&diff=3025Puronieriä pp22009-12-30T12:28:22Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>'''Puronieriää''' saadaan Niemisjärviltä [[kirjolohi pp2|kirjolohen]] sekä [[taimen pp2|taimenen]] pilkinnän ohessa. Puronieriällä ei ola alamittaa.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Hyviä pilkkejä puronieriälle ovat ainakin [[raitalusikka]] sekä [[vihertävä mikrotasapaino]]. <br />
<br />
== Ennätyksiä ==<br />
<br />
ME-puronieriä on 650-grammainen [[Niemisjärvet|Niemisjärviltä]]<br />
<br />
[[Luokka:propilkki 2:n kalalajit]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Pasuri_pp2&diff=3024Pasuri pp22009-12-30T12:27:59Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>'''Pasuria''' tavataan pelissä suhteellisen usein.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Pasureita saa monista vesistöistä, mm.[[Haapolahti|Haapolahdesta]], [[Lehmilampi|Lehmilammesta]], [[Linlonlahti|Linlonlahdesta]], [[Savilahti|Savilahdesta]], sekä [[Särkijärvi|Särkijärvestä]]. Pasurien koko riippuu paljon vesistöstä, mutta useimmiten niiden paino on 100-200 grammaa. Sitä pilkitään pienten kalojen pilkeillä, kuten morreilla ja pystypilkeillä.<br />
<br />
== Ennätyksiä ==<br />
[[Tiedosto:Pasuri387.jpg|thumb|Pasuri 387 grammaa Lehmilammelta]]<br />
Suurin pelissä saatu pasuri on 499-grammainen [[Lehmilampi|Lehmilammelta]].<br />
<br />
[[Luokka:propilkki 2:n kalalajit]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Muikku_pp2&diff=3023Muikku pp22009-12-30T12:26:53Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>'''Muikku''' on pelin harvinaisimpia kalalajeja. Niiden kokokin on pientä.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Muikkuja saadaan niin vähän, että niillä ei koskaan voiteta kilpailuja. Muikkuja tulee muun kalan pilkinnän ohessa. Hyviä paikkoja ovat mm. [[Siika-Valkeinen]] sekä [[Iso-Söimi]]. <br />
<br />
== Ennätyksiä ==<br />
<br />
ME-muikku on 62-grammainen [[Iso-Söimi|Iso-Söimiltä]].<br />
<br />
[[Luokka:propilkki 2:n kalalajit]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Lahna_pp2&diff=3022Lahna pp22009-12-30T12:26:21Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>'''Lahnaa''' saadaan melko monista paikoista. Yleensä ne ovat muutaman sadan gramman painoisia, mutta niitä saadaan paljon suurempiakin. Lahnalla ei ola alamittaa.<br />
<br />
[[Tiedosto:Lahna 1035.jpg|thumb|[[Lehmilampi|Lehmilammelta]] saatu 1035-grammainen lahna]]<br />
<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Lahnaa tavataan melko monissa vesistöissä. Ne ovat harvemmin alle 200 grammaisia, joten ne tuovat suurina parvina pussiin nopeasti painoa. Lahnaa saadaan monenlaisilla pilkeillä. Pystypilkit ja mormyskat ovat yleisimpiä lahnapilkkejä. Pienempiin tasapainopilkkeihin se saattaa myös ottaa, mutta isommillakin niitä on satunnaisesti saatu. <br />
<br />
<br />
== Ennätykset ==<br />
<br />
Suurimmat pelissä saadut lahnat ovat yli 3,5 kiloisia. <br />
<br />
[[Luokka:Propilkki 2:n kalalajit]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kuore_pp2&diff=3021Kuore pp22009-12-30T12:24:45Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>'''Kuoretta''' eli '''norssia''' saadaan muutamista vesistöistä. Ne ovat pelissä harvinaisia, ja niiden saanti on satunnaista.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Kuoreilla ei voittoon yleensä ylletä. Niiden koko on pienehköä (20-40g). Hyviä paikkoja ovat ainakin [[Jormuanlahti]] ja [[Saarijärvi]]. Kuoreita kannattaa pilkkiä pystypilkeillä sekä morreilla. Tasapainoihin ne eivät ota.<br />
Kun kuoreita tulee useampi kappale peräkkäin, niin kannattaa kokeilla vaihtaa tasapainopilkkiin, koska kuhat liikkuvat yleensä kuoreparvien lähistöllä.<br />
<br />
== Ennätyksiä ==<br />
[[Tiedosto:Kuore47.jpg|thumb|Kuore 47 grammaa]]<br />
