Hakutulokset

Luo sivu ”Suomen vesistöt” tähän wikiin. Katso myös hakutuloksia.

• Kokemäenjoen vesistö
  '''Kokemäenjoen vesistö''' on yksi Suomen suurista vesistöistä. Se on nimetty laskujokensa Kokemäenjoen mukaan. ...omen viidenneksi suurin vesistö. Sen vesistöalue kattaa yhteensä 1/10 koko Suomen pinta-alasta. [[joki|Joen]] vesistöalueelle jäävät suurimmaksi osaksi P
  1 KiB (147 sanaa) - 29. kesäkuuta 2010 kello 18.07
• Reitti
  === Suomen järvireitit === ...uuluvat järvireitteihin, ja niitä on kaikissa kolmessa [[järvi-suomi|Järvi-Suomen]] suurimmassa vesistössä eli [[vuoksen vesistö|Vuoksen]], [[kymijoen ves
  2 KiB (207 sanaa) - 6. maaliskuuta 2010 kello 12.46
• Pihlajavesi (Saimaa)
  Pihlajavesi on Suomen saarisin järvi. Järvessä onkin 3819 saarta. *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=171479&lan=fi&clan=fi Suomen järvet yli 40 neliökilometriä]
  2 KiB (212 sanaa) - 2. marraskuuta 2010 kello 14.17
• Vesistö
  *[[Luettelo Suomen järvistä]] [[Luokka:Vesistöt]]
  594 tavua (75 sanaa) - 25. huhtikuuta 2010 kello 09.11
• Kiiminkijoen vesistöalue
  ...nkijoki kuuluu [[Project Aqua]] -ohjelmaan, jonka tavoitteena on säilyttää vesistöt jatkuvan tieteellisen tutkimustyön kohteina. Kansainvälisestikin harvinai [[Luokka:Suomen vesistöt]]
  1 KiB (161 sanaa) - 29. kesäkuuta 2010 kello 18.05
• Virtavesien kunnostus
  ...''' aiheuttavat muun muassa voimatalouskäyttö, jonka seurauksena [[vesistö|vesistöt]] kärsivät vedenlaadun heikkenemisestä ja rantojen [[eroosio|eroosiosta] ...ww.ymparisto.fi/default.asp?contentid=299848&lan=FI Virtavesien kunnostus, Suomen ympäristökeskus]
  3 KiB (299 sanaa) - 7. elokuuta 2009 kello 03.03
• Orivesi (Saimaa)
  .../www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=171479&lan=fi&clan=fi Ymparisto.fi Suomen järvet yli 40 neliökilometriä] [[Luokka:Suomen vesistöt]]
  2 KiB (201 sanaa) - 2. marraskuuta 2010 kello 14.15
• Karjalainen
  [[Luokka:Suomen vesistöt]]
  1 KiB (154 sanaa) - 2. marraskuuta 2010 kello 14.17
• Suvasvesi
  ...ydettiin meteoriittitörmäyksessä syntyviä pirstekartioita, mikä teki siitä Suomen kuudennen tunnetun meteoriittikraatterin. Kraatteri, joka myös yleisimmin ...t kätkevät veden alle arvoitukselliset meteoriittikraatterit. Suvasvesi on Suomen syvimpiä järviä, sillä keskivaiheilta on pohjaan matkaa peräti 90 metr
  4 KiB (461 sanaa) - 25. heinäkuuta 2011 kello 15.00
• Kiiminkijoki
  ...nkijoki kuuluu [[Project Aqua]] -ohjelmaan, jonka tavoitteena on säilyttää vesistöt jatkuvan tieteellisen tutkimustyön kohteina. Kansainvälisestikin harvinai
  2 KiB (286 sanaa) - 7. maaliskuuta 2010 kello 12.00
• Mutu
  ...eniten Pohjois-Suomen hiekka- ja sorapohjaisissa virroissa. Liian rehevät vesistöt eivät mudulle kelpaa, sillä niissä ei ole tarpeeksi hapekasta vettä. Mu
  2 KiB (281 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 07.55
• Karvianjoen vesistö
  [[Luokka:Suomen vesistöt]]
  2 KiB (296 sanaa) - 22. heinäkuuta 2010 kello 09.19
• Päijänne
  ...] ja Suomen toiseksi suurin [[järvi]]. Se sijaitsee Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakuntien alueella. Päijänteen laskujoki [[Kymijoki]] virtaa [[Suomenlah ...osan [[Asikkalanselkä]] ja pohjoisosan [[Vanhanselkä]] ja [[Ristinselkä]]. Suomen sisävesien syvin kohta (95,3 m) sijaitsee Ristinselällä Toivakan kunnass
  12 KiB (1 569 sanaa) - 26. maaliskuuta 2013 kello 15.26
• Kuhan vetouistelu
  ...en järviin, mutta samat tiedot pätevät useissa suomen järvissä. Vuodet ja vesistöt eivät ole samanlaisia keskenään, mutta tiedot ovat pääasiassa samanlai Vesistöt lämpenevät ja kuhat siirtyvät syvemmille vesille. Silloin jos vesistöis
  10 KiB (1 440 sanaa) - 27. toukokuuta 2011 kello 08.01
• Jokirapu
  ...in, kestää rapuruttoa jokirapua paremmin, mutta taudinkantajana saastuttaa vesistöt niin, ettei jokirapukanta enää menesty samassa vesistöissä.
  5 KiB (764 sanaa) - 19. marraskuuta 2021 kello 17.50
• Ahvenen onginta
  ...on ollessa 4,5-9,2. Ahven onkin ainoa kala, joka on pystynyt elämään Etelä-Suomen happamoituneissa pikkujärvissä. Ahven kestää myös melko korkeita lämp ...n ongintaan on monia hokemia. Ne eivät välttämättä ole yleispäteviä, koska vesistöt ovat erilaisia ja tietynsuuntaisella tuulella voi olla erilainen vaikutus v
  9 KiB (1 311 sanaa) - 20. elokuuta 2023 kello 11.52
• Ahvenen kalastusopas
  '''[[Ahven]]''' on Suomen yleisin kala ja sen [[heittokalastus]] on hyvin suosittu laji. Tässä arti ...n ongintaan on monia hokemia. Ne eivät välttämättä ole yleispäteviä, koska vesistöt ovat erilaisia ja tietynsuuntaisella tuulella voi olla erilainen vaikutus v
  48 KiB (6 848 sanaa) - 27. elokuuta 2014 kello 11.12