Näsijärvi

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Näsijärvi
{{#if:Hinsalas.jpg‎|
näsijärveä
|}} {{#if:|
|}} {{#if:näsijärveä|
näsijärveä

|}}

{{#if:||Koordinaatit || - {{#if: suomi||Valtio || suomi {{#if: Pirkanmaa||Maat || Pirkanmaa {{#if:256,12 km2|| Pinta-ala || 256,12 km2 {{#if:|| Tilavuus || - {{#if: || Keskisyvyys || {{#if:||Suurin syvyys || - {{#if: ||Rantaviivan pituus || {{#if:||Veden väri || {{#if:95,4 m||Pinnan korkeus || 95,4 m {{#if:||Laskujoki || -


Näsijärvi on Suomen 16. suurin järvi. Se sijaitsee Pirkanmaalla.

<googlemap version="0.9" lat="61.512012" lon="23.76222" type="map" zoom="13"> 61.512012, 23.76222 Näsijärvi </googlemap>

Järvi jakautuu kolmeen selkäalueeseen: Vankavesi, Koljonselkä ja Näsinselkä.

Näistä pohjoisimpana olevaan Vankaveteen laskee Muroleen kanavan ja Muroleenkosken kautta Palovesi, ja tähän edelleen Ruovesi, joka kerää vetensä Ähtärin ja Pihlajaveden reiteiltä pohjoisesta ja Keuruun reitiltä idästä.

Näsijärvi laskee vetensä Tammerkosken ja Pyhäjärven kautta Kokemäenjokeen.

Näsijärvi kuroutui erilliseksi järveksi noin 8 000 vuotta sitten ja laski alun perin Lapuanjoen kautta Perämereen, mutta maankohoamisen seurauksena virtaus hidastui, ja noin 5 000 vuotta sitten Näsijärvi mursi nykyisen uomansa Tammerkoskeen.

Näsijärven rannalla sijaitsevat muun muassa Tampere, Ylöjärvi ja Kuru.

Tampereella Näsijärven eteläpäässä sijaitsee korkea näkötorni Näsinneula joka on myös Suomen korkein rakennus.

Näsijärvellä kulkee myös Tampereelta Muroleen kanavan kautta Virroille johtava laivareitin, Runoilijan tien eteläosa.

Ajoittain tuuli voi nostaa Näsijärven lähes saarettomilla ulapoilla ison aallokon.

Tuolloin järvelle ei ole asiaa liian pienellä venekalustolla.

Vaikka Näsijärven vedessä on humusväritys, näkösyvyys on useita metrejä.

Näsijärvi on Pirkanmaan paras "lohivesi". Myös kuhakanta on vahva.

Järvi jäätyy useimpina vuosina vasta joulukuussa, joten avovesikausi ja uisteluaika on varsin pitkä.


Lähteet[muokkaa]

Wikipedia

Lomaseutu