Suurin saatu kuore on 56-grammainen [[Jormuanlahti|Jormuanlahdelta]].<br />
<br />
[[Luokka:propilkki 2:n kalalajit]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kuore_pp2&diff=3020Kuore pp22009-12-30T12:23:10Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>'''Kuoretta''' eli '''norssia''' saadaan muutamista vesistöistä. Ne ovat pelissä harvinaisia, ja niiden saanti on satunnaista.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Kuoreilla ei voittoon yleensä ylletä. Niiden koko on pienehköä (20-40g). Hyviä paikkoja ovat ainakin [[Jormuanlahti]] ja [[Saarijärvi]]. Kuoreita kannattaa pilkkiä pystypilkeillä sekä morreilla. Tasapainoihin ne eivät ota.<br />
Kun kuoreita tulee useampi kappale peräkkäin, niin kannattaa kokeilla vaihtaa tasapainopilkkiin, koska kuhat liikkuvat yleensä kuoreparvien lähistöllä.<br />
<br />
== Ennätyksiä ==<br />
[[Tiedosto:Kuore47.jpg|thumb|Kuore 47 grammaa]]<br />
Suurin saatu kuore on 56-grammainen jormuanlahdelta.<br />
<br />
[[Luokka:propilkki 2:n kalalajit]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kuha_pp2&diff=3019Kuha pp22009-12-30T12:21:02Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>'''Kuhia''' löytyy monista vesistöistä. Niiden koko on useimmiten alle kilon, mutta isompiakin löytyy. Kuhalla on alamitta.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Kuhaa saadaan mm. [[Haapolahti|Haapolahdesta]], [[Linlonlahti|Linlonlahdesta]], [[Koivusaaren matalikko|Koivusaaren matalikosta]] sekä [[Saarijärvi|Saarijärvestä]]. Kuhat elelevät usein syvissä vesissä. Niitä pilkitään pääasiallisesti tasapaino-, ja pystypilkeillä. Kuhia pilkitään yleensä syys-, ja kevätjäiltä.<br />
<br />
== Ennätyksiä ==<br />
[[Tiedosto:Kuha2587.jpg|thumb|Kuha 2587 grammaa Linlonlahdelta]]<br />
SE-, sekä ME-kuha on Linlonlahdesta saatu 2797 grammainen.<br />
<br />
[[Luokka:propilkki 2:n kalalajit]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kirjolohi_pp2&diff=3018Kirjolohi pp22009-12-30T12:19:04Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>Kirjolohia tavataan pelissä muutamista vesistöistä. Niitä voi löytää seuraavista vesistöistä: [[Hossalaislammet]], [[Iso-Ruuhijärvi]], [[Niemisjärvet]], [[Surrinlampi]], [[Linlonlahti]], [[Saarijärvi]] sekä [[Taivallampi]]. Kirjolohet ovat yleensä suhteellisen isoja. Suurin pelistä saatu kirjolohi on yli 3500 grammainen. <br />
<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
[[Tiedosto:Kirjolohi3229.jpg|thumb|Kirjolohi 3229 grammaa]]<br />
Kirjolohet tuovat nopeasti kalapussiin painoa. Niitä kannattaa yrittää lusikoilla, sekä tasapainopilkeillä. Myös morrilla niitä on saatu. <br />
<br />
[[Luokka:Propilkki 2:n kalalajit]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kiiski_pp2&diff=3017Kiiski pp22009-12-30T12:14:09Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>Kiiski kuuluu pelin yleisimpiin kalalajeihin. Kiiski on kooltaan pientä, eikä sitä hyväksytä "normaali"-kisatyypissä tulokseen. Kiiskellä ei myöskään ole alamittaa.<br />
<br />
==Kalastus==<br />
[[Tiedosto:Kiiski63.jpg|thumb|Kiiski 63 grammaa]]<br />
Kiisket eivät ole yleensä pelaajien suosiossa, koska ne ovat kooltaan pieniä, eivätkä tuo siis kalapussiin tehokkaasti lisää painoa. Ne nappaavat samanlaisiin pilkkeihin kuin pienet ahvenetkin. Kiiskiä saadaan monista vesistöistä, sekä monista eri paikoista. Ne nappaavat useimmiten pohjan tuntumasta.<br />
<br />
[[Luokka:Propilkki 2:n kalalajit]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Hauki_pp2&diff=3016Hauki pp22009-12-30T12:12:20Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>Haukea tavataan pelissä monista vesistöistä. Hauet ovat yleensä melko pieniä, mutta isot eivät ole harvinaisia. Suurin [http://www.kailehtinen.com/pp2-records/kaikkime.htm Kaizzun ennätyslistalle] ilmoitettu hauki on painanut reilut neljä kiloa. Hauella ei ole alamittaa.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
