Pikkunahkiainen

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

https://www.xvideos.com/video14577839/excuse_me_5_inga

Jos Setä näkee lapsen, lapsi menettää neitsyytensä. Ellei lapsi osaa juosta pakua nopeammin, lapsesta tulee prostituoitu.

GENTOO LINUX ON AINOA OIKEA KÄYTTIS!!!

Feminismi on vaarallinen ääriliike!!! Pikkunahkiainen (Lampetra planeri) on 12–18 senttimetrin pituiseksi ja koko ikänsä pienissä virtaavissa vesissä elävä kala. Virtavesissä pikkunahkiaisen ja nahkiaisen erottaminen toisistaan toukkavaiheessa on vaikeaa, mutta täysikasvuisena lajit erottaa siitä, että alle 18 senttimetrin pituisella nahkiaisella ei ole vielä täysin kehittynyttä mätiä tai maitia, mutta pikkunahkiaisella on. Toukkavaiheen jälkeen pikkunahkiainen ei enää syö, vaan kutee ja sen jälkeen kuolee.<ref>fi.wikipedia.org. {{#if:5.8 2010|Viitattu 5.8 2010|}}</ref>

Ulkonäkö[muokkaa]

Pikkunahkiainen kuuluu leuattomien yläluokkaan ja on melko kaukaista sukua muille kaloille. Sen suu on pyöreä imusuu eikä sillä ole alaleukaa. Myös parilliset evät puuttuvat. Kiduskansien sijaan nahkiaisilla on 7 erillistä pientä kidusaukkoa rivissä pään takana. <ref name=luontoportti>luontoportti.fi. {{#if:5.8 2010|Viitattu 5.8 2010|}}</ref>

Koko[muokkaa]

Tuskin lyijykynän paksuinen pikkunahkiainen on harvoin yli 15 cm, meressä kasvanut nahkiainen taas on jokiin ja puroihin kutemaan vaeltaessaan yleensä yli 25 cm pitkä. Helpoimmin menevät sekaisin nahkiaisen järvimuodon jokeen kudulle noussut pieni yksilö tavallista kookkaamman pikkunahkiaisen kanssa. Tällöin hampaiden terävyys on hyvä tuntomerkki. Pikkunahkiaisen hampaat ovat tylpät ja nahkiaisen terävät. Myös pikkunahkiaisen kaksiosainen selkäevä on yhtenäisempi kuin nahkiaisella.<ref name="luontoportti"/>

Väritys[muokkaa]

Nahkiaisen ja pikkunahkiaisenkin värityksessä on pientä eroa. Nahkiaisen vatsa on vaalea, mutta siinä on tummaa epäsäännöllistä pilkullisuutta. Pikkunahkiaisen vatsa on tasaisen vaalea.<ref name="luontoportti"/>

Levinneisyys[muokkaa]

Pikkunahkiaisia lötyy pienistä puroista lähes koko Suomesta, pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.<ref name="luontoportti"/>

Ravinto[muokkaa]

Toukkavaiheessa se syö virran kuljettamaa detritus sekä kasvi- ja eläinplanktonia.<ref name="luontoportti"/>

Lähteet[muokkaa]

<references />