[[Tiedosto:Hauki1457.jpg|thumb|Hauki 1457 grammaa]]<br />
Tavallisimmin haukea pyydetään tasapainopilkeillä ja lusikoilla. Niitä saa toki myös pystyillä, mutta mormyskoihin ne ottavat harvemmin. Haukea pyydettäessä kannattaa käyttää vahvempaa vapaa, koska pienikin hauki katkaisee helposti ohuen siiman. Lyhyissä kisoissa esim. Särkijärvellä hauet saattavat olla kullanarvoisia, koska ne tuovat nopeasti pussiin painoa.<br />
<br />
[[Luokka:Propilkki 2:n kalalajit]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Harmaanieri%C3%A4_pp2&diff=3015Harmaanieriä pp22009-12-30T12:10:10Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>'''Harmaanieriät''', jotka pelissä ovat satunnaisia, mutta hyvänkokoisia. Yleinen koko on 500-1000 grammaa. <br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Harmaanieriöitä tavataan [[Iso-Söimi|Isolta Söimeltä]], [[Siika-Valkeinen|Siika-valkeiselta]], sekä [[Surrinlampi|Surrinlammelta]]. Niitä saadaan monenlaisilla pilkeillä, niin pystypilkeillä, tasapainoilla, kuin lusikoillakin. Pystypilkeistä [[hopeahologrammi]], sekä [[kultasiipipilkki]] ovat toimivia harmaanieriän pilkintään. Tasapainoista [[vihertävä mikrotasapaino]] on hyvä. <br />
<br />
== Ennätyksiä ==<br />
[[Tiedosto:Harmaanieriä1945g.jpg|thumb|Harmaanieriä 1945 grammaa]]<br />
Suurin pelissä saatu harmaanieriä on 2987 grammainen [[Iso-Söimi|Iso-Söimiltä]].<br />
<br />
[[Luokka:Propilkki 2:n kalalajit]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Vuolasniva&diff=3014Vuolasniva2009-12-30T12:03:55Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>[[Luokka: Propilkki 2:n vesistöt]]<br />
[[Kuva:VuolasInfo.jpg|thumb|300px|]]<br />
[[Kuva:VuolasKartta.jpg|thumb|300px|]]<br />
<br />
Vuolasniva tuli peliin versiossa 0,6<br />
<br />
== Vesistö ==<br />
<br />
Vuolasniva on melko voimakasvirtainen pieni joki. Se saa alkunsa tunturien rinteiltä. Joen vesi on kirkasta, mutta karua. Vähäisten kulkuyhteyksien takia alue on vähän kalastettua. Tunturien välissä on kaksi lampea, joissa on rautua.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Joessa elää hyvä harjuskanta, jonka lisäksi tavataan myös jonkun verran siikaa. Taimen on myös suhteellisen yleinen saalis. Alueen tekee mielenkiintoiseksi kaksi tunturilampea, joissa on vahva rautukanta. Oikeanpuoleisessa lammessa kääpiöityminen on vakava ongelma. Molemmista lammista saadaan silti isoja yksilöitä.<br />
<br />
== Lajisto ==<br />
<br />
[[rautu pp2|Rautu]], [[harjus pp2|harjus]], [[siika pp2|siika]], [[taimen pp2|taimen]], [[hauki pp2|hauki]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Telk%C3%A4nlampi&diff=3013Telkänlampi2009-12-30T12:03:19Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>[[Luokka: Propilkki 2:n vesistöt]]<br />
[[Kuva:TelkanInfo.jpg|thumb|300px|Telkänlammen info]]<br />
[[Kuva:TelkanKartta.jpg|thumb|300px|Telkänlammen syvyyskartta]]<br />
<br />
Telkänlampi tuli propilkkiin versiossa 0,7<br />
<br />
== Vesistö ==<br />
<br />
Telkänlampi on tyypillinen suolampi. Lammen vesi on hyvin tummaa, ja humuksista. Vaikka lammen rannat ovatkin melko jyrkät, lampi ei ole kovin syvä. Sen pienen koon vuoksi happitilanne vedessä ei ole talvisin hyvä.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Telkänlammen kalasto on hyvin yksipuolinen. Pääasiassa sieltä saadaan kääpiöityneitä ahvenia, tosin varttuneempiakin tavataan. Satunnaisia haukia saadaan ajoittain.<br />
<br />
== Lajisto ==<br />
<br />
[[ahven pp2|Ahven]], [[hauki pp2|hauki]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Taivallampi&diff=3012Taivallampi2009-12-30T12:02:15Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>[[Luokka: Propilkki 2:n vesistöt]]<br />
[[Kuva:TaivalInfo.jpg|thumb|300px|Taivallammen info]]<br />
[[Kuva:TaivalKartta.jpg|thumb|300px|Taivallammen syvyyskartta]]<br />
<br />
<br />
== Vesistö ==<br />
<br />
Taivallampi ja sitä ympäröivät lammet ovat tummia ja humuspitoisia vesistöjä. Rannat ovat pääosin soisia, mutta hiekkarantaakin löytyy. Kesäisin rantavyöhykkeellä kasvaa lumpeita. Järvet ovat myös melko matalia, ja pohjanmuodoista on vaikea päätellä kalojen olinpaikkoja.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Pääosin järvestä saadaan ahventa, särkeä sekä kiiskeä, mutta hauet kuuluvat myös vakiosaaliiseen. Isommistakin hauista on huhuja. Myös kookkaamat ahvenet ovat mahdollisia. Alueelle on istutettu siikaa, sekä kirjolohta. Luonnonvaraiset taimenet ovat harvinaisia, mutta niitäkin on tiettävästi saatu.<br />
<br />
== Lajisto ==<br />
<br />
[[ahven pp2|Ahven]], [[särki pp2|särki]], [[kiiski pp2|kiiski]], [[hauki pp2|hauki]], [[siika pp2|siika]], [[kirjolohi pp2|kirjolohi]], [[taimen pp2|taimen]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Siikakoski&diff=3011Siikakoski2009-12-30T12:00:20Z<p>Shark: /* Lajisto */</p>
<hr />
<div>[[Luokka: Propilkki 2:n vesistöt]]<br />
[[Kuva:SiikakoskiInfo.jpg|thumb|300px|]]<br />
[[Kuva:SiikakoskiKartta.jpg|thumb|300px|]]<br />
<br />
== Vesistö ==<br />
<br />
Siikakoski on leveähkö koskialue Pohjois-Suomessa. Siinä on nopeasti virtaavia koskialueita, sekä hitaammin virtaavia monttuja. Vesi on kirkasta, ja pohja erottuu hyvin avantoon katsottaessa.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Koskipaikat houkuttelevat ajoittain harjuksia, joita koskesta saadaan melko runsaasti. Taimenetkin saattavat ajoittain lähteä montuista koskiin. Kosken nimen mukaisia siikoja saadaan myös usein.<br />
<br />
== Lajisto ==<br />
<br />
[[harjus pp2|Harjus]], [[taimen pp2|taimen]], [[siika pp2|siika]], [[ahven pp2|ahven]] [[särki pp2|särki]], [[hauki pp2|hauki]], [[säyne pp2|säyne]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Siika-Valkeinen&diff=3001Siika-Valkeinen2009-12-30T10:40:05Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>[[Luokka: Propilkki 2:n vesistöt]]<br />
[[Kuva:SiikaVInfo.jpg|thumb|300px|]]<br />
[[Kuva:SiikaVKartta.jpg|thumb|300px|]]<br />
<br />
== Vesistö ==<br />
<br />
Siika-valkeinen on hiekkaharjujen väliin muodostunut järvi. Sen syvänteet ovat syntyneet suppien sulaessa. Siika-Valkeisen vesi on kirkasta, joten kalat ovat yleensä arkoja. Järvi ei ole rehevä, joten ahvenet ja särkikalat ovat harvinaisia, sekä pieniä.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Siika-valkeisen kalastus keskittyy sen elinvoimaiseen siikakantaan. Siikojen yleisimmät olinpaikat ovat syvänteissä, sekä niiden lähettyvillä. Järvestä saadaan myös haukia, mutta kovin yleinen se ei ole. Ahvenet viihtyvät matalan alueella, eivätkä ne kasva isoiksi. Myös isoja harmaanieriöitä saadaan.<br />
<br />
== Lajisto ==<br />
<br />
[[ahven pp2|Ahven]], [[hauki pp2|hauki]], [[särki pp2|särki]], [[kiiski pp2|kiiski]], [[siika pp2|siika]], [[muikku pp2|muikku]], [[harmaanieriä pp2|harmaanieriä]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Siika-Valkeinen&diff=3000Siika-Valkeinen2009-12-30T10:39:17Z<p>Shark: /* Lajisto */</p>
<hr />
<div>[[Luokka: Propilkki 2:n vesistöt]]<br />
[[Kuva:SiikaVInfo.jpg|thumb|300px|]]<br />
[[Kuva:SiikaVKartta.jpg|thumb|300px|]]<br />
<br />
== Vesistö ==<br />
<br />
Siika-valkeinen on hiekkaharjujen väliin muodostunut järvi. Sen syvänteet ovat syntyneet suppien sulaessa. Siika-Valkeisen vesi on kirkasta, joten kalat ovat yleensä arkoja. Järvi ei juurikaan ole rehevä, joten ahvenet ja särkikalat ovat harvinaisia, sekä pieniä.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Siika-valkeisen kalastus keskittyy sen elinvoimaiseen siikakantaan. Siikojen yleisimmät olinpaikat ovat syvänteissä, sekä niiden lähettyvillä. Järvestä saadaan myös haukia, mutta kovin yleinen se ei ole. Ahvenet viihtyvät matalan alueella, eivätkä ne kasva isoiksi.<br />
<br />
== Lajisto ==<br />
<br />
[[ahven pp2|Ahven]], [[hauki pp2|hauki]], [[särki pp2|särki]], [[kiiski pp2|kiiski]], [[siika pp2|siika]], [[muikku pp2|muikku]], [[harmaanieriä pp2|harmaanieriä]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Savilahti_(propilkki_2)&diff=2999Savilahti (propilkki 2)2009-12-30T10:38:50Z<p>Shark: /* Kalastus */</p>
<hr />
<div>[[Luokka: Propilkki 2:n vesistöt]]<br />
[[Tiedosto:SavilahtiInfo.jpg|thumb|300px]]<br />
[[Tiedosto:Savilahtikartta.jpg|thumb|300px]]<br />
Savilahti tuli propilkki 2:hteen versiossa 0,751 Propilkin 10-vuotisjuhlan kunniaksi<br />
<br />
== Vesistö ==<br />
<br />
Savilahti on isomman vesistön lahti, oka on kapeiden salmien eristämä. Lahden rannat ovat paikoitellen vesikasvillisuuden peittämiä. Tämä johtuu siitä, että lahti on melko matala. Rehevöityminen ei kuitenkaan ole kovin suuri haitta. Vesikin on suhteellisen kirkasta.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Savilahden pääasiallisia kalastuskohteita ovat kutupaikoilleen saapuvat särkikalat. Yleensä hyvänkokoiset lahnat ja pasurit tuovat pussille nopeasti painoa. Muuten saalis on pääasiallisesti pienehköä ahventa, mutta lahdessa on myös siikaa, jota saadaan satunnaisesti. Taimenia saadaan harvalukuisena.<br />
<br />
== Lajisto ==<br />
<br />
[[ahven pp2|Ahven]], [[kiiski pp2|kiiski]], [[hauki pp2|hauki]], [[lahna pp2|lahna]], [[pasuri pp2|pasuri]], [[sorva pp2|sorva]], [[säyne pp2|säyne]], [[siika pp2|siika]], [[salakka pp2|salakka]], [[särki pp2|särki]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Savilahti_(propilkki_2)&diff=2998Savilahti (propilkki 2)2009-12-30T10:37:35Z<p>Shark: /* Lajisto */</p>
<hr />
<div>[[Luokka: Propilkki 2:n vesistöt]]<br />
[[Tiedosto:SavilahtiInfo.jpg|thumb|300px]]<br />
[[Tiedosto:Savilahtikartta.jpg|thumb|300px]]<br />
Savilahti tuli propilkki 2:hteen versiossa 0,751 Propilkin 10-vuotisjuhlan kunniaksi<br />
<br />
== Vesistö ==<br />
<br />
Savilahti on isomman vesistön lahti, oka on kapeiden salmien eristämä. Lahden rannat ovat paikoitellen vesikasvillisuuden peittämiä. Tämä johtuu siitä, että lahti on melko matala. Rehevöityminen ei kuitenkaan ole kovin suuri haitta. Vesikin on suhteellisen kirkasta.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Savilahdessa pääasiallisia kalastuskohteita ovat kutupaikoilleen sapauvat särkikalat. Yleensä hyvän kokoiset lahnat ja pasurit tuovat pussille nopeasti painoa. Muuten saalis on pääasiallisesti pienehköä ahventa. Lahdessa on myös siikaa, jota saadaan satunnaisesti.<br />
<br />
== Lajisto ==<br />
<br />
[[ahven pp2|Ahven]], [[kiiski pp2|kiiski]], [[hauki pp2|hauki]], [[lahna pp2|lahna]], [[pasuri pp2|pasuri]], [[sorva pp2|sorva]], [[säyne pp2|säyne]], [[siika pp2|siika]], [[salakka pp2|salakka]], [[särki pp2|särki]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Saarij%C3%A4rvi&diff=2997Saarijärvi2009-12-30T10:35:16Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>[[Luokka: Propilkki 2:n vesistöt]]<br />
[[Kuva:SaarijInfo.jpg|thumb|300px|Saarijärven info]]<br />
[[Kuva:SaarijKartta.jpg|thumb|300px|Saarijärven syvyyskartta]]<br />
<br />
== Vesistö ==<br />
<br />
Saarijärvi on matalahko ja humuksen tummentama järvi, johon laskee kaksi puroa. Järvestä saa alkunsa iso joki, joka laskee lähettyvillä olevaan suureen järveen. Järven läheisyys vaikuttaa suuresti Saarijärven lajistoon.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Järven tavallisin saalis on pienehkö ahven, mutta haukiakin on paikoitellen hyvin. Järvestä tavataan myös kuhaa, koska sen ravintokalaa kuoretta on myös järvessä. Siitä syystä taimenia ja istutettuja kirjolohiakin saadaan satunnaisesti. <br />
<br />
== Lajisto ==<br />
<br />
[[ahven pp2|Ahven]], [[hauki pp2|hauki]], [[särki pp2|särki]], [[kiiski pp2|kiiski]], [[kuore pp2|kuore]], [[kuha pp2|kuha]], [[taimen pp2|taimen]], [[kirjolohi pp2|kirjolohi]], [[lahna pp2|lahna]], [[seipi pp2|seipi]], [[salakka pp2|salakka]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Rautupuro&diff=2994Rautupuro2009-12-30T10:31:05Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>[[Luokka: Propilkki 2:n vesistöt]]<br />
[[Kuva:RautupuroInfo.jpg|thumb|300px|Rautupuron info]]<br />
[[Kuva:RautupuroKartta.jpg|thumb|300px|Rautupuron syvyyskartta]]<br />
<br />
<br />
== Vesistö ==<br />
<br />
Rautupuro on kohtalaisen syvä tunturipuro. Koskialueillakin on paikoitellen syviä kohtia, joista voi matalallakin vedellä pilkkiä. Pajukkoiset rannat rajoittavat tehokkaasti kesäkalastusta.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Rautupuron erikoisuus on sen suvannoissa viihtyvät raudut, siikaa ja harjustakin saadaan satunnaisesti. Mtös taimeniin on hyvät mahdollisuudet. Ohuiden siimojen tuhoksi myös haukia on vedessä, isompiakin jänkäkoiria on saatu.<br />
<br />
== Lajisto ==<br />
<br />
[[Taimen pp2|Taimen]], [[harjus pp2|harjus]], [[rautu pp2|rautu]], [[siika pp2|siika]], [[hauki pp2|hauki]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Pohjalampi&diff=2993Pohjalampi2009-12-30T10:30:04Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>[[Luokka: Propilkki 2:n vesistöt]]<br />
[[Kuva:PohjaInfo.jpg|thumb|300px|]]<br />
[[Kuva:PohjaKartta.jpg|thumb|300px|]]<br />
<br />
<br />
== Vesistö ==<br />
<br />
Pohjalampi on pienehkö erämainen järvi. Sen kalakanta koostuu pienistä ahvenista. Rannat ovat vesikasvien peittämiä, ja pajukkoisia. Lampi on suhteellisen matala, vaikkakin pohjoisrannalla on syvempää. Myös isoja särkiä sekä haukia on seassa.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Saalis on pääasiallisesti pienehköä ahventa. Voiton ratkaisee, ovatko isot otillaan. Sattumahauki voi olla arvokas saalis.<br />
<br />
== Lajisto ==<br />
<br />
[[ahven pp2|Ahven]], [[särki pp2|särki]], [[hauki pp2|hauki]], [[kiiski pp2|kiiski]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Pieni_S%C3%A4rkinen&diff=2991Pieni Särkinen2009-12-30T10:28:28Z<p>Shark: </p>
<hr />
<div>[[Luokka: Propilkki 2:n vesistöt]]<br />
[[Kuva:PieniSärkiInfo.jpg|thumb|300px|]]<br />
[[Kuva:PieniSärkiKartta.jpg|thumb|300px|]]<br />
<br />
Pieni Särkinen on keskisuomessa sijaitseva pienehkö järvi. Vesi on varsin tummaa, sekä matalaa. Vesikasvillisuuttakin esiintyy melko paljon. Vedenlaatu on kuitenkin suhteellisen hyvä, sillä särkikalojen kutu onnistuu siinä hyvin.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Pääasiallinen saalis on särki, jota saadaan varsin runsaasti. Myös muita särkikalalajeja tavataan, tosin niitä ei esiinny yhtä runsaslukuisesti, kuin särkiä. Järvestä saadaan myös ahventa, mutta ne ovat pieniä. Haukiakin saadaan ajoittain, mutta ne ovat vaikeita pyydystettäviä, koska niillä ei ole pulaa ravinnosta.<br />
<br />
== Laisto ==<br />
<br />
[[Särki pp2|Särki]], [[ahven pp2|ahven]], [[hauki pp2|hauki]], [[kiiski pp2|kiiski]], [[sorva pp2|sorva]], [[pasuri pp2|pasuri]], [[sulkava pp2|sulkava]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Pieni_S%C3%A4rkinen&diff=2990Pieni Särkinen2009-12-30T10:26:47Z<p>Shark: /* Kalastus */</p>
<hr />
<div>[[Luokka: Propilkki 2:n vesistöt]]<br />
[[Kuva:PieniSärkiInfo.jpg|thumb|300px|]]<br />
[[Kuva:PieniSärkiKartta.jpg|thumb|300px|]]<br />
<br />
Pieni särkinen on keskisuomessa sijaitseva pienehkö järvi. Vesi on varsin tummaa, sekä matalaa. Vesikasvillisuuttakin esiintyy melko paljon. Vedenlaatu on kuitenkin suhteellisen hyvin, sillä särkikalojen kutu onnistuu siinä hyvin.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Pääasiallinen saalis on särki, jota saadaan varsin runsaasti. Myös muita särkikalalajeja tavataan, tosin niitä ei esiinny yhtä runsaslukuisesti, kuin särkiä. Järvestä saadaan myös ahventa, mutta ne ovat pieniä. Haukiakin saadaan ajoittain, mutta ne ovat vaikeita pyydystettäviä, koska niillä ei ole pulaa ravinnosta.<br />
<br />
== Laisto ==<br />
<br />
[[Särki pp2|Särki]], [[ahven pp2|ahven]], [[hauki pp2|hauki]], [[kiiski pp2|kiiski]], [[sorva pp2|sorva]], [[pasuri pp2|pasuri]], [[sulkava pp2|sulkava]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Pieni_S%C3%A4rkinen&diff=2989Pieni Särkinen2009-12-30T10:25:45Z<p>Shark: /* Laisto */</p>
<hr />
<div>[[Luokka: Propilkki 2:n vesistöt]]<br />
[[Kuva:PieniSärkiInfo.jpg|thumb|300px|]]<br />
[[Kuva:PieniSärkiKartta.jpg|thumb|300px|]]<br />
<br />
Pieni särkinen on keskisuomessa sijaitseva pienehkö järvi. Vesi on varsin tummaa, sekä matalaa. Vesikasvillisuuttakin esiintyy melko paljon. Vedenlaatu on kuitenkin suhteellisen hyvin, sillä särkikalojen kutu onnistuu siinä hyvin.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Pääasiallinen saalis on särki, jota saadaan varsin runsaasti. Myös muita särkikalalajeja tavataan, tosin ne eivät ole niin runsaslukuisia, kuin särjet. Järvestä saadaan myös joissian määrin ahventa, mutta ne ovat pieniä. Haukiakin saadaan ajoittain, mutta ne ovat vaikeita pyydystettäviä, koska niillä ei ole pulaa ravinnosta.<br />
<br />
== Laisto ==<br />
<br />
[[Särki pp2|Särki]], [[ahven pp2|ahven]], [[hauki pp2|hauki]], [[kiiski pp2|kiiski]], [[sorva pp2|sorva]], [[pasuri pp2|pasuri]], [[sulkava pp2|sulkava]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Niemisj%C3%A4rvet&diff=2988Niemisjärvet2009-12-30T10:25:03Z<p>Shark: /* Lajisto */</p>
<hr />
<div>[[Luokka: Propilkki 2:n vesistöt]]<br />
[[Kuva:NiemisetInfo.jpg|thumb|300px|Niemisjärvien info]]<br />
[[Kuva:NiemisetKartta.jpg|thumb|300px|Niemisjärvien syvyyskartta]]<br />
<br />
== Vesistö ==<br />
<br />
Niemisjärvet kooksutvat kolmesta toisiinsa liittyvästä järvestä. Ne ovat myös varsin syviä, joten kaloilla on tilaa piiloutua eri syvyyksiin.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Niemisjärvet ovat istutusjärviä, joten kalastus painottuukin istutettuihin jalokaloihin. Tavallisin saalis lienee kirjolohi, mutta taimen ja puronieriäkin saattaa iskeä pilkkiin kiinni. Varsin usein saadaan myös siikoja, joskus isojakin. Myös isoja haukia on seassa.<br />
<br />
== Lajisto ==<br />
<br />
[[kirjolohi pp2|Kirjolohi]], [[taimen pp2|taimen]], [[puronieriä pp2|puronieriä]], [[siika pp2|siika]], [[hauki pp2|hauki]], [[ahven pp2|ahven]], [[särki pp2|särki]], [[kiiski pp2|kiiski]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Niemisj%C3%A4rvet&diff=2987Niemisjärvet2009-12-30T10:24:48Z<p>Shark: /* Kalastus */</p>
<hr />
<div>[[Luokka: Propilkki 2:n vesistöt]]<br />
[[Kuva:NiemisetInfo.jpg|thumb|300px|Niemisjärvien info]]<br />
[[Kuva:NiemisetKartta.jpg|thumb|300px|Niemisjärvien syvyyskartta]]<br />
<br />
== Vesistö ==<br />
<br />
Niemisjärvet kooksutvat kolmesta toisiinsa liittyvästä järvestä. Ne ovat myös varsin syviä, joten kaloilla on tilaa piiloutua eri syvyyksiin.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Niemisjärvet ovat istutusjärviä, joten kalastus painottuukin istutettuihin jalokaloihin. Tavallisin saalis lienee kirjolohi, mutta taimen ja puronieriäkin saattaa iskeä pilkkiin kiinni. Varsin usein saadaan myös siikoja, joskus isojakin. Myös isoja haukia on seassa.<br />
<br />
== Lajisto ==<br />
<br />
[[kirjolohi pp2|kirjolohi]], [[taimen pp2|taimen]], [[puronieriä pp2|puronieriä]], [[siika pp2|siika]], [[hauki pp2|hauki]], [[ahven pp2|ahven]], [[särki pp2|särki]], [[kiiski pp2|kiiski]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Mustalampi_(pp2)&diff=2986Mustalampi (pp2)2009-12-30T10:23:59Z<p>Shark: /* Lajisto */</p>
<hr />
<div>[[Luokka: Propilkki 2:n vesistöt]]<br />
[[Kuva:MustaInfo.jpg|thumb|300px|]]<br />
[[Kuva:MustaKartta.jpg|thumb|300px|]]<br />
<br />
== Vesistö ==<br />
<br />
Pienehkö tummavetinen järvi. Rannoilla kasvaa lumpeita sekä kaisloja. Osa rannoista on soistunut.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Pääasiallisena saaliinä järvestä saadaan pieniä ahvenia, mutta huomattavan suureksi kasvaneitakin on seassa. Joitain haukia on ahventen seassa. Särjet ovat harvinaisia, koska niiden kutu ei aina onnistu happamuuden takia.<br />
<br />
== Lajisto ==<br />
<br />
[[ahven pp2|Ahven]], [[hauki pp2|hauki]], [[särki pp2|särki]], [[säyne pp2|säyne]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Meri_(propilkki_2)&diff=2940Meri (propilkki 2)2009-12-29T21:51:17Z<p>Shark: /* Vesistö */</p>
<hr />
<div>[[Luokka: Propilkki 2:n vesistöt]]<br />
[[Kuva:MeriInfo.jpg|thumb|300px|]]<br />
[[Kuva:MeriKartta.jpg|thumb|300px|]]<br />
<br />
== Vesistö ==<br />
<br />
Meri on aavan meren keskellä oleva vesialue. Sen luonne paljastuu vasta syvyyskarttaan katsottaessa. Merenpohja nousee selväpiirteiseksi harjanteeksi, jonka lähettyville kalaparvet kerääntyvät, varsinkin syksyllä.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Kalastus merellä tapahtuu pääasiassa pohjan harjanteiden tuntumasta. Sieltä saalista kertyy aika ajoin varsin runsaastikin. Kalaa tulee muualtakin, mutta niiden löytäminen on huomattavasti vaikeampaa. Yleisin saalis on isohko ahven, varsinkin syys-, sekä kevättalvesta. Muina aikoina ahventen koko on pienempää, tosin runsaslukuisempana.<br />
<br />
== Lajisto ==<br />
<br />
[[ahven pp2|Ahven]], [[hauki pp2|hauki]], [[taimen pp2|taimen]], [[kiiski pp2|kiiski]], [[siika pp2|siika]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Meri_(propilkki_2)&diff=2939Meri (propilkki 2)2009-12-29T21:48:41Z<p>Shark: /* Kalastus */</p>
<hr />
<div>[[Luokka: Propilkki 2:n vesistöt]]<br />
[[Kuva:MeriInfo.jpg|thumb|300px|]]<br />
[[Kuva:MeriKartta.jpg|thumb|300px|]]<br />
<br />
== Vesistö ==<br />
<br />
Meri on aavan meren keskellä oleva vesialue. Sen luonne paljastuu vatsa syvyyskarttaan katoessa. Merenpohja nousee selväpiirteiseksi harjanteeksi, jonka lähettyville kalaparvet kerääntyvät. Varsinkin syksyllä.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Kalastus merellä tapahtuu pääasiassa pohjan harjanteiden tuntumasta. Sieltä saalista kertyy aika ajoin varsin runsaastikin. Kalaa tulee muualtakin, mutta niiden löytäminen on huomattavasti vaikeampaa. Yleisin saalis on isohko ahven, varsinkin syys-, sekä kevättalvesta. Muina aikoina ahventen koko on pienempää, tosin runsaslukuisempana.<br />
<br />
== Lajisto ==<br />
<br />
[[ahven pp2|Ahven]], [[hauki pp2|hauki]], [[taimen pp2|taimen]], [[kiiski pp2|kiiski]], [[siika pp2|siika]]</div>Sharkhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Meri_(propilkki_2)&diff=2938Meri (propilkki 2)2009-12-29T21:47:46Z<p>Shark: /* Lajisto */</p>
<hr />
<div>[[Luokka: Propilkki 2:n vesistöt]]<br />
[[Kuva:MeriInfo.jpg|thumb|300px|]]<br />
[[Kuva:MeriKartta.jpg|thumb|300px|]]<br />
<br />
== Vesistö ==<br />
<br />
Meri on aavan meren keskellä oleva vesialue. Sen luonne paljastuu vatsa syvyyskarttaan katoessa. Merenpohja nousee selväpiirteiseksi harjanteeksi, jonka lähettyville kalaparvet kerääntyvät. Varsinkin syksyllä.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Kalastus merellä tapahtuu pääasiassa pohjan harjanteiden tuntumassa. Sieltä saalista kertyy aika-ajoin varsin runsaastikin. Kalaa tulee muualtakin, mutta niiden löytäminen on huomattavasti vaikeampaa. Yleisin saalis on isohko ahven, Varsinkin syys,- sekä kevättalvesta. Muina aikoina Ahventen koko on pienempää, tosin runsaslukuisempana.<br />
<br />
<br />
== Lajisto ==<br />
<br />
[[ahven pp2|Ahven]], [[hauki pp2|hauki]], [[taimen pp2|taimen]], [[kiiski pp2|kiiski]], [[siika pp2|siika]]</div>Shark